Helsinki-Vantaan jatkuvat vaaratilanteet – on vain ajan kysymys, kun rysähtää

Helsinki-Vantaalla vaaratilanne viime sunnuntaina: matkustajakone siirtyi luvatta kiitotielle toisen koneen valmistautuessa laskuun” (HS 28.2.2019).

Helsinki-Vantaan vaaratilanne: Norwegianin lentäjät eivät reagoineet ylösvetokäskyyn, kiitotiellä oli toinen matkustajakone – ’Tuurilla selvitty’” (IL 18.1.2019).

Helsinki-Vantaan vaaratilanne: Norran ATR-72 ylitti ajoneuvon arviolta 180 metrin korkeudella” (Keski-Pohjanmaan kirjapaino 24.1.2018).

Helsinki-Vantaalla vakava vaaratilanne – Finnairin lentokone vähällä törmätä SAS:n koneeseen” (Keski-Uusimaa 29.6.2017).

Helsinki-Vantaan vaaratilanne: ’Huonommalla säällä tilanne olisi voinut olla toinen’" (Pohjalainen 31.10.2016).

Vakava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla” (Vantaan Sanomat 13.2.2013).

Helsinki-Vantaan vaaratilanteet tutkitaan tarkkaan lentoturvallisuuden takaamiseksi” (Finavia 25.1.2018):

Ensimmäinen vaaratilanne sattui 23. tammikuuta [2018]. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan lennonjohto antoi tilanteessa matkustajalentokoneelle lähtöluvan kiitotielle, jonka alueella oli samanaikaisesti luvallisesti kolme työkonetta.

Edellä 23. tammikuuta tapahtunut läheltä piti -tilanne koskee edellä mainittua Keski-Pohjanmaan kirjapainon uutista 24.1.2018 (Keski-Pohjanmaan kirjapaino 24.1.2018).

Toinen vaaratilanne sattui 24. tammikuuta [2018]. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan liikesuihkukone rullasi Helsinki-Vantaalla lennonjohdon ohjeiden vastaisesti kiitotielle, jolle oli laskeutumassa luvallisesti matkustajalentokone. Lennonjohto kuitenkin puuttui tilanteeseen.”

                                                                                         ****

Finavian ”Helsinki-Vantaan vaaratilanteet tutkitaan tarkkaan lentoturvallisuuden takaamiseksi” -otsikko on  nyt viimeistään tämän päivän jälkeen sangen koominen.

Finavialla neuvoksi: pelkkä tutkinta ei riitä vaan vain todelliset toimet ongelman poistamiseksi riittävät.

Tammikuun 18. päivä tapahtuneen Norwegianin suihkukonetta koskeneen vakavan lentoturvallisuusvaaratilanteen jälkeen päätin, että kun seuraava vaaratilanne Helsinki-Vantaalla tapahtuu, kirjoitan Helsinki-Vantaan lentoaseman lentoturvallisuudesta blogikirjoituksen.

Enpä tuolloin uskonut, että joudun kirjoittamaan jo kuukauden päästä.

Oheiset edellisen luvun uutisotsikot kuvaavat vain niitä tilanteita, joissa lento-onnettomuuden vaara on ollut ilmeinen Helsinki-Vantaan lentoasemalla aseman lentoturvallisuudesta vastaavan henkilökunnan, aseman lentoturvallisuusjärjestelyiden ja Suomessa lentoturvallisuutta valvovavan viranomaisen  – Traficomin – vastuulla.

Kaikki edellä luetellut tapaukset viittaavat puutteisiin joko lennonjohdossa tai lennonohjaukseen lentoaseman alueella ja kiitoteillä, – siis itse lentoaseman vastuulla oleviin toimiin. Jos lentoasemalta ja sen lennonjohdosta ohjeita on annettu, ne eivät ole tavoittaneet ilma-alusten kapteeneita niin, että vaaratilanne olisi saatu eliminoitua tapauksissa, joissa lentoasema voisi vaikuttaa lentoaluksen toimintaan. Jos ohje ei mene perille, ohjeen antajan on aluksi syytä katsoa peiliin.

En kirjannut oheiseen listaan tapauksia, jotka viittaavat puutteisiin osittain tai täysin itse ilma-aluksen turvallisuustoiminnassa, josta esimerkkinä uutisotsikko ”Mahdollinen vaaratilanne Helsinki-Vantaalla: Portugalilaiskone lähti ilmaan siivet jäässä” (Lapin Kansa. 30.4.2017). 

Helsinki-Vantaan lentoturvallisuudessa mättää nyt siis pahoin. On jo mättänyt kiihtyvällä vauhdilla vuosien ajan ilman, että todellista puuttumista asiaan Suomen lentoturvallisuusviranomaiset – siis Traficom (entinen Trafi) – olisivat tehneet. Prosesseja, joilla ennalta pyrittäisiin vaaratilanteiden synnyttämistä eliminoimaan, ei ole kehitetty lentotoiminnan kasvaessa.

Trafi ja nykyinen Traficom eivät ole tehneet käytännössä yhtään mitään lentoturvallisuuden eteen, vaan turvallisuusasiaa on yritetty ulkoistaa pitkälti Finavialle. Tämä on sitä nyt Suomessa kuuluisaa itsevalvontaa, johon ei enää luota kukaan. Itsevalvonta on kirosana, jolla ei ole enää syytä yhtään rasittaa Suomen kansaa.

Kaikissa edellä mainituissa läheltä piti -tilanteissa  kyse on ollut lentoturvallisuuden puutteellisista järjestelyistä ja etenkin ihmisten toiminnan valvontaan liittyvistä turvallisuuspuutteista, joita viimeistään nyt on pidettävä jatkuvasti toistuvina  ja siksi vakavina.

Kyse ei ole enää yksittäistapauksista vaan vaaratilanteiden järjestelmällisyydestä, mikä viittaa puutteisiin Helsinki-Vantaan lentoaseman turvallisuusohjeistuksessa, lentoturvallisuusvalvonnassa ja viranomaistarkistuksissa. Nuo kaikki jatkuvina turvallisuusongelmina näkyvät puutteet voidaan toki korjata puuttumalla tarmokkaasti prosesseihin.

Kaikesta tuosta valvovana viranomaisena vastaa Suomessa lentoturvallisuudesta vastaa nyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, joka vielä viime vuoden puolella oli vielä Trafi.

Jos Helsinki-Vantaan lentoasemalla rytisee kunnolla niin, että yksikin ihmishenki menetetään, Traficom ja sen vastuussa olevat virkamiehet on syytä haastaa oikeuteen.

Helsinki-Vantaalla turvallisuusjärjestelmät ei ole ollenkaan kehittyneet lentoaseman kasvun myötä. Suosittelisin Traficomissa ja myös Finaviassa työskenteleville opintomatkaa vaikkapa Lontoon Heathrow’n lentoasemalle, niin suuren lentoaseman toiminnan logiikka lentoturvallisuusjärjestelyineen aukenisi.

Vaaratilanteet Helsinki-Vantaalla alkavat nyt olla vähintään kuukausittain tapahtuvia, ja tällä trendillä vakava lento-onnettomuus lentoasemalla on vain ajan kysymys.

Traficom, ottakaa nyt viimein homma tosissaan. Sama koskee Finaviaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu