Miksi uhkataso on vain ”kohonnut”, kun Temppeliaukiolle kohdistuu terroriuhka?

Suojelupoliisi antoi viikko sitten 14.6.2017 uuden terrorismin uhkaa koskevan arvion. Suojelupoliisin päällikön Antti Pelttarin mukaan ”aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita on Suomessa”.

Suojelupoliisin viimeviikkoisessa arviossa uhka Suomessa on nyt neliportaisella asteikolla tasolla kohonnut, mikä on asteikon toiseksi alhaisin taso. Asteikkotasot ovat matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea. Tuo neliportainen asteikko uhkatason kuvaamiseksi otettiin käyttöön nyt kesäkuussa, ja 14.6.2017 oli ensimmäinen uhkatasomääritys uudella asteikolla.

Suojelupoliisin 14.6.2017 antama uhka-arvio on luettavissa täältä.

Tuossa uhka-arviossa Supo kirjoittaa kohonneeseen uhkatasoon liittyen muun muassa:

”Suojelupoliisin tietoon on tullut aiempaa vakavampia terrorismiin kytkeytyviä suunnitelmia ja hankkeita Suomessa.”

”Radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat laajentaneet iskukohdevalikoimaansa. Iskuja pyritään suuntaamaan laajasti kaikkia vihamielisiksi katsottuja valtioita ja ryhmiä vastaan. Tämä nostaa iskujen uhkaa Suomessa.”

”Suomessa on muita valtioita ja erilaisia uskonnollisia intressejä edustavia kohteita sekä kansainvälisiä tapahtumia, joihin kohdistuu tavallista korkeampi uhka sekä terroristijärjestöjen että yksittäisten radikaalien toimijoiden taholta. Terrori-iskujen uhka länsimaisia intressejä ja turistikohteita vastaan on kohonnut, ja myös suomalaiset voivat joutua länsimaita vastaan suunnattujen iskujen kohteiksi.”

Mitkä ovat nuo Supon esittämät kansainväliset tapahtumat Suomessa, joihin kohdistuu tavallista korkeampi terrorismin uhka?

Mitä ovat uskonnollisia intressejä edustavat kohteet? Mitä uskontoa Supo tarkoittaa?

Mitä tarkoittaa Supo-asteikolla uhkataso kohonnut?

Toisaalta Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari totesi keskiviikkona 14.6.2017 myös: ”Suomi on edelleen yksi Euroopan turvallisimpia maita ja terrorismin tilanne on eurooppalaisittain edelleen hyvä. Eli en näe erityistä syytä huoleen.” (Yle 14.6.2017).

Supon kohonnut-uhkataso tarkoittaa siis kansalaisille ”ei erityistä syytä huoleen”.

Eikö Pelttarilla ole syytä huoleen sunnuntaisen poliisioperaation jälkeenkään, jossa uhka oli käsin kosketeltavan konkreettinen?

En löytänyt mitään määritelmää ja kriteeristöä, millä perusteilla uhkatasot matala, kohonnut, korkea ja erittäin korkea määritellään. Tietoa ei löytynyt Supon (Supo), ei Poliisihallituksen (Poliisihallitus), ei Keskusrikospoliisin (Keskusrikospoliisi ) eikä edes Sisäministeriön (Sisäministeriö) sivuilta.

On todennäköistä, etteivät viranomaiset ole itsekään itselleen määritelleet tasojen yksityiskohtaista kriteeristöjä. Toisin sanoen viranomaiset eivät ole määritelleet itselleenkään, mitkä objektiiviset kriteerit pitää täyttyä, jotta tasomuutos tapahtuisi.

Terrorismin uhkatasomuutokset taitavat olla Suomessa poliittinen prosessi tai vähintään poliittisen hyväksynnän vaativa prosessi, ei poliisin tai turvallisuusviranomaisten objektiiviseen asiantuntijatietoon perustuva päätös vakiokriteerein.

Poliittinen tarkoitus lienee pitää kansa rauhallisena ja tietämättöminä mahdollista huolta synnyttävistä asioista. Tämä koskee myös monia muita asioita, vaikkapa Suomeen kohdistuvia ulkoisia uhkia.

                                                                                      ****

”KRP vahvistaa, että poliisi tutkii epäiltyä terrori-iskun valmistelua Temppeliaukion kirkkoon” oli uutisotsikko MTV3:n sivuilla eilen (MTV3 19.6.2017).

”Jokaisen kansalaisen turvallisuus pyritään vahvistamaan kaikin mahdollisin tavoin.” KRP:n rikosylikomisario Tero Haapala totesi tuossa uutisessa.

Uutinen terrori-iskun valmistelusta oli laaja koko mediakentässä (Keskipohjanmaa 20.6.2017, Hämeen Sanomat 19.6.2017, Ilta-Sanomat 19.6.2017 esimerkkeinä).

Jos poliisin toimet Temppeliaukiolla eivät olisi olleet näkyvät betoniesteineen, eivät viranomaiset olisi tuoneet asiaa ikinä julkisuuteen. Asia olisi jäänyt ikuiseksi salaisuudeksi.

Kyse Temppeliaukion poliisioperaatiossa sunnuntaina 18.6.2017 oli siis poliisiviranomaisten mukaan terroriteosta, joka oli kohdistumassa ”turistikohteeseen” tai jopa ”uskonnollisia intressejä edustavaan kohteeseen” Supun määritelmän mukaan. Asia on siis vakava.

Yleisjohtaja Teemu Lappalaisen ilmoittamana Helsingin poliisi on Temppeliaukion tapahtumien johdosta tullut johtopäätökseen, että turvallisuustasoa nostetaan terrorismiuhan vuoksi. Asian ilmoitti rikosylikomisario Tero Haapala (HS 20.6.2017).  Ensitoimena Temppeliaukion kirkon vierelle ilmaantuivat betoniesteet.

KRP:n rikosylikomisario Tero Haapala totesi myös noissa edellä mainituissa lehtijutuissa, että ”kansalaisen on turvallista jatkaa normaalia arkista elämäänsä”.

Epäilen vahvasti, että Temppeliaukion kirkon työntekijöiden on sunnuntaisten tapahtumien jälkeen vaikea ”jatkaa normaalia arkista elämäänsä”. Varmasti kirkkoherra ja koko henkilökunta katsovat tarkkaan kaikki kirkossa käyviä ja heidän laukkujaan rakennuksen eteen ilmestyneiden betoniesteiden ja autojen lisäksi.

Sama koskee Temppeliaukion kirkon viereisissä kortteleissa asuvia. Tuskinpa hekään voivat ”jatkaa normaalia arkista elämäänsä” niin kauan kuin kaduilla on betoniesteitä terroritekojen ehkäisemiseksi. Pian asunnot eivät käy kaupaksi, mikäli betoniesteitä aiotaan pitkäänikin seisottaa alueella.  Alue saa terrorikohteen maineen.

Temppeliaukion kirkon vierellä olevat betoniesteet ovat jatkuva muistutus kaupunkilaisille konkreettisesta terroriuhasta, joka on siis olemassa ja josta viranomaiset ovat niukkasanaisia.

                                                                                      ****

Nyt olisi kansalasille erityisen tärkeää tietää, miten Suojelupoliisin terrorismin uhkan neljä tasoa määräytyvät. Noiden tasojen kriteeristö ei ole tiedossa kenellekään – ei taida olla viranomaiselle itsellekään. Tasoja ja niiden luonnetta ei määritelty mitenkään julkisuudessa.

KRP:n rikosylikomisario Tero Haapalan mukaan Suomeen on kohdistunut vastavia ”todennäköisiä” terroristiuhkia aikaisemminkin, mutta niitä ei ole kerrottu julkisuuteen (Yle Areena 20.6.2017). Tuo kaikki on tapahtunut ajankohtana ennen 14.6.2017, jolloin Supo on määrittelyt uhkan tasolle matala. Suomeen on kohdistunut konkreettisia terroriuhkia siis myös matalan tason aikana.

Jos viranomaiselle ei ole tiedossa kriteeristön sisältö, ei varmaan ole tiedossa myöskään se, miten uhkatasoihin reagoidaan.

Uhkatasomäärityksen tarkoitus on terroritekojen ennaltaehkäisy ja terroritekoihin varautuminen ennalta. Tarkoitus on saada viranomaiset ja kansalaiset varautumaan uhkiin riittävästi ennalta. Jos terroriteko tapahtuisi ja sen jälkeen vasta muutettaisiin uhkatasoa, olisi se osoitus epäonnistumisesta ja ennen kaikkea ennaltaehkäisyn epäonnistumisesta.

Jos nyt massiivisten poliisioperaatioiden, betoniesteiden ja ehkä valvontaa suorittavien aseistettujen poliisien aikakautena uhkataso on vain kohonnut, mitä tarvitaan korkeaan uhkatasoon? Itse onnistunut terroritekoko?

Entä sitten erittäin korkeaan uhkatasoon? Toteutunut terrori-iskujen sarjako, jonka jälkeen kaikki olisi myöhäistä.

Helsingin poliisi on myös nostanut turvallisuustasoa, vaikka Supo määrittelee uhkatason vain kohenneeksi.

Iso-Britannian uhkatasomääritys on viisiportainen, tällä hetkellä taso maassa on severe (UK Security Service MI5 Threat Levels).

Low means an attack is unlikely (terrori-isku epätodennäköinen).

Moderate means an attack is possible, but not likely (terrori-isku mahdollinen, mutta epätodennäköinen).

Substantial means an attack is a strong possibility (terrori-isku on erittäin mahdollinen).

Severe means an attack is highly likely (terrori-isku on erittäin todennököinen).

Critical means an attack is expected imminently (terrori-isku odotetaan tapahtuvan lähiaikoina).

Iso-Britannian asteikon mukaan Suomen poliisin toimet Temppeliaukion kirkon ympäristössä tarkoittaisivat tasoa Substantial tai Severe. Terrori-isku oli erittäin todennäköinen, koska poliisijoukot vahvasti aseistettuna olivat paikalla.

Ruotsissa terrorismin uhkatasomääritys on myös viisiportainen ja määritykset ovat verrattavissa Iso-Britanniaan. Tällä hetkellä Ruotsin taso on förhöjt hot, mutta tason on ollut myös högt hot marraskusta 2015 maaliskuuhun 2016.

Inget hot. Inget hot har identifierats (mitään uhkaa ei ole tunnistettu).

Lågt hot. Sannolikheten att aktörer har avsikt och förmåga att genomföra attentat är låg (todennäköisyys [terroristi]toimijoiden aikomukselle ja kyvylle suorittaa iskuja on alhainen).

Förhöjt hot. Sannolikheten att aktörer har avsikt och förmåga att genomföra attentat är förhöjd (todennäköisyys [terroristi]toimijoiden aikomukselle ja kyvylle suorittaa iskuja on lisääntynyt).

Högt hot. Sannolikheten att aktörer har avsikt och förmåga att genomföra attentat är hög (todennäköisyys [terroristi]toimijoiden aikomukselle ja kyvylle suorittaa iskuja on korkea).

Mycket högt. Sannolikheten att aktörer har avsikt och förmåga att genomföra attentat är mycket hög (todennäköisyys [terroristi]toimijoiden aikomukselle ja kyvylle suorittaa iskuja on erittäin korkea).

Ruotsin asteikon mukaan Suomen poliisin toimet Temppeliaukion kirkon ympäristössä tarkoittaisivat tasoa högt hot tai jopa mycket högt. Terrori-isku oli sangen todennäköinen, koska poliisijoukot vahvasti aseistettuna olivat paikalla.

Suomi ei ole kuvaillut missään julkisissa dokumenteissa uhkatasoja vastaavasti kuin mitä Iso-Britannia ja Ruotsi on tehnyt. Määrityksiä ei löydy ainakaan Supon sivuilta.

Suomen viranomaiset eivät voi lähteä uhkatasomäärityksessään siitä että ”Temppeliaukion kirkon tapahtumat olisivat olleet vain yksittäinen pieni mahdollinen iskukohde yhdessä paikassa eikä siksi uhkatasoa ole tarpeen muuttaa kaikkialla Suomessa eikä etenkään laajasti tarkasteltuna”.

Jos isku olisi tapahtunut, olisiko sitten uhkatasoa nostettu korkea-tasoon jälkijättöisesti?