EU-pakotteet vuotavat pahoin Venäjän johtaman Euraasian talousliiton kautta ja Venäjä kiittää

”В Казахстане стартовало производство мотоциклов российской марки «Урал». Выпуск наладили на заводе в городе Петропавловск: первыми собранными мотоциклами стали трехколесные GearUp с коляской в красном цвете кузова. Осваивать новые сборочные мощности пришлось из-за сложившейся геополитической обстановки, которая мешает экспорту мотоциклов из российского Ирбита за рубеж. При этом на ирбитском заводе уточняли, что производство в России остановлено не будет.” (motor 2.8.2022).

Vapaasti suomennettuna tuon venäläisen motor-autolehden (kotisivut) kolme virkettä:

”Venäläisen Ural-merkkisten moottoripyörien tuotanto on alkanut Kazakstanissa. Tuotanto käynnistettiin Petropavlovskin kaupungin tehtaalla: ensimmäiset kootut moottoripyörät olivat punavärisiä sivuvaunullisia kolmipyöräisiä Gear Up -malleja. Uusia kokoonpanotiloja oli tarpeen kehittää vallitsevan geopoliittisen tilanteen vuoksi, mikä estää moottoripyörien viennin venäläisestä Irbitistä ulkomaille. Samalla Irbitin tehdas tarkensi, ettei tuotantoa Venäjällä lopeteta.”

Virallisesti em. Ural tunnetaan vanhastaan nimellä IMZ-Ural tai vain IMZ (Ирбитский мотоциклетный завод, ИМЗ). Kazakstanin kokoonpanotehtaan lähes koko moottoripyörätuotanto toimitetaan Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Eurooppaan, Australiaan ja Japaniin. Lisäksi jutussa todetaan, että nykyinen pakotetilanne vaikeuttaa komponenttien ostamista Ural-moottoripyörävalmistajan kokoonpanotuotantoon Venäjällä.

Lehtijuttu toteaa suoraan, että moottoripyöriä valmistavalle Uralille («Урал» Мото, Ural Moto) uuden tehtaan osto Kazakstanista oli välttämätöntä, jotta venäläisten moottoripyörien myyntiä voitiin jatkaa ulkomaille pakotteista huolimatta.

95 prosenttia Uralin moottoripyöristä on viety ulkomaille kaikenlaisiin ”vääriin” maihin, 75-80 prosenttia komponenteista tuodaan ulkomailta kaikenlaisista ”vääristä” maista. ”Väärillä” mailla tarkoitan maita, jotka noudattavat länsimaiden asettamia pakotteita.

Tuotanto Petropavlovskin tehtaalla Kazakstanissa («IMZ-Казахстан – Урал») alkoi elokuussa 2022. Elokuussa tehdas arvioi vuoden 2022 tuotannoksi 900-1 000 moottoripyörää.

Irbitin moottoripyörätehtaan tuotanto Venäjällä loppui helmikuussa 2023. Tehtaalla ei ollut enää tuotantomahdollisuuksia pakotteiden vuoksi (Forbes 23.2.2023).

Ural-nimi tunnetaan myös kuorma-autojen valmistajana. Kuorma-autoja valmistavalla Uralilla on myös Ural-kuorma-autojen (Автозавод «УРАЛ») kokoonpanotehdas Kazakstanissa. On tosin ollut jo vuodesta 2013, mutta nyt myös kuorma-autotuotantoa on siirretty Venäjältä Kazakstaniin, jotta tarpeellisten länsimaisten osien saanti olisi turvattu. Koottuja autoja viedään takaisin Venäjälle.

25. helmikuuta 2023 EU-maat asettivat 10. pakotepaketissa Ural-autotehtaalle pakotteita emoyhtiön kautta. Tuo emoyhtiö on englanninkieliseltä nimeltään United Machine Building Group (Объединённая машиностроительная группа, ОМГ, ИНН 7722469161). Yhtiölle asetettiin pakotteet, koska se ”toimittaa Venäjän asevoimille valmistamiaan kuorma-autoja ja muita ajoneuvoja, joita käytetään hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan” (pakotelistan yhteisö nro 191, Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2023/429 25.2.2023).

Pakotteiden myötä yhtiö aikoo siirtää kuorma-autojen kokoonpanoa edelleen Venäjältä Kazakstaniin.

Venäläiset Ural-yritykset ovat vain yksi esimerkki, miten venäläinen läntistä ulkomaankauppaa harjoittava teollisuustuotanto on keksinyt kiertää länsimaista pakotepolitiikkaa.

****

Euraasian talousliittoon (Евразийский экономический союз, ЕАЭС) kuuluvat Venäjä, Kazakstan, Valko-Venäjä, Kirgisia ja Armenia. Talousliittoa kutsutaan myös Euraasian talousunioniksi. Lyhenne latinalasin kirjaimin EAES, joissakin suomalaislähteissä on käytetty myös itse keksittyä JeAES-lyhennettä. Uzbekistan on liiton tarkkailijajäsen kuten myös Moldova ja Kuuba.

Euraasian talousliitto on Euroopan unionin venäläinen vastine.

Kysymys nyt kuuluu, kun EU on asettanut Venäjälle ja myös Valko-Venäjälle talouspakotteita, kuinka nuo kaksi maata ovat kyenneet kiertämään asetettuja pakotteita käyttämällä hyödyksi Euraasian talousliittoon kuuluvia Kazakstania, Kirgisiaa ja Armeniaa sekä tarkkailijajäsen Uzbekistania.

Kyse on Venäjän ja Valko-Venäjän pyrkimyksistä käyttää noita neljää valtiota ns. kolmansina valtioina, joiden kautta Venäjä ja Valko-Venäjä tuovat maahan lännestä pakotteiden alaisia tuotteita ja vievät maasta länteen pakotteiden alaisia tuotteita.

Etenkin Venäjällä on ollut halukkuutta siirtää noihin Euraasian talousliittoon kuuluviin maihin ja etenkin Kazakstaniin sellaista tuotantoa, joihin tarvitaan länsimaisia pakotteiden alaisia komponentteja. Esimerkkinä edellä mainittu Ural-moottoripyörävalmistaja.

Hyöty valuu pakotteista huolimatta Venäjälle.

Vastaavaa kuin Venäjä, harrastaa myös pakotteiden kourissa oleva Iran. Iran on perustanut Shahed-drooneja valmistavan tehtaan keskiaasialaiseen Tadžikistaniin. Tadžikistanin tehtaalla Iran valmistaa Ababil-2-drooneja (Ababil-2) sekä ilmeisemmin myös droonimoottoreita (US-blogi 12.11.2022).

****

Yhdistyneiden kansakuntien UN Comtrade Database -sivusto on erinomainen tilastosivusto, jos on tarvetta tarkastella yksityiskohtaisesti maailmanlaajuista valtioiden välistä kauppaa. Kyse on Comtrade-tietokannasta, joka on maailman kattavin globaalin kaupan tietoalusta.

Kuinka EU:n vienti on kehittynyt viime vuonna Venäjälle, Valko-Venäjälle, Kazakstaniin, Kirgisiaan ja Armeniaan sekä myös Uzbekistaniin alkaen viime helmikuusta, jolloin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja jolloin nykyiseen sodankäyntiin liittyviä talouspakotteita aloitettiin säätää?

Politiikan toimivuus näkyy aina tilastoista. Jos haluat selvittää jonkin poliittisen päätöksen vaikutuksia, tarkastele aina aluksi tilastoja. Jos talouteen liittyvä poliittinen päätös ei näy tilastoissa, päätös on ollut merkityksetön. Jokaisella taloudellisella päätöksellä on oltava aina vaikutusta tilastoihin. Tilastot ratkaisevat ja kertovat totuuden taloudellisten päätösten onnistumisesta.

Heille, joilla ei riitä pitkäjänniteisyyttä tai muuta kiinnostusta lukea tätä kirjoitusta loppuun, kirjaan tähän oleellisimmat Comtrade-tietokannasta ongitut ja seuraavissa luvuissa esitetyt huomiot:

• EU:n Venäjälle ja Valko-Venäjälle asettamat pakotteet eivät ole enää vähentäneet vientiä noihin maihin kesäkuun 2022 jälkeen. Useilla pakotekierroksilla asetetuilla pakotteilla ei ollut enää erityistä vaikutusta viennin määrään viime vuoden jälkipuoliskolla.
• Venäjän hyökättyä Ukrainaan on EU:n kuukausittainen vienti Valko-Venäjälle kasvanut kesäkuusta 2022 joulukuuhun 2022 kaksinkertaiseksi. Valko-Venäjän osalta EU:n asettamat pakotteet vuotavat pahoin. Pakotteet vuotavat Valko-Venäjän kautta Venäjälle.
• Pakotteet vuotavat pahoin myös Keski-Aasian neljän valtion (Kazakstan, Kirgisia, Armenia sekä Uzbekistan) kautta Venäjälle. Kuukausikohtainen vienti EU:sta noihin valtioihin kasvoi helmikuusta 2022 joulukuuhun 1,5 miljardia dollaria, mikä tarkoittaisi vuosikohtaisesti peräti 18 miljardin dollarin vientilisäystä. Vauhti on lisäksi kiihtyvä. Pakotteet vuotavat noiden neljän valtion kautta Venäjälle.

EU:ssa ja EU:n jäsenmaissa on syytä miettiä noilta osin pakotteiden toimivuutta ja ryhtyä korjaaviin toimenpiteisiin.

****

Tarkastellaan aluksi Comtrade-tietokannan tilastotiedoista luotujen Excelin viivakaavioiden avulla EU:n kauppaa Venäjän, Valko-Venäjän, Kazakstanin, Kirgisian, Armenian sekä Uzbekistanin kanssa vuosina 2011-2022. Viivakaavioista näemme, miten EU:n vuonna 2014 alkanut pakotepolitiikka ja pakotepäätökset ovat vaikuttaneet tavarakaupan vuositason volyymeihin. Kuinka EU:n asettamat pakotteet näkyvät kauppatilastoissa ja mitä johtopäätöksiä pakotteiden toimivuudesta voidaan vetää. Viivakaaviot ovat hyvin paljastavia ja osoittavat tilastoista tosiaankin pakotteiden vaikutuksia.

Viralliset tilastot eivät siis valehtele.

Comtrade-tietokannasta ei sen sijaan löydy tilastotietoja viennin kehityksestä Venäjältä, Valko-Venäjältä, Kazakstanista, Kirgisiasta, Armeniasta sekä Uzbekistanista EU:hun. Kyse lienee siitä, että nuo kuusi valtiota ovat nihkeitä ja/tai haluttomia toimittamaan noita kauppatilastotietoja tai sitten kauppatilastojen laadinta ja tietopalvelu ovat muutoin puutteellista tai hidasta. Noita tilastotietoja tuoreina ei oikein löydy edes noiden maiden valtiollisten tilastolaitosten sivuilta.

Olisi erityisen tärkeää analysoida myös sitä, miten noiden kuuden maan vienti EU:hun on kehittynyt vuosina 2011-2022 ja erityisesti helmikuusta 2022 eteenpäin.

Jos noista edellä olevista viivakaavioista tehdään yksi johtopäätös vuoden 2022 osalta, niin EU:n vienti Venäjälle ja Valko-Venäjälle supistui yhteensä 48,0 miljardia dollaria, niin samanaikaisesti neljän Keski-Aasian valtion tuonti EU:sta kasvoi yhteensä 6,5 miljardia dollaria. Tuo 6,5 miljardia on lukuna merkittävä ja on 13,5 prosenttia luvusta 48,0 miljardia.

On selvää ja on syytä tehdä johtopäätökset jo tässä vaiheessa, että etenkin Venäjä tulee kiertämään EU:n, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian sekä muiden länsimaiden asettamia pakotteita Euraasian unionin ja muiden Keski-Aasian valtioiden kautta. Venäjän vetämä prosessi on vasta alussa ja ensimmäiset kuukasikohtaiset vientiluvut EU:sta noihin Keski-Aasian valtoihin olivat suuria vasta viime vuoden lopulla. Tuosta enemmän seuraavassa luvussa.

Vuodessa Venäjä on saanut jo paljon aikaan. Venäjän ja Keski-Aasian valtioiden päämäärät näyttävät olevan yhtenäiset ja yhteiset, koska kyseessä on hyvästä bisneksestä kaikille osapuolille. Kuinka käy, mikäli sota jatkuu pitkään ja sama kehitys jatkuu. Sitä olisi syytä alkaa EU:ssa miettiä kiireenvilkkaan. Kyse on pakotteiden kiertämisetä kolmansien maiden kautta, mitä ongelmaa ei etenkään EU:ssa ole yritetty ratkaista.

Yllä olevien viivakaavioiden tietokanta löytyy seuraavasti:

• EU:n vienti Venäjälle ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Russia 2011-2022
• U:n vienti Valko-Venäjälle ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Belarus 2011-2022
• EU:n vienti Kazakstaniin ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Kazakhstan 2011-2022
• EU:n vienti Kirgisiaan ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Kyrgyzstan 2011-2022
• EU:n vienti Armeniaan ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Armenia 2011-2022
• EU:n vienti Uzbekistaniin ajanjaksolla 2011-2022: Comtradeplus, Export EU-Uzbekistan 2011-2022.

****

Tarkastellaan Comtrade-tietokannan tilastotiedoista luotujen Excelin viivakaavioiden avulla EU:n kauppaa Venäjän, Valko-Venäjän, Kazakstanin, Kirgisian, Armenian sekä Uzbekistanin kanssa viime vuodelta osalta viime helmikuusta alkaen. Venäjä siis hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Kuinka EU:n asettamat pakotteet näkyvät kuukausitason kauppatilastoissa ja mitä johtopäätöksiä pakotteiden toimivuudesta voidaan vetää vuoden 2022 osalta.

Yllä olevissa viivakaavioissa esitetty tietokanta ajanjaksolla 2/2022-12/2022 löytyy seuraavasti:

• EU:n vienti Venäjälle ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Russia 1/2022-12/2022
• EU:n vienti Valko-Venäjälle ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Belarus 1/2022-12/2022
• EU:n vienti Kazakstaniin ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Kazakhstan 1/2022-12/2022
• EU:n vienti Kirgisiaan ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Kyrgyzstan 1/2022-12/2022
• EU:n vienti Armeniaan ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Armenia 1/2022-12/2022
• EU:n vienti Uzbekistaniin ajanjaksolla tammikuu 2022 – joulukuu 2022: Comtradeplus, Export EU-Uzbekistan 1/2022-12/2022.

Jos verrataan tammikuun ja helmikuun vientilukuja ja siis ajankohtaa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kaikkiin noihin valtioihin EU:n vienti oli hyvässä kasvussa kuten myös Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Venäjälle 8,0 miljardista dollarista 8,3 miljardiin dollariin ja Valko-Venäjälle 490 miljoonasta dollarista 580 miljoonaan dollariin.

****

Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsimailla on ollut vaikeuksia määrittää suhteitaan niihin vanhoihin neuvostotasavaltoihin, joilla on vahvat suhteet Venäjään, mutta joihin myös Yhdysvallat ja EU on halunnut pitää suhteita. On pyritty menemään eteenpäin jonkinmoista keskitietä ottamatta tarkempaa kantaa näiden maiden osalta asioihin, joihin on ehdottomasti syytä ottaa kantaa. Tarkoitan noilla asioilla pakotteiden toimivuuteen vaikuttavia asioita kolmansien maiden kautta.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, tässä kirjoituksessa mainituissa Keski-Aasian valtioissa lappasi urakalla läntistä virkamieskuntaa, joka kertoi, kuinka tuhoisaa näille maille olisi kiertää pakotteita Venäjän eduksi.

Tuo länsimaiden diplomaattinen toiminta – jos toimintaa tuolla määritteellä voidaan kutsua – tuotti tulosta, mikä on nähtävissä myös tämän kirjoituksen viivakaavioissa.

Keski-Aasian tasavallat huomasivat kuitenkin melko pian, etteivät länsimaat olleet ajatelleet sanktioita heidän varallensa, mikäli suhteet Venäjään pidetään entisellään tai mikäli pakotteita ei otettasi erikseen huomioon.

Pian kauppatavaravirrat alkoivat toimia niin, ettei länsimaiden pakotteista kolmansille osapuolille ollut pelkoa. Tuo kehitys on havaittavissa myös tämän kirjoituksen viivakaavioissa. EU:n vienti Keski-Aasian valtoihin on kasvanut jopa räjähdysmäisesti viime vuoden lopulta alkaen.

Länsimaat eivät siis kyenneet pitämään yllä uhkaa kolmansiin valtioihin kohdistettavilla pakotteilla. Venäjälle ja Valko-Venäjälle asetetut pakotteet alkoivat pian vuotaa pahoin.

Prosessien luomien vaatii totta kai aikansa, kun puhutaan valtioiden välisestä kaupasta tai tuotannon siirtämisestä toisiin valtioihin. Esimerkkinä kirjoituksen alussa mainittu Ural-moottoripyörien tuotannon aloittaminen Kazakstanissa ja tuotannon lakkauttaminen Venäjällä. Aikaa tuotannon ja kaupan siirtoihin on kuitenkin tarvittu vain kuukausia, ei vuosia.

Venäjä yrittää nyt kovasti sopeuttaa talouttaan vallitseviin olosuhteisiin. Kyse on vaimennuksesta pakotteiden asettamiin haasteisiin.

****

Vaikka Yhdysvallat ja EU eivät vielä ole kovasti painostaneet Keski-Aasian valtioita noudattamaan asettuja pakotteita, niin toissijaisten sanktioiden uhka ei ole vielä täysin poistunut.

Toissijaiset pakotteet, joilla tarkoitan kolmansiin osapuoliin mahdollisesti kohdistettavia pakotteita, on se tapa, jolla länsivallat voivat vaikuttaa Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistettujen pakotteiden tehokkuuteen. Jo riittävä uhka voi olla tehokasta.

Edellä esitetystä johtopäätöksinä on syytä kuitenkin todeta, että EU:n vienti Euraasian talousliiton jäsenmaihin ja Uzbekistaniin on kehittynyt kiihtyvästi kohti vuoden 2022 loppua niin, että EU:n syytä kiinnittää kehitykseen erityistä huomiota. Kyse on pakotteiden kiertämisestä, joka on saanut vauhtia viime vuoden lopulla. On syytä odottaa, että sama trendi jatkuu ja vahvistuu tänä vuonna.

Venäjän pakotteet tulevat vuotamaan jatkossa yhä pahemmin Keski-Aasian valtioiden kautta, koska kiertojärjestelmä on osoittanut jo kykynsä ja voimansa. Yritykset oppivat nopeasti toimimaan uusissa olosuhteissa.

Euraasian talousliiton keskiaasialaiset jäsenmaat ovat hyötyneet talouspakotteista ja Venäjän toimista kiertää pakotteita. Tuosta seuraa myös se, että kyseiset maat tulevat integroitumaan tiukemmin Venäjään, etenkin jos Venäjä alkaa siirtää teollisuuttaan yhä suuremmassa mittakaavassa Keski-Aasian vanhoihin neuvostotasavaltoihin kiertääkseen pakotteita. Tuo tarkoittasi EU:n aseman heikkenemistä, vaikka EU onkin pyrkinyt pitämään hyviä suhteita noihin valtioihin ja olla esittämättä aggressiivisia näkemyksiä pakotteiden kiertoon kolmansien valtioiden kautta.

Erityisiä kysymyksiä asettaa Valko-Venäjä. EU on asettanut nimellisesti kovia pakotteita myös Valko-Venäjälle. Vaikka Valko-Venäjän on Venäjän lähin liittolainen myös sotilaallisesti ja itse asiassa Ukrainassa käytävän sodan osapuoli, on EU kasvattanut vientiään Valko-Venäjälle Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24.2.2022.

Kun kuukausikohtainen vienti kesäkuussa 2022 Valko-Venäjälle oli tarkasti 407 miljoonaa dollaria, joulukuussa 2022 se oli jo 872 miljoonaa dollaria. Kuukasikohtainen kasvu siis peräti 465 miljoonaa dollaria. Kuukausikohtaisen viennin arvo on siis tuplaantunut.

Presidentti Aleksandr Lukašenka kiittää EU:ta.

Toinen tilastojen kertoma huolestuttava piirre on, että vaikka EU on asettanut viime vuoden aikana Venäjälle ja Valko-Venäjälle useita pakotepaketteja ja nyt viimeisin helmikuussa 2023 laadittu paketti on jo 10. pakotepaketti, ei kuukausikohtainen vienti EU:sta Venäjälle ja Venäjälle ole enää pudonnut noin 5 miljardin dollarin tasolta (6/2022: 5,198 miljardia dollaria ja 12/2022: 5,032 miljardia dollaria).

Presidentti Vladimir Putin ja presidentti Aleksandr Lukašenka kiittävät EU:ta.

Kuinka kummassa tuo on mahdollista? Eivätkö pakotteet toimi? Kiertääkö EU-maiden yritykset pakotteita ja erityisesti itävaltalaiset yritykset (US-blogi 4.3.2023)?

Yllä oleva kuva on Ylen julkaisemasta lehtikirjoituksesta otsikolla Pakotteiden piirissä olevat tuotteet ovat voineet mennä rajan yli suoraan Venäjälle – epäilyttävä kasvu vientiluvuissa paljastaa ongelman (Yle 3.3.2023).