Mikä on Suomen puolustuskyky Venäjän elektronista sodankäyntiä vastaan?

Kuten me kaikki hyvin tiedämme, Suomen lennonvarmistus antoi 5.11.2018 ensimmäistä kertaa Suomessa ilmaliikenteelle varoituksen GPS-suunnistuksen mahdollista häiriöstä Lapissa (Yle 9.11.2018).

Varoituksen antoi lennonvarmistuksesta vastaava valtionyhtiö Air Navigation Services Finland (ANS Finland), joka perusti päätöksensä Ylen artikkelin mukaan osaltaan Puolustusvoimilta saatuihin tietoihin.

Puolustusvoimat puolestaan – tavalliseen tapaan – ilmoitti, ettei se kommentoi asiaa vedoten operatiiviseen tietoon. Puolustusvoimien ”se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa” -vakiovastaus toistui tässäkin asiassa.

Norjalaisviranomaiset antoivat GPS-häirintävaroituksen samana päivänä, kun Naton Trident Juncture -suursotaharjoitus alkoi. Puolustusvoimia enemmän ANS Finlandin lennonvarmistusvaroituksen antoon lieneekin vaikuttanut Norjan viranomaistoiminta häirintävaroitusasiassa.

Ylen perjantaina 9.11.2018 julkaisema juttu perustui pitkälti The Barents Observer -lehden juttuun otsikolla ”Pilots warned of jamming in Finnmark” (The Barents Observer 2.11.2018). Vapaasti suomennettuna ”Lentäjiä varoitettiin häirinnästä Finnmarkissa”

Kyse on Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä, joka on nyt ensi kertaa vaikuttanut Suomessa suomalaisviranomaisten myöntämänä siviilipuolen lentotoimintaan. Venäjän harjoittamasta elektronisesta sodankäynnistä on nyt siis ensi kertaa syntynyt Suomelle sellaista haittaa, joka on edellyttänyt myös viranomaistoimia: viranomaiset ovat joutuneet antamaan lentoliikettä koskevan varoituksen.

On kiistatonta, ettei Venäjä nyt harjoittanut ensi kertaa Suomea vastaan elektronista sodankäyntiä, mutta Suomessa viranomaiset eivät ole saattaneet asiaa aikaisemmin julki toisin kuin Norjassa on saatettu.

Syytän vaikenemisasiassa Suomen Puolustusvoimia.

Puolustusvoimat ei ole julkistanut mitään tietoa – jos Puolustusvoimilla edes onkaan mitään tietoa – Venäjän harjoittamasta Suomeen yltävästä ja jopa Suomeen kohdistuvasta elektronisesta sodankäynnistä. Tietoa ei ole annettu aikaisemminkaan, vaikka Venäjän Suomeen yltävä elektroninen sodankäynti on varmasti vaikuttanut GPS-signaalin tai matkapuhelinten toimintaan siviilipuolella. Aikaisemmista Suomeen kohdistuneista GPS-signaaliongelmista Lapissa on uutisoinut mm. Ilta-Sanomat (IS 13.11.2018).

Puolustusvoimat joko salaa tietoa ilman hyväksyttäviä perusteita tai pahimmassa tapauksessa sillä ei ole kattavaa tietoa Venäjän sähkömagneettisesta häirinnästä Suomen alueella.

Puolustusvoimin vaitonaisuuden perusteella epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa.

Pohjoiset kalottialueet Suomessa ja Norjassa eivät olleet tänä syksynä ensi kertaa Venäjän elektronisen sodankäynnin kohteena. Norjalaisten julkisuuteen saattama edellinen kerta oli syksyn 2017 Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä. Kyseinen venäläissotaharjoitus ulottui Murmanskin alueelle sekä edelleen pohjoisemmaksi Finnmarkin ja Huippuvuorien väliselle merialueelle. 

Norja uutisoi syksyllä 2017 pidetyn Zapad-sotaharjoituksen yhteydessä tapahtuneista GPS-signaalin häiriöistä samoilla alueilla kuin nyt tänä syksynä. Suomi sen sijaan oli vielä vuosi sitten hiljaa, vaikka häiriöt ovat varmasti yltäneet vastaavasti myös Suomen ulkorajojen sisäpuolelle.

Norja yleisradioyhtiö NRK otsikoi vuosi sitten asian seuraavasti: ”Støy fra Russland slo ut GPS-signaler for norske fly” (NRK 5.10.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Venäjän häirintä lopetti GPS-signaalit norjalaisille ilmailulle”.

Olen käsitellyt tarkemmin tuota Venäjän Zapad-harjoitusta pohjoisessa kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän sotilaallinen varustautuminen arktisella alueella on uhka myös Suomelle” (US-blogi 15.1.2018). Nato oli ilmaissut Norjalle tyytymättömyyttä ja huolestuneisuutensa siitä, ettei Norjan tiedustelu kyennyt varoittamaan ennalta Venäjän hyökkäyssimuloinnista, joka liittyi Venäjän Zapad 2017 -sotaharjoitusosuuteen arktisella alueella.

Harhauttiko osaltaan myös Venäjän elektronien sodankäynti norjalaisia mahdollistaen Venäjän sotilaallisen yllätyksen?

                                                                                 ****

Venäjän Zapad-sotaharjoituksen ilmoitettu virallinen ajankohta oli 14.9.2017-20.9.2017. Harjoitustoimet pohjoisessa alkoivat jo aikaisemmin.

Lehdistössä olleiden tietojen perusteella Venäjän elektronien sodankäynti viime vuoden syksyn Zapad-harjoituksen yhteydessä oli mittavaa. Oheiset uutisotsikot ja ennen kaikkea niiden päivämäärät kertovat osaltaan Venäjän toimista laajasti Baltian kilven alueella. Kiinnittäkää huomioita tämän luvun päivämäärien kronologiaan verrattuna Zapad-harjoituksen ajankohtaan.

”Īsi pirms 'Zapad' Kurzemē parādījušies negaidīti traucējumi mobilo sakaru tīkliem” oli uutisotsikko liettualaisessa Delfi-lehdessä (Delfi 17.9.2017). Konekäännöksenä suomennettuna: ”Hieman ennen ’Zapadia’ Kuurinmaalla matkapuhelinverkoissa on tapahtunut odottamattomia häiriöitä”.

”Venäjä häiritsi GPS-signaaleja ja matkapuhelinverkkoja Zapad-harjoituksen aikana, sanovat Norja ja Latvia – Suomen puolustusvoimat: ’Se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa’” (HS 9.10.2017).

”Huvudstaben förbjöd ryskt skolfartyg att besöka Åland” (HBL 28.8.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Pääesikunta kielsi venäläisen koululaivan vierailun Ahvenanmaalle”

”Ahvenanmaa kärsi rajun palvelunestohyökkäyksen Zapad-sotaharjoituksen aikana – kohdistuivat myös muihin maihin” (IL 6.10.2017).

Edellä mainituista jutuista löytyy seuraavaa kronologiaa:

Länsi-Latvian matkapuhelinverkoissa oli vakavia häiriöitä useiden tuntien ajan jo 30.8.2017. Latvian yleinen hätänumero 112 lakkasi toimimasta 13.9.2017, – siis päivää ennen Zapad-harjoituksen alkua. Suomen Puolustusvoimien Pääesikunta kielsi venäläisen sotakoulutusalus Kruzenšternin vierailun Ahvenanmaalle. Vierailun oli määrä tapahtua Zapad-sotaharjoituksen ajankohtana 18.-20.9.2017, – siis Zapad-harjoituksen kolmena viimeisenä päivänä.

Norjalaisviranomaiset (Norwegian Communications Authority -virasto, Nkom) totesivat helikopterista käsin tapahtuneilla mittauksilla, että GPS-verkon toimintaa Finnmarkin alueella häirinnyt kohinasignaali tulee idästä ja Venäjältä käsin (NRK 5.10.2017). NRK julkaisi häirinnästä vahvistuksena artikkelissaan kuvan, joka on liitetty tähän blogikirjoitukseen kuvana 1.

Kohinasignaalin ilmansuunta ei ole vaikea siviilivoiminkaan määrittää, kun vaikkapa helikopterilla pyörii ympyrää niin, että signaalisuunta häiriötunnistuksella selviää. NRK:n mukaan GPS-signaalia oli häiritty 7.9.2017 idästä käsin Kirkenesin ja Berlevågin välillä, – siis viikkoa ennen Zapad-harjoituksen virallista alkua, mutta sotaharjoituksen pohjoisessa ollessa jo käynnissä.

Edellä kerrotusti venäläiset onnistuivat ajamaan pahoin alas Latvian mobiiliverkkoa eikä muun muassa Latvian hätäpuhelinnumerot monin paikoin toimineet syyskuun alkupuolella. Latviaiset epäilivät häiriölähteeksi Latvian merirajan tuntumassa pysähdyksissä ollutta Venäjän Itämeren laivaston Serpuhov-korvettia (Серпухов, Проект 21631).

15.9.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys kaatoi ahvenanmaalaisia verkkosivuja sekä häiritsi verkkoliikennettä ja verkon kautta soitettavia IP-puheluita. 15.9.2017 oli Zapad-harjoituksen alkamispäivämäärää seuraava päivä.

                                                                                 ****

Mielenkiintoinen ajatuskulku on, olisiko Ahvenmaalle pyrkineessä venäläisessä koulutuslaiva Kruzenšternissa ollut laitteistoa, jolla olisi voinut harjoittaa elektronista sodankäyntiä. Oliko toinen 6.10.2017 tapahtunut palvelunestohyökkäys ikään kuin kosto ja osoitus, että Venäjä kykenee vaikuttamaan mobiiliverkon toimintaan myös muutoin kuin ilmateitse tapahtuvalla elektronisella häirinnällä.

Venäjä siis harjoitteli pohjoisessa ennen Zapad-harjoituksen alkamisajankohtaa viikolla 36, kun etelässä varsinainen harjoitus alkoi viikon 37 torstaina.

On todennäköistä, että 15.9.2017 elektroninen sodankäynti, joka todettiin Venäjältä Norjaan vaikuttavaksi, on kohdistanut myös Suomen kaikkein pohjoisimpiin osiin. Myös jo 7.9.2017 todettu elektroninen häiriösuihku jostakin Murmanskin alueelta Norjaan Kirkenesin ja Berlevågin välille on todennäköisesti leikannut myös Suomea.

“Only three days later, around 7 September, Norwegian pilots started reporting anomalies and loss of GPS signals in the county of Finnmark, bordering Russia.”

“Further investigation from Norwegian authorities revelead that the signals were intentionally jammed, and only targeted signals from the US NAVSTAR GPS network. The jamming was traced back to Russia.” (AldriMer.no 18.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

“Vain kolme päivää myöhemmin syyskuun 7. päivän tienoilla norjalaislentäjät alkoivat raportoida poikkeamista ja hävinneistä GPS-signaaleista Venäjän rajaan liittyvällä Finnmarkin alueella.

Norjan viranomaisten lisätutkimukset paljastivat, että signaalit olivat tahallisia häiriösignaaleja, jotka olivat kohdistettuja vain Yhdysvaltain Navastar-GPS-verkkoon. Häiriösignaalit oli jäljitetty Venäjälle.”

Kolme päivää aikaisemmin 4.9.2017 Venäjä oli suorittanut Pohjoisen laivaston harjoitustoimia.

Venäjä oli siis hyvin aktiivinen häiriösignaalitoiminnassa koko Baltian kilven alueella 13.9.-15.9.2017, kun Zapad-harjoitus alkoi 14.9.2017. Pohjoisessa Venäjän häiriötoiminta alkoi jo viikkoa aikaisemmin 7.9.2017, koska myös harjoitustoimet alkoivat tuolla alueella aikaisemmin.

Norjasta julkistettuina tietoina Venäjä on siis varmuudella kohdistanut Suomen alueelle sähkömagneettisesta häirintää ainakin pohjoisimmalla kalottialueella jo syksyllä 2017.

Venäjä on varmasti häirinnyt muuallakin Suomen aluetta. Jos häirintä ei kuitenkaan ole tuottanut ongelmia siviilipuolelle, suomalaisviranomaiset eivät ole julkaisseet tietoja, jos heillä tietoa edes on ollut.

Jos esimerkiksi GPS-paikannus ei jossakin toimi normaalisti, kyse on suurella todennäköisyydellä sähkömagneettisesta häirinnästä. Sosiaalimediasta on saanut lukea kansalaisten viestejä näistä hetkittäisistä ongelmista Venäjän pitämien sotaharjoitusten yhteydessä.

Viime syksyisen Zapad-harjoituksen perusteella, Suomen Puolustusvoimien ”se mitä havaitsemme tai emme havaitse, on operatiivista tietoa” -toteamus tarkoittaa sitä, että Suomen Puolustusvoimat ei havaitse mitään ja on pihalla kuin lumiukko Venäjän Suomenkin alueelle kohdistuneista elektronisista sotatoimista.

Norja toimi jo vuonna 2017 toisin, mutta Norja onkin Nato-maa ja Suomi ei.

                                                                                 ****

Avaintermi sähkömagneettisten häirintäasioiden käsittelyssä on elektroninen sodankäynti, suomalaisena lyhenteenä ELSO, englannin kielellä electronic warfare, lyhenteenä EW ja venäjän kielellä радиоэлектронная борьба, lyhenteenä РЭБ. Venäläisissä elektronisen sodankäynnin välineistön nimissä on paljon РЭБ-tunnuksia osana nimeä. РЭБ-lyhenteitä käytetään myös elektronista sodankäyntiä suorittavien joukkojen sotilasyksikkötunnuksissa.

Радиоэлектронная борьба -sanayhdistelmän tarkka käännös venäjän kielestä on radioelektroninen sodankäynti.

Elektronisessa sodankäynnissä kyse sähkömagneettisesta tavasta käydä sotaa. Kyse on nimenoman sotatoimista, kun maahan tunkeudutaan haittaa ja vahinkoa aiheuttaen. Kyse on pitkälti radioaalloista tai radiosignaaleista, jota nimitystä pääministerimme käytti pääministerin haastattelutunnilla 11.11.2018 (Yle Areena 11.11.2018).

Venäjä aloitti sotilaallisen varustautumisen elektroniseen sodankäyntiin kymmenen vuotta sitten vuonna 2008. Venäjä aloitti tuolloin myös muun armeijauudistuksensa.

Vuonna 2009 Venäjä perusti Rostehin (Ростех) alaisuuteen elektronisen sodankäynnin järjestelmien valmistamiseen keskittyvän yrityksen nimeltään Russia’s Radio-Electronic Technologies Group, lyhenteenä latinalaisin aakkosin KRET ja kyrillisin aakkosin КРЭТ. KRET:n omat sivut eivät ole toiminnassa (КРЭТ), mutta Rostehin kautta saa yrityksestä jotain tietoa (Ростех/КРЭТ).

Venäjän elektronisen sodankäynnin kyvykkyys on tänä päivänä korkeatasoista. Tuo kyvykkyys on syytä Suomessakin ottaa vakavasti. Joillakin tekniikka-alueilla kyvykkyys saattaa mennä jopa Yhdysvaltojen edelle.

Myös Yhdysvallat on joutunut Venäjän vakavan elektronisen häirintäiskun kohteeksi. Yhdysvaltain USS Donald Cook -ohjushävittäjä joutui Mustallamerellä Venäjän elektronisen häirintäiskun kohteeksi päivämäärällä 13.4.2014.

Venäjä suoritti häirintäiskun Hibiny L-175V (Хибины Л-175В) häirintälaitteistoilla, jotka on asennettu Suhoi Su-34 -hävittäjiin siipien päihin. Venäjän häirintähyökkäyksessä USS Donald Cookin AEGIS-järjestelmälle kävi nolosti. Järjestelmän tutkat, ohjauspiirit, tiedonsiirron järjestelmät jne. menivät mykiksi ja näyttöruudut pimenivät. Alus oli AEGIS-järjestelmän osalta puolustuskyvytön ja Suhoi Su-24 -hävittäjät tekivät vääntääkseen puukkoa yhdysvaltaisohjushävittäjälle tehdyssä haavassa 12 ohilentoa yli aluksen.

Tapaus osaltaan osoitti monimutkaisten radioelektronisten järjestelmien haavoittavuuden. Tapahtumasta on varmasti otettu Yhdysvalloissa opiksi ja asia on varmasti jo korjattu. Käsittelin tuota tapausta aikaisemmin kirjoituksessa otsikolla ”Cook-ohjushävittäjä ja venäläis-Suhoit ovat olleet törmäyskurssilla jo kahdesti” (US-blogi 14.4.2016).

Edellä mainitun The Barents Observerin 2.11.2018 julkaiseman artikkelin sekä myös Ylen 9.11.2018 julkaiseman artikkelin pohjalta on noussut esiin yksi venäläinen elektronisen sodankäynnin keskeinen järjestelmä, joka on suomalaiselta nimeltään R-330Ž Žitel, englantilaiselta nimeltään R-330Zh Zhitel ja venäläiseltä nimeltään Р-330Ж Житель (Russian Arms Forum, Р-330Ж Житель, Wikipedia, Р-330Ж «Житель). Kyse on häirintälähettimestä, ”jammerista”, englannin kielellä jammer.

R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmää ei valmista KRET, vaan PROTEK (АО НВП ПРОТЕК), jonka kotisivut eivät ole toiminnassa vastaavasti kuten eivät myöskään KRET:llä. Kyseisten yritysten kotisivujen pitkäkestoinen ”uudistaminen” (”сайт на реконструкции”) ei liene sattumaa.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä on osa laajempaa elektronisen sodankäynnin laitekokonaisuutta. Tuo laajempi kokonaisuus on nimeltään R-330M1P Diabazol, Р-330М1П Диабазол (Russian Arms Forum, Р-330М1П Диабазол).

Venäjän armeijan käyttämistä häirintälaitteista ja niiden järjestelmistä on saatavissa melko hyvin yksityiskohtaistakin tietoa. En lähde tässä blogikirjoituksessa avaamaan teknisiä yksityiskohtia, koska minulla ei ole alan insinööriosaamista. Olen kuitenkin liittänyt blogikirjoituksen viimeiseen lukuun nettisivuja niille sähkömagneettista säteilyteknologiaa syvällisemmin harrastaville, joita asia kiinnostaa.

Sen sijaan meille alaa syvällisemmin tuntemattomille on syytä selventää esimerkkinä, mihin ja miten R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää Venäjä käyttää. Tuo esimerkki on myöhemmin tässä blogikirjoituksessa ja koskee Venäjän elektronista sotatoimintaa Itä-Ukrainassa. Käsittelen tässä blogikirjoituksessa siis vain tuota järjestelmää enkä muita Venäjän käyttämiä häirintäjärjestelmiä.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä kykenee havaitsemaan ja paikantamaan häirittävien kohteiden radiosignaalitaajuudet ja koordinaatit sekä seuraamaan niiden liikkeitä. Häirintälähetinjärjestelmä käsittää yleensä kaksi erillistä yksikköä kyeten eliminoimaan kaiken navigoinnin ja ilmateitse tapahtuvan viestinnän aina 800-1 000 neliökilometrin toiminta-alueella. Yhden yksikön toiminta-alue on siis laajimmillaan 400-500 neliökilometriä. R-330Ž Žitel-järjestelmää voidaan käyttää myös ilma-aluksissa, jolloin toimintasäde on vähintään 50 kilometriä.

R-330Ž Žitel kykenee toimimaan sekä armeijan että siviilitoiminnan käyttämillä taajuuksilla. Häirintä onnistuu mm. Inmarsat- ja Iridium-satelliittiviestintäjärjestelmiin, Navstar-satelliittipaikannusjärjestelmän GPS-signaaleihin ja GSM-900/1800-matkapuhelinjärjestelmien tukiasemasignaaleihin sekä päätelaitteisiin. Häiriömuodostustoiminnan käyttötaajuusalue ulottuu aina 1 900 MHz:iin saakka.

Venäjä on myös varmistanut, miten sotatilanteessa häirintälähetinjärjestelmä kyetään pitämään vastapuolen ulottumissa eikä ole esimerkiksi ohjuksella tuhottavissa, jos ohjuksen kulku kohteeseen edellyttää sähköistä navigointia. En lähde tuota varmistusprosessia tässä avaamaan, mutta sen löytyy tähän kirjoitukseen kirjatuilta linkkisivuilta.

                                                                                 ****

Venäjän armeijassa on erilliset elektronisen sodankäynnin joukot (Войска радиоэлектронной борьбы Российской Федерации).

Noihin joukkoihin kuuluu yhteensä 18 erillistä sotilasyksikköä ja ne ovat pääsääntöisesti erillisiä (отдельный). Erillisyys tarkoittaa, että yksiköillä on itsenäinen sisäinen valvonta ja hallinto. Esimerkiksi erilliset pataljoonat (отдельный батальон) eivät kuulu hallinnollisesti mihinkään rykmenttiin. Armeija käyttää näitä yksiköitä laaja-alaisesti muiden yksikköjen kanssa asetuissa sotilastehtävissä.

Seitsemäntoista noista kahdeksastatoista sotilasyksiköstä ovat в/ч 03128, в/ч 60134, в/ч 20918, в/ч 10604, в/ч 09643, в/ч 71615, в/ч 64055, в/ч 11666, в/ч 41158, в/ч 62829, в/ч 54916, в/ч 03047, в/ч 32713, в/ч 03051, в/ч 16417 ja в/ч 81261 sekä в/ч 61460. В/ч-lyhenne (войсковая часть) on siis sotilasyksikkö.

В/ч 61460 -sotilasyksikkö on 1084. elektronisen sodankäynnin joukkojen interspesifinen keskus koulutus- ja taitelutoimintaan ja siis koulutusyksikkö (1084-й Межвидовой центр подготовки и боевого применения войск РЭБ) eikä sotatoimia suorittava yksikkö.

Kahdeksastoista sotilasyksikkö on 1382. integroitu tekninen valvontakeskus (1382-й центр комплексного технического контроля), eikä sillä ole в/ч-koodia.

Suomen lähellä Baltian kilven alueella ovat seuraavat elektronisen sodankäynnin sotilasyksiköt:

186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134), joka sijaitsee Severomorskissa (Североморск) Murmanskin alueella. 841. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus (841-й отдельный центр РЭБ, в/ч 09643), joka sijaitsee Jantarnissa (Янтарный) Kaliningradin alueella. 49. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (49-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 54916) ja N:s erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 81261), jotka sijaitsevat Ostovissa (Остров, Остров-3) Pihkovan alueella Pietarin ja Pihkovan eteläpuolella. 142. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (142-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03047) sijaitsee Kaliningradissa ja 328. erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (328-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 03051) sijaitsee Kronstadissa Leningradin alueella Pietarin edustalla.

Toinen järjestysnumerolla merkitsemätön (Н-й) erillinen elektronisen sodankäynnin pataljoona (Н-й отдельный батальон РЭБ, в/ч 32713) sijaitsee Karjalankannaksella Leningradin alueella Raavskin (Песочный) kylässä. Tuo pataljoona on Suomea lähellä olevin.

                                                                                 ****

Keskitytään Venäjän harjoittamassa elektronisessa sodankäynnissä esimerkkinä Murmanskin alueeseen. Venäjä on siis käynyt Murmanskin alueelta käsin elektronista sotaa Norjaa ja Suomea vastaan syvimmän rauhan aikana. Kyse on nimenomaan sotatoimista, koska ne liittyvät sotaharjoitustapahtumiin, jotka eivät ole pysyneet Venäjän omalla alueella tai kansainvälisellä alueella. Suomen ja Norjan alueille on siis tunkeuduttu.

Venäjän elektronisen sodankäynnin perustana ovat maa-, meri- ja ilmavoimien yksiköt sekä erilliset elektronisen sodankäynnin yksiköt, jota on integroitu keskenään toiminnoiltaan ja laitteistoltaan. Avainsana on yhteistoiminta asetettuun sotilaalliseen päämäärään pääsemiseksi.

Venäläislähteiden sekä myös läntisten lähteiden ja havaintojen mukaan Murmanskin alueella sähkömagneettista häirintää on suorittanut ja suorittaa 200. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (200-я отдельная мотострелковая бригада, в/ч 08275). Tuo pohjoisen laivaston piiriin kuuluva prikaati sijaitsee lähellä Petsamoa vain noin 10 kilometrin päässä Norjan rajasta. Prikaati on toiminut myös Itä-Ukrainassa Donbassin alueella (Livejournal 31.12.2015). Tähän prikaatiin liittyvät edellä mainitut R-330Ž Žitel -häirintälaitteistot.

Prikaati kuuluu myös Venäjän aktisiin joukkoihin (ОСК Север).

Venäjällä on Murmanskin alueella myös toinen erityisen mainitsemisen arvoinen elektroninen häirintäjärjestelmä. Tuo järjestelmä on Murmansk-BN-järjestelmä (Мурманск-БН), joka aloitti toimintansa Murmanskin alueella vuonna 2016. Asiasta kirjoitti tuolloin mm. Venäjän armeijan Tähti-julkaisu (Звезда 18.10.2016) ja Sotilaskatsaus-julkaisu (Военное обозрение 1.4.2016).

Murmansk-BN-järjestelmässä kyse on massiivisesta häirintäjärjestelmästä, jota kuljettaa seitsemän rekkaa ja johon liittyy neljä 32 metriä korkeaa teleskooppimastoa kuvan 2 mukaisesti. Venäläislähteiden mukaan tämä laajakaistainen liikuteltava elektroninen sodankäyntijärjestelmä pystyy synnyttämään sähkömagneettisia häiriöitä jopa 5 000 kilometrin etäisyydelle. Venäjä on saanut toisen vastaavan järjestelmän Krimin niemimaalle keväällä 2017 (НПО Завод Волна).

Venäjän ajatus tällä järjestelmätyypillä on estää ennen kaikkea Naton ja Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän toimintaa pitkälle koko Euroopassa. Venäjä katsoo, että näillä kahdella järjestelmällä Murmankin ja Krimin alueella häirintäaluekattavuus länsirajalla on riittävä. Venäjän mukaan Murmansk-BN-järjestelmällä se kykenee häiritsemään myös läntisten ydinasevoimien valvontajärjestelmiä.

Murmansk-BN-järjestelmät rakennetaan Pietarissa KRET:n alaisessa NPO Aaltotehdas -yrityksessä (НПО Завод Волна).

Murmansk-BN-järjestelmää käyttää edellisessä luvussa mainittu Murmanskin alueen Severomorskissa majapaikkaa pitävä 841. erillinen elektroninen sodankäynnin keskus. Tämän kirjoituksen viimeisessä luvussa on YouTube-linkki uutiseen (Youtube 19.11.2015), joka kertoo tuosta järjestelmästä Muurmanskin alueella.

Seuraavassa luvussa on esitetty Venäjän harjoittamaa elektronista sodankäyntiä Itä-Ukrainassa samanlaisella R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmällä, jolla norjalaislähteiden perusteella Venäjä on häirinnyt myös Suomea ja Norjaa Murmanskin alueelta käsin.

Lapissa nyt todetussa GPS-häirinnässä ei ole kyse Murmansk-BN-järjestelmästä vaan R-330Ž Žitel -järjestelmästä.

Itä-Ukrainassa järjestelmää on käyttänyt 18. erillinen motorisoitu kivääriprikaati (18-й отдельной мотострелковой бригады, 18 ОМСБр, в/ч 27777), jonka kotipaikka on Kalinovskaja (Калиновская) Tšetšenian tasavallassa. Itä-Ukrainaa lähin elektronisen sodankäynnin sotilasyksikkö on Kurskissa, jonne on sijoitettu 16. erillinen elektronisen sodankäynnin prikaati (16-я отдельная бригада РЭБ, в/ч 64055).

Lisäksi Venäjä on sijoittanut Rostov-on-Doniin 2140. psykologisten operaatioiden ryhmän (2140-я группа информационно-психологических операций, 2140-я группа ИПсО ЮВО, в/ч 03128), mutta tuolla ryhmällä tiettävästi ole R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmää. Sen sijaan Kurskissa on täysin varmasti 330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmä tai useampia erillisiä järjestelmiä, joita Venäjä todennäköisesti edelleenkin käyttää Itä-Ukrainassa.

                                                                                 ****

Palataan R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmään, joka siis norjalaislähteiden mukaan aiheutti mm. GPS-signaalihäiriöt Trident Juncture -sotaharjoituksen yhteydessä. Englanninkielinen termi on automated jamming station (AJS), jonka voisi kääntää automaattinen häirintäasema, mutta käytän tässä kirjoituksessa häirintälähetin– tai häirintälähetinjärjestelmä-määritteitä. Nuo määritteet ovat oma keksintöni, ja niiden käyttö minulla jäänee tähän kirjoitukseen.

InformNapalm on ukrainalainen tutkiva nettisivusto, jonka aihepiirejä ovat Venäjän Krimin niemimaan miehitys ja Venäjän käymä sota Itä-Ukrainassa (InformNapalm-kotisivut).

Ukrainaisten sotilasasiantuntijoiden kirjoitukset kyseisellä sivustolla ovat korkeatasoisia ja niiden eteen on tehty paljon tutkimustyötä. InformNapalm on ikään kuin ukrainalainen versio brittiläisestä Bellingcat-sivustosta (Bellingcat-kotisivut) tai venäläisestä The Insider -sivustosta (Insider-kotisivut). Tutkivaa journalismia siis, joka usein liittyy Venäjään.

Tässä luvussa olevat tiedot perustuvat InformNapalm-sivuston kirjoitukseen otsikolla ”It is official, Russian army deployed R-330Zh jammer in the battle of Debaltseve” päivämäärällä 23.4.2016. Vapaasti suomennettuna: ”Nyt on todistettu, että Venäjän asevoimat toimittivat R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän Debaltseven taisteluun”. Kirjoitus löytyy sivustolta seitsemän muun kielen ohella myös englannin kielellä (InformNapalm 23.4.2016).

Osoitan tuolla edellä mainitulla InformNapalm-artikkelin lainauksella tässä luvussa, miten Venäjä käyttää elektronista sodankäyntiä hyväkseen tavallisilla konventionaalisilla aseilla suoritetuissa sotatoimissa ja mitä häirintälaitteistoa sillä on käytössä. Tämän blogikirjoituksen kuvat 3 ja 4, joiden lähde on em.  InformNapalm-kirjoitus, kertovat paljon sähkömagneettisen säteilyn ammattilaisille. Kyse on Debaltseven taistelusta Horlivkan itäpuolella tammikuussa 2015, jonka Ukraina hävisi Venäjälle.

Kuvat 3 ja 4 ovat harvinaisia ja ne on saatu erikoisella tavalla. Trinity-ryhmän hakkerit onnistuivat tunkeutumaan venäläisen sotilaan puhelimeen ja he saivat oheiset kuvat, jotka venäläissotilas oli ottanut älypuhelimellaan R-330Ž-häirintälähetinjärjestelmän tietokonenäytöltä. Kuvassa 4 näkyy näyttöruudusta heijastuva kattovalaisin, joka on sen ajoneuvon sisävalo, josta häiriölähetystoimintaa suoritetaan.

Kuvat 3 ja 4 on otettu 24. tammikuuta 2015 klo 19:49 ja 19:51 Lenovo A516-älypuhelimella. Venäläissotilas on siis kuvannut ”vihmeryyttään” älypuhelimellaan tietokonenäyttöä ja sijoittanut kuvat pilveen. Tuo toimintatapa ei sinänsä ole harvinaista venäläissotilailla. Sotilaiden ottamat vakokuvat ja etenkin niiden levittäminen sosiaalisessa mediassa ovat hyvä ja arvokas tietolähde Venäjän sotilasasioista kiinnostuneille.

R-330Ž Žitel -häirintälähetinjärjestelmän sijainti talvella 2015 oli Horlivkassa (Хорливка) karttapisteessä 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E, 48.309915, 38.118423 (Google-map-1). Karttapiste sijaitsee Horlivkan paloaseman nro 28 pihalla. Edellä mainittu karttapiste on kuvassa 3 esitetty häiriösignaalien lähtöpiste. Siis piste, jonne kaikki säteittäiset mustat viivat päättyvät.

Kuvassa 3 on oikeassa yläkulmassa АСП Р-330Ж merkintä (ASP R-330Ž), joka on siis häirintälaitteiston merkki. Автономная АСП puolestaan tarkoittaa itsenäistä automaattista häirintäasemaa. АСП (Автоматизированная Станция Помех) tarkoittaa englannin kielellä automated jamming station (AJS).

Samasta pisteestä (karttapiste 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E) säteittäisesti lähtevät mustat viivat kuvaavat häiriösignaaleja ja punainen viiva kuvaa häiriösignaalien pääsuuntaa, joka on lähetyspisteestä koilliseen. Kuvassa punainen kaareva viiva on sama kuin kuvassa 5 kuvien paikantamiseksi maastossa. Kuvassa 5 vaaleanpunaiseksi värjätty alue on Venäjän armeijan ja Ukrainan armeijan välinen rintamalinja Debaltseven taisteluihin liittyen Ukrainan ollessa vaaleanpunaisen alueen pohjoispuolella.

Kuva 4 on näyttöruudulla kuvan 3 päällä oleva toinen näyttöikkuna. Ammattilaiselle kyllä selviää näytön informaatiosta monia häiriösignaalien lähettämiseen liittyviä asioita, varsinkin jos osaa vähänkin venäjää tai jos osaa edes syöttää kuvassa näkyvät venäjänkieliset sanat konekääntäjään.

Kuvan 4 yläreunassa merkintä 115.174-175.589 кГц osoittaa alueen radiotaajuuskartoituksen tuloksia 115,174-175,589 MHz:n (115 174-175 589 kHz:n) taajuudella. Kyrillinen кГц on siis kHz. Hertsiluvut ovat myös kuvan vaaka-asteikolla ja punainen pystyviiva on 138 ja 139 MHz:n välissä. Asteikolla esimerkiksi luku 120000.000 on 120 MHz.

Pystyasteikolla on näytölle haetun tilanteen lähetyskulma suhteessa häirintälaitteiston sijaintipisteeseen, joka on myös mahdollinen häiriösignaalin lähetyskulma-alue. Sijaintipiste tässä tapauksessa on siis karttapiste 48°18'35.7"N 38°07'06.3"E. Täysi ympyrä on 360 astetta (atsimuuttia). Punaisia viivoja voi siirtää hiirellä, mikä on nähtävissä blogikirjoituksen viimeisessä luvussa olevasta YouTube-linkistä (Youtube 15.3.2013).

Kuvausajankohtana (24.1.2015 klo 19:49:38) punainen vaakaviiva on 150- ja 180-astelukujen välissä. 115 174-175 589 kHz:n leikkaus näkyy alemmassa kuvassa, jossa vertikaaliasteikko dB-asteikko (дБ). Ylemmässä kuvassa vihreät pisteet ovat häirintäkohteina aktiivisia (esim. GPS-signaalia käyttäviä laitteita tai vaikkapa matkapuhelimia) valitulla radiotaajuusvälillä, punaiset pisteet ovat poissa käytöstä.

Vastapuolen – siis Ukrainan armeijan – lukitut (häirityt) radiosignaalia käyttävät laitteet ovat pääosaltaan 150-175 MHz:n alueella (vihreät pisteet kyseisten hertsilukujen välisellä taajuusalueella). Esimerkiksi Ukrainan armeijan BaoFeng UV-5R -radiopuhelimet toimivat 136-174 MHz:n taajuusalueella, mitkä ovat voineet olla häiriökohteita.

Suomessakin on varauduttava vaihtoehtoon, että Venäjä kykenee häiritsemään radioliikennettä aina jopa 1 900 MHz:n taajuuteen saakka. Sillä ei ole merkitystä, onko liikenne kryptattua vai ei. Sodankäynti ei saa estyä, vaikka radioliikennettä blokattaisiin.

Venäjä on siis todistettavasti käyttänyt Itä-Ukrainassa sotatoimissaan R-330Ž Žitel -häirintälähettimiä elektroniseen sodankäyntiin.

InformNapalm on jo aiemmin raportoinut venäisten elektroniseen sodankäyntiin liittyviä laitteita kuljettavien ajoneuvojen saapumisesta Itä-Ukrainaan.

Sivuston mukaan 24.6.2014 maahan saapui neljän ajoneuvon saattue, johon kuulivat R-330Ž Žitel -häirintälähetinyksikkö, kannettava pienikokoinen monitoiminen radiovalvonta-, suuntaus- ja tukijärjestelmä RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит) ja RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна), joka on häiriölähetinyksikkö etenkin ilma-aluksien häirintään liittyvä häiriölähetin panssaroidulle BTR-80-kuljetusalustalle (БТР-80) rakennettuna. Neljäs ajoneuvo saattueessa oli Konsol (Контрольно-ремонтная станция Консоль) laitetarkastuksiin ja -korjauksiin liittyen (InformNapalm 21.4.2016).

Kuva 6 on puolestaan otettu keväällä 2016 dronella Donetskin koillispuolelta Makijivkan alueelta. Kuvassa on R-330Ž Žitel -järjestelmäyksikön kulkuneuvot, joita on aina vähintään kaksi kappaletta: erillinen antennikulkuneuvo ja erillinen kulkuneuvo, josta suoritetaan varsinainen häiriölähetystoiminta. Kuvat 3 ja 4 on siis otettu kyseisenlaisesta häiriölähetystoimintaa suorittavasta kulkuneuvosta.

Edelleen InformNapalmin mukaan Venäjällä oli vielä vuonna 2017 Zemljajojen kylässä (Земляное) 330Ž Žitel -häirintälähetin noin seitsemän kilometrin päässä rintamalinjasta Luhanskin luoteispuolella (InformNapalm 14.11.2017).

Venäjällä on ollut Itä-Ukrainassa erillisiä lähetinyksikköjä enemmän kuin yksi, mihin viittaavat edellä kirjoitettu huomioiden sekä eri ajankohdat että eri yksikkösijainnit.

R-330Ž Žitel -häirintäjärjestelmä on siis Venäjälle tärkeä elektronisen sodankäynnin järjestelmä, kun kyseessä on tavanomainen perinteisillä konventionaalisilla järjestelmillä käytävä sota. Järjestelmien toimivuus on nyt testattu Itä-Ukrainassa.

Niin Suomen, Norjan kuin Ukrainankin on kyettävä eliminoimaan tuonkin järjestelmän toiminta omilla elektronisen sodankäynnin kyvyillä. Näillä mailla on oltava hyvä kyvykkyys.

Itseasiassa on jo nyt toteen näytetty, että Venäjä käyttää ahkerasti elektronista sodankäyntiä etenkin Murmanskin ja Krimin alueisiin liittyen, mutta myös Kaliningradin alueeseen liittyen. Näiden alueiden ympärysmailla tulee todellakin olla hyvä kyvykkyys elektroniseen sodankäyntiin.

                                                                                 ****

Suomen Puolustusvoimilla on vuonna 2007 perustettu elektronisen sodankäynnin keskus (ELSOK), joka kuuluu Riihimäen Viestirykmenttiin. Kyse on vahvuudeltaan ja kalustoltaan varsin vaatimattomasta yksiköstä. Tiettävästi keskuksen vahvuus on noin puolentoista sataa henkilöä, joista vieläpä puolet on varusmiehiä. Puolustusvoimien elektronisen sodankäynnin keskuksen vahvuus on siis yksi pieni pataljoona, johon kuuluu kaksi ELSO-komppaniaa sekä joitain tutkimus- ja kehitysyksikköjä.

Viestirykmentti toimii Riihimäen varuskunnassa, jonne on sijoitettu myös Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen elektroniikka- ja informaatiotekniikkaosasto.

Millainen on Suomen elektroninen sodankäyntikyky? Mikä on Suomen kyvykkyys esimerkiksi elektroniseen viestihäirintään ja millainen on Suomen elektroninen ja sähkömagneettinen häirintälaitteisto laadultaan ja määrältään? Onko meillä kyvykkyyttä torjua Venäjän elektronista sodankäyntiä ja sen uhkaa?

Puolustusvoimien on syytä avautua Suomen kyvykkyydestä elektroniseen sodankäyntiin Venäjää vastaan. Onko se kunnossa vai eikö ole. Kyvykkyyden laadun toteamisella ei ole mitään tekemistä operatiivisen toiminnan kanssa ja siihen Puolustusvoimien ei tule jatkossa kerta toisensa jälkeen vedota.

Puolustusvoimat kyllä kertoo ilma-alusten rajaloukkaukset, koska ne kaikki on helppo todeta ja siten torjua hävittäjillä. Puolustusvoimain määritteellä myös ilma-alusten rajaloukkausten torjunta on operatiivista toimintaa, mutta kuitenkin ne kerrotaan julkisuuteen toisin kuin mahdollinen sähkömagneettisilla häirinnällä Suomen ilmatilassa tehtävät loukkaukset.

Miksi näin? Siksi, koska Puolustusvoimat ei tiedä varmasti, milloin Venäjä loukkaa Suomen ilmatilaa sähkömagneettisella häirinnällä.

Pääministeri Juha Sipilä kertoi viime sunnuntain pääministerin haastattelutunnilla, että selvitys on tekeillä, kuka ja mikä taho aiheutti Lapin GPS-toiminnan ongelmat ja häiriöt. Venäjä on jo kiistänyt osallisuutensa presidentin hallinnon tiedottaja Dmitri Peskovin suulla (esim. IL 12.11.2018,  Yle. 12.11.2018,  IS 12.11.2018  ja HS 12.11.2018). Peskovin sanat on aukottomasti helppo osoittaa vääriksi, jos vain Suomen Puolustusvoimat on ollut tehtäviensä tasalla.

Norjan puolustusministeriö on nyt julkaisut oman selvityksensä tuloksia ja kertonut, että lokakuun 16. päivän ja marraskuun 7. päivän välisenä aikana tapahtunut GPS-häirintä on ollut peräisin Kuolan niemimaalta Venäjältä (esim. The Barents Observer 13.11.2018, Yle 13.11.2018, IS 13.11.2018 ja HS 13.11.2018).

Suomi ei siis toistaiseksi ole ehtinyt selvityksessään Norjan vauhtiin. Selvitys perustuu molemmissa maissa Puolustusvoimien tietoon. Suomen selvitys ei ole enää autuaaksi tekevä, jos se kertoo vain saman kuin mitä Norjan puolustusministeriö on jo kertonut. On kerrottava enemmän.

Selvityksessä on syytä kertoa tarkasti, mistä karttapisteestä Kuolan niemimaalla häirintä on tapahtunut ja kenties millaisella häirintälaitteella. Selvityksen laatu kertoo meille, mikä on Suomen kyvykkyys ylipäätään elektroniseen sodankäyntiin, mikäli kyvykkyyttä on. Kun Venäjä kykenee selvittämään kyseisenlaiset signaalilähetyskohta-asiat, on Suomenkin kyettävä.

                                                                                 ****

Olen kerännyt tähän viimeiseen lukuun joitakin Venäjän elektronisia häirintäjärjestelmiä tai häirintäjärjestelmiin liittyviä osajärjestelmiä. Linkit ovat julkisessa tiedossa ja niistä löytyy siviilille kohtuullisessa määrin julkista teknistä tietoa kyseisistä järjestelmistä. Joistakin jo pitempään käytössä olleista järjestelmistä löytyy jopa hyvin tietoa. Vaikka ei osaisi venäjän kieltä, konekäännöksellä pääsee jo hieman jyvälle.

Olen liittänyt myös muutamia muita sellaisia nettisivulinkkejä, joita olen käyttänyt tämän kirjoituksen valmistelussa ja joihin liittyy sellaisia tietokoneruutunäyttöjä, joiden avulla saa käsitystä elektronisten häirintäjärjestelmien toiminnasta.

Oheisessa luettelossa häirintäjärjestelmälaitteiden nimet ovat suomen, englannin ja suluissa venäjän kielellä tuossa järjestyksessä.

R-330Ž Žitel, R-330ZH Zhitel (Р-330Ж Житель): Военное обозрение 26.7.2016, Военное обозрение 1.11.2017, Russian Arms Forum 27.3.2009,  Start.bg, Отвага 21.8.2018 ja А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko).

RP-377LA Lorandit, RP-377LA Lorandit (РП-377ЛА Лорандит): Новости ВПК, Russian Arms Forum 29.4.2009 ja Военный Информатор 11.4.2014.

RB-531B Infauna, RB-531B Infauna (РБ-531Б Инфауна): Military Russia 16.1.2012, огнестрельного оружия России, Военмех ja Невский (Nevski-bastion)

A-100 Premer, A-100 Premer, (А-100 Премьер): Military Russia 5.9.2011.

Hibiny L-175V, Khibiny L-175V (Хибины Л-175В): Military Russia 27.4.2014 ja Военное обозрение 31.10.2017.

Zaslon-REB, Zaslon-REB (Комплекс Заслон-РЭБ): Военное обозрение 19.4.2017 ja Военное обозрение 26.4.2017.

Leer 2 sekä RB-341V Leer-3, Leer 2 and RB-341V Leer-3 (Леер-2 sekä РБ-341В Леер-3): Новости ВПК, Звезда 16.5.2017, Военное обозрение 21.2.2018, А. В. Карпенко (Bastion-Karpenko) ja Википедия. 

Murmansk-BN, Murmansk-BN (Мурманск-БН): Звезда 18.10.2016, Livejournal 27.10.2016, Defence-Blog 13.3.2017 ja Signal AFCEA 1.11.2017

14TS875 Perunit-V, 14TS875 Perunit-V (14Ц875 Перунит-В): Russian Arms Forum 27.8.2017.

R-330M1P Diabazol, R-330M1P Diabazol (Р-330М1П Диабазол): Russian Arms Forum 28.1.2011.

RB-636 AM2 Svet-KU, RB-636 AM2 Svet-KU (РБ-636АМ2 Свет-КУ): Военное обозрение 19.10.2015 ja Military Russia 3.5.2014.

Komentoajoneuvo R-149AKŠ -1, Command vehicle R-149AKSH-1 (Командно-штабная машина Р-149АКШ-1): Russian Arms Forum 12.1.2017, Bastion-ORK ja АО Электроавтоматика.

Aiheeseen liittyviä uutispätkiä (YouTube):

<a href="https://YouTube 8.12.2015 (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).

<a href="https://YouTube 19.11.2015 (Murmansk-BN, Мурманск-БН ja 186. erillinen elektronisen sodankäynnin keskus, 186-й отдельный центр РЭБ, в/ч 60134).

<a href="https://YouTube 15.3.2013 (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель ym. häirintälaitteet).

<a href="https://YouTube 26.5.2011 (R-330Ž Žitel, Р-330Ж Житель).

Elektronisten häirintälaitteiden tietokonenäyttökuvia on Защищать Россию -sivuilla, jonka juttu liittyy Elektronisen sodankäynnin joukkojen koulutuskeskukseen, kontaktoimattomien taistelujen kouluun (Учебный центр войск РЭБ: школа бесконтактного боя).