Eduskunnan on syytä tutkia myös kansanedustaja Sirénin kulukorvaukset

Kirjoitin 8.8.2018 blogikirjoituksen otsikolla ”Hakkaraisen sauna edellyttää oikeusratkaisua, jos eduskunta katsoo sen asunnoksi” (US-blogi 8.8.2018). Käsittelin kirjoituksessa kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) ja kansanedustaja Ville Vähämäen (ps.) korotettuja kulukorvausasioita asuntoasioihin liittyen.

Eduskunnalla on vahvat juridiset perusteet periä takaisin Hakkaraiselta korotettua kulukorvausta yhteensä 59 kuukauden ajalta ajankohdasta 9/2013 alkaen vähintään nykyhetkeen saakka. Eduskunnalla on vahvat juridiset perusteet periä takaisin myös Vähämäeltä korotettua kulukorvausta yhteensä 59 kuukauden ajalta ajanjaksolla 6/2011-11/2015.

Kyselin myös tuossa blogikirjoituksessa ”Onko vastaavia tapauksia myös enemmän, jotka eivät vain ole tulleet vielä julki?”

Vastaavilla tapauksilla tarkoitin siis Teuvo Hakkaraisen ja Ville Vähämäen saunatila- ja varastotilajupakkaa, joissa kansanedustajat olivat vuokranneet asunnoksi luokittelematonta tilaa ja nostaneet asunnon hallintaan perustuvaa korotettua kulukorvausta perusteetta.

Pitäisi käydä siis 200 kansanedustajan paperit läpi. En jaksa käydä läpi, on liian työlästä eikä se ole minun tehtävä. Mutta osaan jo nyt vastata itseni asettamaan ”Onko vastaavia tapauksia myös enemmän, jotka eivät vain ole tulleet vielä julki?” -kysymykseen.

On tapauksia enemmän. Tässä blogikirjoituksessa kansanedustaja Saara-Sofia Sirénin (kok.) tapaus yhtenä esimerkkinä.

                                                                                            ****

Saara-Sofia Sirén on kokoomuslainen 31-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Varsinais-Suomesta, koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Sirénin eduskuntatyö Helsingissä alkoi 29.4.2015 valtiopäivien avajaisista.

Sirén osti syksyllä 2015 Helsingin keskustasta yksiön pinta-alaltaan 24 m2. Normaali asunto-osakeostos. Yksiö käsittää yhtiöjärjestyksen ja isännöitsijäntodistuksen mukaan yhden huoneen (1h) ja keittiön (k). Sirén omistaa yksiön kokonaisuudessaan. Sitä ennen hänellä oli vuokra-asunto kansanedustajan tehtävien hoitoa varten. 

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén solmi vuokrasopimuksen kansanedustaja Tiina Elovaaran (sin.) kanssa 21.6.2017 ja vuoka-ajan alkamisajankohdaksi on sopimukseen kirjattu 1.9.2017. Sopimus on päättynyt 30.6.2018 kestäen siis yhteensä 10 kuukautta. Elovaaran aikaisempi vuokrasopimus eduskunnan ulkopuolisen vuokranantajan kanssa oli päättynyt 15.8.2017. Sirénin ja Elovaaran välinen sopimus on esitetty kuvassa 1. Kuvassa keltaiset ”mustaukset” ovat eduskunnan tekemiä, mustat ”mustaukset” blogikirjoittajan ja niiden takana on sinänsä julkisia yhteystietoja (sähköposti- ja puhelintietoja) tai allekirjoituksia.

Sopimuksessa Sirén on vuokrannut 24 neliötä Elovaaralle, siis koko huoneiston pinta-alan. Koko huoneisto on siis vuokrattu jokaista neliösenttiä myöten.

Sopimus on mielenkiintoinen ja kysymyksiä herättävä. Ensinnäkin vuokrasopimusosapuolet Sirén ja Elovaara ovat korjanneet sopimuspaperipohjan ”Asuinhuoneiston vuokrasopimus” -otsikkotekstiä lisäämällä otsikkoon mustekynällä sanaan ”ali” (kuva 2). Sopimukseen on kirjattu otsikoksi siis ”Asuinhuoneiston alivuokrasopimus”.

Sopimuksessa on Muut ehdot -kohdassa teksti: ”Kyseessä on kimppajärjestelystä, eli asuntoa käyttää myös vuokranantaja (asunnon omistaja)”.

Sirén ei ole tuon vuokrasopimuksen johdosta tehnyt eduskunnalle ilmoitusta lomakkeella 3, joka on ilmoitus edustajatoimen hoitamista varten hankitusta asunnoista. Siren on täyttänyt lomakkeen 3 silloin, kun hän on ostanut tuon yksiön Helsingin keskustasta syksyllä 2015. Liitteen 3 asiakirjapäiväys on 8.9.2015 ja se on esitetty kuvassa 3. Kuvassa ”mustatulla” osuudella peitetty on allekirjoitus.

1.9.2017 päivätty vuokrasopimus – joka on sopimuksessa nimetty ”alivuokrasopimukseksi” – oikeuttaa Tiina Elovaaralle korotetun kulukorvauksen. Elovaaran asema on juridisesti selvä eikä siihen ole huomauttamista, tuolla sopimuksella korotettu kulukorvaus hänelle kuuluu. Sen sijaan Sirénille sopimus merkitsee, ettei hänellä ole tuon sopimuksen voimassaoloaikana lakiin perustuvaa oikeutta nostaa korotettua kulukorvausta. Puhutaan ns. 55 %:n kulukorvauksesta.

Lomakkeessa on eduskunnan hallinnon kirjaamana oikein esitetty vaatimus kansanedustajalle: ”Vakuutan edellä olevat tiedot oikeiksi ja sitoudun asumisolosuhteiden muuttuessa niistä välittömästi ilmoittamaan hallinto- ja palveluosastolle.” Alleviivaus on hallinto- ja palveluosaston, ei minun.

Sirénin tiedoista en löytänyt lomake 3:n päivitystä ajankohtana, jolloin hän on solminut vuokrasopimuksen Elovaaran kanssa. Hän on siis nostanut korottua kulukorvausta ajanjaksolla 1.9.2017-30.6.2018 kymmenen kuukauden ajan huoneiston ollessa vuokrattuna koko alaltaan Elovaaralle.

                                                                                            ****

Miksi Sirénin ja Elovaaran välinen vuokrasopimus estää lain perusteella saamasta korotettua kulukorvausta, vaikka hän omistaa asunnon ja vaikka sopimukseen on kirjattu teksti: ”Kyseessä on kimppajärjestelystä, eli asuntoa käyttää myös vuokranantaja (asunnon omistaja)”.

Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta (31.3.1995/481) 11 luku, Asuinhuoneiston alivuokraus, 80 §-85 §, 80 §, Alivuokrasuhde:

”Alivuokrasuhteella tarkoitetaan vuokrasuhdetta, joka syntyy, kun vuokralainen luovuttaa osan vuokraamastaan tai muu kuin vuokralainen luovuttaa osan hallitsemastaan huoneistosta toisen käytettäväksi vastiketta vastaan. Alivuokrasuhteen osapuolet ovat alivuokranantaja ja alivuokralainen.”

Alivuokrasuhteessa kyse on, kun luovutetaan vain osa huoneistosta vuokralaiselle, ei koko huoneistoa. Alivuokrasopimuksessa luovuttaja voi olla vuokrasuhteessa oleva asunnon omistaja, hänen ei tarvitse olla vuokralainen, – päävuokralainen ja alivuokranantaja.

Oleellinen sana edellä olevassa tekstissä on osa. Jos huoneisto vuokrataan kokonaisuudessaan, kyseessä on vuokrasopimuksesta tai jälleenvuokrauksesta, ei alivuokrauksesta. Jälleenvuokrauksessa huoneistosta luovutetaan eteenpäin enemmän kuin puolet. Myös hallintaoikeus ja käyttöoikeus ovat kaksi eri asiaa.

Sirén on vuokrannut Elovaaralle sopimuksessa 24 m2 (kuva 1) ja kun huoneiston koko on 24 m2, niin hän on vuokrannut koko huoneiston jättämättä yhtään neliötä itselleen. Hänelle ei siis ole hallintaoikeutta huoneistoon, vaan se on Elovaaralla. Sopimuksen teksti Kyseessä on kimppajärjestelystä, eli asuntoa käyttää myös vuokranantaja (asunnon omistaja)” ei muuta tilannetta eikä Sirénillä ole tuon tekstin perusteella hallintaoikeutta vuokraamansa asuntoon. Se, että Sirén voi käyttää asuntoa, ei muuta vuokrasopimuksen tuomaa hallintaoikeutta Elovaaralta.

Kyse ei siis ole lainmukaisesta alivuokrasopimuksesta, koska sopimus ei täytä lainmukaisia ehtoaja, vaan kyse on vuokrasopimuksesta, jolla Sirén on luovuttanut koko huoneiston hallinnan Elovaaralle.

Miksi valmiiseen vuokrasopimuskaavakkeeseen on sitten lisätty ali-sana, jolloin otsikko on muuttunut muotoon ”Asuinhuoneiston alivuokrasopimus”.

Otaksun, että Sirénille on syntynyt käsitys, että ilman tuota sanaa eduskunnan hallinto olisi evännyt häneltä korotetun kulukorvauksen. Hänellä ei olisi ollut turkulaisena kansanedustajana kakkosasuntoa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla (30.4.1947/328), joka oikeuttaisi korotettuun kulukorvaukseen. Sirénin kulukorvauksien varmistamiseksi vuokrasopimukseen on lisätty hätäisen oloisesti ali-sana, joka näyttää nyt tarkasteltuna koomiselta ja tosiaankin hätäisesti rustattuna.

Laki edustajanpalkkiosta (30.4.1947/328) määrittelee lainsäädännössä myös kansanedustajien kulukorvauksia. Kulukorvausasia on muutettu nykymuodossaan lakiin vuonna 2000:

"Jos edustajalla on muussa kuin Helsingin tai Uudenmaan vaalipiirissä olevan asunnon lisäksi edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asunto Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla, suoritetaan kulukorvausta 55 prosentin mukaan laskettuna. Uudenmaan vaalipiiristä valitun edustajan kulukorvaus lasketaan kuitenkin 40 prosentin mukaan, jos hänen asuntonsa on yleistä kulkutietä käyttäen kauempana kuin 30 kilometrin matkan päässä eduskuntatalosta (9.6.2000/528)."

Tärkeä asia tuossa on maininta ”edustajalla on omistus- tai vuokra–asunto”.

Ongelmaksi Sirénin kohdalla muodostuu, että vaikka hän edelleen omistaa asunto-osakkeensa, hän ei voi käyttää sitä edustajantoimen hoitamista varten, koska hän vuokrannut hallintaoikeuden 24 neliölle 24 neliön huoneistossa Elovaaralle.

”Edustajalla on omistus- tai vuokra-asunto” -kriteeri ei täyty, jos hän on vuokrannut koko omistamansa asuinhuoneiston vuokrasopimuksella ulos. Jos Sirén olisi vuokrannut Elovaaralle alivuokralaissopimuksella vain korkeintaan puolet huoneistosta, asiat olisivat kunnossa. Se, että vuokrasopimuksen Muut ehdot -kohdassa on ”Kyseessä on kimppajärjestelystä, eli asuntoa käyttää myös vuokranantaja (asunnon omistaja)” -teksti ei muuta hallintaoikeutta, kyse on käyttöoikeudesta. Huoneiston käyttöoikeus ei todellakaan oikeutta korotettuun kulukorvaukseen, vaikka huoneisto-omistus edelleen olisi. Kyse on siis hallintaoikeudesta.

Juridisessa tarkastelussa on myös huomioitava, että omistajan veroista haltijaa ei voi syntyä siten, että vuokrasopimukseen on kirjattu ehto, että vuokranantaja pidättää itsellään huoneiston käyttöoikeutta rajoitetusti.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén on nostanut aikavälillä 9/2017-6/2018 korotettua kulukorvausta yhteensä 10 kuukauden ajan, vaikka hänellä ei ole ollut siihen lain mukaisia perusteita. Kansanedustaja Saara-Sofia Sirénillä ei ole ollut kansanedustaja Tiina Elovaaran kanssa solmitun vuokrasopimuksen (vuokrasopimuspäiväys 1.9.2017) voimassaoloaikana edustajantoimen hoitamista varten omistus- tai vuokra-asuntoa, koska hän vuokrannut omistamansa asunnon kansanedustaja Tiina Elovaaralle kokonaisuudessaan.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirénillä ei siis ole ollut aikavälillä 9/2017-6/2018 yhteensä 10 kuukauden aikana lain tarkoittamaa omistus- tai vuokra-asuntoa Helsingissä, Espoossa, Kauniaisissa tai Vantaalla sillä perusteella, millä edellä tässä blogikirjoituksessa on kirjattu. Lakiin perustuvia perusteita korotetulle kulukorvaukselle ei siis ole olemassa. Veroton korotettu kulukorvaus on 493,40 euroa kuukaudessa.

Taustatietona, että KRP tutkii parhaillaan samoja asioita kuin mitä eduskunnan hallinto- ja palveluosasto selvittää, siis kansanedustajan kulukorvaus- ja asumisasioita. KRP:n tutkinnasta ei ole tiedotettu mitään, eikä sieltä myöskään kysymällä tietoa saa. Ei edes sitä, mitä KRP:ssä tutkitaan. Esitutkintalaki on kirjoitettu siihen muotoon. Aikanaan varmasti kuullaan.