EU:n asettamat Valko-Venäjä-pakotteet – 40 henkilön virkamieslista ja hirvittävä ponnistus

EU-jäsenmaiden päämiehet pääsivät perjantaina 2.10.2020 Eurooppa-neuvoston kokouksessa viimein sopimukseen Valko-Venäjää koskevista henkilöpakotteista – siis henkilönimistä ja henkilömäärästä.

Pakotelistalle asetettiin yhteensä 40 henkilöä. Kokouksen päätelmät voi käydä lukemassa neuvoston pääsihteeristä ilmoituksesta (EUCO 13/20 2.10.2020).

EU:n Valko-Venäjää koskevilla pakotelistoilla on nyt yhteensä 44 henkilöä. Neljä valkovenäläistä oli asetettu pakotteiden piiriin jo aikaisemmin.

Valko-Venäjää koskevien pakotteiden aikaansaaminen edellytti EU-jäsenmaa Kyproksen saamista pakotteiden taakse. Kypros on harannut oikein perustein vastaan, kun EU ei kyennyt ratkomaan Turkin maahan kohdistamaa uhkaa.

Turkki on tunkeutunut Kyproksen talousvyöhykkeelle etsimään maakaasua. Käsittelin tuota itäisen Välimeren tilannetta tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ”Maakaasusotaa itäisellä Välimerellä – onko EU jäämässä tässäkin Venäjän ja Turkin alle?” (US-blogi 21.9.2020).

Em. EUCO 13/20-ilmoitusasiakrjaan on runoiltu kaksi sivua tekstiä Kyproksen saamiseksi mukaan Valko-Venäjään kohdistettavien pakotteiden taakse (sivut 7 ja 8, kohdat 16–22).

Noissa Turkkia koskevissa kappeleissa toistuu tutut EU-liturgiat, kun päätöksenteossa ei ole kyetty sopimaan mistään vaikuttavasta: ”vuoropuhelun jatkaminen”, ”ovat EU:n intressien vastaisia”, ”kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaisessa vuoropuhelussa ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti”, ”luottamusta rakentavat toimet”, ”tuomitsee voimakkaasti” ja ”kehottaa järjestämään” esimerkkeinä merkityksettömästä EU-sanahelinästä.

EU ei kyennyt asettamaan todellista ja vaikuttavaa uhkaa Turkille. Päätöksissä viitataan SEU 29 artiklan (29 artikla) ja SEUT 215 artiklan (215 artikla) mukaisiin välineisiin ja vaihtoehtoihin. Kyse on mahdollisesti asetettavien pakotteiden puitteista.

Kun lukee noita artikloita huomioiden EU:n kyvykkyys asettaa vaikuttavia pakotteita, niillä ei kyllä luoda yhtään mitään uhkaa kenellekään. Turkki voi pyyhkiä noilla artikloilla kuten myös noilla Eurooppa-neuvoston 2.10.2020 tehdyillä päätöksillä ihan rauhassa persettä. Ovat hyvää vessapaperia. EU:ssa ajatellaan, että asioita pitkittämällä ne ratkeaisivat itsekseen ilman vaikuttavien poliittisten päätösten tekoa.

Kyproksella on Turkki, Suomella on Venäjä. Viimeistään nyt kaikille Suomessa presidentti Sauli Niinistöä myöten on varmasti selvää, ettei EU voida luoda turvaa, jos jokin vihamielinen maa vaikkapa Kyproksen tai Suomen alueelle luvatta tunkeutuu. Kyproksen alueelle siis Turkki, Suomen alueelle Venäjä. Eipä paljon EU:sta ollut Kyproksen avuksi, kun Turkki tunkeutui Kyproksen talousvyöhykevesille etsimään kaasua.

Täysin sama tarve avulle voisi syntyä Suomelle, jos Venäjä tunkeutuisi Suomen aluevesille ”suojaamaan Saksan ja koko EU-Euroopan kaasuenergiahuollolle tärkeitä Nord Stream -kaasuputkia”. Jokainen voi olla takuuvarma, että EU:n puolesta Venäjä saisi touhuilla Suomen vesillä aivan mitä lystää, EU:sta ei olisi avuksi eikä varsinkaan pelotteiden luojaksi.

Toivottavasti Suomi ei elä missään turvallisuuden harhakuvitelmissa EU:n suhteen. Siis niissä sinisilmäisissä harhakuvitelmissa, joissa maa on elänyt jo vuodesta 1995 jo kohta 26 vuoden ajan hakien EU:sta turvaa Venäjän varalta ilman Natoa. Ainakin Sauli Niinistö ja Erkki Tuomioja tuntuvat vahvasti vieläkin elävän tuossa EU- turvallisuustuottajahuumassa pienelle Natoon kuulumattomalle maalle.

****

Kävin pikaisesti läpi ne 40 valkovenäläistä, jotka on nyt asetettu pakotteiden piiriin. Nimet on julkaistu perjantaina 2.10.2020 Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L 319 I/1 EU 2020/1387 2.10.2020). Pakotehenkilöt ovat venäjän kiellellä:

• Юрий Хаджимуратович Караев
• Геннадий Аркадьевич Казакевич
• Александр Петрович Барсуков
• Сергей Николаевич Хоменко
• Юрий Геннадьевич Назаренко
• Хазалбек Бахтибекович Атабеков
• Александр Валерьевич Быков
• Александр Святославович Шепелев
• Дмитрий Владимирович Балаба
• Иван Владимирович Кубраков
• Максим Александрович Гамола
• Александр Михайлович Алешкевич
• Андрей Васильевич Галенка
• Александр Павлович Васильев
• Олег Николаевич Шуляковский
• Анатолий Анатольевич Васильев
• Александр Вячеславович Астрейко
• Леонид Журавский
• Михаил Домарнацкий
• Максим Михович
• Олег Владимирович Маткин
• Иван Юрьевич Соколовский
• Валерий Павлович Вакульчик
• Сергей Евгеньевич Теребов
• Дмитрий Васильевич Реуцкий
• Владимир Викторович Калач
• Олег Анатольевич Чернышёв
• Александр Владимирович Конюк
• Лидия Михайловна Ермошина
• Вадим Дмитриевич Ипатов
• Елена Николаевна Дмухайло
• Андрей Анатольевич Гуржий
• Ольга Леонидовна Дорошенко
• Сергей Алексеевич Калиновский
• Светлана Петровна Кацубо
• Александр Михайлович Лосякин
• Игорь Анатольевич Плышевский
• Марина Юрьевна Рахманова
• Олег Леонидович Слижевский
• Ирина Александровна Целиковец

EU on asettanut aikaisemmin jo vuonna 2004 neljä valkovenäläistä pakotelistalle (Виктор Шейман, Юрий Сиваков, Владимир Наумов ja Дмитрий Павличенко). Noista esimerkiksi Juri Sivakov (Юрий Сиваков) on toiminut Valko-Venäjän ministerinä kahteen otteeseen urheilu- ja matkailuministerinä sekä sisäministerinä.

Pakotteissa kyse oli kahden oppositiopoliitikon (Виктор Гончар ja Юрий Захаренко), yhden liikemiehen (Анатолий Красовский) ja yhden toimittajan (Дмитрий Завадский) ratkaisemattomista katoamisista vuosina 1999 ja 2000. Nämä henkilöt olivat Aleksandr Lukašenkan näkyviä vastustajia.

Kaikki neljä tapettiin eikä ruumiita ole vieläkään löydetty. Kyse oli sisäministeriön valtiollisen nopean toiminnan erityisyksikön toimista (Специальный отряд быстрого реагирования, СОБР). Sama SOBR-yksikkö on touhunnut nyt syksyllä Valko-Venäjän kansalaisia vastaan, kun mielenosoitukset Valko-Venäjällä alkoivat.

Jos jotakin nuo vanhat tapahtumat vuosilta 1999 ja 2000 kiinnostavat, SOBR-yksikössä toiminut Juri Garavski (Юрий Гаравский) paljasti Deutsche Wellen sivuilla, kuinka hän osallistui Juri Zaharenkon (Юрий Захаренко), Viktos Gontšarin (Виктор Гончар) ja Anatoli Krasovskin (Анатолий Красовский) tappamiseen (DW 16.12.2019, LB.ua 19.12.2019). Kaverille ei puheista huolimatta ole vankilan ovi paljonkaan käynyt.

****

En viitsinyt kääntää noita edellisessä kappaleessa lueteltuja 40 nimeä suomen kielelle laajemmin kuin jäljempänä tässä blogikirjoituksessa käsitellyt ihmiset. Englannin kielelle käännettyinä henkiköt löytyvät L 319 I/1 EU 2020/1387 2.10.2020 -asiakirjasta.

Pakotteet käsittävät kyseisten henkilöiden varojen jäädyttämisen EU-maissa ja matkustuskiellon EU-alueelle. Käytännössä ei mitään harmia edes noille pakotelistan henkilöille Valko-Venäjän valtiosta puhumattakaan.

Turistimatkailu esimerkiksi Turkkiin, Egyptiin tai Vietnamiin onnistuu pakotehenkilöille vanhaan malliin. Euroopassakin matkailu onnistuu esimerkiksi Sveitsiin, Norjaan ja Islantiin, kunhan ei nyt EU-alueelle tehdä välilaskua. EU-pakotteet eivät koske EU:n ulkopuolisia ETA-maita, vaan noiden maiden on tehtävä omat pakotepäätöksensä. Iso-Britannia asetti viimeiset omat pakotteensa Valko-Venäjälle 29.9.2020.

Tavallisilla pienipalkkaisilla valtion virkamiehillä niin Valko-Venäjällä kuin Venäjällä tuskin on varoja jäädytettäväksi EU-alueella. Oligarkkien ja korkea-arvoisten virkamiesten varat puolestaan ovat yhtiöiden kautta häivytty omistajatunnistamattomiksi. En löytänyt tilastoa, kuinka paljon Valko-Venäjää tai Venäjää koskevissa henkilöpakotteissa olisi jäädettynä varoja EU-alueella. Ilmeisesti ei yhtään eurosenttiä.

Virkamieskunnalle asetut pakotteen ovat siis vähävaikutteisia. Harva pakotteiden piirissä oleva virkamies edes huomaa häneen kohdistettuja pakotteita.

****

Eurooppa-neuvosto päätti 15. helmikuuta 2016 poistaa 170 valkovenäjäistä henkilöä ja neljää valkovenäjäistä yritystä koskevat rajoittavat toimenpiteet. EU:ssa oli Saksan ja Ranskan johdolla sekä Minskin rauhanneuvottelujen pohjalta vahvaa harhakuvaa, että Valko-Venäjän kautta saataisiin ratkaistua Itä-Ukrainan sotaa. Valko-Venäjän tuolloisilla toimilla oli Venäjän siunaus ja Venäjän hyväksynnällä Valko-Venäjä onnistui samaan osan aikaisemmin määrätyistä pakotteista kumotuksi.

Tuosta EU:n harjoittamasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei kunnian kukko ole yhtään laulanut. Aikaa on palannut eikä minkäänlaista edistystä ei ole ollut sodan ratkaisemiksi.

Tarkastelin noita 40 pakotelistahenkilöä. Suurin osa heistä on melko tavallisia Valko-Venäjän valtion virkamiehiä Aleksandr Lukašenkan alaisuudessa. Kyse on pitkälti sisäministeriön virkamiehistä tai keskusvaalilautakunnan virkamiehistä. Keskusvaalilautakuntaan liittyviä henkilöitä on 12. Pikku virkamiesnilkkejä suomennettuna, vaikka osa onkin noissa em. organisaatioissa alinta tasoa korkeammalla käskyntoteuttajina.

Listalla on yksi edellisessä luvussa mainitun nopean toiminnan joukkojen (SOBR) työntekijä, nimeltään Aleksandr Bykov (Александр Быков). Hän on sotilasarvoltaan everstiluutnantti ja nopean toiminnan joukkojen komentaja (sotilasyksikkö 3032, в/ч 3032).

Aleksandr Bykov (Александр Быков).Valko-Venäjän valtiolliselle http://mvd.gov.by/-sivustolle ei tällä hetkellä pääse Suomesta käsin esim. tarkastelemaan sotilasyksikkö 3032:ta. Tiedot tällä hetkellä pitää hakea venäläistuttujen kautta. Venäjältä noille sivustoille näyttää vielä pääsevän.

Valko-Venäjän SOBR tekee läheistä yhteistyötä Venäjän sekä Kazakstanin vastaavien erikoisyksikköjen kanssa. Venäjällä vastaava erikoisyksikkö on nimeltään Rys (Спецподразделение «Рысь», ВКонтакте, Спецподразделение «Рысь») ja Kazakstanissa Bergut (Спецподразделение « Беркут»).

SOBR:n lisäksi pakotelistalla on neljä poliisin erityisosasto Omonin (ОМОН РБ, ВКонтакте, ОМОН РБ) ja viisi valtion turvallisuuskomitea KGB:n (КГБ РБ) palkkalistoilla olevaa.

Pakotelistalla oleva Valeri Vakultšik (Валерий Вакульчик) oli KGB:n johtaja syyskuun 3. päivään saakka tänä vuonna.

Omonissa pakotelistan korkein henkilö on Minskin Omonin aluekomentaja Dmitri Balaba (Дмитрий Балаба) ja muutkin Omonissa työskentelevää ja pakotelistalla olevaa ovat aluekomentajia. Ei ole tiedossa, onko alueellisten Omon-komentajien yläpuolella sisäministerin alla vielä yksi hallintoporras. Ilmeisesti ei ole.

****

Pakotelistan merkittävin henkilö on sisäasiainministeri Juri Karajev (Юрий Караев).

Pakotelistan toiseksi merkittävin henkilö on edellä KGB-johtajana mainittu Valeri Vakultšik (Валерий Вакульчик). Hän on nyt uunituore Valko-Venäjän turvallisuusneuvoston (Совет безопасности Республики Беларусь) valtiosihteeri 3. syyskuuta 2020 alkaen (BBC 3.9.2020), mutta mukana neuvoston toiminnassa hän on ollut jo aiemmin.

Poliittisena päättäjänä turvallisuuskoneiston ulkopuolella korkeimpana pakotelistalaisena ja väärennetyn presidentinvaalituloksen takana korkeimpana virkamiehenä on keskusvaalilautakunnan (Центральная комиссия Республики Беларусь) puheenjohtaja Lidija Jermošina (Лидия Ермошина).

Muina mainitsemisen arvoisina pakotelistalaisena voi kirjata myös valtakunnansyyttäjä Aleksandr Konjukin (Александр Конюк) sekä Okrestinin pidätyskeskuksen (Центр изоляции правонарушителей (ЦИП) на Окрестина, Google-map 01, 53°52’55.8″N 27°29’37.0″E) päällikkö Ivan Sokolovskin (Иван Соколовский).

Mukana on myös sisäministeriön apulaispäällikköjä, mutta he ovat jo pikkunilkkejä.

Mielenkiintoista on, ettei L 319 I/1 EU 2020/1387 2.10.2020-asiakirjassa on kirjattuna, mistä ajankohdasta lähtien edellä mainitut 40 henkilöä tulevat olemaan pakotteiden piirissä. Kirjaus on: ”…oheiset henkilöt on lisätty [pakotelistalle]” (”In Annex I to Regulation (EC) No 765/2006, the following persons are added), mutta pakoteiden alkamisajankohtaa ei ole määrätty.

Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukašenka ei ole EU:n pakotelistalla.

Sen sijaan Iso-Britannia ja Kanada asettivat tiistaina 29.9.2020 matkustuskiellot ja varojen jäädyttämisen myös Valko-Venäjän presidentille Alexander Lukašenkalle (Александр Лукашенко) ja hänen pojalleen Viktor Lukašenkalle (Виктор Лукашенко).

Iso-Britannian listalla (UK sanctions list 29.9.2020) on kahdeksan henkilöä, joista kolme ei ole EU:n pakotelistalla. Lukašenkojen lisäksi Igor Sergejenko (Игорь Петрович Сергеенко), joka on Valkovenäjän tasavallan presidentin hallinnon (Администрация президента Республики Беларусь) johtaja ja siten korkea-arvoinen poliittinen virkamies. Iso-Britannian lista on järkevä, tosin Iso-Britannia asetti jo heinäkuussa 49 valkovenäläistä pakotteiden piiriin.

Kanada puolestaan asetti pakotteet 11 valkovenäläiselle (Special Economic Measures (Belarus) Regulations 29.9.2020).

Perjantaina 2.10.2020 Ukraina kertoi liittyvänsä Valko-Venäjään kohdistettuihin pakotteisiin (Украинская правда 2.10.2020).

Sen sijaan Trumpin johdolla Yhdysvallat ei ole vielä asettanut pakotteita, mutta Yhdysvallat tulee todennäköisesti mukaan EU:n saatua päätökset aikaan. Tuosta näkyy Trumpin viehtymys Venäjään ja autoritääriseen johtamistapaan. Joka tapauksessa Yhdysvallat ei ollut länsimaiden pakotejohtaja.

Eurooppa-neuvoston huippukokouksen jälkeen Ranskan presidentti Emmanuel Macron selitti, että EU oli päättänyt olla asettamatta vielä rajoituksia Alexander Lukašenkalle, koska tämä vaikeuttaisi EU:n vaatimusta aloittaa vuoropuhelu Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön välittämänä Valko-Venäjän opposition kanssa ja vapauttaa poliittiset vangit.

Macron lupaili, että mikäli Lukašenka kieltäytyy vuoropuhelusta, myös hänelle asetetaan pakotteet.

Tuskinpa EU asettaa, vaikka Lukašenka kieltäytyisikin. Iso-Britannian ja Kanadan linja oli oikea, EU:n ei.

****

”МИД РФ: белорусский ответный санкционный список начинает автоматически применяться и в России” (БЕЛТА 2.10.2020).

Vapaasti suomennettuna tuo Belta-uutissivuston uutisotsikko perjantailta:

”Venäjän ulkoministeriö: Valko-Venäjän asettamaa vastapakoteluetteloa aletaan soveltaa automaattisesti Venäjällä”.

Valko-Venäjä on sanonut asettavansa vastapakotteita EU:lle. Kun Valko-Venäjä ja Venäjä ovat liittolaisia valtiosopimuksin, Valko-Venäjän asettamia pakotteita noudattaa myös Venäjä. Todennäköisesti nuo EU:ta koskevat pakotteet tullaan määrittelemään tosiasiallisesti Venäjällä eikä Valko-Venäjällä. Tarkoittaa sitä, että jos Valko-Venäjä nimeää esimerkiksi EU-kansalasia pakotelistalle, saman tekee myös Venäjä.

Mielenkiinnolla odotan, mitä sieltä on tulossa.

Jutut venäläis- ja valkovenäisuutissivustoilla ovat olleet vähäisiä perustuen yhteen perusjuttuun, jota on toistettu (esim. Тасс 2.10.2020). Aika laimea ja vähäpätöinen asia siis Valko-Venäjällä ja Venäjällä, vaikka EU:ssa on kovastikin rummutettu noista pakotteista.

Lukašenka on uhannut laittaa Valko-Venäjällä suositun TUT.by-uutissivuston kiinni, mutta ainakin toistaiseksi se vielä toimii.

****

Kirjoitin blogikirjoituksen otsikolla ”EU:n henkilökohtaiset pakotteet – Venäjä ja Valko-Venäjä kiittävät EU:ta tästäkin myötämielisyydestä” (US-blogi 27.9.2020), jossa soimasin EU:n asettamia henkilöpakotteita tehottomiksi.

Henkilöpakotteilla ei muuteta minkään maan käyttäytymistä, jos käyttäytymisen muutos on päämääräksi asetettu. Henkilöpakotteilla ei yksinkertaiesti riitä teho.

Tehdään leikillinen esimerkkivertailu pakotelistalla olevista valkovenäläisistä.

Valko-Venäjän sisäasiainministeri Juri Karajevia vastaa Suomessa sisäministeri Marja Ohisalo. Valko-Venäjän valtakunnansyyttäjä Aleksandr Konjukinia vastaa Suomessa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen. Valko-Venäjän turvallisuusneuvoston valtiosihteeriä Valeri Vakultšikia vastaa Suomessa turvallisuuskomitean puheenjohtaja Jukka Juusti. Juusti on myös puolustusministeriön kansliapäällikkö.

Valko-Venäjän keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Lidija Jermošinaa vastaa Suomessa parhaiten ehkä oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen. Kun EU asetti pakotteet yhteensä 12 keskusvaalilautakunnan jäsenelle, vastaavia Suomessa olisivat alueellisten vaalipiirilautakuntien puheenjohtajat, esimerkiksi Helsingin vaalipiirin puheenjohtaja Timo Erikäinen ja Oulun vaalipiirin puheenjohtaja Mika Penttilä.

KGB:ta vastaa Suomessa ehkä lähinnä Supo. Kun pakotelistalla oleva Valeri Vakultšik oli Valko-Venäjän KGB:n johtaja 3.9.2020 saakka, häntä vastaisi Suomessa ehkä lähimmäksi Supon päällikkö Antti Pelttari.

Suomessa ei ole Valko-Venäjän nopean toiminnan SOBR-joukkoja vastaavaa, mutta ehkä lähimmäksi SOBR-joukkojen komentaja Aleksandr Bykovia Suomessa vastaisi Helsingin poliisilaitoksen alla toimivan valmiusyksikkö Karhun jokin johtohenkilö. Ehkäpä Helsingin poliisin erityistoimintayksikön johtaja, ylikomisario Heikki Porola tai Helsingin poliisin valmiusyksikön johtaja, ylikomisario Jari Kaikko.

****

Jos Venäjä asettaisi Suomelle ja suomalaisille virkamiehille – siis esimerkiksi Raija Toiviaiselle, Jukka Juustille, Arto Jääskeläiselle, Antti Pelttarille ja Heikki Porolalle  – vastaavat pakotteet kuin mitä EU nyt asetti Valko-Venäjälle, muuttaisiko Suomi poliittista linjaansa? Jos siis pakotteilla Venäjä haluaisi muuttaa Suomen käyttäytymistä ja toimintaa.

Tuskinpa, vaan ehkä jopa päinvastoin. Pakotteisiin asetetut virkamiehet saisivat sulan hattuunsa ja ylimääräistä nostetta virkaurallaan, vaikka Venäjän mielestä he olisivatkin rikkoneet ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta.

Sisäministeri Mari Ohisalo (Valko-Venäjällä Juri Karajev) tai presidentti Sauli Niinistö (Valko-Venäjällä Aleksandr Lukašenka) olisivat henkilöpakoteiden kohteina eri tapauksia. He ovat poliittisia päättäjiä ja käskyttäjiä. Asettamalla heidät pakotteiden piiriin huipulta lähtien Venäjä kyllä saisi Suomen toimintatavan muuttumaan, Suomihan kun on edelleen niin kuuliainen Venäjälle.

En vastusta henkilöpakotteita sinänsä, mutta olisi hyvä kertoa selkeästi, mihin niillä pyritään ja saavutetaanko asetettu päämäärä. Ihmisoikeusloukkaukset ovat hyvä peruste henkilökohtaisille pakotteille. Ihmisoikeusloukkausperustalta pakotteita pitää toki asettaa.

En ole oikein ikinä ymmärtänyt alemman virkamieskunnan asettamista henkilöpakotteiden piiriin, jos tarkoitus on pyrkiä muutamaan pakotekohdemaan toimintalinjaa. Ne eivät yksin riitä, pitäisi olla päälle käyttäytymiseen ja toimintaan vaikuttavaa.

Jos halutaan vaikuttaa jonkin maan poliittiseen käyttäytymiseen, se tapahtunee tehokkaimmin taloudellisilla pakotteilla ja vientikielloilla. Mitä vaikeammin päätettävä pakote, sitä enemmän sillä on tehoa.

Valko-Venäjän tapauksessa aikaisemmin jo elokuussa astetuilla pakotteilla olisi luotu paremmin uskoa mielenosoittajiin. Nyt ollaan hieman myöhässä. Tänä viikonloppuna Minkissä on ollut jo melko hiljaista ja mielenosoitukset tulevat edelleen laantumaan syksyn edetessä ja sään kylmetessä. Lukašenka näyttää selviävän Venäjän avustuksella tästäkin.

On syytä miettiä tarkkaan, kannattaako EU:n yrittää päästä yksimielisyyteen henkilöpakotteista melkein kaksi kuukautta kestävällä rähmäisellä tappelulla osoittaen samalla päätöksentekokyvyttömyyttä, jos suurin osa pakotelistalle päätyvistä on mitään sanomattomia vain käskyä toteuttavia virkamieskunnan pikkunilkkejä ja jos jotain vaikuttavampaa ei ole päälle asetettavaksi.