SDP:n esitys vuodelta 2005 estää turvapaikkashoppailu on syytä viimein toteuttaa

”Vuoden [2015] loppuun mennessä turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä (2014: 3 651), joista suurin osa oli irakilaisia (20 485). Seuraavaksi eniten hakijoita saapui Afganistanista (5 214), Somaliasta (1 981) ja Syyriasta (877).” (Maahanmuuttovirasto 22.1.2016).

Oheinen virke on Maahanmuuttoviraston sivuilta ja siinä on kerrottu Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden kärkimaat vuonna 2015.

Turvapaikanhaku Lähi-Idästä Eurooppaan räjähti vuonna 2015. Kyseessä oli lyhytaikainen vyöry, jonka pohjimmaisia syitä ei vieläkään ole selvitetty kunnolla. Suomessakin turvapaikanhakijamäärät palasivat jo vuonna 2016 takaisin tavanomaisiin 5 000-6 000 hakijan lukuihin (kuva 1). Vuonna 2016 tarkka hakijamäärä oli 5 657 henkilöä (Maahanmuuttovirasto 11.1.2017).

Miksi 2015 pakolaiskriisissä juuri irakilaispakolaisten määrä Suomeen oli poikkeuksellinen?

Vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista 63,7 prosenttia – siis noin kaksi kolmasosaa – oli irakilaisia. On huomattava, että Syyriasta, jossa sodittiin ja jossa hengen uhka sodan vuoksi oli suurinta, Suomeen saapui vain 877 turvapaikanhakijaa.

                                                                                           ****

Vuonna 2015 EU-maihin saapui yhteensä 1 255 640 turvapaikanhakijaa. Vuonna 2014 hakijamäärä oli 562 680 (Eurostat 4.3.2016). Kolmen kärki oli Saksa (441 800 hakijaa), Unkari (174 400 hakijaa) ja Ruotsi (156 100 hakijaa). Suomeen saapui siis 32 150 turvapaikanhakijaa, jotka tulivat pääsääntöisesti Ruotsin kautta. Kyse on siis ensi kertaa hakeneista turvapaikanhakijoista (”first time applicants”).

Tilastoja tähän kirjoitukseen on haettu Suomen Maahanmuuttovirastosta (Maahanmuuttovirasto, tilastot), Ruotsin maahanmuuttovirastosta (Migrationsverket, Statistik) ja Saksan liittovaltion maahanmuutto- ja pakolaisvirastosta (Bundesamt für Migration und Flüchtlinge (BAMF), Statistiken) sekä EU:n tilastovirastosta (Eurostat, Asylum statistics).

Eri tilastoissa on muutamien henkilöiden lukumääräpoikkeamia ja joissakin tilastoissa lukuja on pyöristetty kymmen henkilön tarkkuudelle. Tämän kirjoituksen eri tilastojen perusteella kirjattujen lukujen ”virhemarginaali” on yleensä korkeintaan ±5 henkilöä.

Meriteitse EU-maihin saapuvien turvapaikanhakijoiden yleisimmät lähtömaat vuonna 2015 olivat Syyria (49 prosenttia hakijamäärästä), Afganistan (21 prosenttia hakijamäärästä) ja Irak (9 prosenttia hakijamäärästä).

Oheiset EU-alueelle meriteitse saapuneiden turvapaikanhakijoiden lukumäärät peilaavat melko hyvin kunkin lähtömaan turvallisuustilannetta. Sotaa käyvässä Syyriassa turvallisuustilanne oli ylivoimaisesti huonoin ja Afganistanin turvallisuustilanne oli toiseksi huonoin.

On muistettava, että valtaosa Syyriasta sotaa pakoon lähteneistä siirtyi naapurimaihin, kuten Turkkiin, Libanoniin ja Irakin pohjoisosiin, jossa vuonna 2015 myös Isisin hallitsemat alueet olivat laajimmat  Mosulin ympäristössä kuvan 2 mukaisesti. Mosulin ympäristö on sunnimuslimien and kurdien asuinseutua.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan Syyriasta siirtyi naapurimaihin – ja on edelleen – yhteensä 5,5 miljoonaa turvaa hakevaa, joista Irakiin 263 000 (UNHCR 11.4.2019).

                                                                                           ****

Vertaillaanpa Suomeen vuonna 2015 saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrää Ruotsiin ja Saksaan. Vertaillaan Syyriasta, Afganistanista ja Irakista tulleita turvapaikanhakijoita.

Ruotsi: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 156 110, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 50 890 (32,6 %),  Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 41 190 (26,4 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 20 190 (12,9 %).

Saksa: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 441 800, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 158 657 (35,9 %), Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 31 382 (7,1 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 29 784 (6,7 %).

Suomi: kokonaisturvapaikanhakijamäärä 32 150, josta Syyriasta saapuvia turvapaikanhakijoita 877 (2,7 %), Afganistanista saapuvia turvapaikanhakijoita 5 214 (16,2 %) ja Irakista saapuvia turvapaikanhakijoita 20 485 (63,7 %).

Saksaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden kolmen kärki oli Syyria (158 657 hakijaa), Albania (53 805 hakijaa) ja Kosovo (33 427 hakijaa). Kuvan 3:n lähde löytyy BAMF:n Das Bundesamt in Zahlen 2015, Asyl, Migration und Integrationtion -asiakirjasta sivulta 25.

Suomen Maahanmuuttovirasto ei kykene lähimaillekaan toimittamaan samantasoista tilastoaineistoa kuin Ruotsi ja etenkin Saksa. Kuvan 3 mukaista lähdeasiakirjaa on Suomen Maahanmuuttoviraston sivuilta turha etsiä.

Jokainen voi päätellä Albaniasta ja Kosovosta Saksaan saapuneiden runsaiden hakijamäärien perusteella, että turvapaikanhakujärjestelmää käytetään muihin tarkoituksiin kuin mitä sitä on alun perin tarkoitettu.

Albania on Naton jäsenmaa ja on hakenut EU-jäsenyyttä  jo vuonna 2009 (Euroopan unionin neuvosto 14.12.2018). Myös Kosovo on mahdollinen EU-jäsenyyden ehdokasmaa (European Union Office in Kosovo 12.5.2016). Kosovolla on tosin turvanaan YK:n turvallisuusneuvoston päätös 1244/99, mutta EU-maihin saapuneista 66 885 turvapaikanhakijasta puolet suuntasi kuitenkin Saksaan. Noiden Saksasta turvapaikkaa -hakeneiden ensimmäinen huolenaihe tuskin lienee ollut turvallisuus.

                                                                                           ****

Palataan Irakiin ja irakilaisiin turvapaikanhakijoihin.

Vuonna 2015 Irakista saapui EU-maihin 121 500 turvapaikanhakijaa, mikä on noin 10 prosenttia EU-maihin saapuneiden turvapaikanhakijoiden kokonaishakijamäärästä. Kuusi kymmenestä irakilaisesta hakijasta jätti turvapaikkahakemuksensa Saksaan (29 784 turvapaikkahakemusta), Suomeen (20 400 turvapaikkahakemusta) ja Ruotsiin (20 190 turvapaikkahakemusta).

Suomen suhteellinen osuus irakilaisista turvapaikanhakijoista on EU-maiden suurin.

Irakilaiset kulkivat Saksan, Tanskan ja Ruotsin kautta Suomeen. Saksa on lähes 85 miljoonan asukkaan suurvalta, mutta irakilaisia jäi maahan hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015 vain 29 784, kun 5,5 miljoonan asukkaan Suomeen heitä saapui 20 400.

Miksi irakilaiset olivat valmiita matkustamaan pussin pohjalle Suomeen, mutta esimerkiksi syyrialaiset eivät olleet?

Tiedustelin Maahanmuuttovirastolta, onko olemassa tarkempaa tilastotietoa Irakista saapuneista turvapaikanhakijoista. Onko Maahanmuuttovirastolla tilastotietoa, miten nuo irakilaiset turvapaikanhakijat vuonna 2015 jakautuivat šiia- ja sunnimuslimien sekä kurdien kesken, miltä alueelta Irakista he tulivat ja tulivatko sukukunnittain. Irakhan on klaaniyhteiskunta, jossa suku ja vesisukulaisuus on erityinen asia.

Mikä houkutteli irakilaisia hakemaan turvapaikkaa suuri Suomesta, kun maahanmuuttopolku kulki läpi Saksan, Tanskan ja Ruotsin?

”Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikanhakijoita uskonnon, kotipaikkakunnan tai sukulaisuuksien mukaan.” oli Maahanmuuttoviraston vastaus tiedusteluuni.

Saksassa turvapaikanhakijoita tilastoidaan tarkemmin ja tiedot ovat julkisia. Edellä mainitusta Das Bundesamt in Zahlen 2015, Asyl, Migration und Integrationtion -asiakirjasta löytyy mm. Irakista tulleiden turvapaikanhakijoiden tiedot iän ja sukupuolen suhteen (sivu 21) sekä  myös uskonnon suhteen (sivu 25). Sen sijaan tarkempaa tietoa lähtömaan turvapaikkahakijoiden kotipaikkakunnista ei ole. Kutakuinkin vastaavat tiedot löytyvät myös Ruotsin maahanmuuttovirastolta (Migrationsverket, Inskrivna i Migrationsverkets mottagningssystem 2015).

Saksaan saapuneista irakilaisturvapaikanhakijoista 70,9 prosenttia oli miehiä, mikä ei vastaa Irakin sukupuolijakaumaa. On se kumma, kun turvapaikan tarpeessa ovat enemmän miehet kuin naiset. Ikäryhmittäin 18-25-vuotiaat olivat toiseksi suurin ikäryhmä 24,8 prosentin osuudella.

Johtopäätös: turvaa ja turvapaikkaa tarvitsevat siis korostetusti toiseksi suurimpana ryhmänä olevat 18-25 vuotiaat nuoret miehet.

                                                                                           ****

”Sipilä: Annan kotini turvapaikanhakijalle” oli uutisotsikko Ylen sivuilla syyskuussa 2015 (Yle 5.9.2015).

Kun Suomen pääministeri avaa kotinsa turvapaikanhakijoiden asumiselle, oli myös Lähi-idässä asia uutisoinnin arvoinen.  Voi vai kuvitella, kuinka tuo kutsu Irakissakin tulkittiin.

”رئيس وزراء فنلندا يعرض منزله على ”للاجئين” (Aljazeera 5.9.2015).

Oheinen Aljazeeran otsikko konekäännöksenä:

”Suomen pääministeri [Sipilä] esittelee kotinsa pakolaisille”.

Jutussa oli turvapaikanhakijoille selvä kutsu tulla Suomeen:

”Suomen pääministeri Juha Sipilä sanoi lauantaina tarjoavansa kotiinsa turvapaikanhakijoille ja kehotti kaikkia suomalaisia ​​osoittamaan solidaarisuutta Eurooppaan meneville [meidän näkemänä siis tuleville] sodasta ja köyhyydestä pakeneville pakolaisille.”

Sipilän manööveri uutisoitiin laajemminkin arabimaissa niin lehdistössä kuin myös sosiaalisen median julkaisuissa (esim. Arabic RT 5.9.2015, Dorar Aliraq 5.9.2015 ja Hespress 6.9.2015).

Seuraavassa kuussa sitten tilastot repesivät, kun Ruotsista vyöryi Suomeen turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan yhdessä kuukaudessa. Tuota ennätystä tuskin lyödään enää koskaan.

Mielenkiintoinen ja tutkittava kysymys on, saiko tuo pääministerin ilmoitus siirtymään turvapaikanhakijoita Ruotsista Suomeen samoin kuin Saksassa liittokansleri Merkelin puheet Lähi-Idän hakijamaista Eurooppaan. Toivottavasti asia vielä tutkitaan tieteellisenä tutkimuksena perusteellisesti. Mikä vaikutus pääministeri Sipilän ja liittokansleri Merkelin puheilla oli Euroopan turvapaikanhakijakriisin eskaloitumisessa?

Nyt pahimmat kärsijät ovat ne turvapaikanhakijat, jotka saaneet kielteisen päätöksen ja joita kotimaa ei halua ottaa enää takaisin. Euroopassa ei ole hajuakaan, miten palautusasia pitäisi ratkaista.

                                                                                           ****

”Tämä on huolestuttavaa, koska näitä perusteettomia hakijoita, joilla ei ole mitään suojelun tarvetta, vetävät Suomeen jotkut asiat. Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä, mutta turvapaikkashoppailu on saatava EU:ssa yhteisvoimin rajoitettua.” (MTV Uutiset 21.8.2005).

Kuka sanoikaan noin jo vuonna 2005? Kuka keksikään turvapaikkashoppailu-sanan?

Jussi Halla-ahoko Perussuomalaisista?

Ei todellakaan.

Turvapaikkashoppailu-sanan keksi kansanedustaja ja sisäministeri Kari Rajamäki (sd.). Rajamäki taitaa olla se ainoa todellinen demari isolla D:llä.

Rajamäen mukaan heinäkuussa 2007 Suomen turvapaikanhakijoista noin 70 prosenttia oli ollut perusteettomia hakijoita ja Suomeen tuli enemmän kuin mihinkään muuhun EU-maahan sellaisia turvapaikanhakijoita, jotka olivat jo toisaalla saaneet kielteisen päätöksen.

Nyt olisi tarkemmin syytä selvittää vuoden 2015 osalta, mihin Rajamäki jo vuonna 2005 tavallaan viittasi. Mikä sai irakilaiset tulemaan juuri Suomeen vuonna 2015. Olivatko he šiia- vai sunnimuslimeja tai kurdeja pääsääntöisesti? Olivatko he samaa sukukuntaa? Missä päin Irakia olivat heidän kotipaikkansa? Tulivatko he Pohjois-Irakista Mosulin alueella, joka on sunnimuslimien ja kurdien asuinaluetta vai muualta rauhallisimmilta alueilta? Mikä oli heidän maahanmuuttopolkunsa ja miten se päättyi juuri Suomeen?

Kuten Rajamäki sanoi ja kysyi jo vuonna 2005:

”… on huolestuttavaa, koska näitä perusteettomia hakijoita, joilla ei ole mitään suojelun tarvetta, vetävät Suomeen jotkut asiat. Johtuuko se anteliaasta vastaanottojärjestelmästä korkeine päivärahoineen vai mistä?”.

Tuo sosialidemokraattien piirissä synnytetty ajatus turvapaikkashoppailun estämisestä olisi nyt viimein saatava päätökseen 14 vuoden jälkeen, kun maahan on ilmeisemmin tulossa demarivetoinen hallitus. Uskoisin, että ainakin Perussuomalaiset kannattaisivat SDP:tä tässä hankkeessa. Asia olisi siis selvittävä ja ratkottava EU-tasolla, kuten Rajamäki jo vuonna 2005 esitti.