Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä vahvistaa Suomen puolueettomuusasemaa

”Finnish neutrality key to Helsinki hosting US-Russia summit” oli uutisotsikko The Washington Post -lehden sivuilla samana päivänä, kun Yhdysvallat ja Venäjä julkistavat Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaamisen pitopaikaksi Helsingin (The Washington Post 28.6.2018).

Otsikko vapaasti suomennettuna:

”Suomen puolueettomuus oli avain Yhdysvallat-Venäjä-kokouksen isännöinnille Helsingissä”.

Lehtijutussa kirjoitetaan Suomen puolueettomuudesta seuraavasti:

”Finns, who last year celebrated the centenary of regaining their independence, have secured friendly ties with Moscow by pledging neutrality and a non-alignment policy and developing trade with the Russians.”

ja:

”But Finland is not a member of NATO and most Finns remain opposed to NATO membership today, according to polls, though many politicians in the current center-right government favor it.”

Vapaasti suomennettuna:

“Suomalaiset, jotka viime vuonna juhlivat palautetun itsenäisyyden satavuotisjuhlaansa, ovat pitäneet ystävällisiä siteitä Moskovaan sitoutumalla puolueettomuuteen ja liittoutumattomuuteen sekä käymällä kasvavaa kauppaa venäläisten kanssa.”

ja:

”Mutta Suomi ei ole Naton jäsenmaa ja tänä päivänä suomalaisten enemmistö vastustaa mielipidemittausten mukaan Nato-jäsenyyttä, vaikka keskustaoikeistolaisessa hallituksessa moni poliitikko kannattaakin jäsenyyttä.”

Mielenkiintoista The Washington Post -lehden jutussa on kirjaus, että Suomi juhli viime vuonna uudelleen saatua itsenäisyyttä. Suomi olisi siis menettänyt itsenäisyytensä toisessa maailmasodassa vastaavasti kuin Baltian maat. No, ehkäpä Suomi tosiasiallisesti suurelta osalta menettikin kylmän sodan aikana itsenäisyytensä omilla toimillaan suhteessa Neuvostoliittoon.

The Washington Post -lehteä vastaava juttu oli myös uutistoimisto AP:n sivuilla ja siten jaettuna laajasti ympäri maailmaa (AP 28.6.2018). Vuonna 1846 perustettu AP on yksi maailman suurimmista uutistoimistoista.

Aikakauslehti Time kirjoitti puolestaan seuraavasti (Time 28.6.2018):

”Finland is neutral territory for Trump and Putin in the sense that it’s not a member of NATO, a military alliance founded in the wake of World War II to protect Europe from potential Soviet aggression. During most of the Cold War, Finland attempted a balancing act between East and West, though the U.S.S.R. certainly exercised a degree of influence on its Nordic neighbor.”

Vapaasti suomennettuna:

“Suomi on puolueeton Trumpille ja Putinille siinä mielessä, että se ei ole jäsenmaa Natossa, joka perustettiin toisen maailmansodan jälkeen suojaamaan Eurooppaa mahdollisilta Neuvostoliiton hyökkäyksiltä. Kylmän sodan aikana Suomi pyrki tasapainoilemaan idän ja lännen välillä, mutta Neuvostoliitto käytti varmasti vaikutusvaltaansa pohjoiseen naapuriinsa.”

Yhdysvalloissa Suomi nähdään edelleen kylmän sodan ajan aikaisessa asetelmassa puolueettomana, koska Suomi ei ole Naton jäsenmaa. Yhdysvaltalaisessa näkemyksessä EU-jäsenyys ei tee maasta liittoutunutta, koska EU ei ole sotilaallinen liittokunta puolustusvelvoitteineen. Yhdysvaltalaisessa katsannossa maan sotilaallinen asema on pitkälti ratkaiseva maan aseman poliittisessa määrittelyssä.

Yhdysvaltalaisissa tiedostusvälineissä esitettyjen näkemysten perustella keskeisin syy Helsingin valintaan kokouspitopaikaksi oli siis Suomen puolueettomuus (neutrality). Puolueettomuus oli Venäjän ehdoton ehto kokouksen pitopaikalle, kun Venäjän omassa liittokunnassa kokousta ei voitu pitää.

Edes Suomen itsensä aikanaan viljelmää liittoutumattomuus-termiä (non-alignment) ei juurikaan yhdysvaltalaisissa tiedotusvälineissä mainita. Yhdysvalloissa Suomi on edelleen vahvasti puolueeton kuten kylmän sodan aikaan.

                                                                                            ****

”До 80 % финнов против вступления страны в НАТО и хотят подчеркнуть её нейтралитет. Встреча Путина и Трампа как раз это и делает, символизируя возрождение духа Хельсинкских соглашений 1975 года.” (RT 28.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Jopa 80 prosenttia suomalaisista vastustaa maan liittymistä Natoon ja haluaa korostaa puolueettomuutta. Putinin ja Trumpin välinen tapaaminen on juuri tuota [Suomen puolueettomuutta], mikä symboloi vuoden 1975 Helsingin hengen uudelleen elpymistä.”

Noiden sanojen lausuja Venäjän RT-uutissivustolla oli suomalainen yhteiskuntatieteilijä Johan Bäckman  Helsingin yliopistosta.

Vastaava ajatuskulku toistui myös muissa Venäjän tiedotusvälineissä:

”Финляндия оказалась одной из немногих европейских стран, нейтрально настроенных по отношению и к России, и к США, а окончательный выбор Хельсинки в качестве места российско-американского саммита могло определить символическое значение города для отношений двух стран, ведь именно здесь в 1975 году был подписан Заключительный акт Совещания по безопасности и сотрудничеству в Европе.” (Tass 28.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Suomi osoittautui yhdeksi harvoista Euroopan maista, joka on puolueeton suhteessa Venäjään ja Yhdysvaltoihin. Lopullinen Helsingin valinta Venäjän ja Yhdysvaltain huippukokouksen pitopaikaksi voisi määrittää kaupungin symbolisen merkityksen kahden maan välisille suhteille, koska Helsingissä allekirjoitettiin vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirja.”

Suomen kylmän sodan ajoilta peräisin olevaa puolueettomuutta ylisti myös mm. Ria Novosti (Ria Novosti 29.6.2018).

Venäjällä nähdään siis Suomi mielellään puolueettomaksi myös suhteessa Yhdysvaltoihin. Venäjä hakemalla hakee tuota asemaa Suomelle edistäneen Venäjän asemaa Suomessa. Suomi halutaan nähdä välittäjänä ja sitä roolia Suomi on Venäjälle antanut.

Venäläisessä mediassa oli mainintoja kolmesta mahdollisesta kokousmaasta. Nuo maat olivat Suomi, Itävalta ja Sveitsi. Nuo kolme maata täyttävät Venäjän asettaman ehdon kokouspaikan puolueettomuudelle.  

Venäläismedian mukaan Itävalta olisi ollut mieluisa kokouspaikka ja Itävalta oli myös Trumpin ykkösvaihtoehto Itävallan uuden oikeistohallituksen vuoksi. Yhdysvaltojen ja Venäjän virkamiehistö ehtivätkin jo vierailla Wienissä ennen kuin ottivat yhteyttä Suomeen. Itävalta oli kuitenkin Venäjälle hieman hankala, koska Putin oli juuri tehnyt työvierailun maahan 5.6.2018.

                                                                                            ****

”Выступая на пресс-конференции, Сергей Лавров также обратил внимание, что Финляндия старается придерживаться нейтралитета и отметил позитивную роль Хельсинки в попытке наладить диалог между Россией и НАТО.” (Izvestia 4.5.2017).

Vapaasti suomennettuna:

”Puheenvuorossaan Sergei Lavrov kiinnitti huomiota lehdistötilaisuudessa myös siihen, että Suomi pyrkii ylläpitämään puolueettomuutta ja pani merkille Helsingin positiivisen roolin yrittää saada aikaan vuoropuhelua Venäjän ja Naton välille.”

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vieraili vuoden 2017 toukokuun alussa Suomessa ja tapasi ulkoministeri Timo Soinin. Sergei Lavrov muistutti taas kertaalleen Suomen puolueettomuudesta edellä kirjatussa Izvestia-lehden lainauksessa.

Lavrov ja Venäjä siis halusivat nähdä puolueettoman Suomen taas kerran välittäjänä idän ja lännen välillä kuten kylmän sodan aikaan.

Venäjällä on kirjoitettu myös presidentti Niinistön sanomisten tarkoittavan Suomen olemista puolueeton.

”При этом 1 мая Ниинистё высказался против вступления Финляндии в НАТО. ’Моя позиция заключается в том, что у нас нет никакой необходимости менять существующую политику [нейтралитета]’, – сказал тогда президент.” (Lenta 4.7.2016).

Vapaasti suomennettuna:

”Samanaikaisesti 1. toukokuuta Niinistö puhui Suomen liittymisestä Natoon. ’Minun kantaani on, että meillä ei ole tarvetta muuttaa olemassa olevaa [puolueettomuus]politiikkaa’, sanoi presidentti tuolloin.”

Suomen puolueettomuudesta Venäjä ja Suomi kävivät sananvaihtoja jo vuonna 2008 ulkoministerien Alexander Stubbin ja Sergei Lavrovin suulla.

Ulkoministeri Lavrov totesi Helsingin Sanomien haastattelussa 9.11.2008, että Suomi "arvossa pidettynä eurooppalaisena puolueettomana maana" voisi avustaa keskustelun aloittamisessa sopimuksesta, toimia asiantuntijana ja tehdä rakentavia ehdotuksia. Kyse oli Euroopan turvallisuuspolitiikan tulevaisuutta ja arkkitehtuuria koskevan sopimuksen toimeenpanosta ETYK:ssä.

Helsingin Sanomien uutisotsikko oli: ”Venäjä: Puolueeton Suomi voisi edistää uutta turvallisuussopimusta” (HS 9.11.2008).

Lavrov ja Venäjä siis halusivat nähdä puolueettoman Suomen jo vuonna 2008 välittäjänä idän ja lännen välillä kuten kylmän sodan aikaan.

Ulkoministeri Stubb torjui Lavrovin näkemyksen ja vastasi: ”Suomi ei ole puolueeton maa”. Stubbin sanat uutisoitiin myös Venäjällä (Karelinform 13.11.2008).

Stubbin sanat ärsyttivät Venäjää. Venäjä muisti Stubbin sanat vielä silloin, kun Suomessa presidentti vaihtui Tarja Halosesta Sauli Niinistöön. Niinistön näkemyksen Stubbiin on värjännyt Venäjän näkemys Stubbiin. Presidentin suhtautumisessa Nato- ja länsimyönteiseen ministeriin puhalsivat kylmän sodan ajan tuulet.

Jos Natoon kuulumaton Suomi nähdään Yhdysvalloissa puolueettomana maana, Venäjällä Suomi vasta nähdäänkin. Venäjän näkemys Suomen asemasta muuttui pian sen jälkeen, kun presidentti oli vaihtunut Jeltsinistä Putiniin ja ulkoministeriksi oli tullut Sergei Lavrov vuonna 2004.

Venäjän kielessä ei viljellä liittoutumattomuus-sanaa ja puolueettomuus-sana (нейтралитет) tarkoittaa näissä yhteyksissä sotilaallista puolueettomuutta. Kyse on maasta, joka ei osallistu sotavoimillaan liittokuntaan. Venäjä linkittää puolueettomuuden menetykseksi Nato-jäsenyyden.

Venäjän Suomen-politiikan punainen lanka on pitää Suomi Naton ulkopuolella. Venäjä pyrkii pitämään Suomen puolueettomana niillä linjauksilla, jotka kehitettiin jo 1980-luvun lopulla Itä-Euroopan maiden varalle, kun Neuvostoliitto oli hajoamassa. Venäjän tarkoitus oli perustaa Itä-Eurooppaan puolueettomien maiden rypäs.

Puolueettomuudessa Venäjällä on ollut tapa vedota Suomen vanhaan historiaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin vuoden 1975 huippukokoukseen Helsingissä. Venäjä pyrki vetoamaan siinä, missä Suomessa löytyy edelleen hyvin kantopintaa.

Suomessa löytyy edelleen hyvin kantopintaa puolueettomuudessa. Venäjä käyttää hyväkseen Suomessa edelleen arvonantoa nauttivaa näkemystä Suomen toimimisesta välittäjänä idän ja lännen välillä. Suomi kernaasti näkee edelleen asemansa välittäjänä, josta on seurannut lopullisen linjan hakeminen puolueettomuuden ja sotilaallisen liittoutumisen välimaastossa, mikä puolestaan palvelee Venäjän intressejä Suomen suhteen.

Venäjä viljelee mielellään ajatusta, että koska te suomalaiset olette puolueettomia, on tällaiset suurvaltajohtajien tapaamiset mahdollisia vastaavasti kuin historiassa. Jos olisitte Naton jäsen, ei näitä kokouksia Suomessa pidettäisi eikä Suomi olisi kylmän sodan aikakauden tapaan edistämissä idän ja lännen välisiä suhteita ja vuoropuhelua.

Venäjän argumentit uppoavat Suomessa kuin kuuma veitsi voihin.

Venäjälle ja Lavroville Suomi on siis niin kauan puolueeton kuin Suomi ei ole Naton jäsenmaa.

Erityinen ongelma Suomen kannalta on se, että Venäjän näkemys saa hyväksyntää myös yhdysvaltalaismediassa. Venäjän tavoin Yhdysvalloissa nähdään Suomi edelleen puolueettomaksi maaksi. Venäjän ajatukset kokouspitopaikasta puolueettomassa maassa – siis nyt Suomessa – on ostettu hyvin yhdysvaltalaismediassa. Venäjällä varmasti ollaan tyytyväisiä, kun Suomi rinnastetaan Itävallan ja Sveitsin tavoin puolueettomaksi maaksi.

                                                                                            ****

“Finnish scholars concerned over ‘neutrality’ tag given by media on Trump-Putin meeting” oli uutisotsikko kiinalaisessa Global Times -lehdessä päivä sen jälkeen, kun Helsinki kokouspitopaikkana oli virallisesti julkaistu (Global Times 29.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Suomalaiset tutkijat huolestuivat tiedotusvälineiden käyttämästä 'puolueettomuus'-määrittelystä Trump-Putin-tapaamisessa”.

Kiinalaislehden jutussa oli ulkoministeriöstä vuonna 2014 eläköityneen valtiosihteerin Pertti Torstilan, Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Charly Salonius-Pasternakin ja johtajan Teija Tiilikaisen kommentteja siitä, että Suomi oli leimattu maailmalla puolueettomaksi maaksi:

“Retired Finnish diplomat Pertti Torstila underlined that Finland has not been neutral since joining the European Union (EU) in the early 1990s.”

ja:

“’Finland is not politically, economically or militarily neutral,’ said Charly Salonius-Pasternak, a researcher at the Finnish Institute for International Affairs.”

Vapaasti suomennettuna:

“Eläköitynyt diplomaatti Pertti Torstila korosti, ettei Suomi ole ollut puolueeton sen jälkeen, kun liittyi EU:hun 1990-luvun alussa.”

ja:

”’Suomi ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä sotilaallisesti liittoutumaton’ sanoi Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija.”

Mikään valtio ei voi määritellä asemaansa sanomalla, mikä se on. Muut maat määrittelevät kunkin maan aseman ja vain sillä on merkitystä, ei kunkin maan omilla mieltymyksillä ja sanomisilla omasta asemastaan.

Jos Venäjä tai Kiina sanovat, että ”olemme vakaa demokratia”, tuskin Venäjän tai Kiinan asemaa länsimaissa määritellään tuon ilmoituksen perusteella. Länsi määrittelee sekä Venäjän että Kiinan autoritäärisiksi valtioiksi, vaikka nämä maat kuinka vakuuttaisivat demokraattisuuttaan. Teot ratkaisevat, eivät sanomiset.

Suomi liittyi EU:hun vuoden 1995 alussa. Myös Itävalta liittyi EU:hun vuoden 1995 alussa. Itävalta korostaa jatkavasti puolueettomuuttaan myös perustuslakiin kirjattuna, kun Suomi korostaa puolestaan liittoutumistaan. Molemmat ovat siis kuitenkin saman EU:n jäsenmaita. Mikään muu EU-maa ei korosta Suomen tavoin, että EU-jäsenyys tekee maasta erityisesti liittoutuneen.

Puolueeton Itävalta ja puolueettoman Itävallan perustuslaki osoittavat myös Suomelle, ettei EU-jäsenyys itsessään eikä siihen vetoaminen tee maasta sopimuksellisesti liittoutunutta vastakohtana puolueettomuudelle.

                                                                                            ****

”Haluan tervehtiä puolueetonta Suomea.”

Nuo sanat Gorbatšov lausui Suomelle, suomalaisille ja presidentti Koivistolle Helsingin vierailun yhteydessä lokakuussa 1989.

Vierailun yhteydessä presidentit Koivisto ja Gorbatšov allekirjoittivat myös Suomen ja Neuvostoliiton yhteisen puolueettomuusjulistuksen, joka alkaa sanoilla: ”Suomi on puolueeton Pohjoismaa…”.

Suomi oli ruinannut aitoa puolueettomuustunnustusta Neuvostoliitolta vuosikymmenten ajan. Tuota asiakirjaa ei Suomessa ole kuitenkaan paljon muisteltu eikä siitä löydy netistäkään juuri mainintaa (poikkeuksena Yle Elävä arkisto 4.1.2012).

Vaikka Suomi vatkuttamasta päästyään vatkutti kylmän sodan aikaan olevansa puolueeton, kukaan ei pitänyt Suomea puolueettomana. Suomi oli sidottu Neuvostoliittoon YYA-sopimuksella. Suomi oli sidottu sotilaallisesti Neuvostoliittoon YYA-sopimuksen kirjauksilla. Suomen jääräpäiset vatkutukset ja inttämiset puolueettomuudesta saivat välillä varsin koomisia piirteitä.

Päinvastoin kuin kylmän sodan aikaan, Suomi on ottanut nyt työkseen vatkuttaa olevansa liittoutunut. Tilanne osa sama kuin kylmän sodan aikaan, mutta 180 asetta käännettynä. Muut pitävät Suomea puolueettomana, koska Suomi ei kuulu Natoon.

Suomi hakee epätoivoisesti sotilaallista turvaa kaikesta, mistä sitä olisi saatavissa ilman, että Suomi liittoutuisi sotilaallisesti Natoon. Kun kylmän sodan aikaan turvan hakemisessa puolueettomuudella Suomelle kyse oli Neuvostoliitosta, nyt liittoutumisen hakemisessa kyse Suomelle on turvan hakemisessa vastaavasti Venäjästä.

Suomi hakee lännestä hyväksyntää asemalleen, joka toisi maalle takuuta sotilaallisesta turvasta, mutta tuon turvan voi tuoda vain Nato-jäsenyys. Tuon asian tietää etenkin Venäjä, mutta myös länsimaat ja Suomi itsekin.

Suomi on liittoutunut vasta, kun Suomi on liittynyt Natoon. Suomen ulkopoliittisen johdon ja ulkoministeriön virkamiehistön on turha asiaa voivotella, jos maailmalla Suomea ei pidetä liittoutuneena vaan puolueettomana.

Suomen pitäisi viimein karistaa kylmän sodan painolastin viimeisetkin rippeet. Jos jotain haluaa lisää, jostakin on luovuttava. Kaikkea ei voi saada.

Suomen tehtävä ei ole enää edistää Suomelle määriteltynä roolina idän ja lännen välisiä suhteita ja vuoropuhelua puolueettomana maana, vaikka nuo asiat ovatkin itsessään tärkeitä. Nyt Suomi hieman haparoi asemassaan eivätkä siksi näkemykset Suomen asemasta ole yhteneviä maailmalla ja Suomen ulkopoliittisessa johdossa. Suomi edelleen inttää asemaansa vastaavasti kuin se intti asemaansa kylmän sodan aikana.

Suomi, jos haluat vakiinnuttaa asemasi sellaiseksi, miksi haluat, liity Natoon. Piste.