Yhdysvaltain ukaasikirje Ruotsin puolustusministerille 29.8.2017

Svenska Dagbladet uutisoi elokuun lopulla luottamuksellisesta kirjeestä, jonka Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattis oli lähettänyt Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistille (SvD 30.8.2017).

Kirjeessä Mattis varoitti Ruotsia seurauksista, jos Ruotsi allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimuksen. YK:n ydinasekieltosopimus on ollut avoin kaikille YK:n jäsenmaille allekirjoitettavaksi 20. syyskuuta 2017 alkaen.

Svenska Dagbladetin mukaan allekirjoituksella olisi negatiivinen vaikutus Yhdysvaltojen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön. ”Enligt Mattis skulle det påverka försvarssamarbetet mellan USA och Sverige negativt”, Svenska Dagbladet -lehti kirjoitti 30.8.2017. Niin Svenska Dagbladetin perusteella kuin myös muutoin saamieni tietojen perusteella kirjeen sisältö on ollut diplomaattisesti varsin tyly eikä Yhdysvaltain puolustusministeri ole säästellyt sanojaan.

                                                                                            ****

Pyysin Ruotsin hallitukselta saada tuon salaisen kirjeen haltuuni toki tietäen, että siinä on salassa pidettäviä kohtia.

Ruotsissa julkishallinnon avoimuus on omaa luokkaansa ja pyydetyt asiakirjat annetaan pyytäjälle viivytyksettä. Kokemukseni perustella Ruotsin valtionhallinnon palvelu toimii esimerkillisen hyvin asiakirjojen julkisuudessa, mihin mikään muu maa ei pysty.

Suomi on kaukana Ruotsista sekä asiakirjojen julkisuudessa että myös ministeriöiden arkistopalvelujen toimivuudessa. Suomessa asiakirjoja joutuu kysymään useaan otteeseen ja sittenkin palvelu on hyvin töykeää. Usein asiakirjaa ei löydy tai se on kokonaan merkitty salaiseksi. On helppoa luokitella koko asiakirja salaiseksi, mitä Ruotsi ei ollenkaan tee ministeriöiden arkistoasiakirjojen osalta. Ruotsissa jokaisista ministeriöissä olevista asiakirjoista saa jotain tietoa ja asiakirjajäljennöksen jossain muodossa.

Suomessa monesti pyydettyä asiakirjaa ei ole löytynyt ja sen jälkeen kuin viittaa lähettäjältä saatuihin tietoihin asiakirjan lähettämisestä ministeriöön, se yllättäen löytyykin ”virkamiehen hyllystä” arkistoimatta.

Ruotsissa tuollainen ei olleenkaan mahdollista, että jokin asiakirja ”häviäisi virkamiehen hyllyyn”.

                                                                                            ****

Tällä kertaa pyyntöni Ruotsin puolustusministeriölle osoitetun asiakirjan saamisesta käyttööni kesti tavanomaista pitempään. Normaalisti pyydetyn asiakirjan saa 1-2 päivän sisällä tai nopeamminkin. Olin Mattisin lähettämän kirjeen ensimmäinen pyytäjä. Myös vastaussaatekirje poikkesi aikaisemmasta. Vastaussaatekirjeen on yleensä lähettänyt ministeriön arkistosta vastaava alempi virkamies.

Vastauskirjeessä oli itse puolustusministeri Hultqvistin kynällä allekirjoittama lähete. Lähete oli nimetty Ruotsin hallituksen päätökseksi ja lähettämäksi. Poikkeuksellista oli myös se, että tällä kertaa toinen lähetteen allekirjoittaja oli ministeriön oikeudellisen sihteeristön kansliapäällikkö (kansliråd, rättssekretariatet).

Pyytämäni asiakirja on ohessa (kuva 1). Jos vastaavanlaista asiakirjaa olisin pyytänyt Suomen puolustusministeriöstä, koko asiakirja olisi ollut salainen eikä asiakirjaa olisi lähetty missään muodossa eikä asiakirjasta olisi saanut mitään tietoa. Tuskinpa edes asiakirjan olemassaoloa olisi myönnetty.

Asiakirjapyyntöni on tässä tapauksessa aiheuttanut puolustusministeriön hallinnossa ilmeisesti ylimääräistä mietintää.

Puolustusministeri Mattisin kirje on saapunut Ruotsin puolustusministeriöön 29.8.2017. Yhdysvalloista se on postitettu 25.8.2017 (merkintä kirjeessä 8/25/2017). Asiakirja on ollut salainen päivämäärällä 15.9.2017, mutta salassa pidettävien asioiden poistamisella asiakirjasta on tullut julkinen vasta 21.9.2017, jolloin siitä on tullut myös saamani kirjeen liite (arkistomerkintä Fö2017/01242/RS).

Poikkeuksellista tässä on se, että HEMLIG-leima on tullut asiakirjaan vasta sen jälkeen, kun sitä pyysin 13.9.2017 ja kun pyyntöäni on alettu ministeriössä työstää. Aikaisemmin Ruotsin ministeriöistä saamissani asiakirjoissa mahdollisen HEMLIG-leiman päivämäärä on ollut vain 1-2 vuorokautta asiakirjan saapumispäivän jälkeen. Asiakirjan prosessointi julkiseen muotoon vaatii tuon ajan.

                                                                                            ****

Mattisin kirje on lyhyt, kuten Yhdysvalloilla on tapana esittää asiat diplomatiassa, siis lyhyesti ja ytimekkäästi. Salattu teksti on alle puoli A4:sta, arvioisin noin 1500 merkkiä korkeintaan.

Salaamaton teksti on kirjoitettu oheisesti:

”Dear Minister Hultqvist,

[encryption]. It was a pleasure meeting you at the Pentagon in May and again at the NATO Ministerial in June. Our meetings underscored the close relationship between our two militaries – a relationship built on trust and shared interests, [encryption begins].

James Mattis”

Vapaasti suomennettuna:

“Arvoisa ministeri Hultqvist,

[salaus]. Oli ilo tavata sinut Pentagonissa toukokuussa ja jälleen Naton ministerikokouksessa kesäkuussa. Tapaamisemme korosti meidän kahden sotavoimamme läheistä suhdetta – suhde, joka on perustettu luottamukseen ja yhteisiin etuihin, [salaus alkaa].

James Mattis”

                                                                                            ****

Selvittelin tätä asiaa myös Yhdysvalloista viikon ajan. Oli selvää, ettei Mattisin kirjettä ollut saatavissa Yhdysvalloista salaamattomana, kehotettiin kääntymään kirjeen saamisessa Ruotsin puoleen. Sen sijaan selvittelyn yhteydessä muutama mielenkiintoinen yksityiskohta saatettiin tietoon, kun kysymällä kysyin. Tuokin asia, mitä kerrotaan, lienee mietitty Yhdysvalloissa tarkkaan.

Tietooni saatettiin, että Yhdysvallat on keskustellut virkamiestasolla Ruotsin kannasta YK:n ydinasekieltosopimukseen jo tämän vuoden alkupuolella maaliskuun jälkeisenä ajankohtana. Tiettäväksi Ruotsille on tehty, ettei Yhdysvallat toivo Ruotsin allekirjoittavan YK:n ydinasekieltosopimusta ja ettei Ruotsi muutoinkaan osaltaan veisi ydinasekieltoasiaa eteenpäin.

Ilmaistiin, että Yhdysvallat on ollut tyytyväinen Suomen kantoihin ydinasekieltoasiassa. Tyytyväisiä oltiin Suomen kannasta, vaikka Suomi ei Natoon kuulukaan eikä ole Naton ydinasesuojan alla.

Mielenkiintoista oli vastaus, kun kysyin, oliko Suomen kannalla ydinasekieltoasiassa vaikutusta presidentti Niinistön vierailuun Yhdysvalloissa. Kiistettiin, että asiat liittyisivät toisiinsa, mutta diplomaattisin sanakääntein annettiin ymmärtää, kun aluksi oli kehuttu Suomen ja Yhdysvaltain läheisiä suhteita ja tiivistyvää puolustusyhteistyötä, että Suomen ja Ruotsin kannat ydinasekieltoasiassa vaikuttivat tapaamisen lopulliseen ajankohtavalintaan. Jos Suomen kanta ydinasekieltoasiassa ei olisi ollut Yhdysvaltain mieleen, olisi presidenttitapaaminen mahdollisesti siirtynyt presidentinvaalien jälkeiseen aikaan.

Tuo kuulostaa ihan loogiselta ja uskottavalta, kun tarkastellaan asioiden tapahtuma-ajankohtia.

Yhdysvaltain puolustusministeri Mattis lähetti edellä esitetyn ukaasikirjeen virkaveljelleen Tukholmaan 25.8.2017. Kirje saapui Ruotsin puolustusministeriöön asiakirjakirjausten perusteella 29.8.2017. Presidentti Niinistö tapasi presidentti Trumpin maanantaina 28.8.2017. Ruotsi kirjasi Mattisin kirjeen saapuneeksi puolustusministeriöön siis Niinistön ja Trumpin tapaamista seuraavana päivänä 29.8.2017.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan presidentti Niinistön piti tavata presidentti Trump ukaasikirjeen Ruotsiin saamisajankohtana 29.8.2017, mutta Floridan hurrikaanit aikaistivat hieman presidenttitapaamista.

Mattisin kirje ja ajankohdat eivät todellakaan ole sattumaa. Ruotsi lienee ymmärtänyt Yhdysvaltain lähettämien viestien päämäärän.

Pidän todennäköisenä, ettei Ruotsi tule allekirjoittamaan YK:n ydinaseiden kieltämistä koskevaa sopimusta. Järki tule Ruotsille käteen.

Ruotsissa osataan kyllä laskea, että 1+1=2, jonka verran Yhdysvallat on opettanut Ruotsille nyt matematiikkaa. 29.8.2017 saatu ukaasikirje ja 28.9.2017 tapahtunut naapurimaa-Suomen presidentin tapaaminen Yhdysvaltain presidentti Trumpin kanssa on summana yhteensä 2. Yhdysvaltain antama 1+1=2-viesti on mennyt varmasti perille Tukholmaan. Ruotsi ymmärtää, mitä puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa vastavuoroisesti edellyttää.

Ydinaseiden kieltämistä koskeva 10-sivuinen sopimus (A/CONF.229/2017/8) on avoin vielä allekirjoitettavaksi kaikille YK:n jäsenmaille, mutta toistaiseksi Ruotsi ei ole sopimusta allekirjoittanut.

                                                                                            ****

Puolustusministeri Mattis on lähettänyt Peter Hultqvistille myös toisen kirjeen (kuva 2), joka on päivätty päivämäärille 14.2.2017.

Kirjeen sisältö on seuraava.

“His Excellency Peter Hultqvist

Minister for Defense

Ministry of Defense

Kingdom of Sweden

Stockholm

Dear Mr. Minister:

Thank you for your congratulatory letter dated January 31, 2017. I appreciate your kind message of support.

Sweden is a valued friend and partner to the United States, and I look forward to deepening our defense relationship. l am pleased that you signed the Statement of Intent in June 2016 that affirmed our shared commitment to defense cooperation. A strong U.S.-Swedish defense relationship is in our mutual interest and contributes to regional security.

l am grateful for Sweden’s contributions to the campaign to defeat ISIS and for your efforts to build ties with NATO. I look forward to working together on the wide range of complex threats, challenges and opportunities that face our nations.

Sincerely,

James Mattis”

Vapaa suomennos:

”Arvoisa Peter Hultqvist

Puolustusministeri

Puolustusministeriö

Ruotsin kuningaskunta

Tukholma

Arvoisa ministeri:

Kiitos onnittelukirjeestäsi 31. tammikuuta 2017. Arvostan kovasti tukea osoittavaa viestiäsi.

Ruotsi on Yhdysvaltojen arvostettu ystävä ja kumppani, ja odotan innolla puolustussuhteemme syventämistä. Olen iloinen siitä, että allekirjoitit [puolustuksen] aiesopimuksen kesäkuussa 2016, joka vahvisti yhteistä sitoutumista puolustusyhteistyöhön. Vahva Yhdysvaltojen ja Ruotsin puolustussuhde on yhteisen edun mukaista ja edistää alueellista turvallisuutta.

Olen kiitollinen Ruotsin osallistumisesta toimiin ISIS:n voittamiseksi ja pyrkimyksistänne rakentaa siteitä Natoon. Odotan innolla yhteistyötä monissa mutkikkaissa uhkissa, haasteissa ja mahdollisuuksissa, joita kansakunnillemme tulee yhteisesti eteen.

Vilpittömin terveisin,

James Mattis”

Ruotsin puolustusministerit Peter Hultqvist ja Yhdysvaltain puolustusministeri Aston Carter allekirjoittavat Hultqvistin Washingtonin vierailun yhteydessä 8.6.2016 sopimuksen (överenskommelse) puolustusyhteistyön tiivistämisestä Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä (Statement of Intent between the Secretary of Defense of the United States of America and the Minister of Defense of Sweden).

Ruotsin ja Yhdysvaltojen välinen sopimus käsittää osa-alueina keskinäisen sotilaallisen yhteistyökyvyn kehittämisen, yhteisen sotilaallisen harjoitustoiminnan ja sotilaallisen tutkimustoiminnan (interoperabilitet, gemensamma övningar och forskning).

Suomi seurasi asiassa Ruotsia.

                                                                                            ****

Yhdysvaltain ja Ruotsin puolustusyhteistyö on ollut toisen maailmansodan jälkeen tiivistä. Se on ollut ratkaisevaa Pohjolan turvallisuudelle ja ennen kaikkea Suomen pysymiselle jollain tavoin läntisessä yhteisössä kylmän sodan pahimpina vuosina. Pohjimmaiset perusteet vuoden 2014 jälkeiselle Yhdysvaltain ja Ruotsin uudelleenlähentymiselle eivät ole muuttuneet kylmän sodan ajoista. Perusteen muodostaa nyt Venäjä, ennen perusteet muodosti Neuvostoliitto.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Ruotsi on ollut Yhdysvaltain turvallisuuspoliittinen luottomaa Fennoskandiassa, vaikka Ruotsi ei kuulukaan Natoon. Edes Olof Palme Yhdysvaltojen vastaisilla manöövereillään ei kyennyt romuttamaan maiden välisten suhteiden perustaa. Yhdysvallat tietää, että Ruotsi on Pohjolan suurin talousmahti ja sen geostrateginen asema on Pohjolan tärkein. Ruotsi on Pohjolassa avainasemassa.

Yhdysvallat voi luottaa Ruotsin päätäntäkykykyyn ja ennen kaikkea päätäntäuskallukseen, muttei aina harkintaan. YK:n ydinasekieltosopimuksen allekirjoitukseen liittyvä tapahtumasarja on osoitus, että Ruotsin harkintakyky voi myös pettää, mutta päätäntäkyky ei kuitenkaan. Ruotsin päätäntäkyvystä saamme vahvistuksen, jos Ruotsi ei allekirjoita YK:n ydinasekieltosopimusta.

Suomi ei voi korvata Yhdysvalloille Ruotsia. Suomi on epävarma päättäjä, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvä päätöksenteko tuottaa Suomelle vaikeuksia. Suomen kantoja ei voi tietää ennalta, niitä ei voi ennakoida riittävällä varmuudella.

Suomella kumittelee taustalla Venäjä. Ennen kaikkea eduskunta on hyvin epävakaa päättäjä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hyvä tuorein esimerkki on poliitikkojen riitely monikansallisten puolustusharjoitusten pitämisestä Suomessa, joka sinänsä on varsin vähäpätöinen asia. Vanha esimerkki on Naton kanssa solmittu isäntämaasopimus, jota Suomi ei vienyt eduskuntaan peläten sopimuksen hylkäämistä, mutta Ruotsi hyväksytti sen suurella äänienemmistöllä parlamentissaan.

Ruotsilla on pitkä kylmän sodan aikainen kokemus, mitä tiivis puolustusyhteistyö Yhdysvaltain kanssa tarkoittaa. Suomella tätä kokemusta ei ole. Suomi on haparoiva, mutta on toki mennyt eteenpäin nykyhallituksen vetämänä kahden viime vuoden aikana Krimin tapahtumien jälkeen.

Puolustusministeri Peter Hultqvist ei toivo, että Ruotsi allekirjoittaisi YK:n ydinasekieltosopimuksen. Ulkoministeri Margot Wallström toivoo, että Ruotsi allekirjoittaisi YK:n ydinasekieltosopimuksen. Wallström on Ruotsin ”tuomioja”, jolla on oma kannattajakunta Ruotsin sosiaalidemokraateissa.

Peter Hultqvist on pääministeri Stefan Löfvenin luottoministeri. Löfven seisoi Hultqvistin takana tiukasti, kun porvaripuolueet vaativat Hultqvistin eroa hallitusta koetelleessa tietoturvaskandaalissa. Hultqvistin ero olisi merkinnyt hallituksen eroa. Hultqvist sai pitää paikkansa eikä hänen asemaansa kunnolla haastettu. On syytä olettaa, että Stefan Löfvenin näkemys on Hultqvistin tapaan, ettei Ruotsin tule allekirjoittaa YK:n ydinasekieltosopimusta.

Kun Ruotsi ei allekirjoita YK:n ydinasekieltosopimusta, palaamme taas normaaliin päiväjärjestykseen. Suomen ja Ruotsin läntinen puolustusintegraatio ja puolustussuhteiden tiivistäminen Yhdysvaltoihin tapahtuu Ruotsin vetämänä, Ruotsi ostaa Patriot-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän ja pääministeri Löfven tai hänen seuraavansa tapaa presidentti Trumpin.

Yhdysvaltoja hiertänyt YK:n ydinasekieltosopimusepisodi on Ruotsin osalta unohdettu, ja tilanne Pohjolassa palautuu vanhaan marssijärjestykseen.