Tapaus al-Taee ja neljän poliisilaitoksen tutkimustoimet

”19. huhtikuuta tuli yksityishenkilöltä tutkintapyyntö normaalia reittiä KRP:n kirjaamoon. Sitä on sitten selvitelty. Siinä on tehty esiselvitys ja lopputulos oli se, että rikosta ei ollut syytä epäillä.” (IL 8.5.2019).

Noin lausui Keskusrikospoliisin viestintäpäällikkö Anna Zareff koskien Hussein al-Taeen Facebook- ja Twitter-kirjoituksia, joista oli tehty tutkintapyyntö KRP:lle. Iltalehden uutisotsikko oli: ”KRP tutki jo Hussein al-Taeen kirjoitukset – ei epäillä rikosta”.

Esitutkintalaki ei tosin tunnista mitään edellä mainittua tutkintapyyntöä. Tarkasti ottaen julkisuudessa ei ollut tuolloin tiedossa, mistä mahdollisesta rikoksesta tutkintapyyntö – tai paremminkin rikosilmoitus – oli KRP:lle tehty.

Esiselvitys liittyy esitutkintalakiin (22.7.2011/805), mutta laki ei sisäänsä tunne tuotakaan esiselvitys-termiä, mutta sen sisällön kuitenkin:

”Ennen esitutkinnan aloittamista esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa selvitettävä 1 momentissa

tarkoitettuun rikosepäilyyn liittyvät seikat erityisesti siten, että ketään ei aiheettomasti aseteta rikoksesta epäillyn asemaan ja että asian sitä edellyttäessä voidaan tehdä 9 §:n 1 momentissa tai 10 §:n l momentissa tarkoitettu ratkaisu esitutkinnan toimittamatta jättämisestä. Esitutkinnan aloittamista edeltäviin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin tämän lain säännöksiä.” (Esitutkintalaki 22.7.2011/805, 3 Luku, 3§ Esitutkinnan toimittaminen).

1 momenttiin on kirjattu, että esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muuten on syytä epäillä, että rikos on tehty.

”Tai muuten” on tärkeä sanapari 1 momentissa.

KRP:n esiselvitys oli nopea. 19.4.2019 kirjatun rikosilmoituksen esiselvitys on aloitettu 3.5.2019 ja saatu päätökseen 9.5.2019 (päätösasiakirja on päivätty päivämäärälle 9.5.2019). Varsinainen esiselvitys ei siis kestänyt viikkoakaan ja prosessi kokonaisuudessaankin kaiken kaikkiaan vajaa kolme viikkoa.

KRP:n esiselvitystä koskeva päätös (tutkintailmoitus päivämäärällä 3.5.2019 ja tutkinnan päätös päivämäärällä 9.5.2019) löytyy numerolla 2400/S/247/19 ja sen voi tilata Keskusrikospoliisin kirjaamosta sähköpostitse (kirjaamo.keskusrikospoliisi@poliisi.fi).

Olen tutustunut tuohon seitsensivuiseen 2400/S/247/19-asiakirjaan. Asiakirjan ensimmäinen sivu on esitetty kuvassa 1.

                                                                                        ****

2400/S/247/19-asiakirjan mukaan esiselvityksen oli käynnistänyt Keskusrikospoliisiin lähetetty sähköposti, jossa poliisia on pyydetty selvittämään lehtikirjoituksia ja niissä olevien al-Taeen laatimien Facebook- ja Twitter-viestien sisältöjä rikoslähtökohtana kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki 19.12.1889/39, 11 luku 10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan). Rikoslaki 19.12.1889/39

Tutkintapyyntömuotoiseen sähköpostiin oli kirjattuna viisi eri linkkiä Helsingin Sanomiin, Iltalehteen ja Anter Yasan blogikirjoituksiin. Sähköpostiin kirjattujen linkkien sisällössä oli kuvakaappauksia Facebook- ja Twitter-keskusteluista, joissa oli al-Taeen kannanottaja ja joita ilmoituksen tekijä epäili kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Kuvakaappaukset olivat aikaväliltä 2011-2015.

Esimerkiksi yhden sähköpostiin kirjatun linkin yhdessä 11.2.2011 päivätyssä Hussein al-Taeen kuvalla ja nimellä varustetussa Facebook-viestissä oli seuraava teksti:

“EGYPT IN MY THOUGHTS:) EGYPT HAPPENED BECAUSE IRAQ HAPPENED. SAUDI CHILD FUCKERS ARE NEXT ilN LINE. BURN KING ABDULLAH BURN ” The roof is on fire. let The mother FUCKERS burn motherfuckers BURN SAUDI AND MUBARAK. EGYPT will try him and hang him just like you know Who? 🙂”

Alleviivaus on blogikirjoittajan.

Tutkinnanjohtajan esiselvityspäätös sähköpostimuotoisesta tutkintapyynnöstä oli seuraava:

”Asiassa ei ole tullut ilmi sellaisia konkreettisia seikkoja, joiden perusteella asiassa olisi syytä epäillä rikosta. Koska poliisille tehdyn ilmoituksen perusteella ei ole syytä epäillä, että on tapahtunut rikos, ei asiassa käynnistetä ETL 3:3 §:n mukaisesti esitutkintaa.”

Keskusrikospoliisin 2400/S/247/19-asiakirjaan on kirjattu oheinen lause:

”Kuvakaappausten aitoutta ei ole pystytty todistamaan ja ne ovat yksittäisiä poimintoja viestiketjuista.”

Epäilen, ettei Keskusrikospoliisi ole edes yrittänyt ollenkaan kuuden päivän aikana (3.5.-9.5.2019) selvittää viestien aitoutta. Keskusrikospoliisi ei ole selvittänyt, ovatko nettilinkkien kuvakaappaukset olleet Twitterissä tai Facebookissa tai jos eivät ole, milloin ne on poistettu.

Yksittäisien kuvakaappausten poiminta viestiketjusta ei ole itseisarvo sille, etteikö mahdollista rikosta ole tapahtunut. Mahdollinen rikos on riippumaton viestisijainnista, kun se on julkaistu kaikkien luettavaksi. Viestille on oleellista julkaisu muiden luettavaksi vaikkapa vain Twitterin tai Facebookin viestiketjussa.

Al-Taeen viestit – siis viestit, jotka hän myös itse on myöntänyt julkisuudessa tekemikseen – ovat todellakin olleet julkisuudessa todellakin luettavissa.

Seuraava teksti on Keskusrikospoliisille esitutkintaviranomaisena juridisesti hyvin ongelmallinen ja suorastaan raskauttava, koska se on tehty virheellisen laintulkinnan pohjalta ja todennäköisemmin johtanut käytännössä esiselvityksen virheelliseen lopputulokseen:

”Kyseisestä teosta [kiihottaminen kansanryhmää vastaan] säädetty ankarin rangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta ja sen syyteoikeus vanhentuu viidessä vuodessa (RL 8:1 1 mom 3 kohta). Mikäli kuvakaappausten aikamäärät pitäisivät paikkansa, olisi osa epäillyistä rikoksista jo vanhentunut, eikä esitutkintaviranomaisella ole toimivaltuutta suorittaa tutkintaa.”

Päätös tuolta osin on virheellinen, koska vanhenemisaikaa ei lasketa siitä, milloin mahdollisesta rikoksesta epäilty on julkaissut viestin, vaan milloin viesti on ollut luettavissa. Vanhenemisaika lähtee juoksemaan siitä, kun mahdollinen viesti on poistettu, jos on poistettu.

Tuota vanhenemisasiaa on käsitelty blogikirjoituksessa otsikolla ”Syyteoikeus ei vielä ole vanhentunut al-Taeeta koskevassa rikostutkinnassa” (US-blogi 1.5.2019). Sieltä löytyvät lainkohdat ja oikeuskäytäntöesimerkit asiassa. Osa on kirjattuna blogikirjoituksen kommentteihin.

Oleellista vanhenemisasiassa on lainkohdassa (Rikoslaki, 11 luku, 10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan) sanoilla ”pitää yleisön saatavilla”.

Asiaan liittyvässä hallituksen esityksessä määritellään verkkoviestin poistopäivän merkitys vanhenemisaikaa määriteltäessä. Kirjaus on selväsanainen HE:ssä (HE 317/2010 vp) rikoslakia muutettaessa.

Asiasta on myös jo oikeuskäytäntöä: Turun hovioikeuden tuomio 19.9.2018 nro 18/1385 ja Helsingin hovioikeus 31.5.2018 nro 18/122795.

                                                                                        ****

Keskusrikospoliisin tutkinnanjohtaja on käsittelyt rikosilmoitusta myös perustuslain (11.6.1999/731) luvun 12 § mukaista sananvapautta suhteessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tunnusmerkistön täyttymisen osalta.

Tässä tarkastelussa on sama juridinen virheellisyys, mikä vaivaa koko esiselvitystä. Tutkinnanjohtaja virheellisesti tarkastelee perustuslain sanavapausnäkökulmasta vain niitä viestejä, joiden julkaisuajankohta on alle viisi vuotta, kun tarkastelu pitäisi tehdä lakiin kirjatun ”pitää yleisön saatavilla” -ajankohdan mukaan.

Jos Keskusrikospoliisi olisi tulkinnut lainsäädäntöä oikein, se olisi joutunut selvittämään viestien saatavilla oloajan, mikäli viestejä on jossakin vaiheessa poistettu. Mahdolliset poistoajankohtien selvitys on tässä tutkinnassa kaikkein vaikein ja haastavin työ.

Tutkinnanjohtaja on liittänyt 2400/S/247/19-asiakirjaan kaksi al-Taeen tekstiä – siis todennäköisesti al-Taeen laatimaa tekstiä – päivämäärillä 18.12.2014 (USA established, trained and armed al-Qaeda. Al-Qaeda murders children all around the world under different names, why should we trust Americans? – lmam Khamenie. #Peshawar #pakistan) ja 17.7.2015 (Iran: Defending Palestine in the name of Islam. Supplying Iraq in the name of Shia sect. Negoating a nuclear deal in the name of the Persian people. When will the Arabs learn to use their hats like that?).

Noiden kahden viestin perusteella tutkinnanjohtaja kirjoittaa:

”Materiaalissa ei ole sellaiseen yksittäiseen kansaryhmään kohdistuvaa tietoa, joka lain esitöiden tarkoittamalla tarvitsevat suojaa (HE 317/2010 vp s. 41).”

Noin minäkin kirjoittaisin, jos joutuisin arvioimaan mahdollista rikosta noiden kahden viestin perusteella. Noissa kahdessa ei mitään erityistä, mutta al-Taeen muissa viesteissä on, jotka Keskusrikospoliisi on todennut virheellisesti vanhentuneiksi virheellisen laintulkinnan perusteella.

Heikkolaatuista esitutkintatyötä Keskusrikospoliisilta. Todella heikkolaatuista.

                                                                                        ****

Tein itse valtakunnansyyttäjävirastolle selvityspyynnön al-Taeen Facebook-kirjoituksista huhti-toukokuun vaihteessa. Valtionsyyttäjä Anu Mantilan suulla valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoitti toukokuun 2. päivänä, että valtakunnansyyttäjänvirasto on tehnyt toimeksiannon Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle Hussein al-Taeen Facebook-kirjoitusasiassa (HS 2.5.2019).

STT:n mukaan valtakunnansyyttäjänvirasto siirsi tapauksen poliisille, koska virastolla ei ole käytössään al-Taeen kirjoituksia. Viraston resurssit eivät myöskään riitä tapauksen esiselvittelyn tekemiseen.

Siirto valtakunnansyyttäjänvirastosta ei siis tapahtunut Keskusrikospoliisille, jonka esiselvityksestä valtakunnansyyttäjänvirasto oli hyvin tietoinen.

Kaakkois-Suomen poliisilaitos ei pitkään al-Taeen tapausta selvitellyt, vaan selvitysasia siirrettiin Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle. Noin Kaakkois-Suomen poliisilaitos on ilmoittanut kysyttäessä. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella selvitystyö aloitettiin 7.5.2019.

Miksiköhän siirto tehtiin?

Itä-Uudenmaan poliisilaitos ja Keskusrikospoliisi ovat molemmat Vantaan Tikkurilan seudulla kuin paita ja peppu. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Kielotien konttori ja KRP:n Jokiniemen konttori ovat melkein näköyhteydessä. Käytännön rutiinipoliisitoimissa KRP käyttää Itä-Uudenmaan poliisilaitosta ja esimerkiksi pidätettyjen sellisäilytys on Kielotiellä.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen selvitys on myös jo valmistunut. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen päätös löytyy numerolla 5560/R/22074/19 ja sen voi tilata Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen asiakirjatilauksesta sähköpostitse (ptk.tilaukset.vantaa@poliisi.fi). Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta tilatut asiakirjat tulevat nopeasti. Asiakirjan ensimmäinen sivu on esitetty kuvassa 2.

Itä-Uudenmaan selvityspäätöksessä on viitattu KRP:n tekemään päätökseen samaisessa al-Taeen tapauksessa, eikä se sisällä sinällään uutta tietoa. Ei mitään eikä pienintäkään uutta tietoa.

Tässä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle siirretyssä esitutkintaprosessissa kyse oli valtakunnansyyttäjän tutkintapyynnöstä, joka siis oli tehty alkuaan Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle. KRP:lle tutkintapyynnön oli puolestaan tehnyt yksityishenkilö sähköpostilla, ei syyttäjäviranomainen. Tutkittava rikosnimike oli edelleen kiihottaminen kansaryhmää vastaan (Rikoslaki, 1 luku 10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan).

5560/R/22074/19-asiakirjan tutkintailmoituksen ilmoitusaika on sama kuin Keskusrikospoliisin, siis 19.4.2019. Mahdollisen rikoksen tekoaika on sama vuosina 2011-2015 (lauantai 1.1.2011 – perjantai 17.7.2015).

Keskusrikospoliisi sekä Kaakkois-Suomen ja Itä-Uudenmaan poliisilaitokset ovat siis tutkineet täysin samaa mahdollista rikosta.

”VKSV:n [valtakunnansyyttäjänviraston] pyynnössä ei ole kyse samasta tutkintapyynnöstä, jota KRP käsitteli. STT ei ole toistaiseksi tavoittanut Mantilaa kommentoimaan sitä, riittääkö KRP:n selvitys virastolle vai voidaanko kirjoitukset tutkia vielä uudestaan.” (MTV-Uutiset 8.5.2019).

Jos tutkintapyyntö ei ollut sama, niin ainakin tutkinta esiselvitysmuodossa oli täysin sama täysin samasta mahdollisesta rikoksesta. Jotain omituista on, kun näin joudutaan toimimaan erilaisilla tutkintapyynnöillä samassa mahdollisessa rikosasiassa.

Mielenkiintoista on 5560/R/22074/19-asiakirjan asiakirjapäiväys päivämäärällä 19.8.2019. Kun pyysin asiakirjaa 16.9.2019, sain sen 19.8.2019 klo 13.45. Asiakirjan päiväys on siis 19.8.2019. Sain siis melko tuoreen – suorastaan painotuoreen – asiakirjan, joka valmistui vasta pyynnön jälkeen.

                                                                                        ****

5560/R/22074/19-asiakirjaan on kirjattu myös valtakunnansyyttäjävirastolle tekemäni selvityspyyntö. Laatimani selvityspyynnön keskeinen asia on rikoksen vanheneminen, jota ei siis lasketa julkaisuajankohdasta vaan ”pitää yleisön saatavilla” -ajankohdasta. KRP:llä lakia oli tulkittu väärin ja sille piti saada mielestäni korjaus. Toinen keskeinen asia selvityspyynnössäni oli, että Hussein al-Taee on henkilökohtaisesti julkisuudessa todennut esillä olleet Facebook- ja Twitter-viestit hänen itsensä kirjoittamikseen.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tutkinnanjohtajan päätös oli oheinen:

”Asiasta on kirjattu Keskusrikospoliisille tutkintailmoitus numerolla 2400/S/247/19. Tähän tutkintailmoitukseen liittyen ei ole tullut ilmi konkreettisia uusia seikkoja edellä mainittuun Keskusrikospoliisin tutkintailmoituksen nähden, joiden perusteella asiassa olisi syytä epäillä rikosta. Keskusrikospoliisin päätös sekä siihen liittyvät perustelut esitutkinnan toimittamatta jättämisestä on otettu päätöksessä huomioon eikä saatujen tietojen perusteella ole syytä epäillä rikota tapahtuneen. Esitutkintaa ei tältä osin käynnistetä.”

Epäilen, että Itä-Uudenmaan poliisilaitos ei ole tehnyt yhtään mitään todellisia esiselvitystoimenpiteitä, vaan luottanut sokeasti Keskusrikospoliisin 2400/S/247/19-asiakirjaan ja mm. virheelliseen rikoksen vanhenemistulkintaan.

Ainakaan valtakunnansyyttäjävirastolle tekemääni selvityspyyntöä ei Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella ole siis esiselvityksessä luettu, koska rikoksen vanhenemiseen ei ole otettu kantaa. Selvityspyynnössäni yksi keskinen asia oli oikoa tuota poliisilaitoksissa vellovaa virheellistä vanhenemisaikakäsitystä.

Heikkolaatuista esitutkintatyötä Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta. Todella heikkolaatuista. Käytännössä esitutkintatyötä ei ole tehty ollenkaan, vaan luotettu KRP:n esiselvitykseen.

                                                                                        ****

Ei kahta esiselvitystä ilman kolmatta. Joko nyt asia tokenisi KRP:n ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esiselvitysten jälkeen?

Helsingin poliisilaitos aloitti myös Hussein al-Taeen Facebook- ja Twitter-kirjoitusten esiselvityksen.

”Helsingin poliisi on päättänyt kirjata rikosilmoitukset Juho Mäenpään (ps) puheesta ja Päivi Räsäsen (kd) ja Hussein al-Taeen kirjoituksista.” on tuore uutisotsikko Satakunnan Kansassa viikko sitten (Satakunnan Kansa 13.8.2019).

Kymmenen päivää aikaisemmin oli Helsingin Sanomissa uutisotsikko ”Poliisin pöydällä muhivat tutkinta­pyynnöt kolmesta kansan­edustajasta: Sdp:n Hussein Al-Taeen kirjoitukset saattavat sittenkin päätyä rikos­prosessiin” (HS 3.8.2019).

Helsingin poliisin ja syyttäjälaitoksen edustajat kokoustivat Helsingin Sanomien mukaan 5.8.2019. Kokouksen jälkeen esiselvitys kolmesta kansaedustajasta alkoi. Hussein al-Taeesta esitutkintaan liittyvä esiselvitys alkoi siis jo kolmannen kerran puolen vuoden sisällä.

Olen tiedustellut Hussein al-Taeen tapauksesta Kaakkois-Suomen, Itä-Uudenmaan ja Helsingin poliisilaitokselta sekä Keskusrikospoliisilta. Olen saanut kaikilta neljältä poliisilaitokselta asiallisesti vastaukset niihin kysymyksiin, jotka mm. esitutkintalaki ja laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) velvoittaa antamaan tässä vaiheessa.

                                                                                        ****

Myös Helsingin poliisilaitoksen mukaan Al-Husseinin tapauksessa tutkittava rikosnimike on rikoslaissa määritelty kiihottaminen kansanryhmää vastaan (Rikoslaki, 11 Luku, 10 § Kiihottaminen kansanryhmää vastaan).

Helsingin poliisilaitoksen mukaan valtakunnansyyttäjänviraston esiselvityspyyntö on itseasiassa siirretty Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta Helsingin poliisilaitoksen esiselvitykseen. Helsingille on siis siirtynyt Kaakkois-Suomen poliisilaitoksella kirjattu esiselvitys Helsingin poliisilaitoksen mukaan.

Tässä menen hieman sekaisin. Kaakkois-Suomen oppilaitokselta esiselvityspyyntö olisi siirretty Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle heidän mukaansa ja Helsingin poliisilaitokselle heidän mukaansa.

Esiselvityspyyntö on siirretty siis kahdelle eri poliisilaitokselle, jotka ovat päätyneet täysin erilaisiin lopputuloksiin?

Esiselvitys Helsingin poliisilaitoksella oli käynnistetty 22.5.2019, kun valtakunnansyyttäjänvirasto ilmoitti tehtävänannon Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle päivämäärällä 2.5.2019. Itä-Uudenmaan poliisille juttu on tullut 7.5.2019.

Helsingin poliisilaitoksella neuvonpito tutkintaprosessiin nimetyn syyttäjän kanssa on tapahtunut 8.8.2019. Päätös rikosilmoituksen kirjaamisesta on tehty 12.8.209. Edellä mainitusti kirjaus uutisoitiin mediassa 13.8.2019. Syyttäjätapaaminen oli siis kolmen päivän päästä siitä, Helsingin poliisin ja syyttäjälaitoksen edustajat kokoustivat Helsingin Sanomien mukaan 5.8.2019.

Syyttäjälaitoksen edustaja on kihlakunnansyyttäjä Maija Kähkönen Helsingin syyttäjänvirastosta, joka on nimetty virallisesti tehtäväänsä 24.5.2019.

Helsingin poliisilaitoksen esiselvitys koski rikosten vanhentumiskysymystä. Siis sitä, mistä koko ajan on ollut kysymys ja jota kaksi muuta poliisilaitosta on virheellisesti tulkinnut. Rikoksessa kiihottamisessa kansanryhmää vastaan vanhentumisaika on siis viisi vuotta.

Koska epäillyt rikokset eivät ole Helsingin poliisilaitoksen tietojen perusteella vanhentuneita, on niistä kirjattu rikosilmoitus edellisessä luvussa ilmoitetusti. Kun epäillyt rikokset ovat yleisen syytteen alaisia, poliisin tulee kirjata asiassa rikosilmoitus.

Vasta nyt siis on siis Suomen poliisilaitokselle mennyt läpi, että vanhenemisajankohta aloitetaan laskea ”pitää yleisön saatavilla” -ajankohdasta. Ilmeisesti syyttäjälaitos on nyt tehnyt asian todella selväksi poliisilaitoksille.

Helsingin poliisin esiselvitys jatkuu esitutkintana, joten siitä ei ole pyydettävää julkista päätöstä kuten KRP:n ja Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen esiselvityksistä.

Miksi Helsingin poliisilaitos päätyi al-Taeen tapauksessa eri lopputuloksen kuin KRP ja käytännössä KRP:n esiselvityksen kopioinut Itä-Uudenmaan poliisilaitos?

Siksi, koska Helsingin poliisilaitos teki työnsä hyvin. Esiselvitys kesti myös pitempään, kolme ja puoli kuukautta ja ilmeisesti konkreettisilla selvitystoimenpiteillä päinvastoin kuin Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella.

                                                                                        ****

Kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevissa rikosasioissa poliisi tekee ennakkoilmoituksen asianomaiseen paikalliseen syyttäjävirastoon, kun poliisi päättää aloittaa asiassa esitutkinnan. Myös esiselvityksestä voidaan tehdä ilmoitus, mutta käsittääkseni laki ei siihen määrää, mutta sen on siis tehnyt Helsingin poliisilaitos 24.5.2019. Tässä tapauksessa ilmoitus tehdään Helsingin syyttäjänvirastoon.

Helsingin poliisilaitos ei vielä ole aloittanut konkreettista esitutkintaa, josta päätös on siis tehty 12.8.2019. Arvioni on, että varsinaisen esitutkinnan käynnistyminen on ilmeisemmin tulossa ihan lähiaikoina.

Helsingin poliisilaitosta on arvosteltu esiselvityksen tekemisestä kolmen kansaedustajan kirjoituksista ja sanomista, mutta ainakin al-Taeen kohdalla toiminta on ollut minun tietojeni ja käsitykseni perusteella asianmukaista eikä ainakaan poliittisesti värittynyttä, mistä julkisuudesta on epäilty. Kunhan tutkivat nyt ripeästi, ettei juttu vanhene.

En lähtisi tähän saakka tehdyn työn perusteella tässä vaiheessa moittimaan Helsingin poliisilaitoksen toimintaa asiassa. Päinvastoin. Se on tehnyt työnsä huolellisemmin kuin Keskusrikospoliisi ja Itä-Uudenmaan poliisilaitos.

On muistettava, että lain velvoittamana poliisin selvitettävä kaikki rikosilmoitukset, jotka sille saatetaan. Myös kansanedustajia koskevat, joita poliisilaitokselle on nyt saatettu kolme kappaletta. Rikosilmoitukset on selvitettävä, vaikka ne koskisivat kansanedustajan eduskunnassa lausumaa.

                                                                                        ****

”Halla-aho ryöpytti rajusti – Poliisipäällikkö perustelee, miksi tutkinnanjohtaja [Pekka Hätönen] saa jatkaa” oli uutisotsikko Uudessa Suomessa elokuun puolivälissä (Uusi Suomi 15.8.2019).

”Jos syyttäjä päättää syytteen nostaa ja syytesuoja-asia eduskuntaan etenee, torjuuko perussuomalaisten eduskuntaryhmä syytteen nostamisen?” kysyi Uuden Suomen toimittaja Teppo Ovaskainen Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta (Uusi Suomi 13.8.2019)

”Ilman muuta. Näin tulee toimia, koska tämä on pelkästään poliisin ja oikeuslaitoksen käyttämistä perussuomalaisten vastaiseen politikointiin.” Halla-aho vastasi.

Hätönen on ollut Vihreitten jäsen ja edustanut Vihreitä puolueen eri toimielimissä kuten lautakunnissa. Tutkinnanjohtaja on synnyttänyt ärtymystä etenkin Perussuomalaisten keskuudessa.

Suomen poliisilaitos ja oikeuslaitos eivät politikoi Perussuomalaisia vastaan. Se on täysin selvää.

Jos syyttäjälaitos päättäisi esitutkinnan tulosten perusteella nostaa syytteen kansanedustaja Mäenpäätä vastaan, asia etenisi eduskuntaan, koska kyse on kansanedustajan valtiopäivillä lausumasta mielipiteestä.  Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä hänen lausuman mielipiteen perusteella. Kyse on eräänlaisesta syytesuojasta. Kansanedustajan asettaminen syytteeseen edellyttäisi eduskuntalta päätöstä viiden kuudesosan äänienemmistöllä. Sama koskee kansanedustaja al-Taeeta.

Tuosta huolimatta poliisin on tutkittava rikosilmoitus lain edellyttämällä tavalla ja sen jälkeen päättäjätaho mahdollisesta syytteestä on eduskunta. Syytepäätöksen tekeminen eduskunnassa on siis poliittinen päätös, johon poliisin ei tule sekaantua eikä ottaa omissa toimissaan huomioon. Poliisi ja syyttäjä toimivat tahollaan ja eduskunta tahollaan. Poliisi selvittää vain, täyttääkö teko rikoksen tunnusmerkistön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Esitutkinta on tehtävä tässäkin tapauksessa vastaavasti kuin kaikkien muiden kohdalla, joista on tehty rikosilmoitus. Syytteen nostosta päättää nimetyn syyttäjälaitoksen nimetty syyttäjä.

Olen perehtynyt al-Taeen tapaukseen ja sen vaiheisiin mielestäni erittäin perusteellisesti. Kuten jo aikaisemin totesin, Helsingin poliisilaitoksen tähänastiseen toimintaa on syytä olla tyytyväinen toisin kuin vastaavasti KRP:n toimintaan. Itä-Uudenmaan poliisilaitos oli taas vain Keskusrikospoliisin kopioija.

                                                                                        ****

On kuitenkin muutama seikka, joista muistuttaisin Helsingin poliisilaitosta toimimisesta julkisuudessa.

”Sosiaalidemokraattien kansanedustajan Hussein Al-Taeen vanhat Facebook-kirjoitukset saattavat yhä päätyä rikosprosessiin, kertoo rikoskomisario Pekka Hätönen Helsingin poliisista HS:lle.” (HS 4.8.2019).

Tutkinnanjohtaja ei koskaan saa ennakoida tulevia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia tutkinnan tai selvityksen ollessa kesken. Edellinen kannanotto oli virhe Hätöseltä, kun asiassa ei vielä ollut ratkaisua, siirrytäänkö esitutkintaan. Päätös esitutkinnasta Mäenpäänkin asiassa tehtiin 13.8.2019.

Tutkinnanjohtajan on tiedotettava niistä asioista niillä perusteilla, mitä edellä tässä blogikirjoituksessa olen kirjoittanut. Julkisuuteen on syytä saattaa vain tapahtuneita faktoja. Tutkinnanjohtaja ei saa ennakoida tulevia päätöksiä eikä jorista tyyliin, kuten Hätönen teki Helsingin Sanomissa elokuun alussa (HS 4.8.2019) tai kuinka hän teki jo viime keväänä eduskuntavaalien yhteydessä (IL 9.4.2019):

”Kun ottaa huomioon näiden eduskuntavaalien kireän ilmapiirin, väkivallanteot ja muut. Jos yksi puolue avoimesti kampanjoi lietsomalla epäluuloa, vihamielisyyttä ja syrjintää seksuaalivähemmistöjä kohtaan.”

”Kuitenkin maahanmuuttajavastaista ja seksuaalivähemmistöjen vastaista kampanjointia avoimesti tekee.”

Tuollaisia kannanottoja tutkinnanjohtaja ei voi antaa julkisuuteen esitutkinnassa, jotka liittyvät rikoksesta epäiltyyn. Kannanotot siis Hätösen viime keväältä ja liittyivät Suomen kansa ensin -puolueeseen.

On muistettava, että esitutkintalaki määrittelee tutkinnanjohtajalle vahvan aseman esitutkinnassa. Hän on paljon vartijana. Hänen pitää olla harkitsevainen julkisissa kannanotoissa.

”Helsingin poliisilaitos varmistaa, ettei tutkinnanjohtaja itse tee ratkaisuja kansanedustajiin kohdistuvassa tutkinnassa.” oli lause Ylen uutisessa, jossa kerrottiin Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapion ratkaisusta, voiko Pekka Hätönen jatkaa tutkinnanjohtajana (Yle 14.8.2019).

”Syyttäjä otetaan vahvasti mukaan tähän tutkintaan. Me varmistamme, että tässä tutkinnassa on useampi mielipide kuin vain yhden tutkinnanjohtajan.” Aapio totesi.

Syyttäjän asema ja sen ”vahvuus” on määritelty lainsäädännössä. Siitä ei päätetä miten sattuu.

Esitutkintalaki kirjoittaa tutkinnanjohtajasta sen asemasta kuitenkin melko tarkasti. Tutkinnanjohtajan asema on esitutkinnassa hyvin vahva. Hänellä ei sinänsä velvollisuutta kuunnella muiden mielipiteitä. Kyse on siitä, kenellä on päätösvalta, jota esimies-alais-suhde ei muuksi muuta eikä muualle siirrä.

Esitutkintalain mukaan esitutkintaa johtaa tutkinnanjohtaja, jona toimii pakkokeinolain tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Esitutkintaa ei siis johda hänen esimiehensä. Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana vain tapauksessa, joissa tutkitaan poliisimiehen rikoksia.

                                                                                        ****

Rikostutkijatkin suorittavat tehtävänsä tutkinnanjohtajan johdon ja valvonnan alaisena. Tutkinnanjohtaja johtaa ja käskee rikostutkijoita, eikä siis tutkinnanjohtajan esimiehet, jos lain mukaan mennään. Toimivaltuudet nimetyllä tutkinnanjohtajalla ovat laajat eivätkä ne ole hänen esimiehellään.

”Tutkinnanjohtaja päättää tarvittaessa siitä, toimitetaanko esitutkinta, ja päätöksen tekemiseen mahdollisesti tarvittavien seikkojen selvittämisestä.” on lakiin kirjattu tutkinnanjohtajan asemasta. Päätöstä ei siis tee syyttäjä.

Esitutkinnan mahdollisesta rajoittamisessa tai lopettamisessa syyttäjä voi tehdä päätöksen vain tutkimusjohtajan esityksestä. Tutkijanjohtajan asema myös syyttäjään nähden on siis vahva esitutkinnassa.

Jos olisin ollut Lasse Aapion tehtävissä, olisin vaihtanut tutkinnanjohtajaa. Kyse on luottamuksesta ja sen epäilystä poliisin toimintaa kohtaan kansalaisten keskuudessa.

Vaikka Hytönen nyt jatkaa, olen tällä hetkellä luottavainen, että al-Taeen asia etenee esitutkinnassa ja syyteharkinnassa lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Kansanedustaja Räsäsen ja Mäenpään tapauksiin en ole perehtynyt riittävästi.

Al-Taeen Facebook- ja Twitter-kirjoituksia on esiselvittänyt muodossa tai toisessa neljä poliisilaitosta, joista vasta Helsingin poliisilaitoksen esiselvitys oli ilmeisen todellinen kolmesta esiselvityksestä. En siis luonnollisesti toki ole nähnyt esiselvitystä paperimuodossa.

Onko Suomen poliisilaitoksissa kaikki varmasti kunnossa rikostutkinta-asioissa?

Ainakaan valtakunnansyyttäjänlaitos ei taida olla tyytyväinen, kun valmista alkaa tulla vasta neljännen poliisilaitoksen työllä. Vai tuleeko? Vaihtoviikkoja saisi olla vähemmän.

                                                                                        ****

Mennäänpä vielä lopuksi Helsingin poliisilaitoksen tulevaan esitutkinnan työsarkaan.

”Rikosoikeuden professori kommentoi Hussein al-Taeen kirjoituksia: ’Kyllä tuollaisia lausumia on tutkittu kiihottamisena kansanryhmää vastaan’” oli uutisotsikko Iltalehdessä huhtikuussa (IL 30.4.2019).

Juttuun oli kirjoitettu:

”[Rikosoikeuden professori Matti] Tolvasen mukaan al-Taeen Facebook-kirjoitukset, joissa hän panettelee ja solvaa muun muassa homoja, juutalaisia, somaleita ja sunneja, täyttävät rikoksen tunnusmerkit kahdessa kategoriassa: kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkominen.

– Kyllä tuollaisia lausumia on tutkittu kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Kun laki sanoo, että jos henkilö panettelee, uhkaa tai solvaa, niin mitäs muuta nuo ovat? Tolvanen kysyy.”

Suurimmalle osalle myös meille lakiin perehtymättömille on Matti Tolvasen tapaan selvää, että osa al-Taeen kannanotoista oli sen laatuisia, että kyse laintulkintana on kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Liitin valtakunnansyyttäjänvirastolle lähettämääni selvityspyyntöön kaksi kannanottoa esimerkkinä, jotka omasta mielestäni täyttävät rikoksen tunnusmerkistön kiihottamisesta kansanryhmää vastaan:

Hussein al-Taeen Facebook-viesti 11.2.2011:

EGYPT IN MY THOUGHTS:) EGYPT HAPPENED BECAUSE IRAQ HAPPENED. SAUDI CHILD FUCKERS ARE NEXT iIN LINE. BURN KING ABDULLAH BURN. The roof is on fire, let The mother FUCKERS burn motherfuckers BURN SAUDI AND MUBARAK, EGYPT will try him and hang him just like you know Who. 🙂

Hussein al-Taeen Facebook-viesti 30.6.2012:

The term Israel is really is Ra EI – the amalgamation of the Ancient Egyptian and Canaanite deities of Ra, Isis, and EI. The ruling bloodlines originate from Sumeria, Babylon, Canaan and Egypt. They were the original adherents of the mystery cults, the Ancient Priest Class, and Pharaohs. They became the European royal bloodlines. And the Venetian banking oligarchs.”

Noita vastaavia viestejä on ollut julkisuudessa enemmänkin. Ratkaisevaa siis on, minä ajankohtana nuo viestit on poistettu julkisuudesta, jos on poistettu.

Matti Tolvasen tapaan voi kysyä, että kun laki sanoo, että jos henkilö panettelee, uhkaa tai solvaa, niin mitäs muuta nuo ovat?

Arvioisin, että poliisin haastavin työ esitutkinnassa on selvittää raskauttavien viestien julkisuudessaoloaika, kun ja jos niitä on poistettu. Poliisi joutuu varmasti olemaan yhteydessä Facebook- ja Twitter-sivujen ylläpitäjään. Onko viestejä poistettu viittä vuotta aikaisemmin esitutkinta- ja mahdollisesta syytteennostamisajankohdasta? Onko siis syyteoikeus vanhentunut?

Esitutkintapöytäkirjaan on poliisin kyettävä kirjaamaan tutkinnan perusteella ne ajankohdat, milloin raskauttavat viestit on poistettu, jos on poistettu. Tuo on oleellisin asia alkavassa esitutkinnassa.

Sen sijaan, onko viestit kirjoittanut al-Taee vai jokin muu henkilö, ei liene erityinen ongelma, koska al-Taee on jo todennut viestit omikseen (ja ilmeisesti myös itse poistanut).

Toivotan Helsingin poliisilaitokselle ahkeruutta esitutkintaan.