Ydinaseeton maailma tietäisi sotia ja ihmistuhoa

Suomessa on arvosteltu kovasti etenkin maan ulkoministeriötä siitä, miksi Suomi ei ole Ruotsin tapaan allekirjoittamassa YK:n ydinasekieltosopimusta.

Arvostelijoita ovat olleet muun muassa Kosmopolis-lehden päätoimittaja Tytti Erästö Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 15.9.2017 olleessa kirjoituksessa otsikolla ”Suomestako suunnannäyttäjä Ruotsin ydinasepolitiikalle?” (HS Mielipide 15.9.2017) ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kirjoituksessa otsikolla ”Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus” (HS Mielipide 15.9.2017).

Kosmopolis-lehti on rauhan-, konfliktin- ja maailmanpolitiikan tutkimuksen aikakauslehti, jota julkaisee Suomen rauhantutkimusyhdistys.

Tytti Erästö esitti jo vuonna 2016 kannanoton, että Suomen tulisi kannattaa ydinasekieltoa (HS Vieraskynä 12.11.2016). Hän oli tuolloin tutkijana ydinaseiden vastaista työtä tukevassa Ploughshares Fund -säätiössä Washingtonissa.

Myös Suomen rauhanjärjestöt – mm. Rauhanliitto – ovat arvostelleet Suomea siitä, ettei Suomi osallistunut New Yorkissa YK:n puitteissa järjestettyihin ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluihin (Kansan Uutiset 10.7.2017).

                                                                                           ****

Marraskuun alussa 2016 YK:n jäsenmaat äänestivät päätöslauselmasta (päätöslauselma 71/258), jonka sisältö oli aloittaa neuvottelut sopimuksesta, joka kieltäisi ydinaseet maailmasta täysin. 123 valtiota äänesti päätöslauselman puolesta ja 38 vastaan. 16 maata pidättäytyi äänestyksestä, mukana myös Suomi. Vastaan äänesti mm. Australia, sillä sen mukaan niin kauan kuin ydinaseita on, tarvitaan Yhdysvaltain ydinasearsenaalin pelotevaikutetta.

YK:n yleiskokouksen alaisessa aseistariisunta- ja turvallisuuskomiteassa hyväksytyn päätöslauselman mukaan neuvottelut ydinasekieltosopimuksesta aloitettiin vuoden 2017 maaliskuussa järjestettävässä konferenssissa (27.3.-31.3.2017).

Konferenssin toisen osion (15.6.-7.7.2017) viimeisenä päivänä 7.7.2017 ydinasekiellon (A/CONF.229/2017/8) puolesta äänesti 122 YK:n jäsenmaata mukana neuvotelluissa olleista 124 maasta (äänestystulos). Vain Alankomaat äänesti päätöstä vastaan, Singapore pidättäytyi äänestyksestä. Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen, varastoinnin ja niillä uhkaamisen. Suomi ei siis ollut mukana neuvotteluissa Nato-maiden tapaan.

Ydinaseiden kieltämistä koskeva 10-sivuinen sopimus (A/CONF.229/2017/8) on avoin kaikille YK:n jäsenmaille 20. syyskuuta 2017 alkaen allekirjoitettavaksi YK:n vuosikokouksessa.

Vaikka ydinaseita hallitsevien maiden eikä Nato-maiden odoteta allekirjoittavan sopimusta, sopimuksen kannattajat uskovat sopimuksen voimaantuloon. Heidän mielestään sopimus on tärkeä askel kohti ydinaseetonta maailmaa.

Sopimuksen hyväksyminen ja voimaantulo edellyttää vain 50 maan allekirjoitusta. On selvää, että allekirjoittajamaita löytyy vähintään 50 ja sopimus astuisi voimaa 90 vuorokauden kuluttua siitä, kun riittävä määrä allekirjoituksia on.

                                                                                           ****

Kylmän sodan aika toisen maailmansodan jälkeen vuodesta 1945 oli Euroopalle suurta rauhan aikaa. Euroopassa ei sodittu.

Tuon ajankohdan ainoat sotilaalliset tapahtumat olivat Unkarin kansannousu vuonna 1956 ja Tšekkoslovakian miehitys vuonna 1968 itäblokin sisällä. Unkarin kansannousussa kuolonuhreja arvioidaan olleen 3 500-4 000. Tšekkoslovakian miehityksessä kuolonuhreja arvioidaan olleen hieman yli 200.

Euroopassa ei ole koskaan sodittu ja tuskin tullaan koskaan sotimaan vähemmän kuin noiden neljän ja puolen vuosikymmenen jälkeisenä aikana toisen maailmansodan jälkeen. Kylmän sodan aikaan ydinaseita Euroopassa riitti, mutta Euroopassa ei sodittu.

Aika 1990-luvun alusta tähän päivään on puolestaan ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa. Euroopassa on kuollut varovaisimmankin arvion mukaan yli 200 000 ihmistä konventionaalisilla aseilla käydyissä sodissa ja sotatapahtumissa. Oikeampi arvio lienee noin 300 000 ihmistä.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Euroopan jäätyneissä konflikteissa Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa on kuollut jo yli 35 000 ihmistä.

Kylmän sodan ajan tapaan ydinaseet eivät ole kyenneet enää estämään sotia. Verisimmät sotatapahtumat ovat olleet Jugoslavian hajoamissodat sekä meneillään oleva Ukrainan ja Venäjän välinen sota Itä-Ukrainassa, jossa jo yli 10 000 eurooppalaista on saanut surmansa.

Kaikissa kylmän sodan jälkeisissä sodissa ja sotatapahtumissa osapuolena, alullepanijana tai aktiivisena tekijänä on ollut Venäjä. Venäjä oli tekijä myös Jugoslavian hajoamissodissa.

                                                                                           ****

Miksi Euroopassa on sodittu niin, että Euroopasta on tullut kylmän sodan ajan jälkeisessä katsannossa ylivoimaisesti länsimaiden sotaisin alue. Miksi aika 1990-luvun alusta tähän päivään on ollut Euroopassa synkkää sotahistoriaa?

Siksi, koska niitä valtioita Euroopassa on yhä enemmän, jotka eivät ole enää ydinasepelotteen suojaamia.

Kylmän sodan aikaan Neuvostoliiton ydinasesuojan alla olivat kaikki Varsovan liiton maat. Yhdysvaltain, Ranskan ja Iso-Britannian ydinasesuojan alla olivat vastaavasti kaikki Nato-maat. Vailla ydinasesuojaa olivat Euroopassa vain Suomi, Ruotsi, Itävalta, Jugoslavia, Sveitsi ja Irlanti sekä pienistä maista Malta ja Kypros. Alue vailla ydinaseiden tuomaa suojaa on pieni, ja ydinaseilla suojaamattomien maiden asema oli molempien blokkien näkökulmasta määritelty status quoksi.

Nyt tilanne on muuttunut huonommaksi. Niiden maiden lukumäärä, jotka eivät ole ydinasesuojan alla, on kasvanut noin kaksinkertaiseksi. Ydinaseet eivät suojaa Ukrainaa, Georgiaa, Azerbaidžania, Armeniaa, Valko-Venäjää, Serbiaa, Makedoniaa, Bosniaa ja Hertsegovinaa, Maltaa ja Kyprosta eivätkä myöskään Suomea ja Ruotsia. Itävalta, Sveitsi ja Irlanti ovat edelleen myös vailla puolustusliiton ydinasesuojaa, mutta noiden asema on jo sijaintiensa puolesta selkeästi status quo.

Ydinaseet suojaavat Nato-maita muodostaen korkean kynnyksen hyökkäykselle. Hyökkäys Nato-maahan merkitsee joutumista ydinasehyökkäysuhan kohteeksi. Ongelma Euroopassa ovat nyt ne Nato-maiden ja Venäjän välissä olevat valtiot, jotka eivät ole ydinasepelotteen alla.

Kaikki kylmän sodan ajan jälkeiset sotatoimet ovat tapahtuneet maissa, jotka eivät ole ydinasepelotteen suojaamia: Jugoslavian hajoamissodat vuosina 1991-1999, Georgian sota vuonna 2008, Itä-Ukrainan sota vuodesta 2014 sekä jäätyneet konfliktit Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa, Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa ja Moldovan Transnistriassa.

Ratkaisevaa siis on, että maa ydinasepelotteen alla. Nato-maat ovat ydinasepelotteen alla eikä niihin hyökätä konventionaalisin asein, koska hyökkääjä ottaisi tällöin riskin joutua ydinaseiskun kohteeksi. Tämä on myös yksi syy, miksi Venäjä vastustaa Naton laajenemista. Venäjän mahdollisuudet vaikuttaa eri maiden asioihin sotilaallisesti kapenisivat.

On myös muistettava, että ne Nato-maat Euroopassa – kuten Norja, Tanska ja Espanja -, jotka eivät salli ydinaseiden olevan alueellaan, ovat kuitenkin puolustusliiton ydinasevaltojen luoman ydinasepelotteen suojassa.

                                                                                           ****

Mitä ihminen on kerran keksinyt, sitä ei voida enää peruuttaa. Ihminen on keksinyt ydinaseet. Enää emme saa niitä keksimättömäksi ja niiden kanssa on meidän elettävä.

Ydinaseettoman maailman huono puoli on se, että se lisää konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia ja samalla sodissa kuolevia ja loukkaantuvia. Olen rauhan mies henkeen ja vereen enkä siksi voi ymmärtää, miksi nimenomaan rauhanliikkeet ovat lähteneet ajamaan ydinasekieltoa. Asiaan liittyy vastaava paradoksi, mikä syntyy, kun luonnonsuojelija ja ilmastonmuutosta vastustava ei kannata hiilipäästötöntä ydinvoimaa.

On vaikea ymmärtää ihmisiä, jotka pyrkivät estämään sotia vastustamalla ydinaseita. Ydinaseet vastuullisten ydinasevaltioiden hallitsemana ovat estäneet konventionaalisilla aseilla käytäviä sotia.

Pasifistin ei pidä vastustaa ydinaseita, päinvastoin. Ongelma ydinaseissa on nyt vain Pohjois-Korean kaltaiset vastuuttomat valtiot.

Esitän julkisen kiitoksen Suomen ulkoministeriölle, ulkoministeri Timo Soinille ja tasavallan presidentti Sauli Niinistölle viisaasta ja oikein hoidetusta ydinasepolitiikasta.

Jos kannatat sodatonta Eurooppaa, kannata ydinaseita vastuullisten maiden ylläpitämänä ja koko Euroopan kuulumista ydinasepelotteen alle. Kuuluminen joko Venäjän tai Naton ydinaseiden muodostaman ydinasepelotteen alle.