Presidentti Niinistön ilmoittamana Suomi on nyt sotilaallisesti liittoutunut

Kirjoitin tämä kirjoituksen jo heinäkuun lopulla, mutta julkaisen sen vasta nyt. Aiheen ja sysäyksen tähän kirjoitukseen antoivat Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun ja presidentti Sauli Niinistön heinäkuiset lausumat.

Tein tässä välillä pienen kolmen kirjoituksen ”harhapolun” kansanedustajien korotettuihin kulukorvauksiin asuntoasioissa, mutta nyt olen palannut perinteisiin kirjoitusaiheisiin, mikä saattaa olla joidenkin lukioiden mieleen.

Maanantaina 16.7.2018 presidentti Niinistö määritteli ensi kertaa presidentin julkisella lausumalla Suomen uudehkoa ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa.

Tiistaina 24.7.2018 Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu arvosteli Venäjän puolustusministeriön kokouksessa (Заседание Коллегии Минобороны России) toukokuussa Suomen ja Ruotsin solmimaa aiesopimusta tai aiejulistusta Yhdysvaltojen kanssa.

Noilla kahdella asialla on yhteys.

Puolustusministeri Sergei Šoigu totesi tuolloin sanatarkasti:

"Вызывает беспокойство втягивание в натовские структуры Финляндии и Швеции. В мае подписан договор, предусматривающий их полноправное участие в учениях альянса и возможность использования его систем управления войсками и оружием. Взамен НАТО получило беспрепятственный доступ в воздушное пространство и территориальные воды этих стран." (Тасс 24.7.2018).

Vapaasti suomennettuna:

"Suomen ja Ruotsin sitoutuminen Naton rakenteisiin on huolestuttavaa. Toukokuussa maat allekirjoittivat sopimuksen, jossa tarjotaan täydellinen osallistumismahdollisuus liittoutuman [= Naton] harjoituksiin ja mahdollisuus käyttää Naton komento- ja valvontajärjestelmiä [Suomen ja Ruotsin] joukkoja ja aseistusta varten. Vastineeksi Nato saa vapaan pääsyn näiden maiden ilmatilaan ja aluevesille.”

Kirjoitin jo tuolloin heinäkuun lopulla asiaan liittyvän blogikirjoituksen otsikolla ”Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusaiesopimus – mitä onkaan sovittu?” (US-blogi 25.7.2018).

Palaan nyt tässä kirjoituksessa uudelleen teemaan, miksi Suomen osalta Šoigu lausui niin kuin lausui. Mikä osaltaan sai Šoigun lausumaan niin kuin lausui. Oliko presidentti Niinistön Trump-Putin-tapaamisen yhteydessä lausutuilla sanoilla merkitystä Šoigun ulostuloon?

Helsingin Sanomien kolumnikirjoittaja Jarmo Mäkelä tulkitsi kirjoituksessaan otsikolla ”Venäjän puolustusministeri lateli valheita Suomen ja Ruotsin sotilaallisesta yhteistyöstä – puheilla voi olla synkkä tarkoitus” (HS 6.8.2018), ettei Šoigun väittämää sopimusta ole olemassa.

Ehkä meidän näkemänä Šoigun väittämää sopimusta ei ole olemassa, mutta ymmärrän Šoigun näkemystä Venäjän näkökulmasta. Venäjän lukee sopimuksen sisältöä ilman sen tarkkoja sanoja. Venäjä lukee sopimuksessa ennen kaikkea Suomen poliittista ja sotilaallista sitoutumista. Šoigun sanoja on tulkittava laajemmin. Kyse on Suomen sotilaallisesta liittoutumisesta, johon liittyvät Suomen ilmaukset ovat saaneet Venäjän nyt ärsyyntymään.

Presidentti Niinistö meneekin ”lepyttelemään” presidentti Putinia nyt elokuussa Sotšiin.

                                                                             ****

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Sipilän hallituksen hallitusohjelma 29.5.2015, julkaisusarja 10/2015).

”Vuoden 2007 jälkeen Suomi ei ole enää käyttänyt termiä liittoutumattomuus kuvaamaan ulkopolitiikkaansa, kun taas Ruotsi käyttää sitä edelleen. Asia ilmaistaan yksinkertaisesti niin, ettei Suomi kuulu sotilasliittoon.” (Arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista 29.4.2016).

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa.” (Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 17.6.2016, julkaisusarja 7/2016).

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.” (Puolustusselonteko 16.2.2017, julkaisusarja 5/2017).

”Shoigu esittää virheellisesti, että Suomea ollaan vetämässä mukaan Natoon. Suomen asema sotilaallisesti liittoutumattomana maana on selkeä ja Suomi tekee itse turvallisuuspoliittiset valintansa.” (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).

Suomen virallinen määritelmä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta asemasta on, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa. Tuota määritelmää ei tosin käytä edes valtionhallinto itse muuta kuin eduskunnassa käsitellyissä virallisissa asiakirjoissa, kuten selonteoissa. Puolustusministeriön edellä mainittu tiedote on yksi esimerkki, että ”Suomi on sotilaallisesti liitoutumaton maa” -käsite elää vahvasti valtionhallinnossa.

Sotilaallisesti liittoutumaton -termiä on viljelty etenkin puolustushallinnon virkamieskunnassa näihin päiviin saakka.

Mikä ero sotilasliittoon kuulumattomalla maalla ja sotilaallisesti liittoutumattomalla maalla?

Suomennettuna: jos Suomi sanoo itseään sotilaallisesti liittoutumattomaksi, niin se on sotilaallisesti liittoutumaton kaikilla määritteillä eikä asema mahdollistaisi Suomelle edes osallistumista EU:n puitteissa tapahtuvaan sotilaalliseen liittoutumiseen. Jos Suomi määrittelee itsensä puolestaan sotilasliittoon kuulumattomaksi, se ei voi olla sotilasliiton jäsen, mutta sotilaallisesti liittoutunut puolustussopimustensa ja EU:n kautta. EU:ta ei toistaiseksi määritellä sotilasliitoksi. Tuo määritelmä evää Suomelta vain Nato-jäsenyyden.

99,9 prosenttia maailman ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä tekevistä politiitikoista tai ulko- ja turvallisuuspolitikkaa ammatikseen tutkivista Suomen ulkopuolella tuskin tuota eroa tietävät, kun puhutaan muiden maiden reagoinnista noiden kahden politiikan mukaisiin Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tai puolustuspoliittisiin toimiin.

Sotilaallisesti liittoutumattomaton -määritelmä ei kuitenkaan ole presidentti Niinistön heinäkuisten julkisten sanojen jälkeen enää voimassa. Tosiasiassa se ei ole ollut voimassa vuoden 2013 jälkeen, mutta nyt presidentiltä tuli selkeä vahvistus. Suomi on sotilaallisesti liittoutunut.

                                                                             ****

Vaikka Nato-selvityksen neljä tekijää toteaakin, että Suomi olisi määrittelyt olevansa sotilasliittoon kuulumaton maa jo vuonna 2007, niin vielä vuoden 2009 Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon (Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteko, julkaisusarja 11/2009) toimintalinjan mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio. Selonteko muun muassa kirjaa: ”…Suomi ei voi käyttää sotilaallisen puolustuksensa suunnittelun perusteena ulkopuolelta saatavaa sotilaallista tukea.”

Suomalaispoliitikoille Suomi on edelleen sotilaallisesti liittoutumaton maa. Ei ole eroa, onko poliitikko kansanedustajana oppositiossa vai hallituksessa. Myös istuvat ministerit nimeävät Suomen edelleen liittoutumattomaksi maaksi.

Määritteet ovat siis poliitikoillamme ihan sekaisin.

”Tämä tasapaino on meille ehdottoman tärkeää, ja siihen tasapainoon kuuluu, että meillä on Nato-maita tuolla eteläpuolella, ja Ruotsin kanssa me olemme sotilaallisesti liittoutumattomia – tämän tasapainon häiriintyminen tekisi tilaa jollekin muulle.”, nykyinen pääministeri Juha Sipilä lausui vielä kuukausi sitten (IL 17.7.2018).

”Näen asian niin, että puolustusministerin velvollisuus on tehdä kaikkensa sotilaallisesti liittoutumattoman Suomen oman vahvan puolustuksen eteen.”, nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö lausui vielä reilu kuukausi sitten (Verkkouutiset 6.7.2018)

”Mielenkiintoista on, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on tehnyt toisenlaisen linja­ratkaisun kuin läntinen naapurinsa.”, nykyinen kansanedustaja ja puoluejohtaja Li Andersson lausui vielä vajaa vuosi sitten (Demokraatti 15.9.2017). Toisenlaisen ratkaisun tekemisessä Andersson viittaa, ettei Suomi allekirjoittanut ydinasekieltosopimusta kuten Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta, jotka Andersson määrittelee kirjoituksessa sotilasliittoon kuulumattomiksi maiksi toisin kuin Suomen.

”Suomen puolustus perustuu omaan kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilaalliseen liittoutumattomuuteen.” ja ”Kahden sotilaallisesti liittoutumattoman maan [= Suomen ja Ruotsin] yhteistyö ei tähtää kahdenväliseen puolustusliittoon, vaikka sitä mahdollisuutta ei pidemmällä tähtäyksellä tule sulkea pois.”, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja lausui vielä reilu vuosi sitten (Tuomioja.org 1.5.2017).

Vastaavia esimerkkejä löytyy pilvin pimein. Vaikka Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, Sipilän hallituksen ministerit ja jopa pääministeri itse määrittelee Suomen edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi vastoin hallitusohjelmaa.

Ei ihme, että ulkomailla ollaan näistä kannanotoista täysin sekaisin – myös Venäjällä.

                                                                             ****

Nykyisen hallituksen ministereistä ulkoministeri Soini on poikkeus. Nykyinen ulkoministeri ja entinen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini ei ole nimittänyt Suomea vuosiin sotilaallisesti liittoutumattomaksi, mistä kertoo hyvin Ylen juttu otsikolla ”Soini liittoutumattomuudesta: ’Sitä ei enää ole’" vuoden 2013 alkupuolella (Yle 6.5.2013).

Timo Soini oli tuolloin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Ulkoasiainvaliokunta oli annattanut 26.4.2013 valmistuneen mietinnön (Ulkoasiainvaliokunnan mietintö UaVM 1/2013 vp), joka toteaa monipolvisesti, että Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ei käytännössä ole enää täysin mahdollista, koska Suomi on riippuvainen monista yhteistyömuodoista.

Ulkoasiainvaliokunta määritteli siis 26.4.2013, että Suomi on sotilaallisesti liittoutunut. Asiasta ei tuolloin noussut Suomessa kummoista mekkalaa, mikä on poikkeuksellista. Asia meni läpi myös täysistunnossa.

Suomen liittoutumattomuusasian käsittelyyn liittyen kansanedustaja Markus Mustajärvi, joka tunnetaan armottomana Nato-kriitikkona, esitti eduskunnan 8.5.2013 eduskunnalle ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 -selonteon täysistuntokäsittelyn pohjalta päätettäväksi (Täysistunnon pöytäkirja 50/2013 vp), että:

”Eduskunta toteaa, että Suomi on liittoutumaton maa niin kauan, kun se ei ole sotilasliiton jäsen”.

Mustajärven ehdotus sai 149 ei-ääntä ja 3 kyllä-ääntä.

Monet ei-äänestäjät – melkeinpä kaikki jotain poliittista asemaa omaavat – ovat nimenneet tuon äänestyksen ja muiden asiaan liittyvien äänestysten jälkeen Suomen edelleen sotilaallisesti liitoutumattomaksi muistamatta omaa napinpainallusta 8.5.2013. Nuo 149 nimeä, joiden mukaan Suomi on sotilaallisesti liittoutunut, voida käydä lukemassa eduskunnan sivuilta (Äänestys 4 klo. 14:15 Istunto 50/08.05.2013 klo. 14:05).

Äänestyksessä Juha Sipilä ja Jussi Niinistö äänestivät, ettei Suomi enää ole liittoutumaton vaan liittoutunut eikä olisi liittoutumaton niin kauan kuin ei ole sotilasliiton jäsen. Erkki Tuomioja oli poissa istunnosta ja äänestyksestä.

Välillä kansanedustajien toiminnan epäloogisuudella ei ole mitään rajoja sanojen ja tekojen välillä.

                                                                             ****

Presidentti Niinistö vahvisti Suomen uuden turvallisuuspoliittisen aseman selkeästi presidentti Donald Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin Helsinki-tapaamisen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa 16.7.2018 klo 20.00 alkaen.

”If country is EU member, NATO partner, a country with agreements of defence security with USA, UK and Sweden is neutral, so let it be. But then almost all the countries in the world are neutral (Yle Areena, 1.01-1.25).

Vapaasti suomennettuna:

”Jos maa on EU:n jäsenmaa, Nato-kumppani sekä maa, jolla on puolustusyhteistyösopimus Yhdysvaltojen Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa, on puolueeton, niin olkoon sitten. Mutta silloin kaikki maailman maat ovat puolueettomia.”

NATO partner sanojen edessä on määrite, josta ei saa selvää, mitä presidentti Niinistö tarkoittaa. Jokainen voi käydä kuuntelemissa nauhan ja arvuutella kahden englanninkielisen sanan sisältöä.

Niinistö siis totesi, ettei Suomi ole puolueeton tai liittoutumaton kolmen erillisen sopimuskokonaisuuden pohjalta. Nuo kolme sopimuskokonaisuutta muodostuvat EU:sta, Nato-kumppanuudesta ja puolustusyhteistyösopimuksista, joista yksi on toukokuussa Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittu ja joka joutui Šoigun silmätikuksi.

Suomalaiset suomentavat mielellään englannin kielen neutral- tai neutrality-sanojen merkitystä liittoutumattomuudella eikä puolueettomuudella.

Niinistön ilmoitus on sinänsä todettu ennenkin, mutta se on ollut sidottuna vain Suomen EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen, ei kuitenkaan nyt ilmoitettuun kolmanteen sopimuskokonaisuuteen.

Nyt Niinistö ei ole sitonut Suomen liittoutumista vain EU-jäsenyyteen ja Nato-kumppanuuteen vaan myös sotilaallisiin puolustusyhteistyösopimuksiin Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa.

Tuo on se uusi määrite, joka varmistaa Suomen sotilaallisen liittoutumiskäsitteen presidentin ilmoittamana.

Niinistön käyttämä agreements of defence security -määritelmä on hieman epätarkka, mutta tarkoittanee Suomen solmimia statement of intent- tai memorandum of understanding -sopimuksia.

Niinistö tulkitsee siis kuitenkin Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Ruotsin kanssa puolustusyhteistyössä allekirjoitetut asiakirjat sopimuksiksi (agreement) eikä vain julistuksiksi (statement). Englannin kielen memorandum-sana on puolestaan sopimuksellinen pöytäkirja, joka ei kuitenkaan edellytä oikeudellista sitoumusta.

Nuo Niinistön mainitsemat sopimukset ovat Suomen ja Iso-Britannian solmima sopimus (Framework Arrangement for British-Finnish Defence Co-operation), Suomen ja Yhdysvaltain solmima sopimus (Statement of Intent between The United States of America and Finland), Suomen ja Ruotsin solmima sopimus (Memorandum of Understanding between Finland and Sweden on defence cooperation) sekä Suomen ja Ruotsin sekä Yhdysvaltain  solmima sopimus (Trilateral Statement of Intent).

Suomella on muita vastaavanlaisia sopimuksia mm. Viron ja Saksan kanssa.

Kun Niinistö on nuo nimennyt sopimuksiksi, myös meidän muiden on syytä nimetä ne sopimuksiksi eikä esimerkiksi julistuksiksi.

Presidentti Niinistö on siis nyt linjannut, että kyseiset sopimukset tekevät Suomesta osaltaan liittoutuneen. Ne tekevät Suomesta sotilaallisesti liittoutuneen, koska kaikki em. sopimukset ovat sotilaallisia kuten liityntäsopimus Natoon myös olisi.

                                                                             ****

On ymmärrettävää, että Venäjä reagoi puolustusministeri Sergei Šoigun suulla vain kahdeksan päivää Niinistön sanojen jälkeen. Niinistön sanat antoivat konkreettisen syyn Venäjälle arvostella Suomea sitoutumisesta Yhdysvaltain kanssa sotilaallisella sopimuksella.

Suomi on kiivaasti kiistänyt puolustusministeri Sergei Šoigun näkemykset mm. edellä tässä kirjoituksessa mainitussa puolustusministeriön tiedotteessa (Puolustusministeriön tiedote 26.7.2018).

Tiedotteeseen on mm. kirjattu:

”Suomella ei ole täysimääräistä pääsyä Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, toisin kuin Šoigu väittää. Natolla ei myöskään ole rajoittamatonta pääsyä Suomen aluevesille ja ilmatilaan, vaan valtion alusten ja ilma-alusten pääsy Suomen alueelle edellyttää lupaa lupaviranomaiselta eli Puolustusvoimilta. Lupakäsittely on aina tapauskohtainen ja harkinnanvarainen.”

Suomella on siis pääsy Naton harjoituksiin ja komentorakenteisiin, mutta ei täysimääräistä kuten Nato-mailla.

Nato pääsee Suomen aluevesille ja ilmatilaan Suomen Puolustusvoimien luvalla. Siihen ei tarvita eduskunnan lupaa vaan vain Puolustusvoimien lupa riittää.

Jarmo Mäkelä on Helsingin Sanomissa suomentanut Šoigun sanoja seuraavasti (HS 6.8.2018):

”Toukokuussa solmittiin sopimus, joka avaa niille täydellisen osallistumisen Naton harjoituksiin ja kyvyn käyttää sen komento-, valvonta- ja asejärjestelmiä. Vastavuoroisesti Nato sai täydet oikeudet käyttää niiden ilmatilaa ja aluevesiä”.

Jos Šoigu olisi jättänyt täydellisen– ja täydet-sanat pois, lauseet olisivat virheettömät suomennettuna.

Itse käytin hieman toisenlaista suomennosta, mutta kyse on vain sanavalinnoista, ei lauseiden merkityksestä.

Šoigun ensimmäinen lause on sinänsä totta itseasiassa myös täydellisen-sanan kanssa. Avainsana suomennoksessa on "avaa", mikä tarkoittaa, ettei asiaa ole itse sopimuksessa, mutta sopimus avaa mahdollisuuden.

Suomi on siis ilmoittanut, että Natolle annetaan mahdolliset oikeudet käyttää maan ilmatilaa ja aluevesiä tapauskohtaisesti. Jokainen tapaus ja pyyntö käsitellään siis erikseen ja tehdään yksittäinen päätös. Asia ja sen toimintaperiaate on käyty läpi sopimuksen teon yhteydessä, vaikka se ei ole kirjattuna paperille.

Puolustusministeriön kirjaus ”Natolla ei myöskään ole rajoittamatonta pääsyä…” tarkoittaa, että Natolla on pääsy, mutta se on rajoitettu. Rajoitus rajoittamattomalle pääsylle on se, että Puolustusvoimien pitää antaa pääsylle lupa. Luvan antaa siis poliittisen päätännän ulkopuolinen sotilasorganisaatio – Puolustusvoimat – sotilaallisin perustein. 

Suomennettuna, mistä on kyse ja mistä Suomi, Ruotsi ja Yhdysvallat ovat sopineet: kriisi- ja sotatilanteessa Nato toimisi myös Suomen ja Ruotsin aluevesillä ja ilmatilassa saatuaan ensiksi luvan Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimilta. Suomen ja Ruotsin komento-, valvonta- ja viestintäjärjestelmät liitettäisiin Naton vastaaviin. Suomi ja Ruotsi olisivat täysin integroituja Natoon, mutta ilmeisesti Naton maajoukkojen saapumisesta Suomen maaperälle ei ole sovittu.

                                                                             ****

Käsitän sinänsä, että tuo kaikki on ärsyttänyt Venäjää. Venäjän reagointi heidän näkökulmasta on ymmärrettävää. Suomen poliittinen päätäntä on jätetty taka-alalle ja päätöksiä tekee Puolustusvoimat sotilaallisista lähtökohdista. Venäjä tulkitsee, että Suomi kyllä antaa aina Natolle oikeudet, jos Nato niitä kysyy tapauskohtaisesti. Kyse on nimellisestä päätäntäkuviosta.

Miettikääpä, jos vastaava järjestely ja sopimus olisi Venäjän ja Valko-Venäjän välillä. Miten me sen tulkitsisimme? Aivan vastaavasti kuin Venäjä toukokuista Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta.

Suomessa presidentti Niinistön hyvin tärkeitä sanoja 16.7.2018 ei ole paljonkaan kommentoitu. Ei ollenkaan. On vain kiistetty Šoigun sanomiset. Sen sijaan Venäjällä Niinistön sanoihin on kiinnitetty huomiota, kun taustalla on tuo toukokuinen sopimus, johon Niinistö viittasi 16.7.2018.

Suomi on nyt käytännössä Naton jäsen saamatta 5. artiklan turvatakuita. Suomen, Ruotsi ja Yhdysvaltojen toukokuinensopimus on merkityksellinen tuon kuvan syntymisessä Venäjällä.

Eduskunnan alainen Suomen Ulkopoliittinen instituutti oli kansainvälisessä lehdistössä määrittelyt jo aikaisemmin Suomen sotilaallisesti liittoutuneeksi tutkijansa suulla:

“’Finland is not politically, economically or militarily neutral,’ said Charly Salonius-Pasternak, a researcher at the Finnish Institute for International Affairs.” (Global Times 29.6.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”’Suomi ei ole poliittisesti, taloudellisesti eikä sotilaallisesti liittoutumaton’ sanoi Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija.”

Suomen valtionhallinon ja suomalaispoliitikkojen on nyt syytä käyttää Suomelle yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspoliittista määritelmää:

Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa.

Olen Suomen Nato-jäsenyyden ja Suomen sotilaallisen liittoutumisen kannattaja, jos tämän kirjoituksen perusteella jollekin se on epäselvää. Olen tyytyväinen näiden pienten askelten politiikkaan kohti Suomen Nato-jäsenyyttä. Näin Suomen Nato-jäsenyydelle vastahakoinen kansa saadaan kääntymään pikkuhiljaa.