Monikansallinen suursotaharjoitus vai pääsotaharjoitus?

Suomi tulee pitämään mittavan sotaharjoituksen vuonna 2020 tai vuonna 2021, josta tulee monikansallinen. Harjoitukseen ovat lupautuneet osallistua jo Viro, Ruotsi Norja ja Tanska. Yhdysvallat on jo myös antanut osallistamiselle vahvaa vihreää valoa. Vastaavanlaista monikansallista sotaharjoitusta ei Suomessa ole ennen pidetty.

Kiitokset tähän saakka tapahtuneesta harjoituksen järjestämisestä kuuluu puolustusministeriölle, puolustusvoimille ja puolustusministeri Jussi Niinistölle. Kiitos näille kaikille tahoille tehdystä työstä.

Puolustusministeri Jussi Niinistö otti syyskuun alussa puheeksi Ylen haastattelussa sotaharjoitusten järjestämisen, joihin osallistuisi Suomen kumppanimaita ja olisi siis monikansallinen. Niinistö ei siis puhunut varsinaisesti suurharjoituksista.

”Voisi olla syytä järjestää jossain vaiheessa tällainen Aurora-tyyppinen harjoitus, jossa harjoitellaan yhdessä kumppaneiden kanssa Suomen puolustamista. Meillä on ollut enemmänkin tällaista puolustushaarakohtaista ja kooltaan pienempää toimintaa.”, Niinistö totesi Ylen haastattelussa. Sen sijaan jutun toimittaja kirjoitti: ”Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan myös Suomen tulisi harkita suurten monikansallisten sotaharjoitusten järjestämistä.” (Yle 4.9.2017).

Blogissaan 25.10.2017 Jussi Niinistö kirjoitti seuraavasti: ”Myös Suomessa olisi perusteltua järjestää Auroran tapaan iso harjoitus, johon muut maat voisivat osallistua. Siinä voitaisiin testata esimerkiksi kykyä vastaanottaa ulkomaista sotilaallista apua.” (Jussi Niinistö -blogi 25.10.2017).

”Ilkka Kanerva ehdottaa Suomen isännöimiä suursota­harjoituksia – ’Suurin hyöty on harjoituksista Suomen olosuhteissa monikansallisten joukkojen kanssa’” oli uutisotsikko Helsingin Sanomissa 9.9.2017 (HS 9.9.2017).

Helsingin Sanomain haastattelussa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva kannatti puolustusministeri Jussi Niinistön Ylellä esiin ottamien harjoitusten pitämistä, ja hän nimesi siis harjoitukset suursotaharjoituksiksi.

Itse olen ottanut esille Aurora 17 -sotaharjoitusten kaltaisten sotaharjoituksien pitämisestä Suomessa blogikirjoituksessa jo heinäkuussa (US-blogi 21.7.2017). Harjoitusasia oli tuossa heinäkuisessa blogikirjoituksessa ensi kertaa julkisuudessa.

Tuolloin kirjoitin järjestettävistä harjoituksista:

”Vastaavia asioita kuin mitä syksyllä harjoitellaan Ruotsissa, olisi harjoiteltava myös Suomessa. Monet suomalaispoliitikot ajattelevat, että kriisi- tai sotatilanteessa Suomi kyllä saisi sotilaallista apua.

On kuitenkin muistettava, että mikäli avun saamisesta ei ole etukäteissuunnitelmia ja mikäli asiaa ei ole etukäteen yksityiskohtaisesti harjoiteltu, ei etenkään monimutkaisia asejärjestelmiä saada tositilanteessa toimiviksi ja integroiduksi eri ohjuspuolustusjärjestelmien muodostamaan kokonaisuuteen puolustustarpeen vaatimalla nopeudella.

Ilman riittävää yksityiskohtaista suunnittelua ja riittävää etukäteisharjoittelua mikään asia ei puolustuksessa toimi. Ei etenkään pitkän kantaman ohjuspuolustusjärjestelmäyksikköjen siirto kriisi- tai sotatilanteessa Suomeen, jos sellainen katsottaisiin tarpeelliseksi. Monimutkaisten puolustusjärjestelmien integrointi ei onnistu ilman yksityiskohtaista harjoittelua.”

Kirjoitin vielä toisen blogikirjoituksen, kun Jussi Niinistö ja Ilkka Kanerva olivat ottaneet asian esille (US-blogi 10.9.2017).

”Meillähän on ollut joskus aina silloin tällöin tapana pitää niin sanottu pääsotaharjoitus, jolla on tarkoitettu lähinnä lähtevän vuosiluokan suuren puoleista harjoitusta. Niitä ei nyt juuri ole ollut.”, totesi puolestaan presidentti Sauli Niinistö 6.11.2017 tavatessaan Yhdysvalain puolustusministeri James Mattisin Helsingissä (Demokraatti 6.11.2017, KSML 6.11.2017 ja Karjalainen 6.11.2017 esimerkkeinä). Presidentti Niinistö ei kutsuisi pidettävää harjoitusta suursotaharjoitukseksi.

Presidentti Niinistön esiintulo harjoituksen nimiasiassa oli hieman ilkeämielinen. Huomaa, että presidentinvaalit ovat tulossa ja presidenttiehdokas Niinistö halusi asiassa itsellensä päätöskunniaa, joka ei hänelle tässä asiassa kuulu. Hän haluaa itsellensä kunniaa harjoituksen ”nimen keksimisen” puitteissa, kun muuten ei ole tehnyt mitään harjoitusten pitämisen eteen. Tämä on sitä tyypillistä laskelmoivaa Sauli Niinistöä, joka laskee kaiken tekemisen sen perusteella, miten se vaikuttaa hänen kannatukseen ja kansansuosioon.

Presidenttiehdokas Sauli Niinistön olisi syytä muistaa, että suursotaharjoitus-termin otti esille hänen puoluetoveri Ilkka Kanerva, ei puolustusministeri Jussi Niinistö.

                                                                                        ****

Mikä olisi sopiva nimi harjoitukselle?

Harjoitukselle tulee aina keksiä erillisnimi. Nimi on hyvä keksiä hyvissä ajoin ennalta. Kun kyseessä on monikansallinen harjoitus, nimen pitää olla kansainvälisesti ymmärrettävä. Toki myös Jussi 2020 -harjoitus kävisi nimeksi, kuten puolustusministeri nimesi harjoituksen leikkimielellä ilman vuosilukua.

Harjoituksen luonteen nimeämien presidentti Niinistön esittämänä pääsotaharjoitukseksi on hieman onneton ja osoittaa lausujan puutteellista sotilaallista tuntemusta, kun kyseessä on monikansallinen harjoitus, jossa tulee olemaan joukkoja vähintään Yhdysvalloista, Virosta, Ruotista, Norjasta ja Tanskasta.

Pääsotaharjoituksella on Suomessa tietty historiallinen luonne, ja nyt kun harjoitus on monikansallinen, tuota historiaa ei pitäisi sotkea, koska harjoitus tulee olemaan osallistujakunnaltaan perinteisestä poikkeava ja ulottuu todennäköisesti myös Suomen aluerajojen ulkopuolelle ja naapurimaiden puolelle.

Pääsotaharjoitus termin kääntäminen englannin kielelle (main exercise) olisi teennäistä ja perinteisestä nimeämisestä poikkeavaa puhuttaessa sotaharjoituksista.

Kansanvälisessä harjoituksessa pitäisi käyttää harjoituksen yleisluonnehdintana termiä, joka on helposti käännettävissä muille kielille. Ruotsin Aurora 17 -harjoitus oli Ruotsissa kansallinen sotaharjoitus (national exercise).

Yksi mahdollisuus olisi puhua esimerkiksi vain sotaharjoituksesta (exercise) vastaavasti kuin esimerkiksi Naton harjoituksissa puhutaan eikä määritellä tarkemmin harjoituksen luonnetta sen nimessä. Toinen ja parempi mahdollisuus on nimetä harjoitus monikansalliseksi harjoitukseksi (multinational exercise). Ei siis käytetä suomalaisessa nimessä etuliitettä pää tai suur, jotka pitäisi jollain tavoin kääntää myös englanniksi hieman nimeämisperinteistä poiketen.

Harjoitukselle olisi hyvissä ajoin keksittävä erillisnimi, vaikkapa Polar 2020, Nordic 2020 tai jotain vastaavaa suomalaista. Vasta selitetekstissä on syytä kuvata harjoituksen luonnetta tarkemmin.

Esimerkiksi Yhdysvaltain Eurooppa-joukkojen harjoituksien nimeämisestä voi käydä tarkastelemassa heidän kotisivuiltaan (Major exercises throughout U.S. Army Europe). Usein toistuu termi ”multinational exercise” eli ”monikansallinen harjoitus”. Käyttäisin tuota termiä, koska se on myös kaikille sotilaille helposti ymmärrettävää englantia, koska termi on vanha.

Medialle toivomus: älkää käyttäkö harjoituksesta termiä suursotaharjoitus tai pääsotaharjoitus. Toistaiseksi ehkä (suuri) monikansallinen sotaharjoitus on ihan hyvä termi ja suuri-adjektiivin voi välillä jättää pois, jos se tuntuu liian suurelta. Englanninkielinen käännös on tällöin perinteinen: multinational exercise.