AstraZenecan rokote ei minulle kelpaa – Rokotteen pitää suojata eikä olla suojaavinaan

COVID-19-rokotuksilla – kansankielellä koronarokotuksilla – on suuri merkitys myös taloudelle ja yhteiskunnan avautumiselle. On syytä olla tarkka, minkälaisia rokotteita hyväksymme käyttöömme. Rokotteella pitää olla rokotettavalle vakuuttava teho.

Rokotetta, jonka tehoon ihmiset eivät luota, ei ole syytä käyttää ollenkaan.

Jos ihminen ei usko rokotteen tehoon, hän käyttäytyy rokotuksen jälkeen kuten on käyttäytynyt ennen rokotustakin. Käyttäydytään, kuin rokoteta ei olisi saatukaan. Vältetään ihmiskohtaamisia, vältetään ravintoloita, vältetään matkustamista, vältetään huvitteluita, vältetään parturia, vältetään tartuntariskissä myös kaikkia muita palveluita, joissa pitäisi kohdata toinen ihminen.

Korona ei tosiaankaan ole ihmisten mielessä mikään kausi-influenssa, jonka eliminoimiseksi käydään myös rokotetta.

Talous ei siis aukene, jos ihmiset eivät luota rokotteen tehoon. Rokotteelta vaaditaan paljon eikä mikä tahansa ampullitäyttö riitä.

Hyvä rokote on sellainen, jonka ottamisen jälkeen ihminen uskaltaa mennä vaikka millaiseen koronalinkoon ilman pelkoa sairastumisestaan. Jos tuo pelko on, hän käyttäytyy kuten ennen rokotusta.

Rokotteen tulee olla siis tehokas ja luotettava. Epäluotettavaa ja tehotonta rokotetta ei ole syytä käyttää. Luotettavuuden ja tehon ratkaisee rokotettava – ei valtiovalta, ei Terveyden ja hyvinvoinnin laitos eikä Rokotetutkimuskeskus.

****

“Oxford/AstraZeneca jab fails to prevent mild and moderate Covid from S African strain, study shows” (FT 7.2.2021).

Vapaasti suometettuna tuo Financial Timesin otsikko:

”Tutkimus osoittaa, ettei Oxfordin ja AstraZenecan rokote pysty suojaamaan eteläafrikkalaista lievää ja keskivaikeaa COVID-19-taudin muotoa”

Ruotsalaisbrittiläisen lääkeyhtiö AstraZenecan COVID-19-rokote ei näytä kykenevän tutkimuksen perusteella suojaamaan Etelä-Afrikassa ensimmäisen kerran tunnistetun virusmuunnoksen aiheuttamaa lievää ja keskivaikeaa tautia vastaan​.

Käänsin tuon englanninkielen moderate-sanan tarkoittamaan keskivaikeaa, kun taudin vaikeusasteesta puhutaan. Enpä tiedä tuon moderate-sanan oikeaa käännöstä tässä yhteydessä, kun en ole lääketieteen asiantuntija.

Kysymys on siitä, millainen teho AstraZenecan rokotteella on uusille koronaviruskannoille, joita tulee jatkossakin jatkuvalla syötöllä. Onko AstraZenecan rokote vanhentunut  jo ennen kuin sen valmistus on saatu edes kunnolla vauhtiin? Pitääkö sitä olla jatkuvasti päivittämässä ja paljon enemmän kuin sen kilpailijoita?

Etelä Afrikka onkin jo keskeyttänyt AstraZenecan rokotteen käyttöönoton (FT 7.2.2021, CNN 8.2.2021 jne.).

Pieleen siis meni ainakin tämänhetkisen tiedon perusteella.

****

”Der  COVID-19-Impfstoff von AstraZeneca wird aktuell aufgrund der derzeit verfügbaren Daten nur für Personen im Alter von 18 bis 64 Jahren empfohlen; zur Beurteilung der Impfeffektivität ab 65 Jahren liegen bisher keine ausreichenden Daten vor.” (Robert Koch Institut, Epidemiologisches Bulletin 5/2021 4.2.2021)

Vapaasti suomennettuna:

”AstraZenecan COVID-19-rokotetta suositellaan tällä hetkellä vain 18–64-vuotiaille nykyisten tietojen perusteella. Toistaiseksi ei ole riittävästi tietoa rokotteen tehokkuuden arvioimiseksi yli 65-vuotiaille.”

Kyse on STIKO:n COVID-19-rokotussuositusksen toisesta päivityksestä, joka julkaistiin Saksassa 4.2.2021.

Saksalaisen Robert Koch Instituutin (Robert Koch Institut, RKI) – siis paikallisen THL:n – alla oleva pysyvä rokotuskomissio STIKO (Die Stän­dige Impf­kom­mis­sion, STIKO) suositteli Astra Zenecan rokotetta vain alle 65-vuotiaille. STIKO:n tehtävä on laatia rokotussuosituksia Saksalle.

Tuossa RKI:n tiedotteessa käsitellään hieman myös mRNA-rokotteen (mRNA-Impfstoff) ja vektorirokotteen (Vektor-basiert Impfstoff tai Vektor-Impfstoff) teho- ja turvallisuuseroja kolmen rokotevalmistajan kesken.

BioNTech/Pfizerin ja Modernan rokotteet ovat mRNA-rokotteita, jotka valmistetaan synteettisesti, kun AstraZenecan vektorirokotteen valmistuksessa raaka-aineena tarvitaan puolestaan itse virusta, viruksen solukkoa.

Elävien organismien kanssa toimiminen – siis luonnon kanssa toimiminen – luonnollisen vaihtelun vuoksi on haasteellisempaa kuin synteettinen valmistaminen. Sen tietää jokainen kasvinviljelijä. Yksikään kasvatettu porkkana ei ole samanlainen.

Virusrokotteista (lähde ja lähde) ja mRNA-rokotteista (lähde ja lähde) voi käydä lukemassa hieman esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskuksen sivuilta (Centers for Disease Control and Prevention, CDC).

Ennen BioNTech/Pfizerin ja Modernan koronarokotteiden hyväksyntää Yhdysvalloissa ei ole lisensoituja mRNA-rokotteita. Yhtiöt ovat tekemässä nyt uutta historiaa tähän saakka onnistuneesti.

Onko tuo valmistustekniikka se ero, miksi AstraZenecalla on ongelmia sekä rokotteen kehitystyössä että valmistuksessa verrattuna BioNTech/Pfizeriin ja Modernaan? Onko koronavirus juuri otollinen mRNA-tekniikalle niin, että mRNA-rokotteella saadaan tehokkaampia tuloksia kuin vektorirokotteella? Eikö koronaviruksen kyseessä ollessa vektoritekniikalla päästä siihen tehoon kuin mRNA-tekniikalla päästään?

BioNTech/Pfizerin rokotteen tehoksi on osoitettu 95 prosenttia kliinisessä tutkimuksessa (Pficer 22.12.2020). Moderna-rokotteen tehoksi ovat tutkimukset osoittaneet niin ikään korkean, 94 prosenttia.  AstraZenecan luomuksella teho on ollut tutkimuksissa vain 70 prosentin luokkaa.

Suomessa on noin karkeasti noin 4,5 miljoonaa rokotettavaa, jos rokotusikäraja olisi noin 16 vuotta. 25 prosentin ero tarkoittaa 1 150 000 ihmistä.

Otetaan laskuharjoitus: jos vaikkapa 90 prosenttia kansasta suostuisi ottamaan rokotteen, niin 4,5 miljoonasta rokotettavasta saisi noin 2,8 miljoonaa tehokkaan suojan käytettäessä AstraZenecan rokotetta. Ilman suojaa olisi 1,7 miljoonaa ihmistä.

Voisiko tuon jälkeen yhteiskunnan avata, kun meillä tuohon viheliäiseen virustautiin sairastuvan potentiaali olisi mahdollisesti 1,7 miljoonaa ihmistä?

Onko meillä mahdollisuus purkaa rajoituksia, jos suomalaiset rokotettaisiin AstraZenecan luomuksella ja teho olisi vain 70 prosentin luokkaa eikä kaiken lisäksi yli 55-vuotiaissa AstraZeneca ole tutkimuksissaan vielä kyennyt osoittamaan tehoa?

Tuskinpa olisi mahdollista purkaa rajoituksia, jos COVID-19-tautia ilmenisi laajasti AstraZeneca-rokotetuilla.

Uskaltaisinko minäkään mennä rajojen avautuessa työmatkalle Pietarin koronalinkoon, jos minulla olisi AstraZenecan rokote?

En ainakaan näillä tiedoilla uskaltaisi. En luota noilla AstraZenecan tutkimuksilla ja noilla AstraZenecan luvuilla AstraZenecan rokotteeseen.

Mielenkiintoinen kysymys on myös se, että kun AstraZenecan rokotteella ei ilmeisesti ole vastetta eteläafrikkalaista muunnosta vastaan, johtuuko se siitä, että rokotetta ei ole kehitetty tuosta virusmuunnoksesta, joka kenties riittävästi poikkeaa siitä, mistä rokote on kehitetty?

Tuo on toki vain maallikon esittämä kysymys, johon kyllä olisi syytä saada vastaus.

****

Yllä olevat kuvat ovat kuvakaappauksia Helsingin Sanomien jutusta otsikolla ”Laskuri kertoo, mikä on ikäisesi suomalaisen riski kuolla tai joutua sairaalaan, jos koronatartunta iskee” (HS 8.2.2021).

Suojaako AstraZenecan rokote vanhempi ikäpolvia? Siis ikäpolvia, joiden vastuskyky on luontaisesti heikompi iän myötä kuin nuorempien ikäpolvien. Ikäpolvia, joille koronavirus voi olla kohtalokas.

AstraZenecan rokotetutkimusta ei ole suoritettu niin, että AstraZenecalla olisi tuohon minulle insinöörimaallikkona tyydyttävä vastaus.

AstraZenecan ja Oxfordin yliopisto julkaisivat jo viime vuoden marraskuussa väliaikaisia ​​tehokkuustuloksia tehdystä Iso-Britannian testikokeista, mutta nuo tulokset herättivät monenlaisia kysymyksiä tutkijoiden keskuudessa jo tuolloin. Kysymykset liittyivät rokotteen tehoon ja rokotettavien ikiin.

Tutkimuksessa ainoastaan ​​12 prosenttia osallistuneista oli yli 55-vuotiaita ja heidät kirjattiin tutkimukseen kaiken lisäksi vielä myöhemmin niin, ettei ollut tarpeeksi aikaa nähdä, saavatko he tartuntaa hitaammin kuin ne, joille ei annettu rokotetta.

Suomennettuna: tutkimus oli huonosti organisoitu.

Mutta miksi oli huonosti organisoitu? Oliko siksi, että AstraZeneca tiesi jo hyvissä ajoin, ettei heidän rokotteensa tule tehoamaan vanhempiin ikäpolviin?

AstraZeneca sekoili tutkimustiedotteissaan tehokkuusluvuissa ja sekoili ilmeisen tarkoituksella. Onko rokotteen tehokkuus 90 prosenttia vain 70 prosenttia, kuten yhtiö selvästi kertoi kahdesta tehokkuusprosentista ilmeisen tietoisesti rokotteen tehokkuudesta:

”One dosing regimen (n=2,741) showed vaccine efficacy of 90% when AZD1222 was given as a half dose, followed by a full dose at least one month apart, and another dosing regimen (n=8,895) showed 62% efficacy when given as two full doses at least one month apart. The combined analysis from both dosing regimens (n=11,636) resulted in an average efficacy of 70%.” (AstraZeneca 23.11.2020).

Yhdysvaltojen koronarokotteen kehittämiseen perustetun OWS-projektin (Operation Warp Speed, OWS) pääneuvonantaja Moncef Slaou kommentoi pian tutkimustietojen julkaisen jälkeen AstraZenecan rokotteen tehokkuuteen:

“Unless there is a very clear explanation based on facts and data of what’s behind those two numbers [on efficacy], it’s very likely that package would not be sufficient for [FDA] approval.” (CNBC 2.12.2020).

Vapaasti suomennettuna:

“Ellei ole olemassa tosiseikkoihin ja dataan perustuvaa hyvin selkeää selitystä siitä, mikä on näiden kahden luvun [90 % ja 70 %] takana [tehokkuudesta], on hyvin todennäköistä, että paketti ei riitä [Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston (The U.S. Food and Drug Administration, FDA)] hyväksyntään.”

AstraZenecan hyväksyntä onkikin tökkinyt verrattuna BioNTech/Pfizeriin ja Modernaan.

****

Ruotsalaisbrittiläisen lääkeyhtiö AstraZenecan COVID-19-rokotteella oli vaikeuksia saada myyntilupaa Euroopan lääkevirastolta (European Medicine Agency, EMA) EU-alueelle.

Ainakin luvan saanti kesti, kuten myös lupahakemuksen jättäminen. AstraZeneca ei kyennyt Pfizerin ja BioNTechin vauhtiin. EU-komissio hyväksyi lääkeyhtiö Astra Zenecan koronarokotteen 29.1.2021, ja samana päivän myös EMA antoi suosituksen rokotteen ehdollisesta myyntiluvasta.

EMA:n mukaan rokotteen tehokkuus on noin 60 prosenttia. Rokotteen on toki todettu luovan immuunivastetta myös yli 55-vuotiaiden ryhmässä, mutta tehokkuutta tässä ryhmässä ei ole voitu määritellä tutkimustiedon vähyyden vuoksi. EMA kirjaa, että suurin osa tutkimuksiin osallistuneista oli 18–55-vuotiaita ja vanhemmilla yli 55-vuotiailla osallistujilla ei ole vielä ollut AstraZenecalla tarpeeksi tuloksia EMA:n lausunnon antamiseksi siitä, kuinka hyvin rokote toimii noissa ikäryhmissä.

Oliko yli 55-vuotiaiden testaamattomuus AstraZenecalta tosiaankin taktinen veto, kun ja jos tiedettiin sen huono teho ihmisryhmissä, joiden kyvykkyys luoda vastustuskykyä iän myötä luontaisesti heikentynyt tai kenties jostakin muusta syystä, mitä meille ei ole kerrottu?

EMA ei siis varsinaisesti suosittanut rokotetta yli 55-vuotiaille, vaikka immuunivastetta syntyykin.

Eikös tehoa pitäisi ennen kaikkea siellä, mistä sitä eniten tarvita eli vanhemmissa ikäpolvissa? Nuorimmissa ikäpolvissa rokote kuin rokote kykenee hyviin suojaamaan. Alle 15-vuotiaalle rokotteeksi kelpaa oikeastaan suolavesi.

Mutta onko jossakin muodossa esiintyvä ”immuunivaste” noin kierrellen ja kaarrellen ilmoitettuna se, mitä rokotettava rokotteeltaan haluaa? Haluaako hän yli 55-vuotiaana rokotettavana olla varma, ettei rokotteen jälkeen COVID-19-tauti tule häntä piinaamaan?

Suomennettuna ja suoraan sanottuna AstraZenecan rokotteesta: en luota tuohon rokotteeseen nykyisillä näytöillä. Viranomasilla eikä yhtiöllä ole mitään tutkimusnäyttöä, että se toimisi riittävän tehokkaasti yli 55-vuotiaissa, vaikka immuunivastetta syntyisikin. Vertaan siis AstraZenecan vektorirokotetta BioNTech/Pfizerin ja mRNA-rokotteeseen.

****

Kuinka sitten Suomessa viranomaistahot ovat selitelleet AstraZenecan koronarokotteen kehitystyön epäonnistumista. Viittaan selittelijöinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen sekä Rokotetutkimuskeskukseen, vaikkei Rokotetutkimuskeskus mikään viranomaistaho olekaan.

THL:ssä ja Rokotetutkimuskeskuksessa ollaan rakastuneita vektorirokotteeseen, koska sitä Suomikin kykenee valmistamaan. Venäjältäkin sen valmistaminen onnistuu. Venäjän Sputnik V on vektorirokote, eikä Venäjällä ole edes kyvykkyyttä tehdä mRNA-rokotetta. Vektorirokote on halpa maksaen halvimmillaan vain kymmeniä senttejä – on siis rokotekunnan Wartburg –, kun mRNA-rokotteet maksavat yli kaksikymmentä euroa – ovat siis rokotekunnan Mercedes-Benzejä.

Israel rokottaa BioNTech/Pfizerin mRNA-rokotteella. Israelissa tiedetään myös, kuinka tärkeää rokotesuojalle on tehosteannos lääkevalmistajan ohjeiden mukaan, jotta täydellinen teho saavutetaan (The Times of Israel 19.1.2021).

Tuo em. lehtijutun mukaan yli 2 miljoonalla israelilaisella on BioNTech/Pfizer-rokotteen perusannos ja yli 400 000:lla on jo myös tehosteannos. Vain perusannoksen saaneilla 12 400:lla on ollut positiivinen koronavirustestitulos, mikä vastaa 0,62 prosenttia perusannoksen saaneista. Sen sijaan tehosteannoksen saaneilla vain 69:lla on ollut positiivinen koronavirustestitulos, mikä vastaa 0,017 prosenttia (!!!) täyden rokotteen saaneista. Rokote on ollut käytännössä teholtaan sataprosenttinen.

Kun Suomessa päätettiin BioNTech/Pfizerin rokotteen tehosteannoksen saantiajan pidentämisestä, onko tarkoitus ollut laskea sen tehoa? Perusannoksella vaste on hyvä, mutta vain tehosteannoksella on saatavissa se täydellinen suoja, joka herättää täyden luottamuksen rokotteeseen. Rokotustoimien kohteeksi valittujen pitää saada turva nopeasti eikä rokotuskohteiksi valittuja ihmisiä pidä pitää epävarmuudessa kuukausia.

Joko rokotetaan täydellistä turvaa luoden tai sitten ei rokoteta luoden samalla vain huolestuneisuutta rokotteen tehosta.

****

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet esiintyy julkisuudessa kuin virkamies kuunaan. Tiedostusvälineiden olisi syytä korostaa, että hän on vain yhden yliopiston – Tampereen yliopiston – yksi työntekijä, ei virkavastuulla oleva virkamies.

”Alle 55-vuotiaille [AstraZenecan rokotteen] suojateho on kiistaton. Näyttö on niukka vanhemmissa ikäryhmissä, mutta sitä ei pidä tulkita niin, etteikö rokote antaisi suojaa myös iäkkäillä” totesi Rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet – tuo joka paikan rokotehöylä nro 1 – Helsingin Sanomissa (HS 29.1.2021).

No, antaa ne pitkät kalsaritkin suojaa 40 asteen pakkasessa, mutta eivät ne estä kuolemasta kylmyyteen, jos muuta lämmikettä ei ole.

”On helpotus, että saatiin näin viisas päätös, että se jättää kullekin maalle itselle ratkaistavaksi, miten ne tätä lupaa käyttävät. Ei ole rajattu pois sitä mahdollisuutta, että rokotetta voidaan käyttää yli 55- tai 65-vuotiaille.” totesi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek – tuo joka paikan rokotehöylä  nro 2 – tuossa samassa Helsingin Sanomien jutussa (HS 29.1.2021).

THL:n Nohynek aikoo siis rokotuttaa vanhempia ikäpolvia AstraZenecan rokotteella, vaikka rokotteen riittävästä tehosta noissa ihmisryhmissä ei ole riittävää tutkimuspohjaista tieteellistä näyttöä.

”Asiantuntija koronarokotteiden tehosta: ’Henkilö, joka rokotteesta huolimatta saa taudin, on saattanut hyötyä siitä kaikkein eniten’” (Yle 6.2.2021).

Tuo uutisjutun otsikossa nimetty asiantuntija on Mika Rämet, kukas muukaan, joka selitellee asioita parhain päin oman lempirokotteensa nimissä.

”Jos rokotteen teho on 70 prosenttia, se ei tarkoita sitä, että 30 prosenttia ei hyötyisi rokotteesta mitenkään. Käytännössä rokote tulee hyödyttämään melkein kaikkia lievittämällä koronataudin vaikeusastetta.” Rämet taivastelee Ylen sivuilla.

Rämeen mukaan ei siis väliä, sairastuuko AstraZeneca-rokotettu koronaan, kunhan ei sairastu niin vakavasti, että Suomen tehohoitokapasiteetti joutuisi koville.

****

Meillä on siis AstraZenecan rokote, jonka teho korkeintaan 60–70 prosenttia, mutta meillä on BioNTech/Pfizerin ja Modernan rokotteet, joiden teho on 95 ja 94 prosenttia. Israel alkaa olla hyvä käytännön esimerkki BioNTech/Pfizerin rokotteen tehosta.

Miksi käyttää vähemmän hyödyllistä AstraZenecan rokotetta etenkin vanhemmista ikäryhmissä, jos meillä on hyödyllisemmät BioNTech/Pfizerin ja Modernan rokotteet?

Minä en ainakaan halua kärvistellä AstraZenecan rokotteen kanssa lopun ikää kunnes korona on täysin hävinnyt maailmasta vaikka saisinkin sen nopeammin, vaan mieluummin odotan rokottamattomana sellaista rokotetta, jonka teho on osoitettu tutkimuksissa ja sitä kautta luottamus on syntynyt. BioNTech/Pfizerin ja Modernan rokotteet nykytutkimuksien valossa ovat siis minulle OK.

Miksi ajaisin lopunikää itäsaksalaisella kaksitahti-Wartburgilla, jos voi ajaa muutaman kuukauden odotuksen jälkeen länsisaksalaisella Mersulla?

Jos jotain tehdään, tehdään se kunnolla eikä vähän sinne päin.

”AstraZenecan rokotteen suojateho työikäisillä on ihan kiistaton, sitä ei tarvitse miettiä. Tämän hetkiset tiedot näyttävät, että se toimii hyvin myös vakavaa infektiota vastaan. Rokotteen suojateho on parempi kuin esimerkiksi tyypillisen kausi-influenssarokotteen suojateho.” Rämet taivastelee vielä kertaalleen saman asian Ylen sivuilla, minkä taivasteli kertaalleen myös Helsingin Sanomissa. Kaveri taitaa olla varsinainen taivastelijoiden taivastelija.

Sillä ei ole merkitystä, onko AstraZenecan rokotteen teho parempi kuin tyypillisen kausi-influenssarokotteen suojateho, koska COVID-19-taudissa kysymys on vakavuudeltaan paljon pahemmasta kuin kausi-influenssa. Me vertailemme nyt eri COVID-19-tautia vastaan kehitettyjä rokotteita emmekä koronaa kausi-influenssaan.

Kun AstraZenecan rokotteen suojateho työikäisillä – siis alle 55 vuotiailla työikäisillä – on kiistaton, miksi Rämet ja kumppanit THL:ssä ovat aloittamassa rokotukset tuota ikärajaa vanhemmilla?

Jos THL:n johtamana aloitetaan Suomessa rokottaa vanhempia AstraZenecan rokotteella, niin rikosoikeudellisessa vastuussa asiasta pitää olla THL:n, kun ja jos rokotteella ei ole tutkimuksin osoitettuna riittävää tehoa kuin alle 55-vuotiaille.

Ei tutkimuksia ja ohjeita tehdä huvin vuoksi ja niiden perusteella on tehtävä päätökset niin, että ne kestävät tarvittaessa myös juridisen oikeustarkastelun.

****

Keväällä, kun koronaepidemia alkoi, THL:n Mika Salminen oli pahasti vääränsuuntaisella polulla. Kirjoitin asiasta blogin maaliskuussa (US-blogi 16.3.2020). Tuo polku oli sama kuin Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnellillä, joka ei ole vieläkään oikein saanut päivitettyä ajatuksiaan koronaviruksen käyttäytymisen edellyttämiin uomiin. Salminen kyllä huomasi varmaankin julkisen kirjoittelun evästämänä, että koronavirus tarvitsee uudenlaista ajattelua.

Hyvä esimerkki on suomalaisen poliitikko- ja virkamieskunnan toiminta ulkorajoillamme viime keväästä lähtien. Aasian maiden esimerkit osoittivat jo aikaisin keväällä, että koronaviruksen hallinta edellyttää sen pääsyn estämistä valtion ulkorajoilla.

Millään muulla toimenpiteellä koronvirusta ei saada yhtä tehokkaasti hallintaan kuin pysäyttämällä se jo ulkorajalla. Kirjoitin minäkin asiasta tulikiven katkuisen kirjoituksen maaliskuussa käyttäen Etelä-Koreaa mallinna (US-blogi 30.3.2020).

Niin, missä ole nyt lähes vuosi noiden tapahtumine jälkeen? Junnaamme edelleen tartuntatautilain muutosta, että edes pakkotestaaminen saataisiin ulkorajoille.

Voi jessus sentään tätä suomalaispoliitikkojen ja virkamiesten koronatuhertamista Suomen maassa!

****

Nyt on kevään taudinhallinnasta siirrytty rokotuksiin.

Länsimaissa on ymmärrettävästi huoli rokotustahdista, mutta siitä huolimatta on syytä olla tarkka, että rokotus saadaan hoidettua harkitusti ja koronavirus saadaan rokotettua ulos tästä maailmasta.

Piikki ei ratkaise, vaan se, mitä piikistä ruiskutetaan. Kaikki jo kehitetyt ja kehittelyvaiheessa olevat rokotteet eivät ole yhdenvertaisia. Kaikki eivät ole Wartburgeja eivätkä kaikki ole Mersuja.

Rokotteiden laatua on syytä katsoa tarkkaakaan, kenelle mikin rokote sopivat parhaiten niin, että lopputulos olisi kerralla tehokas. Tutkimuksien tulokset pitää ottaa tosissaan eikä niitä virkamiesten eikä kaiken maailman Rämeitten pidä lähteä kiertämään.

Rokotusjärjestyksen tulee olla rokotelaatujen vuoksi tarvittaessa muuntuva. Muutaman kuukauden viive ei ole mitään, jos sillä varmistetaan paras mahdollinen lopputulos ja enne kaikkea kansalaisten luottamus rokotuksiin.

Kaikkein oleellisinta on, että rokotettava luottaa saamaansa rokotteeseen ja voi käyttäytyä rokotuksen jälkeen normaalisti. Jos tuota ei rokotuksella saavuteta, on turha haikailla taloudenkaan saamista epidemiaa edeltäneelle tasolle. Maailma ei siis silloin aukene.

Yli 55-vuotiaille pitää olla tarjottavana BioNTech/Pfizerin tai Modernan rokote vaihtoehtona niin kauan kuin AstraZeneca ei ole tutkinut rokotteensa vaikututusta ja tehoa hyväksyttävästi tuossa ikäryhmässä.