Niin sanottu toimitusministeristö voi toki tehdä myös poliittisia päätöksiä

Pääministeri Sipilä jätti presidentti Niinistölle perustuslain 64 pykälän mukaisen hallituksensa eronpyynnön 8.3.2019. Presidentti Niinistö myönsi saman tien hallitukselle eron perustuslain 58 pykälän mukaisesti.

Nyt on syntynyt oikeusoppineiden vilkas keskustelu, mitä tehtäviä toimitusministeristö voi hoitaa. Oikeuskanslerin mukaan toimitusministeristö voi hoitaa vain välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja asiat, joiden ratkaisua ei voida siirtää uudelle hallitukselle (HS 8.3.2019). Samaa näkemystä on edustanut valtioneuvoston kansliassa alivaltiosihteeri Timo Lankinen (HS 12.3.2019).

Suomen lainsäädäntö ja perustuslaki eivät tunne termiä toimitusministeristö. Lainsäädännössä kirjoitetaan vain valtioneuvostosta tai hallituksesta, ei toimitusministeristöstä.

Nyt on monelta mennyt sekaisin hallituksen ero ja hallituksen luottamus eduskunnassa.

Tilanne on nyt uusi, jota aikaisemmin ei ole Suomessa koettu. Sipilän hallitus ei kaatunut sisäisiin erimielisyyksiinsä ja toimitusministeristö nauttii edelleen Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten luottamusta. Toimitusministeristö nauttii eduskunnan enemmistön luottamusta eikä koolla oleva eduskunta ole toistaiseksi osoittanut, etteikö nauttisi.

Tällaiseen vaihtoehtoon perustuslain kirjoittajat eivät aikanaan varautuneet. On ajateltu, että eroava hallitus ei nauttisi eduskunnan luottamusta hallituspuolueiden erimielisyyksien vuoksi. On ajateltu, että jokin hallituspuolue vetäisi pois tukensa hallitukselta, eikä toimitusministeristöllä olisi enää eduskunnan luottamusta.  

Oikeusoppineillamme oikeuskanslerinvirastoa myöten on nyt ollut vaikeuksia muodostaa kantaa, joka perustuisi lainsäädäntöön. On alettu puhua epämääräisesti soveliaisuussäännöistä, vakiintuneista katsantokannoista ja lain hengen vastaisuudesta.

Oikeuskanslerinvirasto ei voi tukeutua noihin epämääräisiin termeihin, joita lainsäädäntömme ei tunne. Oikeuskanslerinvirasto ei voi harrastaa poliittista harkintaa. Kun sote-uudistuksessa perustuslakiasiantuntijamme ovat vedonneet kovasti perustuslain kirjaimeen, niin nyt heidän olisi syytä vedota myös tässä asiassa perustuslain kirjaimeen.

Aktiiviset perustuslakiasiantuntijamme saisivat etsiä minulle sen lainkohdan perustuslaista tai muusta lainsäädännöstä, joka estäisi Sipilän toimitusministeristöä tekemästä nyt esimerkiksi niitä nimityksiä, jotka kuuluvat lain mukaan valtioneuvostolle.

On totta, että perustuslain 61 pykälän mukaisesti, jossa on määritelty valtioneuvoston muodistaminen, niin sanottu toimitusministeristö ei ole presidentin nimittämä eikä sen pääministeri ole eduskunnan valitsema. Kysymys kuitenkin kuuluu: voiko niin sanottu toimitusministeristö käyttää valtioneuvoston toimivaltaa ja jos voi, missä laajuudessa? Tuota ei ole määritelty mielestäni perustuslaissa, mutta tuon ei pitäisi perustua poliittiseen tapauskohtaiseen harkintaan.

Mielestäni toimitusministeristön tulisi saada päättää kaikista niistä asioista, jolle lainsäädäntö antaa sille toimivallan ilman eduskuntaa. Nuo asiat ovat ilmeisesti vähämerkityksellisimpiä, koska ne eivät tarvitse eduskunnan päätöstä tai hyväksyntää. Mielestäni toimitusministeristön tulisi olla oikeus viedä asioita eduskunnan päätettäväksi ja sitten eduskunta tekee päätöksen asioista joko puolesta tai vastaan. Valtaa siis käyttäisi eduskunta eikä  toimitusministeristö.

Asioiden pitää hoitua, vaikka maassa ei olisi perustuslain 61 pykälän mukaisesti muodostettua valtioneuvostoa.

Kun oppositio ja etenkin SDP on kovasti varoitellut Sipilän toimitusministeristöä tekemästä poliittisia päätöksiä, kyse on puhtaasta politikoinnista. SDP:llä on vahva usko noususta hallitukseen vaalien jälkeen ja tämän vuoksi puolueella on halukkuus siirtää valtioneuvoston vastuulle kuuluvaa päätöksentekoa uudelle hallitukselle. Kyse ei ole mistään muusta kuin vallan tavoittelusta.

Koolla oleva eduskunta on Suomen korkein poliittinen päättäjätaho. Ne oikeusoppineet, jotka nyt voivat osoittaa Sipilän toimitusministeristön ministerien toimivan ilman perustuslain 3 pykälän mukaista eduskunnan enemmistön luottamusta, ilmoittautukoot.

Historiassa hallituksen hajoamisen tai eduskuntavaalien jälkeiset toimitusministeristöt eivät voineet viedä eduskuntaan poliittisia esityksiä, koska niille ei olisi löytynyt eduskunnan enemmistöä. Hallitukset hajosivat poliittisiin erimielisyyksiin ilman eduskunnan luottamusta. Jos koetaan, että toimitusministeristön toiminta eduskunnan luottamuksella ei ole nyt oikein, on perustuslakia muutettava.

Sipilä antoi hallituserollaan hyvän näpäytyksen kaiken maailman perustuslakiasiantuntijoille, jotka osoittivat suurta taitavuuttaan sote-uudistukseen liittyvässä perustuslakitulkinnassa.

Sipilän toimitusministeristö voi tehdä kaikki sellaiset nimitysasiat, jotka ovat sen päätäntävallassa perustuslain 65 pykälän mukaisesti. Jos asia on vietävä eduskuntaan, eduskunnan enemmistö päättää.

Kaiken perusta on siis eduskunnan enemmistön hyväksyntä hallituksen eduskuntaan tuomille asioille, tuo myös oikeuskanslerinvirastossa olisi syytä muistaa. Onko hallitus poliittinen, epäpoliittinen tai jotain muuta, ei ole se asia. Koolla oleva eduskunta on tosiaankin Suomen korkein poliittinen päättäjätaho.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu