Ensin lapsiperheet 1987, sitten eläkeläiset 2018 ja nyt työikäset 2023 – SDP:n vaalitäkyjen pyhä kolminaisuus

”Tavoitteena on, että perhepoliittisen tuen uudelleen suuntaamisen ja lapsilisien korottamisen avulla, lapsilisät kolminkertaistetaan. Ne tullaan suorittamaan kerran kuukaudessa.”

”Lapsilisien kolminkertaistaminen on kova tavoite, mutta se ei ole tyhjä lupaus. Jotta pääsisimme tuohon tavoiteltuun tulokseen, lapsilisien korottamiseen, olisi sen lisäksi, mitä saamme tuen uudelleen suuntaamisesta, suunnattava uusia varoja 500 miljoonaa markkaa vuodessa koko vaalikauden ajan.”

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Kalevi Sorsa kertoi noilla sanoilla 3. maaliskuuta 1987 SDP:n puolueneuvostossa, että SDP vaatii kolminkertaistamaan lapsilisät.

SDP:n vaalitäky ei mennyt läpi etenkään Ylen vaalitenteissä. Toimittajat Leif Salmén ja Pekka Oksala laittoivat puoluesihteeri Erkki Liikasen ja Tampereen apulaiskaupunginjohtaja Kaarina Suonion koville. Demarikaksikko ei selviytynyt puoluetentistä kuivin jaloin. Salmén ja Oksala puhkoivat vaalisuossa rämpivän kaksikon kumisaappaat ja jalat kastuivat.

Liikanen häkeltyi vaalitentissä täysin, kun Salmén laski koko hienon lupauksen tuovan vain vaivaisen markan lisää päivässä lasta kohti.

”Tässä täytyy olla jokin laskuvirhe tai väärinkäsitys.”, Liikanen toisteli.

Tuo SDP:n vaalitenttiosuus lapsilisistä löytyy Yle Areenan sivuilta (Tentaattorina Leif Salmén 23.11.2011, Eduskuntavaalien vaalitentti 1987: SDP (ote), 6:26).

Vielä ennen vaaleja Liikanen valjasti tietokoneenkin laskemaan esimerkkiperheille uudistuksen hyötyjä.

Vuoden 1987 eduskuntavaalit pidettiin 15.–16. maaliskuuta 1987. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai 24,14 prosenttia äänistä ja oli suurin puolue. Kokoomus tuli kakkoseksi 23,13 prosentin kannatuksella. SDP menetti vaaleissa 100 622 ääntä ja 2,6 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Kokoomus lisäsi 1,0 prosenttiyksikköä kannatustaan.

SDP:n vaalitäky lapsiperheille ei mennyt läpi eikä tuottanut tulosta.

****

”Erityisesti lupaan, että SDP tulee parantamaan pienillä eläkkeillä kituuttavien ihmisten, Suomen rakentajien, toimeentuloa. Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1 400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat.” (STT Info, SDP 1.5.2018).

Tuo lainaus on SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vuoden 2018 vappupuheesta Lahden torilla. SDP lupasi edellisen puheenjohtajansa Antti Rinteen suulla korottaa alle 1 400 euron eläkkeitä nettomääräisesti vähintään sadalla eurolla vaalikauden aikana. Vaaleihin oli vielä tuolloin vajaa vuosi aikaa.

”Nostetaan pienituloisten, alle 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien eläkeläisten ansioita 100 eurolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja kohtuullistetaan. Lisäksi asiakasmaksujen, lääkkeiden ja matkakulujen omavastuuosuuksien maksukatot yhdistetään esim. kuukausittaisen takuueläkkeen tasolle.”, luki puolestaan SDP:n vuoden 2019 eduskuntavaalien vaaliohjelmassa (Tulevaisuuslinja, SDP:n vaalitavoitteita ja muutoksen suunta 2030).

Vuoden 2019 eduskuntavaalit pidettiin 14. huhtikuuta 2019. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue sai 17,7 prosenttia äänistä ja oli suurin puolue. Perussuomalaiset tuli kakkoseksi 17,5 prosentin kannatuksella. SDP sai vaaleissa 546 471 ääntä ja lisäsi 1,2 prosenttiyksikköä kannatustaan. Perussuomalaiset menetti 0,2 prosenttiyksikköä kannatustaan.

”Pääministeri Sanna Marin (sd.) myönsi sunnuntaina [14.6.2020], että hänen hallituksensa ei kykene lunastamaan silloisen oppositiojohtaja Antti Rinteen lupausta sadan euron korotuksesta alle 1 400 euron eläkkeisiin.” (Suomenmaa 17.6.2020).

****

”Suomeen tulisi ensi vaalikaudella perustaa kansallinen hyvinvointiohjelma, jolla parannettaisiin varsinkin pienituloisimpien ihmisten terveyttä, esittää SDP. Osa ohjelmaa olisivat niin sanotut hyvinvointipysäkit, joissa jokainen yli 18-vuotias kutsuttaisiin säännöllisin 2–5 vuoden väliajoin vapaaehtoiseen terveystarkastukseen. Siinä käytäisiin läpi terveydentila ja riskitekijät. Esikuvana olisi lasten terveyttä edistävä neuvolatoiminta.” (Yle 9.3.2023).

SDP on nyt perustamassa yli 18-vuotiaille aikuisille neuvolatoimintaa.

SDP on laskenut, että hintalappu tuolle aikuisneuvolatoiminnalle olisi 116-305 miljoonaa euroa vuodessa.

Haarukka on siis todella leveä, 189 miljoonaa euroa. SDP ei siis osaa itsekään laskea, mitä uudistus tarkasti maksaisi.

Sen sijaan tuodut hyödyt on osattu laskea miljardin kymmenesosan tarkkuudella: 10,5 miljardia euroa.

”Alimman tuloluokan terveyden parantaminen toisi 1,9 miljardin säästöt, puolue perustelee.” (HS 9.3.2023).

Laskelman on tehnyt konsulttiyhtiö FCG Finnish Consulting (kotisivut). Kaiken maailman höperyyksiin tuo FCG onkin lähtenyt tehden samalla itsestään täyden pellen. Kun Liikanen perusteli lapsilisien kolminkertaistamisen uskottavuutta tietokonelaskelmien voimalla, Rinne perustelee aikuisneuvoloiden valtion taloudelle tuomia säästöjä konsulttitoimiston voimalla.

Kyse tuossa vaalitäyssä on siitä, että SDP esittää valtiontalouden mukamassäästöjä alimpien tulotasojen terveyden kustannuksella – että edes jotain säätöohjelmaa olisi esitetty vaalikeskusteluun muille puolueille.

Kyse on siitä, että aikuisten neuvoloilla SDP saisi alempien tuloluokkien keskimääräisen sairastavuuden vähennettyä samalle tasolle kuin ylimpien tuloluokkien. Siis, että vapaaehtoisella neuvolatoiminnalla kyettäisiin muuttamaan ihmisten elintottumuksia. Syömään terveellisemmin, liikkumaan enemmän, nukkumaan pidempään, käyttämään vähemmän alkoholia ja tupakoimaan vähemmän.

”Tähän päästäisiin, jos alimman tuloviidenneksen ihmiset saataisiin huolehtimaan terveydestään keskimäärin yhtä hyvin kuin toiseksi alimpaan tuloluokkaan kuuluvat.”, Rinne letkautti.

Tuossa on vain jos-sana, joka vie koko säästörakennelman hötön päälle. Ei pelkällä neuvolatoiminnalla alimpien tuloluokkien ihmisiä saada parantamaan terveyttään suhteessa ylempiin tuloluokkiin.

Neuvolatoimintaa on harrastanut jo mm. Helsingin kaupunki Kundit kondikseen, 40-vuotiaan miehen terveystarkastus -hankkeella (Helsingin kaupunki, sähköinen terveystarkastus).

Taas kerran SDP:n perusteetonta unelmahöttöä vaalien alla vastaavasti kuin lapsilisien kolminkertaistaminen vuonna 1987 tai 100 euron lisäys alimpiin eläkkeisiin vuonna 2018.

Kokoomuksen Kai Mykkänen on valmis lyömään kättä päälle Antti Rinteen kanssa, jos SDP:n sopeutuskeino tepsii sote-menoihin (Yle 6.3.2023).

SDP:n Antti Rinne ja Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen väittelivät asiasta A-studiossa.

Rinne ei uskaltanut lyödä kättä päälle Mykkäsen kanssa siitä, että tämän SDP:n ehdotus kykenisi hillitsemään terveydenhuollon menokasvua edes miljardilla (Yle Areena, Kai Mykkänen ja Antti Rinne debatoivat A-studiossa, 0:45, 6.3.2023).

Koko maanantai-illan A-studio löytyy myös Yle Areenasta (Yle Areena, A-studio, Ministeriön madonluvut, 41:37, 6.3.2023).

Jos Ylen tai muiden televisiomedioiden vaalitenttijöinä olisi Pekka Oksalan ja Leif Salménin tapaisia ammattilaisia, tuo tämänkertainen SDP:n vaalitäky olisi pian ammuttu alas.

Saapa nähdä, kykenevätkö nykyiset vaalitenttijät.

SDP on varsinainen vaalien täkytaiteilija vuosikymmenestä toiseen.

SDP harrastaa vaalista toiseen näitä hyvin kyseenalaisia täkyjä saadakseen lisäkannatusta. Luulin, että Sanna Marinin myötä SDP pääsisi näistä eroon, mutta Antti Rinne taustalla tuntuu edelleen häärivän.

Nyt jo toisen kerran.

****

”Väestön ikääntyminen ja sitä seuraava hoito- ja hoivamenojen kasvu luovat painetta julkiseen talouteen tulevina vuosikymmeninä. Siksi julkista taloutta on hoidettava kestävästi. Tehokkain keino julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi on korkea työllisyys. Se mahdollistaa julkisen talouden kestävyyskriteerien noudattamisen. Niiden ohella tavoitteena on, että normaalin suhdannetilanteen oloissa velka/BKT-suhde laskee edelleen. Talouspolitiikka on mitoitettava vastasyklisesti, eli finanssipolitiikka viritetään kulloisenkin suhdannetilanteen edellyttämällä, työllisyyttä tukevalla tavalla.” (Tulevaisuuslinja, SDP:n vaalitavoitteita ja muutoksen suunta 2030).

Oheinen on kirjattu SDP:n vuoden 2019 edustavaaliohjelmaan, jonka periaatteet ja tavoiteteet pitäisi kestää vuoteen 2030.

Kuinka sitten kävikään.

Ensinnäkin, vaikka työllisyysaste on ennätyskorkealla, ei julkisen talouden kestävyyttä ole kyetty turvaamaan, vaan edessä ovat mittavat valtiontalouden leikkaukset.

”Niiden ohella tavoitteena on, että normaalin suhdannetilanteen oloissa velka/BKT-suhde laskee edelleen.”, SDP siis kirjaa vaaliohjelmassaan vuonna 2019.

Rinteen hallitus aloitti toimintansa 6. kesäkuuta 2019. Rinteen hallitus teki syksyllä 2019 ensimmäisen koko vuoden budjettinsa vuodelle 2020.

Kun julkisyhteisöjen EDP-velan BKT-suhde oli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksillä (Q4) Sipilän hallituksen vuoden 2019 budjetin jäljiltä 64,9 prosenttia, BKT-suhde oli vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksillä (Q1) Rinteen hallituksen vuoden 2020 budjetin jäljiltä jo peräti 69,5 prosenttia.

Kun vuonna 2019 valtionvelka velka oli 44,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, oli se seuraavana vuonna jo peräti 52,5 prosenttia.

EPD-velka (Excessive Deficit Procedure) on julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka nimellisarvoisena. Sulautettu velka tarkoittaa, että siitä on poistettu osasektoreiden (valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen) väliset velkaerät. Bruttovelka ja käsittää käteisrahan ja talletukset, arvopaperit sekä lainat.

Koronasta ei ollut tietoakaan vuonna 2019, kun SDP teki ensimmäistä valtionbudjettiaan vuodelle 2020.

SDP:n vaaliohjelmaan kirjattu ”Normaalin suhdannetilanteen oloissa velka/BKT-suhde laskee edelleen” ei siis pätenyt heti vaalien jälkeen enää, vaan SDP pisti Rinteen johdolla velkarahaa haisemaan – ja rankasti laittoikin.

Pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin on pistänyt haisemaan vieläkin enemmän. Vaikka koronan jälkeen talouskasvu on ollut vuonna 2022 vahvaa ja maassa on ankara työvoimapula, SDP:n johtama hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2023 oli edelleen 8,1 miljardia euroa alijäämäinen. Tänäkin vuonna joka kymmenes euro on edelleen velkaeuro.

SDP ottaa velkaa eikä siinä paljon korkeasuhdanteet paina. Aina vain uutta velkaa suhdanteista riippumatta.

”Valtio, paikallishallinto ja hyvinvointialueet ovat syvästi alijäämäisiä: alijäämä on noin 12 miljardia euroa vuonna 2026. Arvio kestävyysvajeesta on noin 9 miljardia euroa vuoden 2026 tasolla.” (Valtiovarainministeriö, Taloudellinen katsaus, Syksy 2022 19.9.2022).

Onko millään muulla puolueella vaalilupaukset ja vaaliohjelmat enemmän harjoitetusta politiikasta poikkeavia kuin SDP:llä?

Eipä taida olla. Siitä kertoo SDP:n vaalilupausten pitkä historia vuodesta 1987.

SDP on ajanut neljässä vuodessa valtiontalouden niin pahaan velkakierteeseen, että muut puolueet joutuvat oikomaan tuota kierrettä vähintään vuosikymmenen.

Kuinka paljon SDP onkaan tehnyt turmioita neljän vuoden aika Suomelle.

Aivan käsittämättömän määrän.