Venäjän lähialueittemme Iskander-ohjustukikohdat esittelyssä

Tämä kirjoitus on tarkoitettu lähinnä sotilasasioista syvällisemmin kiinnostuneille. Kaikkien ei siis ole syytä edes yrittää lukea tätä blogikirjoitusta ja tuottaa itselle pettymystä ajan turhasta kuluttamisesta.

Venäjällä on lähialueillamme kaksi Iskander-ohjustukikohtaa, toinen on Laukaassa ja toinen Kaliningradissa.  Suomessa käytetään Venäjän Laukaasta (Луга, Luga) suomalaisittain nimitystä myös Ylä-Laukaa, jolla olemme halunneet erottaa venäläisen kaupungin keskisuomalaisesta Laukaan kunnasta. Käytän tässä kirjoituksessa tuosta venäläiskaupungista nimitystä Laukaa.

Kolmas Iskander-ohjustukikohta Venäjän luoteiskolkkaan tulee kenties Petsamoon tai muualle Muurmanskin alueelle, jos on tullakseen ja jos Venäjä tulee käyttämään samaa toimintamallia kuin Kaliningradissa.

Käsittelin yhdessä aikaisemmassa blogikirjoituksessa (”Myös Venäjän strategiset sotilaskohteet on helppo selvittää tarkasti”, US-blogi 21.2.2018) Venäjän strategisia sotilaskohteita lähialueillamme ja myös Laukaassa olevia mielenkiintoisia uusia sotilaallisia rakennelmia, mutta tuolloin minulla ei ollut tiedossa rakennelmien varmaa käyttötarkoitusta. Kysymykseni tuolloin oli, onko noissa sotilaallisissa rakennelmissa ja rakennuksissa kyse Iskander-ohjuksista (Комплекс 9К720 Искандер – SS-26 STONE). Aikaisemmin Iskandereja vastaavat ohjukset Venäjällä olivat Totška-ohjuksia (9К79 Точка – SS-21 SCARAB).

Olen nyt saanut Venäjältä muutamalta venäläisille sotilassivustoille kirjoiltavilta blogisteilta varmistuksen, että kyse noissa Laukaan uusissa rakennelmissa on Iskander-ohjustukikohdasta sekä suuresta asevarastosta, jotka Venäjä on muutama vuosi sitten rakentanut. Laukaassa Iskander-ohjuksia on toki ollut hieman pitempään vuodesta 2011.

Käytän tässä blogissa Iskander-ohjustukikohta -termiä, vaikka kyseessä olisi itseasiassa vain Iskander-ohjuslaukaisujärjestelmien sekä itse ohjusten varastoinnista ja laukaisupaikoista. Ohjuksia hallinnoivien sotilasyksikköjen kasarmit voi sijaita myös muualla kuin Iskander-ohjustukikohdassa.

                                                                                        ****

Laukaan Iskander-ohjustukikohta

Laukaan Iskander-ohjustukikohtaan ja asevarastoihin liittyvät kuvat 1, 2, 3, 4 ja 5. Kuvat löytyvät myös nettisivuilta (kuva 1, kuva 2, kuva 3, kuva 4 ja kuva 5).

Laukaan Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 58°44'51.9"N 29°48'16.2"E (58.747742, 29.804506).

Etäsyys Suomen rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään noin 450 kilometriä ja Helsinkiin noin 630 kilometriä. Etäisyys Viron rajalle on noin 240 kilometriä ja Tallinnaan noin 600 kilometriä. Mikäli kohteita haluttaisiin maalittaa Suomeen laajemmin, tulisi liikkuvia laukaisuyksikköjä siirtää lähemmäksi Suomen rajaa.

Laukaan Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 26. ohjusprikaati, sotilasyksikkö 54006 (26-я ракетная бригада tai 26-я ракетная Неманская Краснознаменная орденов Суворова, в/ч 54006). Ohjusprikaatin kasarmitukikohdan sijainti (silmämääräinen painopiste) on 58°44'46.0"N 29°49'09.0"E (58.746111, 29.819167) ja osoite Marsalkka Odintsovin katu, Laukaa, 188233 Leningradin alue (188233, Ленинградская Обл., г. Луга, ул. Маршала Одинцова).

Venäjällä oli myös Laukaasta käsin hallinnoitu varalaukaisupaikka Karjalankannaksella Vaskelan (Васкелово) Nenimäen kylässä (Ненимяки), mutta sitä ei ole käytetty pitkään aikaan eikä siellä tiettävästi ole enää Iskander-kalustoa. Sen sijaan Vaskelan lähialueella 1544. ohjusilmatorjuntarykmentillä (1544-й ЗРП) on S-300/S-400-ilmatorjuntaohjusyksikkö koordinaattipisteessä 60°16'46.1"N 29°43'36.5"E (60.279477, 29.726805).

Laukaan Iskander-laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti satelliittikuvasta mitattuna noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa kahdeksasta hallista muodostuu yli 9 000 m2.

Koko alueen koko on noin 450 metriä x 230 metriä (karkeasti siis hieman yli 10 hehtaaria). Jokaisen hallin koordinaatit ovat 58°44'49.2"N 29°48'04.7"E (58.746997, 29.801305), 58°44'49.4"N 29°48'08.4"E (58.747047, 29.802329), 58°44'49.5"N 29°48'11.9"E (58.747085, 29.803311), 58°44'49.6"N 29°48'15.7"E (58.747120, 29.804368), 58°44'50.1"N 29°48'18.9"E (58.747244, 29.805245), 58°44'50.7"N 29°48'22.0"E (58.747410, 29.806118), 58°44'51.0"N 29°48'24.4"E (58.747504, 29.806788) ja 58°44'51.6"N 29°48'27.6"E (58.747671, 29.807669).

Alueella on myös muita halleja, joista ainakin osa on pressupäällysteisiä ja jotka näkyvät kuvissa vihreäsävyisinä.

Kuvassa 2 on näkyvässä hallien vierellä yhteensä yhdeksän noin 13 metriä pitkää kulkuneuvoa, jotka todennäköisesti ovat joko SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvoja (ja/tai TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvoja) pituuden perusteella (noin 13 metriä). Vastaavasta kohdasta toisena ajankohtana otetussa kuvassa on vastaavan pituisia kulkunevoja yhteensä yksitoista kappaletta, joista kaksi on erityyppisiä ja ehkäpä siksi ohjusten TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvoja, koska osa ajoneuvojen päällysrakenteesta on harmaasävyisiä viitaten ohjusten suojapressuun (satelliittikuva). Kulkuneuvotyyppejä ei voi tunnistaa tarkemmin satelliittikuvista. Jo näkyvissä oleva kulkuneuvolukumäärä on kuitenkin niin suuri, että sen perusteella voidaan päätellä ohjuslaukaisujärjestelmiä olevan alueella runsaslukuisesti.

Laukaisutukikohdan lounaispuolella on massiivinen maanalainen asevarasto, jonka koordinaatit (silmämääräinen painopiste) ovat 58°44'41.1"N 29°47'36.4"E (58.744745, 29.793443). Alueen koko on noin 470 metriä x 190 metriä ja siis noin 9 hehtaaria. Rakennelma on todella mielenkiintoinen maan alle johtavine ramppeineen, aitauksineen, suojamaavalleineen sekä ajoväylineen. Alueelta on suorat yhteydet Iskander-järjestelmien tukikohtaosuuteen. Asevarasto on laaja, eikä se ole vain esimerkiksi Iskander-ohjuksille tarkoitettu.

Laukaan tämän kirjoituksen kuvissa esitetyt sotilaalliset rakennukset ja rakennelmat Iskander-ohjustukikohtineen on rakennettu vuonna 2013.

Venäläisblogistit eivät osanneet varmuudella sanoa, mitä aseistusta maan alle on oikein varastoitu, mutta esittivät arviona, että noissa kuvassa 3 ja 4 esitetyissä maanalaisissa varastoissa olisi jopa mm. Iskander-ohjuksiin sopivat ydinkärjet – mitä epäilen – ja että varasto olisi läntisen sotilaspiirin ”ohjuskeskusvarasto”. Venäjän ohjusvarastointi olisi siis tällöin osaltaan keskitetty eikä hajautettu. Edellä lausuttu on siis venäläisblogistien ilmaisema oletus ilman varmistusta. Alue on joka tapauksessa poikkeuksellisen vahvasti aidattu ja kulmissa on kameravartiotornit (4 kpl). Alue on valvottu kuin keskitysleiri kuunaan.

Alueella hieman kauempana on vielä myös toinen mielenkiintoinen maan alle ulottuva sotilaallinen rakennelma, joka on esitetty kuvassa 5. Paikka voisi olla esimerkiksi ohjusten laukaisupaikka mm. alueelle sijoitettujen kulkuneuvojen perusteella. Rakennelman koordinaatit (silmämääräinen painopiste) ovat 58°45'43.0"N 29°47'43.4"E (58.761939, 29.795397).

Tässä luvussa esitetyt Laukaata koskevat koordinaatit ovat varmasti syötetty varsin moneen länsimaan sotilaalliseen tietojärjestelmään, myös Natoon kuulumattoman Suomen. Koordinaatit tulevat varmasti syötetyiksi myös Suomessa Hornetien AGM-158 JASSM-risteilyohjusjärjestelmiin.

Kaliningradin Iskander-ohjustukikohta

Kaliningradin Iskander-ohjustukikohtaan liittyy kuva 6. Kuva löytyy myös nettisivuilta (kuva 6).

Kaliningradin Iskander-ohjustukikohdan sijaintipiste (silmämääräinen painopiste) on 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658).

Etäsyys Liettuan rajalle ohjustukikohdasta on lähimmillään vajaa 50 kilometriä ja Kaunasiin noin 140 kilometriä. Etäisyys Puolan rajalle on noin 40 kilometriä ja Varsovaan vajaa 280 kilometriä. Etäisyys Ruotsin rannikolle on noin 400 kilometriä.

Kaliningradin Iskander-ohjustukikohta vastaa Ruotsille suurin piirtein samaa kuin Laukaan tukikohta Suomelle erotuksena, että Venäjä voi siirtää Iskander-laukaisualustat maitse vaikka kiinni Suomen rajaan keskimäärin 40-70 kilometrin tuntinopeudella. Ruotsin kohdalla Itämeri tulee väliin.

Kaliningradin Iskander-ohjuksia hallinnoiva sotilasyksikkö on 152. kaartiohjusprikaati, sotilasyksikkö 54229 (152-я гвардейская ракетная бригада tai 152-я гвардейская ракетная Брестско-Варшавская орд. Ленина, в/ч 54229). Iskander-ohjustukikohdan sijainti on sama kuin kasarmitukikohdan sijainti, siis 54°38'57.2"N 21°49'25.2"E (54.649207, 21.823658) ja osoite Leningradin katu, Tšernjahovsk, 238158 Kaliningradin alue (238158, Калининградская обл., г. Черняховск, Ленинградская ул.).

Kuten Laukaassa, myös Kaliningradissa laukaisutukikohta kostuu kahdeksasta samanlaisesta ja samankokoisesta varastohallista, joiden koko on karkeasti noin 22-23 metriä x 52-53 metriä (kunkin hallin ala siis noin 1200 m2). Yhteensä hallitilaa on siis yli 9 000 m2.

Koko alueen koko on noin 700 metriä x 350 metriä sisältäen myös kasarmirakennukset (karkeasti siis lähes 25 hehtaaria). Jokaisen varaston koordinaatit ovat 54°38'56.0"N 21°49'09.6"E (54.648876, 21.819344), 54°38'53.3"N 21°49'11.0"E (54.648149, 21.819716), 54°38'54.5"N 21°49'13.8"E (54.648472, 21.820500), 54°39'03.5"N 21°49'29.8"E (54.650984, 21.824931), 54°39'01.9"N 21°49'31.9"E (54.650525, 21.825519), 54°39'01.7"N 21°49'37.7"E (54.650474, 21.827135), 54°39'03.4"N 21°49'35.6"E (54.650948, 21.826545) ja 54°39'05.0"N 21°49'33.4"E (54.651401, 21.825937).

Alueella on myös toinen 152. kaartiohjusprikaatin laukaisu/harjoitusalue, jonka koodinaatit ovat 54°39'03.5"N 21°57'54.3"E (54.650976, 21.965082).

Alueella ei ole havaittavissa maanalaisia asevarastoja.

Kyseinen Iskander-ohjustukikohta otettiin käyttöön syksyllä 2017 ja Iskander-ohjukset on nyt siis sijoitettu pysyväisluonteisesti, mutta käyttöönottoa ei ole saatettu loppuun (saataneen tämän vuoden kuluessa). Helsingin Sanomat uutisoi helmikuussa 2018 Kaliningradiin siirretyistä ohjuksista ja operatiivisesta toimintavalmiudesta (HS 5.2.2018).

Venäjä aloitti Iskander-ohjusten siirron rahtilaivalla Pietarin läheltä Ust-Lugasta pitkin Itämerta Kaliningradiin samaan aikaan kuin uusien varastojen rakentaminen alkoi lokakuussa 2016 (Yle 7.10.2016). Ohjukset on siirretty Laukaasta, joka sinänsä viittaa, että ohjuksia varastoidaan tuolla. Tätä ennen Venäjä oli tuonut Kaliningradiin Iskander-ohjuksia tilapäisesti, ensimmäisen kerran tiettävästi vuonna 2009 Zapad-harjoituksen yhteydessä. Tämän jälkeen Venäjä siirsi Iskander-ohjuksia tilapäisesti vuoden 2013 loppupuolella, jolloin ohjuksia olisi ollut yhteensä 48 kappaletta (Bild 19.12.2013). Kyseinen siirto ei liittynyt vuoden 2013 Zapad-harjoitukseen.

Pressupäällysteisten Iskander-hallien rakentaminen Kaliningradissa alkoi lokakuussa 2016 ja kuvassa 6 näkyvät varastot valmistuivat ryhmittäin maaliskuuhun 2017 mennessä.

Tässä luvussa esitetyt Kaliningradia koskevat koordinaatit ovat varmasti syötetty varsin moneen länsimaan sotilaalliseen tietojärjestelmään, myös Natoon kuulumattoman Ruotsin.

Murmanskin alueen Iskander-ohjustarkastelu

Venäjä toi ensikertaa Iskander-ohjuksien laukaisuyksikön Murmanskin alueella Petsamoon viime syksynä Zapad-harjoitusten yhteydessä (Aldrimer 7.3.2018). Laukaisualusta ohjuksineen siirrettiin Laukaasta. Laukaisuasema oli sijoitettu 40 kilometrin päähän Norjan Storskogista ja 15 kilometrin päähän Norjan Korpfjellista. Sijoituspaikan tarkka koordinaatti oli 69°30'23.5"N 31°09'13.5"E (69.506519, 31.153752). Suomen rajaan Iskander-ohjusten matka oli hieman pitempi kuin Norjaan, noin 70 kilometriä.

Syksyisellä Iskander-laukaisuyksikkösijoituksella Venäjä viestii jotain. Kaliningradin perusteella Venäjä tulee ehkä sijoittamaan jossakin vaiheessa tulevaisuudessa Iskander-ohjuksia myös pohjoiseen Murmanskin alueelle. Kaliningradissa pysyvämpi tukikohta rakennettiin vajaan vuosikymmenen kuuluttua ensimmäisestä Zapad-harjoituksen yhteydessä tehdyssä väliaikaissiirrosta. Käykö samoin Murmanskin alueella? Tuleeko Murmanskin alueelle ensi vuosikymmenellä pysyvä Iskander-laukaisutukikohta ja jos tulee, miksi tulee?

Iskander-ohjus on hyökkäysase. Suomen ja Ruotsin ja Norjan sotilaslentotukikohdat Suomen Rovaniemellä (etäisyys noin 400 kilometriä), Ruotsin Jällivaarassa (etäisyys noin 500 kilometriä) ja Norjan Bodøssa (etäisyys noin 730 kilometriä) ovat kuitenkin kaukana Murmanskin alueen Iskander-ohjuksille. Rauhan oloissa ja konfliktin alkuvaiheessa Iskander-ohjuksille olisi melko vähänläisesti tuhottavaa. Myös Norjan tiedustelututka-asemat kuten vaikkapa Vesisaaren signaalitiedusteluasema tai Vardøn tutka olisi helpommin tuhottavissa muulla kuin Iskandereilla.

                                                                                        ****

Sekä Laukaassa että Kaliningradissa Venäjällä on siis kahdeksan suurin piirtein samankokoista varastohallia, jossa Iskander-ohjusten laukaisuyksiköt ovat sisällä samoin kuin ohjukset. Laukaassa laukaisuyksikön kulkuneuvoja varastoidaan myös taivasalla, mistä kertoo samojen kulkuneuvojen näkyminen eriaikaisissa satelliittikuvissa (vrt. satelliittikuva 1 ja satelliittikuva 2).

Lähimmät laukaisupaikat 13 metriä pitkille laukaisualustakulkuneuvoille ovat hallien vierellä muutamien kymmenien metrien päässä. Yksiköt ovat laukaisuvalmiudessa muutamassa minuutissa ja laukaisuprosessi olisi tehtävissä lyhimmillään alle puolessa tunnissa. Suomikaan ei siis saisi ennakkovaroitusta, kun ohjukset olisivat jo ilmassa.

Venäjä on noudattanut samanlaista rakentamistyyliä sekä Laukaassa vuonna 2013 että Kaliningradissa vuonna 2017. Itseasiassa jotkin rakentamistavat ovat lähtöisin jo 1960-luvulta, jos ei tuota ennenkin. Tällainen tapa on mm. suojata laukaisupaikka maavalleilla, joiden korkeus on kuitenkin rajallinen noin kolmen metrin ajoneuvokorkeuteen nähden. Laukaisuyksikköjä ei myöskään säilötä kalliosuojiin tai vastaavasti, kuten Suomessa kalliimmat laitteet on tapana suojata. Venäjän lähtee, että ilma- ja ohjustorjunnan on kyettävä suojaamaan myös Iskander-laukaisuyksiköt.

Sekä Laukaassa että Kaliningradissa ajoneuvot ajetaan varastoihin sivulta ja hieman päälle 50 metriä pitkillä sivuilla on yhteensä yhdeksän oviaukkoa, joten varastoon sopii yhdeksän ajoneuvoa yhteen riviin, jos lyhyempiä ajoneuvoja ei sijoiteta peräkkäin.

Kuinka paljon voi sopia Iskander-kalustoa kahdeksaan varastohalliin?

Iskander-M-ohjusten laukaisuyksikkö koostuu vähintään seuraavista kuudesta kulkuneuvoista (ks. kuva 7):

• SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvo, jolla voi olla nykyisin kaksi ohjusta kerrallaan (Самоходная пусковая установка, СПУ, 9П78-1, yleensä МЗКТ-7930)

• TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvo, jolla voi olla kaksi ohjusta kerrallaan (Транспортно-заряжающая машина, ТЗМ, 9Т250/9Т250Э, yleensä МЗКТ-7930)

• KŠM-komento- ja johtokulkuneuvo (Командно-штабная машина, КШМ)

• MRTO-huolto- ja korjausajoneuvo (Машина регламента и технического обслуживания, МРТО, yleensä КАМАЗ)

• PPN-tietojenvalmistelukeskuskulkuneuvo (Пункт подготовки информации, ППИ, 9С920, yleensä КАМАЗ 43101)

• MŽO-ylläpitokulkuneuvo (Машина жизнеобеспечения, МЖО, yleensä КАМАЗ 43118)

Ohjuslaukaisualustakulkuneuvon pituus on yli 13 metriä, leveys noin 3,1 metriä ja korkeus hieman yli 3,0 metriä. Varaston yhden oviaukon lohkoon sopii siis yksi tällainen kulkuneuvo. Laukaisuyksikön ohjusmäärä ohjustukikohdan ulkopuolella riippuu TZM-kuljetus- ja lastauskulkuneuvojen määrästä, joihin ohjukset on varastoitu kuljetuksessa.

Lähtökohta siis on, että yksi laukaisuyksikkö muutamine ohjuksineen sopii helposti yhteen varastohallirakennukseen, jossa on yhdeksän oviaukkoa. Teoreettisesti siis kahdeksaan varastoon sopisi vähintään kahdeksan laukaisuyksikköä. Todellista määrää on samoin kuin ohjusten määrä on siviilin vaikea – jopa mahdoton – selvittää, mutta Laukaassa SPU 9P78-1 -ohjuslaukaisualustakulkuneuvoja vaikuttaisi kuvan 2 perusteella olevan kahdeksan tai yhdeksän kappaletta taivasalla. Asian selvitys ei ole helppo sotilastiedustelullekaan. Mitoituksessa lähtökohdaksi otetaan silloin mahdolliset enimmäismäärät.

                                                                                        ****

Kuinka Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia?

Tällä hetkellä Suomi voi torjua Iskander-ohjuksia tuhoamalla ohjusten laukaisualustoja ja muita laukaisuun liittyviä kulkuneuvoja sekä ohjuslaukaisuun tarvittavia havainnointijärjestelmiä, esimerkiksi tutkajärjestelmiä.

Torjunta edellyttää toimintaa Venäjän alueella. Siis vähintään risteilyohjuksien laukaisuja Venäjän ilmatilaan.

Suomi on hankkinut Horneteihin AGM-158 JASSM-risteilyohjuksia. Koeammunta Yhdysvalloissa saatiin suoritettua vasta tänä keväänä (Ilmavoimat 9.3.2018) ja ohjukset eivät vielä ole operatiivisessa valmiudessa.

Suomen mahdollisuus on siis tuhota laukaisualustoja ja maanpäällisiä ohjusvarastoja noilla risteilyohjuksilla. Ongelmatonta se ei ole eikä se käy kuin elokuvissa. Ongelmia tuottaa Venäjän päällekkäinen tiukka ilmatorjunta ja etenkin päällekkäinen S300- ja/tai S-400-järjestelmiin perustuva ohjuspuolustus Suomen ja Laukaan välissä. Risteilyohjuksilla voidaan toki valita turvallisin reitti kohteeseen, joka ei ole suinkaan lyhin.

Karjalankannaksella Suomea lähin S-300- ja/tai S-400-ohjusten laukaisupaikka on Kivennavassa (Первомайское) koordinaattipisteessä 60°16'45"N 29°43'40"E (60.279167, 29.727778). Laukaisupaikka on Zelenogorskissa (Зеленогорск) ja Reshetnikovossa (Решетниково) toimivan 1488. (Punaisen lipun) ohjusilmatorjuntarykmentin (1488-й зенитный ракетный (Краснознамённый) полк, в/ч 03216) hallinnassa, joka Venäjän aseet -sivuston (Оружие России) mukaan olisi saanut käyttöönsä S-400-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän jo vuoden 2016 puolella (Оружие России 11.12.2016).

Leningradin alueella Stugi Krasnyjessä olevan 1544. ohjusilmatorjuntarykmentin (1544-й зенитный ракетный полк, в/ч 55584) tukikohta ja S-300-ohjusten laukaisupaikka ovat koordinaattipisteessä 58°12'24"N 29°3'55"E (58.206667, 29.065278). Laukaisupaikka on noin 260 kilometrin päässä Suomen rajasta ja noin 310 kilometrin päässä Helsingistä. Kyseinen S-300-ohjusten laukaisupaikka vastaa myös Laukaan Iskander-ohjuslaukaisupaikan ilma- ja ohjustorjunnasta.

Myös Pietarin muu ilmapuolustus on tiukka. Venäjän havaintojärjestelmät tutkineen kattavat Suomen ilmatilaa melko tarkasti eikä esimerkiksi risteilyohjuslaukaisu jäisi huomaamatta. Venäjän tutkapisteet ovat selvitettävissä ja ne ovat varmasti Suomen tiedossa.

Suomi pystyisi tuhoamaan ohjuslaukaisujärjestelmiä myös lyhyen kantaman koordinaattiohjatuilla JDAM-pommilla (Joint Direct Attack Munition) ja keskipitkän kantaman JSOW-liitopommilla (AGM-154 Joint Standoff Weapon). JDAM olisi laukaistava läheltä alle 30 kilometrin päästä ja pitemmälle kantava JDAM-ER alle 80 kilometrin päästä – siis Venäjän puolelta joka tapauksessa. JSOW-liitopommilla kantama on 130 kilometriä, kun laukaisu tapahtuu 12 kilometrin korkeudesta. 12 kilometrin korkeudesta hävittäjä on helppo havaita. JSOW-liitopommikin siis pitäisi laukaista Venäjän puolelta, jos haluttaisiin tuhota Laukaan asevarastoja ja Iskander-ohjushalleja.

Suomi ei siis voi luottaa varmuudella siihen, että ohjuslaukaisualustat voitaisiin tuhota tuosta vain. Suomen seuraavilla hävittäjillä pitää olla kuitenkin parhaat mahdolliset häiveominaisuudet, mitä rahalla saa ja mitä länsimaista löytyy.