Nord Stream -kaasuputkilinjat, Saksa on jo nyt pettänyt lupauksensa Ukrainalle

"Чисто экономический проект" ja ”Чисто коммерческий проект”.

Nuo venäjänkieliset sanat on kuultu lukuisten venäläispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke” ja ”Puhtaasti kaupallinen hanke”.

Vladimir Putin lausui noin jo yli kaksi vuotta sitten (Тасс 18.6.2016).

”Путин: ’Северный поток – 2’ не является альтернативой украинскому транзиту” oli uutisotsikko Tassin sivuilla 28.2.2018, kun Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz oli vierailemassa Moskovassa ja tapasi presidentti Putinin (Тасс 28.2.2018).

Otsikko vapaasti suomennettuna: ”Putin: Nord Stream 2 ei ole vaihtoehto kauttakuljetukselle Ukrainan kautta”.

Tuossa Tassiin helmikuisessa jutussa oli kirjattuna seuraavaa Putinin lausumana Kurzin tapaamisen yhteydessä:

"Вы знаете нашу позицию, мы являемся сторонниками реализации этого проекта, который, безусловно, без всяких сомнений абсолютно деполитизирован. Это чисто экономический и более того, чисто коммерческий проект. Участники этого проекта считают свои прибыли и выигрыши экономические от его реализации, и приходят к выводу, что такая реализация целесообразна."

Vapaasti suomennettuna:

”Tiedätte meidän asemamme, me kannatamme tämän [Nord Stream 2-] hankkeen täytäntöönpanoa ja epäilemättä se on täysin epäpoliittinen. Se on puhtaasti taloudellinen ja ennen kaikkea kaupallinen hanke. Hankkeeseen osallistujat laskevat voittonsa ja taloudellisen hyödyn hankkeen toteutumisesta ja tekevät johtopäätöksen, että hankkeen toteutuminen on asianmukaista.”

Putin siis vakuutteli Itävallan liittokansleri Sebastian Kurzille, etteivät Itämeren uudet kaasuputket vähennä kaasun kauttakuljetusta Ukrainan läpi ja ettei Itämeren kaasuputkihanke ole poliittinen vaan taloudellinen.

“I want to assure you, that European countries, participating in this project, support it. They regard it positively, and want to implement it together.” Venäjä-myönteinen Itävallan liittokansleri lausui uudestaan Putinille lokakuussa Pietarissa (Reuters 3.10.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Haluan vakuuttaa teille, että ne Euroopan maat, jotka osallistuvat tähän [Nord Stream 2-] projektiin, tukevat projektia. Nämä maat suhtautuvat projektiin myötätunnolla ja haluavat toteuttaa sen yhteisesti.”

Voiko enempää osoittaa uskollisuuttaan Venäjän presidentille kuin mitä Sebastian Kurz osoitti Putinille noilla sanoilla. Itävallan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

”Rein wirtschaftliches Projekt”.

Nuo saksankieliset sanat on kuultu lukuisten saksalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta. Vapaasti suomennettuna: ”Puhtaasti taloudellinen hanke”.

Nuo sanat ovat todenneet niin liittokansleri Angela Merkel kuin monet muut saksalaispoliitikot jo vuosien ajan.

”Merkel: Nord Stream 2 rein wirtschaftliches Projekt, keine Bedrohung für Europa“ (RT Deutsch 16.2.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Merkel: Nord Stream 2 on puhtaasti taloudellinen hanke, ei mikään uhka Euroopalle”.

Samaa on vakuuttanut useaan kertaan myös muun muassa liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier (Der Tagesspiegel 23.10.2018).

Saksan Venäjä-myönteisistä poliittisista näkemyksistä Nord Stream 2:ta koskien myöhemmin tässä kirjoituksessa.

                                                                                      ****

”Kaupallinen hanke” ja ”Taloudellinen hanke”.

Nuo suomenkieliset sanat on kuultu lukuisten suomalaispolitiikkojen suusta, kun puhe on ollut Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta.

”Suomelle tämä ei ole poliittinen kysymys. Meille tämä on kaupallinen hanke.”, pääministeri Juha Sipilä totesi jo joulukuussa 2015 EU:n Eurooppa-neuvoston kokouksessa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta toistaen täysin samat sanat kuin mitä liittokansleri Merkel lausui tuon kokouksen yhteydessä (Kauppalehti 21.12.2015).

”Suomelle Nord Stream 2 on esisijaisesti kaupallinen hanke, joka on voitava toteuttaa, kuten muutkin kaupalliset energiahankkeet, mikäli se täyttää EU-sääntelyn, kansainvälisen oikeuden ja kansallisen lainsäädännön asettamat edellytykset.” (Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 426/2016 vp 28.9.2016).

Noin Juha Sipilä ja Juha Sipilän hallitus totesi kirjallisessa vastauksessaan kansanedustaja Elina Lepomäen kirjalliseen kysymykseen: ”Näkeekö hallitus Nord Stream 2 -hankkeessa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta ja aikooko hallitus laatia turvallisuuspoliittisen analyysin Nord Stream 2 -hankkeesta Ruotsin tavoin”.

Sipilän olisi syytä hieman tarkastaa kirjoitusvirheitä. Pelkästään jo tuossa lyhyessä tekstilainauksessa oli yksi kirjoitusvirhe puuttuvan n-kirjaimen muodossa (esisijaisesti > ensisijaisesti).

Juha Si­pi­län hal­li­tuk­sen lin­ja on ol­lut sama kuin Mat­ti Van­ha­sen hal­li­tuk­sel­la Itämeren en­sim­mäisessä kaa­su­put­kihankkeessa. Kaasuputket Venäjältä Saksaan voi­daan ve­tää Suo­men ta­lous­vyö­hyk­keen läpi, jos han­ke täyt­tää lain aset­ta­mat ym­pä­ris­tö­vaa­ti­muk­set ja hanke on kaupallinen, ei poliittinen.

Nord Stream 2 -hankkeen valmistelussa erottuu neljä valtioita muista Euroopan valtioista. Nuo valtiot ovat Venäjä, Saksa, Suomi ja Itävalta.

Ihan kuin yhteisesti sovittuna noiden valtioiden poliittiset johtajat toistavat yhdestä suusta kolmella kielellä Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeesta: "чисто экономический проект", ”rein wirtschaftliches Projekt” ja ”kaupallinen hanke”.

Nord Stream 2 -hanketta ei kuitenkaan yksikään noista neljästä maasta voi enää vuoden 2018 kääntyessä vuoteen 2019 sanoa uskottavasti vain taloudelliseksi hankkeeksi. Kyse on poliittisesta hankkeesta, johon liittyy myös poliittisia tarkoitusperiä. Venäjä voi käyttää hanketta poliittisiin tarkoitusperiin etenkin Ukrainaa vastaan.

                                                                                      ****

Liittokansleri Angela Merkel tapasi 10.4.2018 Berliinissä presidentti Petro Porošenkon. Merkel ja Porošenko keskustelivat, miten toisen venäläisen Nord Stream -kaasuputkiston rakentaminen Itämeren pohjaan muuttaisi maakaasukauppaa Euroopassa ja Ukrainan asemaa.

”Es kann nicht sein, dass durch Nord Stream 2 die Ukraine keinerlei Bedeutung mehr im Blick auf den Transit von Erdgas hat.“ ja  ”ohne dass wir Klarheit haben, wie es mit der ukrainischen Transitrolle weitergeht“, Merkel totesi (Bild 10.4.2018).

Vapaasti suomennettuna:

”Ei voi olla niin, että Nord Stream 2 ei jättäisi Ukrainalle mitään merkitystä maakaasun kauttakulussa.” ja ”[Nord Stream 2 -hanke] ilman selvyyttä Ukrainan kauttakulkuroolista ei ole mahdollinen”.

Noin siis jo huhtikuussa tänä vuonna. Merkel vakuutteli edelleen, etteivät Venäjän kaasutoimitukset Itämeren uusien putkien myötä siirry kulkemaan suoraan Venäjältä Saksaan vaan Eurooppaan edelleenkin kuljetettaisiin kaasua Ukrainan kautta.

Ukrainalle venäläiskaasun kauttakulku ei ole vain taloudellinen vaan myös poliittinen kysymys. Poliittinen kysymys on, kuinka EU-maat suhtautuvat Ukrainan integroimiseen länteen. Halutaanko lännessä Ukrainan lähentyvän Venäjän etupiiristä kohti EU- ja Nato-integraatioita?

Venäläinen maakaasu on riittävän suuri kysymys osoittamaan lännen tahtoa. Kysymys on siis poliittinen kysymys, ei vain taloudellinen.

Ukrainalaisten on syytä kysyä, onko Merkelin sanaan yhtään luottamista? Ettei vain sittenkin kaasun kuljetukset Venäjältä EU-Eurooppaan siirry kokonaisuudessaan Itämeren pohjaan?

Jos olisin eurooppalainen poliitikko, en luottaisi Merkelin sanaan alkuunkaan. Kyse on Saksan Venäjä-suhteista, jotka ovat läheisiä ja ystävällisiä huolimatta Venäjän uhkaa muodostavasta politiikasta. Saksa ei ole uudistamassa Venäjä-suhteitaan.

Saksan ja Venäjän liian läheisistä ja ystävällisistä suhteista ei ole koskaan seurannut Euroopalle mitään hyvää. Ei ole seurannut nytkään Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Venäläisten suhteen saksalaiset ovat suomalaisten tapaan liian sinisilmäisiä ja liian hyvää uskovia. 

Venäjä käyttää Saksaa hyväkseen. Monet – itse asiassa kaikki – Euroopan turvallisuusongelmat ja niiden kärjistyminen ihmishenkiä vaativiin sotiin johtuvat pohjimmiltaan Saksan virheellisestä Venäjä-politiikasta. Venäjälle on annettu aivan liian paljon siimaa, jota se on reilusti vetänyt jarruttomalta kelalta.

                                                                                      ****

Etenkin virkamieskunnassa Saksassa on toki ollut myös aitoa halukuutta varmistaa se, että venäläismaakaasua kulkisi myös jatkossa Ukrainan läpi Eurooppaan.

Kyse on kuitenkin ollut enemmän Saksan hyvästä uskosta kuin maakaasun kauttakulkuun liittyvien asioiden sitovasta sopimisesta venäläisten kanssa.

”Wichtiger Bestandteil unserer Position ist das Eintreten dafür, dass auch nach 2019 ein Gastransit durch die Ukraine erfolgt.“  ja ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen. Gazprom habe angekündigt, auch nach 2019 Gas durch die Ukraine zu leiten. Allerdings gebe es ’keine verlässlichen Angaben‘ zur Höhe des Transits.“ ovat lainauksia Saksan talous- ja energiaministeriön (BMWi) asiakirjasta, jonka Der Tagesspiegel oli saanut pyynnöstä nähtäväkseen vuosi sitten (Der Tagesspiegel 20.12.2017).

Vapaasti suomennettuna:

”Tärkeä tekijä asemassamme on sitoutuminen siihen, että kaasun kauttakulku Ukrainan kautta jatkuu myös vuoden 2019 jälkeen." ja ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä. Gazprom on ilmoittanut jatkavansa kaasun toimituksia Ukrainan kautta vuoden 2019 jälkeen. Kuljetuksien määristä ei kuitenkaan ole ’luotettavaa tietoa’".

Käytännön ongelma on se, että venäläisen Gazpromin ja ukrainalaisen Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus loppuu vuonna 2019 ei jatkosta ole mitään tietoa.

Nord Stream 2 -kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Saksalaiset ja venäläiset Nord Stream 2 -yhtiöedustajat olivat aikatauluttaneet kaasuputkien rakentamishankkeen niin, että 110 miljardin kuution välityskykyyn kykenevät Nord Stream -kaasuputket voisivat vuonna 2019 tarkasti siirtää sen kaasumäärän, joko on kirjattu Gazpromin ja Naftogazin väliseen sopimukseen Ukrainan kautta siirrettynä: 110 miljardia kuutiota.

Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimuksen kirjattu kaasun kauttakuljetusmäärä on siis täsmälleen sama kuin Nord Stream kaasuputkien välityskyky kakkosvaiheen valmistuttua vuona 2019: 110 miljardia kuutioita. Gazpromin ja Naftogazin välinen kaasun siirtosopimus umpeutuu samana ajankohtana, kun Itämeren uudet kaasuputket on määrä valmistua.

Jos arvioidaan venäläiskaasun keskimääräiseksi vientihinnaksi noin 175 euroa 1 000 kuutiometriltä, niin 110 miljardia kuutiota maksaa yli 19 miljardia euroa.

Tätä nykyä Gazprom tuottaa vuosittain yli 500 miljardia kuutiota maakaasua. Vuonna 2017 Gazprom toi Eurooppaan ja Turkkiin ennätyksellisen 194,4 miljardia kuutiota kaasua.

                                                                                      ****

Vuonna 2009 solmitun öljyn ja maakaasun jakeluyhtiö Naftogazin ja venäläisen maakaasu- ja öljykonserni Gazpromin välisen kymmenen vuotta kestävän sopimuksen mukaan Gazpromin on joka vuosi siirrettävä vähintään 110 miljardia kuutiometriä Naftogazin verkosto kautta kaasua EU-toimituksiin.

Vuonna 2017 Gazprom kuljetti Ukrainan kautta kuitenkin 15 prosenttia sopimusvelvoitetta vähemmän: 93,4 miljardia kuutiometriä. Vuonna 2016 Gazprom kuljetti Ukrainan läpi vain 82 miljardia kuutiota ja vuonna 2015 vain 67,1 miljardia kuutiota. Itämeren pohjassa kulkeva Nord Stream -kaasuputki alkoi syödä Ukrainan läpi kulkevia kaasuvirtoja heti sen jälkeen, kun Ukrainan ja Venäjän välit kylmenivät vuonna 2014.

Helmikuun 28. päivänä tänä vuonna Tukholman kauppakamarin välimiesoikeus (SCC) määräsi Gazpromin maksamaan Naftogazille 4,63 miljardia dollaria toimitettujen kaasujen puutteesta. Ottaen huomioon Naftogazin velka Gazpromille, venäläisyrityksen on maksettava välimiesoikeuden päätöksen mukaisesti Naftogazille 2,56 miljardia dollaria.

Välimiesoikeus määritti Gazpromin maksamaan Naftogazille kauttakuljetuksesta pohjautuen 2,35 miljardiin dollariin ja 110 miljardiin kuutiometriin vuodessa aina sopimuksen päättymiseen vuonna 2019.

Maaliskuun 30. päivänä 2018 Gazprom valitti tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomiosta ja vaati sen peruuttamista.

Tuloksetta.

                                                                                      ****

Naftogaz aloitti tämän vuoden maaliskuussa Sveitsissä proseduurin, jossa vaaditaan Gazpromilta 4,6 miljardia dollaria, jonka tukholmalainen välimiesoikeus myönsi päätöksessään Naftogazille helmikuussa 2018 (UAWire 31.3.2018). Takavarikko 2,56 miljardin dollarin korvaukselle otettiin käyttöön väliaikaisena toimenpiteenä edellä mainitun tukholmalaisen välimiesoikeuden tuomion pohjalta.

On selvää, että venäläiset ovat ärsyyntyneet oikeusprosesseista eikä Gazpromilla liene erityistä halukkuutta jatkaa vuoden 2019 jälkeen kauttakulkusopimusta Naftogazin kanssa, jos vain kaasua voidaan kuljettaa muuta kautta.

Sveitsiläinen tuomioistuin on takavarikoinut Sveitsiin rekisteröidyn Nord Stream AG:n suorittamat maksut Gazpromille. Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta (UAWire 31.3.2018).

Sveitsiläinen tuomioistuin on toiminut viisaasti, kun on estänyt rahavirtojen siirron Nord Stream AG:sta Gazpromiin. Nord Stream -kaasustahan onkin juuri kysymys.

Myöskään nyt rakenteilla olevan putkilinjan operaattori Nord Stream 2 AG ei pysty tilittämään Gazpromille rahaa vastaavasti kuin ei ensimmäisenkään putkilinjan operaattori Nord Stream AG tällä hetkellä. Gazprom uutisoi asiasta marraskuun alkupuolella (Reuters 12.11.2018).

Nord Stream 2 -kaasuputkien arvioidaan maksavan yhteensä 9,5 miljardia euroa. Toteutuneet investoinnit tänä ja viime vuonna ovat jo noin 6 miljardia euroa, vaikka kuutiosenttiäkään kaasua ei ole siirretty eikä kopeekkaakaan kaasun myyntituloja ole tilitetty Nord Stream 2 AG:n kassaan.

Kyseessä on iso asia jopa Gazpromin kaltaiselle suuryhtiölle. Gazpromin riidat Naftogazin kanssa ovat tuottaneet ongelmia Gazpromille myös sen eurobond-rahoitusohjelmassa (Reuters 12.11.2018).

Sveitsiläisen tuomioistuimen päätöksestä lähtien kaikki tulot, jotka Venäjän kaasumonopoli saisi Nord Stream AG:lta, menevät Gazpromin sijaan sveitsiläisen tuomioistuimen tileille, kunnes takavarikon rahamäärä on saatu kokoon. Rahat ei nyt siis siirry Nord Stream AG:sta Gazpromille sveitsiläinen tuomioistuimen päätöksen vuoksi.

Oli onni, että Nord Stream AG on rekisteröity Sveitsiin eikä esimerkiksi Saksaan, Itävaltaan tai Suomeen. Näissä maissa oikeudet eivät olisi kyenneet tekemään Sveitsin oikeuden kaltaista päätöstä, jossa miljardeja euroja takavarikoidaan pois venäläiseltä kaasujätiltä.

UAWire-sivuston mukaan Sveitsin lisäksi Naftogaz valmistautui samankaltaisin ​​toimin Gazpromin omaisuuden takavarikoimiseksi myös Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.

                                                                                      ****

Nord Stream -kaasuputken poliittisista näkemyksistä Saksasta ja Itävallasta kertoo hyvin Yhdysvaltain Venäjä-pakote-episodi vuonna 2017.

Saksan ulkoministerinä toimi tuolloin sosiaalidemokraatti Sigmar Gabriel. Hän on Venäjä-mielinen henkeen ja vereen kuten kaikilla saksalaisilla sosiaalidemokraateilla suomalaissosiaalidemokraattien tapaan on tapana olla.

Saksan ja Yhdysvaltojen välillä syntyi hyvin verinen kiista Venäjä-pakotteista, joita Yhdysvallat kaavaili ja jotka senaatti äänesti 14.6.2017 voimaan äänin 97-2 seurauksena Venäjän puuttumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja kyberhyökkäyksistä vaaleissa.

Yhdysvaltain Venäjää koskevat pakotteet saivat ulkoministeri Gabrielien hiiltymään pahoin. Yhdysvaltain hyökkäys Venäjään vastaan sai Saksan ulkoministerin pois tolaltaan ja puolustamaan Venäjää tavalla, jonka rinnalla Venäjän itsensä puolustaminen oli vaikutuksiltaan vain pienoista näpertelyä. Tuostakin episodista Venäjä on varmasti kiittänyt Saksaa ja Itävaltaa nöyrästi.

Kyse Gabrielin pillastumisessa oli Yhdysvaltain senaatin lakipäätöksessä mahdollistaa Yhdysvaltain nesteytetyn maakaasun myynti Euroopassa ja syrjäyttää Venäjän maakaasua Euroopan markkinoilta.

Kyse ja puhe samassa yhteydessä oli myös sanktioista niille eurooppalaisyrityksille, jotka olisivat mukana Nord Stream 2 -hankkeessa ja jotka toimisivat tai aikoisivat toimia Yhdysvalloissa.

Gabriel syytti voimakkain sanakääntein Yhdysvaltain senaattia harjoittaa Yhdysvaltain omia taloudellisia etuja Venäjä-pakotteiden laajentamisella.

Gabriel sai rinnalleen arvostelemaan Yhdysvaltoja Itävallan liittokansleri ja sosiaalidemokraattisen puolueen johtajana Christian Kernin. Saksa ja Itävalta ovat korviaan myöten kiinni venäläiskaasussa Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, mistä osaltaan kertovat Gabrielin ja Kernin eriskummalliset kannanotot Venäjän puolesta Yhdysvaltoja vastaan.

”Europas Energieversorgung ist eine Angelegenheit Europas, und nicht der Vereinigten Staaten von Amerika!“

Vapaasti suomennettuna:

”Euroopan energiahuolto kuuluu Euroopalle, ei Amerikan Yhdysvalloille!” (Spiegel 15.6.2017).

Gabriel ja Kern arvostelivat Yhdysvaltoja kirjoitellen huutomerkkejä virallisiin ministeriteksteihin. Gabrielin ja Kernin Euroopassa energiahuolto kuuluu siis Venäjälle ja he jatkoivat:

”Europäischen Unternehmen auf dem US Markt mit Bestrafungen zu drohen, wenn sie sich an Erdgasprojekten wie Nord Stream II mit Russland beteiligen oder sie finanzieren, bringt eine völlig neue und sehr negative Qualität in die europäisch-amerikanischen Beziehungen.“

ja:

”Wer uns Energie liefert und wie, entscheiden wir, nach Regeln der Offenheit und des marktwirtschaftlichen Wettbewerbs." (Spiegel 15.6.2017).

Vapaasti suomennettuna:

”Eurooppalaisten yhtiöiden rankaiseminen Yhdysvaltain markkinoilla Venäjän maakaasuprojektien, kuten Nord Stream 2:een osallistumisesta tai rahoittamisesta tuo Euroopan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille aivan täysin uuden ja erittäin kielteisen leiman.”

ja:

”Me päätämme, kuka toimittaa meille energiaa ja miten avoimuuden ja vapaiden markkinoiden kilpailun pohjalta.”

Itävallan nykyinen ja entinen hallitus ovat toistuvasti puhuneet EU:n Venäjä-pakotteiden helpottamisesta. Myös Gabriel Saksan ulkoministerinä ollessaan kannatti pakotteiden asteittaista keventämistä, tosin Ukrainan tilanteeseen sidottuna.

Gabrielin ja Kern kantojen perusteella saksalaisille ja itävaltalasille venäläisenergia ei ole turvallisuuspoliittinen kysymys eikä uhka.

Gabrielin ja Kernin kannanotot poliitikkoina kertovat yksiselitteisesti, että venäläiskaasu on Saksalle ja Itävallalle juuri poliittinen kysymys eikä vain taloudellinen kysymys. Muutoin Venäjän kaasua ei olisi puolustettu Yhdysvaltojen kaasua vastaan noin voimakkaasti ulkoministeri- ja liittokansleritasolta. Gabrielin ja Kernin kannanotot olivat umpipoliittisia venäläismaakaasun puolesta.

Euroopan parlamentti on toista mieltä Saksan ja Itävallan kanssa sekä myös Suomen kanssa. Parlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittisen hankkeen, ei vain taloudellisen tai kaupallisen hankkeen.

”MEPs condemn the construction of the Nord Stream 2 pipeline which bypasses Ukraine, ‘as it is a political project that poses a threat to European energy security’. They therefore call for it to be cancelled.” (European Parliament 12.12.2018).

Vapaasti suomenenttuna:

“Europarlamentaarikot tuomitsevat Ukrainan ohittavan Nord Stream 2 -putkilinjan rakentamisen ’poliittisena hankkeena, joka uhkaa Euroopan energiavarmuutta’. Tämän vuoksi he vaativat hankkeen peruuttamista.”

                                                                                      ****

Jos Nord Stream 2 -kaasuputket rakennetaan ja ne valmistuvat ensi vuonna samanaikaisesti kuin Ukrainan kauttakulkusopimus umpeutuu, Gazprom siirtää kaasusiirrot Ukrainasta Itämerelle.

Nyt ratkaistaan saksalaisen politiikan luotettavuutta. Nyt mitataan saksalaisista poliittista luotettavuutta, johon Suomenkin ulkopoliittinen johtokin on suuresti hullaantunut.

Kykeneekö Saksa vaikuttamaan Gazpromiin niin, että se solmii vähintään voimassaolevaa kauttakulkusopimusta vastaavan sopimuksen Naftogazin kanssa?

Onko Saksa edelleen venäläisten vietävissä kaasuasioissa kuten tähän saakka? Kykeneekö Saksa järjestelyihin, joilla se voisi poliittisesti saada aikaan sopimukset venäläiskaasun kulkemisesta läpi Ukrainan?

Saksa ja etenkin Merkel eivät kykene asiaa hoitamaan. Saksalla ei ole kyvykkyyttä. Saksalla ei ole edes tosiasiallista halukkuutta hoitaa asiaa vastakkaisista puheista huolimatta. Saksan ja Venäjän välinen energiasuhde on sairaalloinen.

Kuten saksalaisministeriön omissa papereissakin lukee: ”Gazprom kann jedoch nicht gezwungen werden, für Lieferungen bestimmte Transportwege zu benutzen.“, ja suomennettuna: ”Gazpromia ei kuitenkaan voida pakottaa käyttämään toimituksille tiettyjä kuljetusreittejä.”

Ei ehkä voida, mutta Gazprom voidaan velvoittaa maksamaan Ukrainalle sopimussakkomaksuja sopimusrikkomuksista.

Ukrainan kautta kuljetettava kaasu on tärkeä asia Ukrainalle niin poliittisesti kuin taloudellisesti. Useiden miljardien arvoinen sopimus on köyhälle maalle taloudellisesti tärkeä. Ukraina ajattelee myös siinä mielessä oikein, että maan läpi virtaava venäläiskaasu rajoittaa osaltaan Venäjän toimia Ukrainan maaperällä.

Venäjä on taas voimistanut toimiaan Ukrainaa kohtaan Kertšinsalmen tapahtumilla, lisäämällä sotakalustoa Krimin niemimaalla ja aggressiivisilla puheilla, joiden mukaan Ukraina suunnittelisi sotatoimia Venäjää vastaan.

Kyse on siis päinvastaisesta kuin mitä Saksa ja Merkel Putinin kanssa vakuuttelivat: Nord Stream ei muka siirtäisi venäläisiä kaasutoimituksia Ukrainan kautta tapahtuvasta Itämeren kautta tapahtuvaksi.

Tuo on saksalaista paskapuhetta. En luota tässä kysymyksessä yhtään Saksaan sen enempää kuin Suomeen tai Itävaltaan.

Saksalla ei ole vähäisintäkään suurvalta-ajattelukykyä. Saksassa ole pienintäkään kykyä ajatella EU:ta suurvaltana ja mitä se edellyttäisi mm. Venäjän suhteen. Saksa on Euroopan taloudelleen suurvalta, mutta käyttäytyy ulkopoliittisesti kuin mikä tahansa pienmaa. Monesta tämänhetkisestä Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ongelmasta saamme kiittää Venäjän rinnalla kulkevaa Saksaa. Saksa vastustaa kaikkia niitä ajatuksia, joita Yhdysvallat esittää Venäjän suitsemiksi Euroopassa. Saksa on Venäjän takuutoimija Euroopassa.

Toivottavasti en enää koskaan kuule yhdenkään suomalaispoliitikon suusta, että Nord Stream 2 on vain taloudellinen ja kaupallinen hanke. Toivottavasti jokaisella suomalaispoliitikolla on vielä sentään sen verran ulkopoliittista järkeä päässä, ettei nyt ihan älytöntä paskaa yritetä enää syöttää kansalaisille.

Europarlamentti on todennut Nord Stream 2 -hankkeen olevan poliittinen ja Suomen on käsiteltävä hanketta nyt myös poliittisena hankkeena ja tehtävä uudet päätökset tuolta pohjalta poliittisina päätöksinä. En olisi europarlamentin kanssa eri mieltä, kun katson päätöksen perusteita.