Eduskuntavaaleista blokkivaalit vihervasemmiston ja keskustaoikeiston välille

Vihreät ja Vasemmistoliitto ärsyyntyivät pahoin, kun pääministeri Juha Sipilä käytti tiistaina 21.8.2018 vihervasemmisto-sanaa Keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Vantaalla.

Vihervasemmistolla tarkoitetaan blokkia, johon kuuluvat SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto. Tuolla blokilla on eduskunnassa tällä hetkellä vain 62 kansanedustajaa (Eduskunta 23.8.2018). Ei siis edes kolmannesta edustajien kokonaismäärästä. Tällä hetkellä blokki on vähäisellä kansanedustajamäärällään vähäinen poliittinen toimija Suomessa.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson purki ärtymystään Twitterissä sanoin:

Todellinen rimanalitus pääministeriltä [vihervasemmisto-sanan käyttö]. Näin normalisoidaan äärioikeiston kielenkäyttöä.” (Twitter 21.8.2018).

Vihreiden ehtinen puheenjohtaja Ville Niinistö purki puolestaan ärtymystään Twitterissä sanoin:

Tämä pääministerin käyttämä termi ’vihervasemmisto’ on alkujaan äärioikeiston keksimä vähättelevä nimittely. En pidä senkään käyttöä kovinkaan arvokkaana pääministerin asemassa.” (Twitter 21.8.2018).

Vihervasemmisto-blokkiin kuuluva kolmas puolue SDP ei ole nostanut vastaava äläkkää kuin Vihreät ja Vasemmistoliitto. Miksi ei? Miksi SDP:lle vihervasemmisto-sana tuntuu kelpaavan?

                                                                                         ****

Seuraavista vuoden 2019 eduskuntavaaleista on tulossa blokkivaalit. Sekös Vasemmistoliittoa ja Vihreitä ärsyttää.

Nykyhallitus on blokkihallitus, jossa vihervasemmistolaisilla voimilla ei ole sijaa. Tämä hallituskausi on ensiaskel hallitusten blokkikäytäntöön Suomessa. Hallituksen kolmella porvarillisella puolueella on yhteensä 104 kansanedustajaa.

Suomessa blokit muodostaisivat vihervasemmisto, johon kuuluvat siis SDP, Vihreät ja Vasemmistoliitto sekä porvarillinen keskustaoikeisto, johon kuuluvat Kokoomus, Keskusta, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Porvarillinen-sanalla tarkoitan ei-vasemmistoa. Lasken Vihreät sen poliittisen toiminnan perusteella vasemmistoon, jota voidaan hieman pehmentää viher-etuliitteellä. Vasemmisto-käsitteellä ei ole enää mitään tekemistä esimerkiksi sosialisoinnin kanssa kuten vielä kylmän sodan aikaan.

Kokoomuksella, Keskustalla, RKP:llä ja Kristillisdemokraateilla on nykyisessä eduskunnassa 101 kansanedustajaa. Niukin mahdollinen enemmistö siis.

En tiedä, onko porvarillinen keskustaoikeisto hyvä nimi, mutta käytetään sitä nyt paremman puutteessa.

Perussuomalaiset eivät ole kelvollisia kumpaankaan blokkiin kuten ei Ruotsidemokraatitkaan ole Ruotsissa. Siniset kuuluisi hyvin porvarilliseen keskustaoikeistoon, mutta puolueen hallitustaival on ensi keväänä ohi. Muutamalla mahdollisella kansanedustajalla ei nousta hallitukseen.

                                                                                         ****

Vihervasemmisto-blokilla ei kuuna päivänä tehdä Suomessa enemmistöhallitusta. Ei-vasemmistolaisessa Suomessa vihervasemmisto ei koskaan saa yli sataa kansanedustajaa.

Se, miksi Vihreät ja Vasemmistoliitto nyt ärsyyntyivät, johtuu siitä, että Vihervasemmisto-sana sitoo puolueet SDP:hen eikä puolueilla olisi pääsymahdollisuutta – ei edes Vihreillä – hallitukseen, vaikka puolueet etenisivät seuraavissa eduskuntavaaleissa.

Vihreiden on turha vedota ei-vasemmistolaisuuteen. Vihreiden ohjelma ei poikkea Vasemmistoliiton tai SDP:n ohjelmista. Tällä vaalikaudella nämä kolme puoluetta ovat toimineet blokkirintamana eduskunnassa. Tuohon blokkirintamaan eivät ole lähteneet RKP ja Kristillisdemokraatit, mutta Vihreät on.

Vihreiden tämänhetkistä ahdinkoa kuvaa hyvin epätoivoiset toimet, kuten vaikkapa ulkoministeri Timo Soinin erovaatimukset. Puolue on pienoisessa paniikissa, kun kannatuskäyrät eivät olekaan olleet yläviistoon puheenjohtajavaihdoksen jälkeen (HS 23.8.2018). Hallituspaikka näyttää epätodennäköiseltä.

Edes SDP:n nouseminen suurimmaksi puolueeksi ei takaisi Vihreiden ja Vasemmistoliiton pääsyä hallitukseen, jos blokilla ei olisi yli sataa kansanedustajaa.

Vaikka SDP voittaisi vaalit ja nousisi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi, epäilen Orpon johtaman Kokoomuksen ja Sipilän johtaman Keskustan halukkuutta samaan hallitukseen SDP:n kanssa purkamaan tällä hallituskaudella saavutettuja uudistuksia. Vaalivoitto ei varmista SDP:lle pääsyä hallitukseen.

Hallituspolitiikka vain olisi niin erilaista SDP:n johtamassa hallituksessa. Saadakseen Kokoomus tai Keskusta mukaan SDP:n johtamaan hallitukseen, SDP:n pitäisi pyörtää politiikkansa siihen malliin, johon puolue tuskin on valmis. Tällä hallituskaudella Keskusta ja Kokoomus ovat erkautuneet SDP:stä. Kokoomus jo viime hallituskaudella itse asiassa.

On ymmärrettävää, että vihervasemmistossa Vihreät ja Vasemmistoliitto käyvät kuumana SDP:n paineessa. Kysymys on hallituspaikoista, jotka tulevien eduskuntavaalien jälkeen ovat vaikeita saada. Nykyisellä retoriikalla ja politiikanteolla edes Vihreillä ei olisi mahdollisuutta yhteistyöhän porvarilliseen keskustaoikeistoon kuuluvien puolueiden kanssa. Politiikka ei olisi soviteltavissa.

                                                                                         ****

Seuraan melko tarkasti Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja olen kirjoittanut hieman myös näille sivuille asiaan liittyviä kirjoituksia.

Olen ollut tyytyväinen nykyhallituksen aikana tapahtuneeseen puolustusyhteistyön tiivistämiseen läntisten kumppaniemme kanssa, erityisesti Naton ja Yhdysvaltojen kanssa. Nykyhallituksen aikana Suomi on yhdentynyt tiiviimmin läntiseen puolustusintegraatioon, johon kahden viime hallituksen aikana ei ollut mitään mahdollisuutta SDP:n ja ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa.

En voisi ikinä kannattaa sellaista hallitusta, jossa olisi mukana läntisteen puolustusintegraatioon ja Suomen Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuva SDP ja jossa ulkoministerinä olisi vaikkapa Tuomiojan seuraajana pidetty Tuula Haatainen.

Muistan hyvin, kuinka kiivaasti SDP vastusti vuonna 2016 sellaisten sotaharjoitusten pitämistä Suomessa, jossa mukana olisi myös Yhdysvallat. SDP:n pontevina agitaattoreina toimivat kansanedustajat Erkki Tuomioja, Eero Heinäluoma ja Mika Kari. Muistan myös hyvin, kuinka Vasemmistoliitto kirjautti Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”-tekstin.

Voin hyvin kuvitella, kuinka kävisi Suomessa vuonna 2021 pidettävän suursotaharjoituksen kansainvälisyydelle, jossa hallituksessa olisi SDP, Vasemmistoliitto tai Vihreät. Harjoitukseen tuskin kutsuttaisiin Yhdysvaltoja tai muita johtavia Nato-maita. Harjoituksesta tulisi vihervasemmiston Impivaara-näytös, jos hallituksessa olisi jokin noista vihervasemmistoblokin puolueista.

Toivottavasti ensi kevään eduskuntavaalit ovat ensimmäiset blokkivaalit Suomessa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu