Ruotsin Aurora 17- ja Venäjän Zapad-17-sotaharjoitukset ottavat mittaa syksyllä

Tämän hetken Itämeren ympäristön turvallisuustilanteen pohjimmainen ydin voidaan kiteyttää muutamaan virkkeeseen:

Natoon kuuluvat kolme Baltian maata ovat sotilaallisesti irrallaan muista Nato-maista. Jotta Nato voisi turvata Baltian maiden turvallisuuden, se tarvitsee Natoon kuulumattomien Suomen ja ennen kaikkea Ruotsin apua. Suomen apu ei ole niin välttämätöntä, mutta Ruotsin apu on ehdotonta.

Yhdysvaltojen ja Naton on vaikea laatia mitään Baltian turvallisuutta parantavia valmius- tai puolustussuunnitelmia, jos Ruotsi kieltäytyy antamasta apua kriisi- tai sotatilanteessa.

Venäjä tietää Baltian turvallisuuden haavoittuvuuden hyvin, ja pyrkii hyödyntämään tätä heikkoutta edukseen ennen kaikkea Suomessa, joka on kiinteämmin Venäjän vaikutusvallassa kuin Ruotsi. Venäjän tavoite on estää sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys että Suomen ja Ruotsin niin tiivis sotilaallinen yhteistyö Natoon, että yhteistyö varmistaisi Baltian maiden turvallisuuden.

Venäjä pyrkii siis ylläpitämään itselleen mieluisia riskitekijöitä lähiympäristössään, mihin etenkin Suomi on ollut taipuvainen lähtemään mukaan. Suomen suhtautuminen Baltian maihin turvallisuuskysymyksissä on hyvä kouluesimerkki.

Edellä kuvattu asetelma määrittelee toisaalta Venäjän, toisaalta Yhdysvaltojen ja Naton toimia Itämeren ympäristössä.  

                                                                                   ****

Jo edesmennyt Neuvostoliitto yhteisvoimin Varsovan liiton jäsenmaiden kanssa piti länteen liittyvillä raja-alueilla Itämeri mukaan lukien Zapad-nimisiä laajoja sotaharjoituksia, joissa varauduttiin hyökkäykseen liittoutuman länsirajoihin liittyviä länsivaltoja vastaan.

”Захват стратегической и тактической инициативы вооружёнными силами государств Варшавского договора с последующим переходом в решительное стратегическое наступление с переносом операций на территорию врага” oli ensimmäisen, vuonna 1977 pidetyn Zapad-sotaharjoituksen teema.

Vapaasti suomennettuna: ”Varsovan liiton jäsenmaiden asevoimien avulla strategisen ja taktisen aloitteen haltuunotto ratkaisevalla strategisella hyökkäyksellä, jossa toiminta siirretään vihollisen alueelle.”

Jo ensimmäisessä Zapad-sotaharjoituksessa harjoituksen luonne oli siis varsin hyökkäyksellinen länttä kohtaan.

Seuraava Zapad-harjoitus pidettiin neljän vuoden kuluttua vuonna 1981, ja se oli Neuvostoliiton ajan viimeinen Zapad-niminen sotaharjoitus. Toisaalta 1980-luvun alkupuolella Euroopan turvallisuustekijät muuttuivat ja toisaalta Neuvostoliitossa alkoi näkyä vuosikymmenen puoliväliä lähestyessä niitä tekijöitä, jotka lopulta johtivat Neuvostoliiton romahtamiseen.

Venäjänkielinen запад (zapad) on suomennettuna länsi.

Venäjä otti Zapad-nimen uudelleenkäyttöön sotaharjoituksissa vuonna 2009. Seuraava Zapad-sotaharjoitus pidettiin neljän vuoden kuluttua vuonna 2013, ja tämän vuoden syksyllä vuorossa on kolmas Zapad-harjoitus. Venäjä ja Valko-Venäjä pitävät Zapad-2017-sotaharjoitukset 14.-20.9.2017 Venäjän länsiosissa, Valko-Venäjällä ja Itämerellä.

Vuonna 2013 Venäjän ja Valko-Venäjän yhdessä pitämä Zapad-sotaharjoitus yllätti länsimaat suuruudellaan ja laajuudellaan. Harjoituksen teemaa voidaan pitää samana kuin 36 vuotta aikaisemmin vuonna 1977. Venäjä oli löytänyt jälleen vihollisensa. Vuoden 2013 harjoitus oli yksiselitteisesti länttä vastaan.

Vuoden 2013 Zapad-harjoitus antoi suurta oppia niin Baltian maille kuin Suomelle. Harjoituksen ryhmittelyt ja sotilaallinen toiminta osoittivat, että Venäjän oli varautunut ja kuten on edelleenkin varautunut hyökkäykseen myös Suomen kautta ja että Venäjän yhtenä päämääränä harjoituksessa oli myös varautuminen Baltian Nato-maita vastaan, siis interventio Baltiaan.

Jos Zapad-2013-sotaharjoitus kiinnostaa tämän blogikirjoituksen lukijaa enemmän, kannattaa käydä lukemassa valtiotieteen tohtori Pauli Järvenpään kirjoittama ja The Jamestown Foundationin julkaisema 20-sivuinen tutkielma harjoituksista (Zapad-2013, View From Helsinki).

                                                                                   ****

Aurora 17 -sotaharjoitus on tänä vuonna läntisen Euroopan merkittävin sotaharjoitus sotilaallisesti, mutta ennen kaikkea poliittisesti. Harjoitusten isäntämaa on Ruotsi, ja harjoitukset pidetään 11.9.-29.9.2017 Ruotsissa ja Itämerellä.

Sotaharjoitus on Ruotsin ylivoimaisesti suurin sitten vuoden 1993.

Kun Venäjä ja Valko-Venäjä pitävät Zapad-2017-sotaharjoitukset 14.-20.9.2017, on Ruotsin pitämä Aurora 17 -sotaharjoitus ja Zapad-2017-sotaharjoitus niin ajallisesti kuin myös maantiellisesti Itämeren osalta päällekkäisiä.

Päällekkäisyys ei ole sattumaa vaan suunniteltua.

Aurora 17 -sotaharjoitukseen osallistuvat isäntämaa-Ruotsin lisäksi Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Liettua, Norja ja Yhdysvallat.

Ruotsista harjoituksiin osallistuu 19-20 000 sotilasta ja sotilashenkilöä sekä kaikki Ruotsin puolustushaarat, ja harjoitustoiminta tapahtuu Itämeren lisäksi pääosin Tukholman, Mälarinlaakson ja Göteborgin alueella sekä Gotlannissa.

Suomen puolustusvoimat ja puolustusministeriö eivät toistaiseksi ole kertoneet, missä laajuudessa Suomi osallistuu Aurora 17 -sotaharjoituksiin. Puolustusvoimain ja puolustusministeriön sivuilta on turha etsiä laajempaa tietoa Aurora 17 -hakusanalla.

Hakutuloksia löytyy puolustusvoimien sivuilta vain kaksi yleismainintaa, puolustusministeriön sivuilta ei mitään. Toisen hakutuloksen mukaan Porin prikaatin joukkoja osallistuu Ruotsissa syyskuiseen Aurora 17 -sotaharjoitukseen (Puolustusvoimat 27.3.2017). Ulkomaisten lähteiden mukaan Suomi osallistuu ainakin kahdella NH90-helikopterilla Hornet-hävittäjäkaluston lisäksi (Forsvarsmakten 17.1.2017).

Aurora 17 -harjoituksen poliittisesta luonteesta kertoo hyvin Yhdysvaltain osallistuminen Natoon kuulumattomassa Ruotsissa pidettäviin harjoituksiin siinä laajuudessa kuin mitä se ennakkotietojen perusteella tulee osallistumaan.

Yhdysvaltain sotilaat eivät ole koskaan ennen harjoitelleet Ruotsissa. Ei kylmän sodan aikaan eikä edes sen jälkeen. Tulevana syksynä 2017 Yhdysvallat on ensikertaa harjoitelmassa Ruotsin alueella.

”Vi kommer att fortsätta att göra övningar i Finland och Sverige. Sverige kommer att vara värd för övningen Aurora i september och vi ser fram emot att delta i den övningen.”,  totesi Yhdysvaltain maavoimien Euroopan joukkojen komentaja, kenraaliluutnantti Ben Hodges Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle 30.1.2017 (SVT 30.1.2017).

Vapaasti suomennettuna: ”Jatkamme harjoitustoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsi isännöi Aurora-harjoitustasyyskuussa ja odotamme innolla osallistumista tähän harjoitukseen.”

Aurora 17 -sotaharjoituksen teema selkeä. Harjoituksessa harjoitellaan niitä toimia, joilla Nato-maat Yhdysvaltain johdolla yhteistyössä Ruotsin kanssa reagoisi, jos Venäjä yrittäisi sotilasinterventiota Baltiaan tai jos Venäjä yrittäisi interventiolla Ruotsin rannikolle tai Gotlantiin sulkeakseen Itämeren.

Harjoituksissa turvataan pääkaupunki-Tukholman alueen lisäksi Göteborgin alue, jota kautta kriisitilanteessa sotavoimaa Ruotsiin virtaisi.

Harjoitusten erityisalue on Gotlanti. ”Just Gotland och Göteborgs hamn anses som så strategiskt viktiga.” totesi puolustusvoimien tiedottaja Rickard Wissman SVT:lle 8.2.2016 Göteborgin sataman ja Gotlannin merkityksestä (SVT 8.2.2016). Göteborgin satamasta tulee olla Ruotsia avustaville sotavoimille turvattu yhteys Ruotsin itärannikolle ja Gotlantiin.

Aurora 17 -harjoituksen erityisestä poliittisesta luonteesta sekä Yhdysvaltain suuresta poliittisesta ja sotilaallisesta merkityksestä on kerrottu kolmessa seuraavassa kappaleessa, joiden teemat ovat Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän toimitukset Ruotsiin kriisi- ja sotatilanteessa, Gotlannin turvaaminen sekä yhdysvaltalaissotilaiden ja sotakaluston toimittanen tai säilöminen Ruotsiin.

                                                                                   ****

”USA:s luftvärn och stridsvagnar bjuds in att öva i Sverige” oli uutisotsikko SVT:n nettisivuilla 30.11.2016 (SVT 30.11.2016). Vapaasti suomennettuna: ”Yhdysvaltain ilmatorjunta ja tankit kutsutaan harjoittelemaan Ruotsissa”.

SVT:n jutun mukaan ruotsalaiset opettelisivat harjoituksissa Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa, mutta itse toimivia ohjuksia harjoituksessa ei olisi. Ruotsi teki virallisen päätöksen 2.12.2016 maan hallituksen päättämänä, että Yhdysvaltain Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä osallistuu harjoituksiin. Patriot-järjestelmän tehtävä harjoituksissa olisi puolustaa Ruotsin itärannikkoa ja Itämeren reilun 150 kilomerin levyistä keskikaulaa Gotlannista käsin.

Yhdysvaltain toivomus Patriot-ohjuspuolustusjärjestelmän toimittamisesta harjoituksiin Ruotsiin nyt viimein täyttyi. Yhdysvaltalaiskenraali Ben Hodges kertoi maalikuun 2016 ensimmäisenä viikonloppuna ruotsalaisen TV4:n haastattelussa (TV4 7.3.2016), että Yhdysvalloilla olisi halukkuutta ottaa mukaan Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Ruotsissa pidettäviin sotaharjoituksiin.

TV4:n haastattelussa Ben Hodgesin Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmiin liittyvä viesti oli selkeä Ruotsille: ”Vi vill öva på att snabbt flytta ett Patriot-system till Sverige.” Vapaasti suomennettuna: ”Haluamme harjoitella nopeasti Patriot-järjestelmän siirtämistä Ruotsiin.”

Olen kirjoittanut Ruotsin Patriot-ohjusasiaan liittyviä blogikirjoituksia kaksi, 9.3.2016 kirjoituksen otsikolla ”Yhdysvaltalaisia Patriot-ohjuksia pian Ruotsin Gotlantiin?, joka löytyy täältä ja 12.10.2016 kirjoituksen otsikolla ”Yhdysvallat on valmis toimittamaan Suomelle ja Ruotsille myös Patriot-ohjuksia”, joka löytyy täältä.

Ruotsi on hankkimassa uutta keskimatkan ilmatorjuntaohjuspuolustusjärjestelmää, ja Aurora 17 -sotaharjoitukseen on tulossa myös Ranska, joka tulee tarjoamaan Ruotsille MBDA Aster 30 -järjestelmää (DefenseNews 15.6.2016). Ruotsi hakee Aurora 17 -harjoituksessa ranskalaisjärjestelmästä kokemuksia kilpailijaksi Patriot-järjestelmän lyhyemmän ohjuskantaman malleille.

Mielenkiintoista Ruotsin tulevassa ohjuspuolustusjärjestelmähankinnassa on se, päätyykö Ruotsi järjestelyyn, jossa pitemmän kantaman raskaampia Yhdysvaltain Euroopassa olevia Patriot-ohjusjärjestelmiä siirretään kriisitilanteessa Ruotsiin nopeasti.

Yhdysvallat on harjoitellut Patriot-ohjusjärjestelmien siirtämistä esimerkiksi Puolaan Varsovan suojaksi jo vuonna 2015 aina 1200 kilometrin päästä (Reuters 21.3.2015). Nyt ensi syksyllä vastaava Patriot-ohjusjärjestelmän siirto tullaan harjoittelemaan Ruotsissa.

                                                                                   ****

”1 000 amerikanska militärer till Gotland” oli uutisotsikko Dagens Nyheterin sivuilla 20.4.2017 (DN 20.4.2017). Vapaasti suomenettuna: ”1 000 amerikkalaissotilasta Gotlantiin”.

”Gotlands läge och den säkerhet som svensk militär förser ön med är extremt viktigt – inte bara för Sverige utan även för den här delen av världen. Ön är en grundbult inte bara för Östersjön utan den ger även tillgång till Nordatlanten.”, totesi yhdysvaltalaiskenraali David Perkins edellä mainitussa Dagens Nyheterin haastattelussa Gotlannin sotilasstrategisesta merkityksestä.

Kenraali David Perkinsin sanat vapaasti suomennettuna: ”Gotlannin sijainti ja turvallisuus, mitä Ruotsin puolustus ylläpitää saarella, on erittäin tärkeää – ei vain Ruotsille vaan myös muulle tälle alueelle. Saari ei ole kulmakivi vain Itämerelle, vaan se varmistaa myös pääsyn Pohjois-Atlantille.”

Gotlantilaiselle Helagotland-lehdelle David Perkins taas toteaa Gotlannin vierailunsa yhteydessä: ”Gotland är ett osänkbart skepp och har en strategiskt viktig punkt i den här regionen.” (Helagotland 9.3.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Gotlanti on uppoamaton laiva ja sillä on tärkeä strateginen merkitys tälle alueelle.”

Kenraali David Perkins siis sanoo Gotlannin suuren strategisen merkityksen melko suoraan: Gotlannin hallinta on edellytys sotaluston siirroille meriteitse Pohjois-Atlantilta Itämerelle.

Yhdysvaltain edut Gotlannissa täyttävät myös Suomen etuja Itämerellä: kulkuyhteyksien turvaaminen eteläiseltä Itämereltä Pohjois-Atlantille.

                                                                                   ****

“US Marines plan to protect Sweden via Norway” oli uutisotsikko norjalaisen puolustus- ja turvallisuusasioita käsittelevän AldriMer-julkaisun nettisivuilla viime syksynä (AldriMer 28.10.2016). Vapaasti suomennettuna: ”Yhdysvaltain merijalkaväki suunnittelee Ruotsin puolustamista Norjan kautta”.

Yhdysvallat sijoitti Norjaan lähelle Trondheimia Værnesin tukikohtaan tammikuussa 2017 yhteensä 330 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta.

Tuon norjalaisen AldriMer-julkaisun mukaan yhdysvaltalainen merijalkaväkiprikaatin suunniteltu käyttöönotto Ruotsiin hyödyntäisi ennakkoon varastoituja sotatarvikkeita Yhdysvaltain varastopaikoissa Norjan Trondelagin alueella ja mahdollisesti Ruotsin rajan tuntumassa. Yhdysvaltain merijalkaväkiprikaati siirtyessään etelään olisi näin panssaroitu ja mekanisoitu (”The planned deployment of a US Marine brigade would make use of pre-positioned materiel in US storage depots in Norway’s Trondelag region and potentially also of equipment that may be stored across the border in Sweden, permitting the unit to move south as an armoured, mechanized force.”).

Ben Hodges totesi puolestaan 7.3.2016 Ruotsin TV4:n haastattelussa, että Yhdysvallat on valmis sijoittamaan Ruotsiin sotamateriaalia Euroopan muista tukikohdista kahden seuraavan vuoden aikana (TV4 7.3.2016): ”USA vill flytta krigsmateriel från amerikanska baser i Europa till Sverige under de kommande två åren.”

Edellä mainittujen lisäksi julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Yhdysvallat tuo Aurora 17 -harjoitukseen ainakin neljä Boeing AH-64 Apache -rynnäkköhelikopteria. Yhdysvaltain merivoimat tuo puolestaan harjoituksiin merivoimien Boeing P-8A Poseidon Maritime Patrol Aircraft (MPA) -lentokoneen, jota käytetään sukellusveneiden vastaiseen sodankäyntiin (ASW), pinta-alusten vastaiseen sodankäyntiin (ASUW), ja merenkulun saartotoimiin sekä elektroniseen tiedusteluun ja valvontaan (EVM).

Yhdysvaltalaisten pinta-alusten osallistumisesta harjoituksiin ei löydy julkista merkintää, mutta eiköhän niitäkin vilise Itämerellä ensi syyskuussa.

                                                                                   ****

Edellisiin kolmeen kappaleeseen kirjatut sotilaspoliittiset toimet kertovat, missä Ruotsi menee yhteistyössään Yhdysvaltain kanssa, ja kuinka maat ovat suunnitelleet Ruotsin puolustamista Venäjän mahdollisen aggression varalta. Maat ovat käytännössä täysiverisiä liittolaisia. Liittolaissuhde ei käytännössä voi olla tiiviimpi ilman julkista allekirjoitettua paperia.

Aurora 17 -sotaharjoitus on kokonaisvaltainen harjoitus Ruotsin ja Baltian maiden puolustamiseksi. Harjoituksessa testataan, kuinka laaditut puolustussuunnitelmat toimivat käytännössä.

Syksyllä 2016 syyskuun 14. ja 20. päivän välisenä aikana Venäjä ja Yhdysvallat ovat ”vastakkain” Pohjolan alueella ja ennen kaikkea Itämerellä Ruotsin Aurora 17- ja Venäjän Zapad-17-sotaharjoituksissa.

Koskaan aikaisemmin Yhdysvallat ja Venäjä tai Neuvostoliitto eivät harjoitelleet samanaikaisesti samalla alueella ikään kuin ”vastakkain”. Tuo sama alue on nyt Itämeren lähiympäristö.

Ei ole satumaa, että läntinen sotaharjoitus ei ole Naton vetämä vaan Ruotsin vetämä, vaikka harjoituksen sisältö olisi täysin sama Nato-maajohtoisenakin. Ruotsin vetämään harjoitukseen on Suomenkin helppo osallistua ja toisaalta ei haluta ärsyttää tieten tahtoen Venäjää Natolla.

Ruotsalais- ja venäläisharjoitusten päätösajankohdat ovat mielenkiintoisia. Kumpi päätti ensin? Lännessä tiedettiin, että Venäjä pitää Zapad-17-sotaharjoituksen neljän vuoden välein syyskuussa 2017. Ilmoituksen julkisuuteen tulevista sotaharjoituksista Venäjä teki syyskuun puolivälissä 2016 Valeri Gerasimovin ilmoittama (RBTH 14.9.2016).

Aurora 17 -sotaharjoituksesta ensimmäinen julkinen maininta löytyy puolestaan SVT:n sivuilta helmikuulta 2016 (SVT 8.2.2016). Jo tuolloin tiedotettiin, että laajassa sotaharjoituksessa harjoiteltaisiin tilannetta, jossa Ruotsi joutuu yllätyshyökkäyksen kohteeksi ja että harjoituksiin kuuluu ns. isäntämaatuki, jolloin Ruotsi voi sekä antaa että saada sotilaallista tukea ulkopuolelta (”så kallat värdlandsstöd ska övas, där Sverige ska kunna ge och ta emot militärt stöd”).

Viime vuonna valmistui Naton Itämeren alueen ensimmäinen puolustussuunnitelma koskaan, ja sen valmisteluun osallistuivat myös Suomi ja Ruotsi. Puolustussuunnitelman sisältö ei ole julkinen, mutta Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoituksesta voidaan lukea puolustussuunnitelman strategian johtolanka.

Suomen ja Ruotsin kannalta puolustussuunnitelman poliittinen ydin on, että Nato auttaa Venäjän mahdollisessa interventiossa sotilaallisesti Suomea ja Ruotsia, ja vastavuoroisesti Suomi ja Ruotsi auttavat Natoa puolustamaan Baltian maita.

Yhdysvallat on vienyt ahkerasti puolustussuunnitelmaa eteenpäin Ruotsin lisäksi myös Suomessa. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu Natoon jäsenvaltioina. Merkittävimpinä poliittisia tapahtumia ovat olleet Yhdysvaltain edellisen presidenttikauden aikaisen varapuolustusministeri Robert Workin vierailut Suomessa ja Ruotsissa sekä varapresidentti Joe Bidenin vierailu Ruotsissa.

Merkillepantavaa on Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow`n vierailu Suomessa 2.9.2016, ja ennen kaikkea se, mitä hän vierailun aikana suomalaisille lausui.

Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow`n sanat ovat selkeää tekstiä Suomelle ilman kommervenkkeja:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [Natolla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. Menettely ei eroaisi siitä, mitä Naton jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat Naton neuvoston hätäkokoukseen.”.

Naton johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua Naton vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. Naton rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan Nato konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.9.2016).

Vershbow`n sanat olivat suuri uutinen Suomessa, joka uutisoitiin laajasti (HS 25.9.2016, IL 25.9.2016, IS 25.9.2016, MTV3 25.9.2016 ja Verkkouutiset 25.9.2016).

Lännen medialle antamassaan haastattelussa Vershbow puolestaan totesi Suomen auttamishalukkuudesta Viroa kohtaan: ”Suomella ei olisi Naton 5. artiklan kaltaista velvoitetta auttaa, mutta EU-kumppaneilla on läheiset poliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset yhteydet. Henkilökohtaisesti arvioin, että Suomi erittäin todennäköisesti auttaisi Viroa.” (Aamulehti 25.9.2016).

                                                                                   ****

Ruotsi toimii nyt Baltian maiden avustamisen suhteen vastaavasti kuin mitä se toimi Norjan selustan avustamisen suhteen kylmän sodan aikana. Ainoa ero kylmän sodan aikaan on se, että nyt Ruotsi tekee toiminnan täysin avoimesti Venäjän tieten. Ruotsille avunantotilanne ei ole millään muotoa uusi ja tavaton.

Aurora 17 -sotaharjoituksen järjestelyt osoittavat, ettei Ruotsi ei ole enää sotilaallisesti liittoutumaton tosiasiallisesti. Ruotsi on vahvassa sotilasliitossa Yhdysvaltojen kanssa – ja avoimesti. Toisin kuin Suomen kohdalla, Venäjälle ei jää enää pienintäkään epäselvyyttä Ruotsin sotilaallisesta käyttäytymisestä. Venäjä tietää ennalta, kuinka Ruotsi toimisi, mikäli Itämeren ympäristössä puhkeaisi sota- tai kriisitilanne.

Aurora 17 -sotaharjoituksen jälkeen Venäjä tietää tasan tarkkaan, kuka huolehtii Ruotsin sotilaallisesta turvallisuudesta.

Suomen käyttäytymisestä ei tiedä ennalta kukaan – eivät suomalaiset itsekään -, ja se on Itämeren turvallisuutta heikentävä tilanne. Suomi on Itämeren turvallisuustilanteen epävakauttaja.

Suomen ja Ruotsin turvallisuuspoliittiset tiet ovat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistumisen jälkeen erkautuneet selvemmin erilleen. Suomi on jäämässä tavallaan yksin, vaikka se on pyrkinyt tarrautumaan turvallisuuspoliittisesti Ruotsiin liittoutumattomuusteemassa.

Suomi ei tällä hetkellä kuuna päivänä pystysi pitämään Ruotsin Aurora 17 -sotaharjoituksen kaltaista harjoitusta, joka sisältää vahvan poliittisen viestin Venäjälle ja jossa Ruotsi avoimesti harjoittelee vahvaa sotilaallista kriisi- ja sota-ajan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa.

Harjoituksissa – niin kuin tositilanteessakin – Yhdysvallat varmistaisi Gotlannin pysymisen Yhdysvaltain ja Ruotsin hallinnassa. Yhdysvaltalaisjoukkojen marssimisesta ja aseiden toimittamisesta Ruotsin alueelle on sovittu ja ensi syksyn jälkeen toimintaa on myös harjoiteltu.

                                                                                   ****

Voisiko Suomi harjoitella Yhdysvaltojen kanssa vastaavasti esimerkiksi Hankoniemen suhteen kuin mitä Ruotsi voi harjoitella Gotlannin suhteen? Ei voisi, koska politiikkaamme ohjaa Venäjä Suomen ”tuomiojalaisia” hyväksi käyttäen.

Suomessa Suomen turvallisuuspoliittista linjaa johtavat ns. ”tuomiojalaiset”, joille kynnyskysymyksiä ovat Suomen ja Yhdysvaltain välisen sotilaallisen yhteistyön laajuus ja ennen kaikkea se, onko Suomi valmis auttamaan Baltian maita sotilaallisessa konfliktissa.

Kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) on kieltäytynyt ehdottomana sotilaallisen avun Baltian maille, mikä tuli selkeästi ilmi viime vuonna Kultaranta-keskusteluissa hänen esittämänään.

Suomen turvallisuuspolitiikan linjaerimielisyyksistä kirjoitti perusteellisesti Iltalehden toimittaja Olli Ainola otsikolla ”IL paljastaa: Raju riita kulisseissa Suomen sota-avusta Virolle – eduskunta haastaa Niinistöä” (IL 6.5.2017).

Eduskunta on yhtä kuin ”tuomiojalaiset”. Ne ovat siis ”tuomiojalaiset”, jotka haastavat.

Presidentti Niinistö ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Erkki Tuomioja (sd.) kiistivät nopeasti linjaerimielisyydet kylmän sodan aikaisin sanakääntein ja molempien yhteisin ”käsittämätön”-sanavalinnoin (”käsittämätön kirjoitus” Presidentin kanslia 6.5.2017 ja ”kirjoitus tämän lauantain Iltalehdessä on käsittämätön” Tuomioja-blogi 6.5.2017). Käsittämätön-sanan yhteinen käyttö vain vahvistaa linjaerimielisyyden tosiasiaa.

Suomi ei kykene saamaan edes lainsäädäntöään tasolle, joka mahdollistaisi kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen vastaavasti kuin mitä Ruotsi jo tällä hetkellä kykenee. ”Tuomiojalaiset” ja osaltaan perustusvaliokunnan käyttämät ”perustuslakiasiantuntijat” jarruttavat eduskunnassa lainsäädännön uudistustyötä niin, ettei avunantoasialla lakiin kirjattuine päätöksentekoprosesseineen olisi mahdollisuutta edes tulla poliittiseen päätöksentekoon, koska lainsäädäntö ei asiaa mahdollista. Tuo on ”tuomiojalaisilta” ovelaa politiikkaa, muttei missään nimessä Suomen turvallisuuspoliittisen edun mukaista politiikkaa.

Jos Itämerellä eskaloituisi sotilaallinen kriisi tai peräti sotatilanne, lännen heikoin lenkki olisi haparoiva Suomi, jonka lainsäädäntö ei ole kunnossa ja jonka poliittiseen päätöksentekokykyyn ja sen ennakoitavuuteen kukaan ei voi luottaa.

Lännen kannalta on kuitenkin onni, ettei Suomi ole vastaava strateginen tekijä kuin Ruotsi. Suomi voidaan kyllä sivuuttaa ja jättää tarvittaessa yksin. Epävarmuus Suomen käyttäytymisestä on yksi tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvatussa mainittu Venäjän haluama epävakauttava riskitekijä lännelle.

On selvää, läntinen sotilaallinen apu Suomelle on kiinni siitä, miten Suomi kykenee sotilaalliseen yhteistyöhön kriisi- ja sota-aikana ja miten Suomi on valmis auttamaan Baltian maita. Tuon kannan ilmoitti Suomelle selväsanaisesti Naton varapääsihteeri Alexander Vershbow syksyllä 2016.

Ruotsin Aurora 17- ja Venäjän Zapad-17-sotahartoituksien samanaikaisuus tulee olemaan mielenkiintoista seurattavaa. Itämeren maiden puolustusvoimat tulevat olemaan korkeassa valmiustilassa ensi syyskuussa.

Nato on varmasti miettinyt kaiken varalta myös vaihtoehdon, että Venäjä voisi internoida Valko-Venäjän itselleen Zapad-17-sotahartoituksen yhteydessä, ja siksi läntisiä sotavoimia on äärellään, ettei mahdollinen epävakaustilanne pääsisi leviämään Baltiaan.

Toivottavasti harjoitusten aikaan ei sentään satu tahattomia vahinkoja, kun sotakalustoa on paljon liikkeellä etenkin Itämeren päällä ja alla.