EU:n tulisi estää pakotteilla Venäjän iranilaisen droonien käyttö Ukrainassa – Nykyiset pakotteet ovat aivan riittämättömiä

Venäjän ja Iranin Ukrainalle muodostama uusin murheenkryyni on halpa ja tehokas Shahed-136-kamikazedrooni, joita laukaistaan parvissa tavallisen kuorma-auton lavalta ilman kiitoratoja ja muuta kallista infraa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus videosta, avoimen lähdekoodin havainnollinen valokuva/freeze frame from video, open-source illustrative photo).

Jo toukokuun puolivälissä 2022 ilmestyi tietoa, että Venäjä neuvotteli droonien hankinnasta sotakäyttöön Iranista (Telegram, Рыбарь 15.5.2022).

Onko tuon toukokuisen hankintatiedon julkaisija Rybar (Рыбарь) luotettava? Käsittelin tarkemmin tuota Telegram-kanavalla esiintyvää venäläistä bloggaajaa blogikirjoituksessa otsikolla Venäjän ydinasesiirrot – Mistä Venäjän ”ydinasejunasta” Moskovan lähettyvillä olikaan kysymys? (US-blogi 8.10.2022).

No, nyt kaiken toukokuun jälkeen tapahtuneen perusteella Rybarin julkaisema tieto oli oikeaa.

Kesäkuun alussa useat venäläiset uutiskanavat raportoivat jo laajasti, että Moskova aikoi ostaa drooneja Iranista.

Iran on ollut eriasteisten länsipakotteiden kohteena jo 40 vuotta, mutta on silti onnistunut kehittämään ja valmistamaan täyden valikoiman erilaisia drooneja kaikkeen, mihin niitä voi sodassa käyttää.

Tämän pitkän blogikirjoituksen loppupäätelmänä esitän pakotetoimia, joita etenkin EU:n on syytä vielä tehdä estämään Venäjän iranilaisdroonien käyttöä Ukrainassa. Yhdysvaltojen pakotteet ovat sen sijaan kutakuinkin kunnossa.

****

Iran hyökkäsi ohjuksilla ja miehittämättömillä ilma-aluksilla eli drooneilla Saudi-Arabian öljykentille ja jalostamojärjestelmiin 14.9.2019 aamuyön tunteina noin klo 3 alkaen paikallista aikaa. Iskun kohteena ollut Abqaiq on maailman suurin öljynjalostuslaitos.

Isku tapahtui tuolloin julkistettujen tietojen mukaan 25 risteilyohjuksen ja miehittämättömän ilma-aluksen voimalla.

Tuolla varsin vaatimattomalla aseistuksen määrällä saatiin lähes koko maailma sekaisin. Iran oli ymmärtänyt, kuinka tärkeää osata kohdistaa rajoitetut iskut oikeisiin paikkoihin energiainfrassa ja tulos on toivottu. Iranin iskujen panos-hyöty-suhde oli hyvä. Abqaiqin öljynjalostuslaitos oli poissa tuotannosta kahden kuukauden ajan.

Iran kykeni lävistämään 25 risteilyohjuksella ja miehittämättömällä ilma-aluksella Saudi-Arabian ilmapuolustuksen täysin. Tuosta ohjus- ja droonimäärästä olisi kyllä Saudi-Arabian ilmapuolustukselle pitänyt tulla vihiä. Iran oli tehnyt kotiläksynsä hyvin reittivaloinnoissa ja lentokorkeuksissa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ohjukset ja ilma-alukset ovat lentäneet hyvin matalla pitkin aavikkoa.

On kyettävä lentämään joko äärimatalalla tai äärikorkealla onnistuakseen paremmin.

Iranin ohjus- ja drooni-isku Saudi-Arabian Abqaiqin öljynjalostuslaitokseen 14.9.2019. Kirurgin tarkka maalitus sai paljon vahinkoa pienessä lyhytkestoisessa sotilaallisessa iskussa. Kuva: vapaa lähde (U.S. government/Digital Globe + oma tuotos).

Miehittämättöminä ilma-aluksina Iran käytti saudiarabialaislähteiden mukaan deltasiipisiä Saegheh-drooneja (Saegheh, Shahed-1 tai Shahed-2) ja risteilyohjuksina Ya Ali -ohjuksia (Ya-Ali). Saegheh-2 tunnetaan myös nimellä Shahed 191.

Tanker attack: UK and US blame Iran for deadly ship attack (BBC 2.8.2021).

Vapaasti suomennettuna tuo BBC:n uutisotsikko:

Hyökkäys tankkeria vastaan: Iso-Britannia ja Yhdysvallat syyttävät Irania kuolemia aiheuttaneesta laivahyökkäyksestä.

Iran iski israelilaisyrityksen omistamaan ja Omanin edustalla seilanneeseen öljytankkeriin droonein 29.7.2022. Kaksi merimiestä kuoli.

Iran on onnistunut samaan drooniensa sotilaallisella käytöllä vaikutusvaltaa Lähi-idässä. Asiaan on nivoutunut jo pidemmän aikaa myös Venäjä etenkin Syyriassa.

Halvemmat droonit ovat viemässä tilaa kalliimmilta ohjuksilta.

****

Russia and Iran Cooperate on UAVs, UCAVs (AINonline 17.6.2017).

Vapaasti suomennettuna tuo AINonlinen uutisotsikko:

Venäjä ja Iran tekevät yhteistyötä miehittämättömissä tiedusteluilma-aluksissa ja miehittämättömissä taisteluilma-aluksissa.

Venäjän ja Iranin drooniyhteistyö alkoi lokakuussa 2013, kun Venäjän ilmavoimien komentaja, kenraali Viktor Bondarev (Виктор Николаевич Бондарев, биография) vieraili Teheranissa ja hänelle esiteltiin iranilaisten tekemä kopio yhdysvaltalaisesta Boeingin ScanEagle -droonista. Iranin oman ilmoituksen mukaan se olisi saanut yhdysvaltalaisdroonin haltuun vajaata vuotta aiemmin Persianlahdella (The Guardian 4.12.2012).

Iran gives Russia copy of US ScanEagle drone as proof of mass production (The Guardian 23.10.2013).

Vapaasti suomennettuna tuo The Guardianin uutisotsikko:

Iran antaa Venäjälle kopion Yhdysvaltain ScanEagle-droonista todisteeksi [droonien] massatuotannostaan.

Iran gifts ScanEagle copy to Russia (C4isrnet 3.11.2015).

Vapaasti suomennettuna tuo C4isrnetin uutisotsikko:

Iran lahjoittaa kopion ScanEagle-droonista Venäjälle.

Venäjän droonituotannon aloittamiselle oli oleellista Iranin kautta saatu tekninen tieto yhdysvaltalaisdrooneista. Yhdysvallat käytti jo viime vuosikymmenellä paljon drooneja Lähi-idässä.

Sekä Iran että Venäjä ovat käyttäneet pieniä drooneja etenkin Syyriassa. Lähi-itään on muodostunut eräänlainen hämärä ”drooniryhmittymä”, jossa mukana Venäjän ja Iranin lisäksi ovat olleet jollain tavoin Hizbollah Libanonissa, Syyriassa ja Gazassa sekä huthit Jemenissä, valtiona ryhmittymään voidaan lukea myös Arabiemiirikunnat.

Kyse on osaltaan Lähi-idän voimatasapainon muutoksesta, joka Venäjälle sallittiin Syyriassa. Drooneista on muodostunut etenkin Iranille vahva väline sotilaalliseen vaikuttamiseen alueella.

****

Kesäkuun 8. päivänä 2017 Yhdysvaltojen ilmavoimien F-15E-hävittäjä ampui alas iranilaisvalmisteisen droonin, joka oli kooltaan ja näöltään samanlainen kuin General Atomicsin MQ-1 Predator -drooni. Kyseessä oli Iranin Shahed-129-drooni, jonka Iran oli kopioinut yhdysvaltalaisesta Predatorista. Iranin on käyttänyt Shahed-129-droonia paljon Irakissa ja Syyriassa. Shahed-129 on Iranin droonilaivaston lippulaiva, mutta ei kuitenkaan edistynein.

Predator-like drone Shahed-129 allegedly sent to Russia by Iran (Frontier India 24.7.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo Frontier Indian uutisotsikko:

Predator-tyyppinen Shahed-129-drooni, jonka Iranin kerrotaan toimittaneen Venäjälle.

В Иране сделали свою версию американского дрона-невидимки RQ-170 (RoboTrends 9.10.2016).

Vapaasti suomennettuna tuo RoboTrendsin uutisotsikko jo puolen vuosikymmenen takaa:

Iran teki oman versionsa yhdysvaltalaisesta [Lockheed Martinin] RQ-170-häivedroonista.

SimNews esitteli tuotantolinjan, jolla sotilaallisia drooneja kootaan Iranissa. Valokuvan perusteella Iranilla on kaksi RQ-170:een perustuvaa droonimuunnelmaa, jotka kantavat nimeä Saegheh. Iran oli saanut yhdysvaltalaisen RQ-170-droonin vangituksi jo vuonna 2011. Iranilaisissa droonitehtaissa lattiapinta on yleensä vihreä. Kuva: vapaa lähde (Islamic Republic of Iran Broadcasting, SimaNews).

Iranin droonit ovat tyypillisesti olleet länsimaista teknologiaa, jota Iran on saanut jollain tavoin haltuunsa. Yleensä saamalla haltuun tavalla tai toisella ehjän yhdysvaltalaisdroonin. Tietoa länsidrooneista on sitten virrannut Iranista Venäjälle.

****

Miehittämättömien ilma-alusten kehittämistyössä Iranin ja Venäjän yhteistyö on ollut vuodesta 2013 tiivistä. Valtioiden päämäärät ovat yhtenäisiä: halpojen ja suureen vaikuttavuuteen kykenevien aseiden kehittäminen. Iranilla on miehittämättömien ilma-alusten kehittämisessä pitkä historia. Iran käytti miehittämättömiä ilma-aluksia jo 1980-luvulla sodassa Irakia vastaan. HESA Ababil -drooniperheen ensimmäiset droonit noilta ajoilta ovat edelleen käytössä.

Missä Venäjä, siellä Iran.

Missä Venäjä, siellä myös Turkki.

Venäjän presidentti Vladimir Putin, Iranin presidentti Ebrahim Raisi ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan Teheranissa 19.7.2022. Neuvottelut koskivat Syyriaa, jossa Iran käyttää paljon droonejaan etenkin Hizbollahin kautta. Kuva: vapaa lähde (Президент России).

Vaikka Turkki on Nato-maa ja hyvin keskeinen Nato-maa maantieteellisen asemansa sekä Turkin maankamalla säilytettävien ydinaseiden perusteella, on maata syytä pitää hyvin tarkasti silmällä erinäisten Venäjä-kytköstensä vuoksi. Ei tosin niinkään droonien suhteen, jos kyse on Turkin tai Turkin kautta Venäjän Eurooppaan kohdistuvista pyrkimyksistä (US-blogi 12.10.2022).

Iranin droonilaivasto on verrattavissa laadultaan ja määrältään Yhdysvaltojen ja Kiinan laivastoihin. Jos iranilaisdroonien laivastoa siirretään lähiaikoina merkittävästi enemmän Venäjälle ja Venäjältä edelleen Ukrainaan, voi Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa tapahtua huomattavakin käänne. Droonit ovat sodassa hankalia vempeleitä – ja lisäksi vielä niin halpoja. Halvat droonit tosiaankin korvaavat kalliita ohjuksia, jotka Venäjällä alkavat olla loppu. Drooneilla on helppo luoda massaa.

Iranilaista Ababil-2-droonikalustoa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus, Fars Nedsa, Irna).

****

Iranin droonimaailmaa analysoidessa on syytä seurata Israelin toimintaa.

Israel bombed Iranian drone factory in Syria (Aerotime Hub 25.10.2022).

Vapaasti suomennettuna tuo Aerotimen uutisotsikko:

Israel pommitti iranilaisen droonitehtaan Syyriassa.

Israel teki perjantaina 21.10.2022 iskun Syyriaan, jossa tuhottiin Damaskoksen lähetellä iranilaisperäinen droonitehdas ja vähän muutakin.

Tammikuussa 2022 Syyrian ihmisoikeusjärjestö (The Syrian Observatory for Human Rights SOHR) uutisoi, että Iranin vallankumouskaarti oli aloittanut yhdessä Hizbollahin kanssa droonitehtaiden ja muiden drooneihin liittyvien tilojen rakentamisen useisiin paikkoihin Damaskoksen ympäristössä, kuten esimerkiksi lentokentän sijaitsevassa Dimasissa (SOHR 2.1.2022).

Israel aloitti hyökkäykset Iraniin liittyviin kohteisiin Syyriassa viikon 42 lopulla. Hyökkäykset näyttävät liittyvän tietyllä tavalla myös Venäjän ja Ukrainan välisen sodan kehitykseen.

Venäjä vähensi merkittävästi viikolla 42 sotilaallista läsnäoloaan Syyriassa. Venäjä siirsi mm. S-300-ilmatorjuntapatterin Damaskoksen alueelta Ukrainan rintamalle. Tuo S-300-ilmatorjuntapatterin siirto Syyriasta Ukrainaa ei ollut ensimmäinen (US-blogi 30.8.2022).

HESA Shahed-136 -dooneilla Venäjän ei aluksi näyttänyt onnistuvan sotatoimissa Ukrainassa, mutta tilanne on nyt muuttunut.

Tämä muutos johtuu Iranin islamilaisen vallankumouskaartin insinöörien työstä, jotka tulivat avuksi venäläisille miehitetylle Krimille, josta suurin osa Ukrainaan kohdistettavista drooni-iskuista suoritetaan.

Shahed-136-hyökkäysten tehostuminen voidaan katsoa iranilaisten ansioksi. Hyökkäykset toteutetaan nyt iranilaisten opastuksella drooniparvissa, mikä vaikeuttaa Ukrainan armeijan ilmapuolustuksen saada Shahed-136-doonit tuhottaviksi ajoissa.

Israel on yrittänyt tasapainoilla Venäjän ja Ukraina välillä. Israel on tarvinnut Venäjää sotilaalliseen toimintaansa Syyriassa, millä puolestaan Israel on pyrkinyt suojaamaan itseään Iranilta ja Hizbollahilta.

Pitkään sivussaoloon pyrkineenä Israel on nyt joutunut ottamaan roolia Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa. Israelin ottamaan vahvempaan rooliin on vaikuttanut Israelin arkkivihollisen Iranin liittyminen sotaan droonitoimituksilla. Ilman Irania Israel olisi pysynyt sodassa edelleen sivussa.

Israel tietää ja tuntee iranilaisdroonit ja niiden torjunnan maailmassa parhaiten.

Selvästi lisääntynyt avoin Venäjän ja Iranin välinen yhteistyö Ukrainaa vastaan ​​näyttää nyt saaneen Israelin väliaikaisen pääministerin Yair Lapidin hallituksen pohtimaan politiikkaansa, ja tämä on ilmeisesti vaikuttanut Israelin alkavaan kurssimuutokseen.

Pääministeri Lapid myöntää nyt, että Iranin ja Venäjän kehittyneille suhteille sodassa on tehtävä jotain. Lapid myöntää, Iranin ja Venäjän tiiviimmillä ”droonisuhteilla” on vaikutuksia myös Israelin turvallisuuteen.

****

Ukrainan hallitus on pyytänyt Israelilta tiedustelutietoja iranilaisista drooneista, kun Venäjä alkoi käyttää niitä laajasti sodassa. Tietopyyntö koski Shahed-136-droonia.

Nimeämättömiä Israelin korkeita virkamiehiä lainanneen The New York Timesin mukaan Israel toimitti äskettäin Ukrainalle tärkeitä tiedustelutietoja Iranin vallankumouskaartin ohjaajien työstä Venäjän droonihyökkäyksistä Ukrainaan (The New York Times 12.10.2022).

Tämän Israelin tiedustelupalvelulta saadun tiedon ansiosta Ukraina pystyi aloittamaan hyökkäyksen Venäjän tukikohtaan Krimillä, jossa Iranin vallankumouskaartin ohjaajat auttoivat venäläisiä lennättämään Shahed-136-drooneja. Ukrainan iskussa kymmenen iranilaista sai surmansa.

Ukrainan armeijalla oli myös satelliittikuvia tukikohdasta, jotka toimitti israelilainen yritys. Israel on lisäksi toimittanut Ukrainalle myös GPS-järjestelmällä varustetun Shahed-136:n tekniset tiedot.

Jo paljon aikaisemmin syyskuun 12. päivänä The Times of Israel -lehden (kotisivut) ja lehden hebreankieliselle Zman Israel -verkkosivustolle (kotisivut) ilmestyi tieto Israelin droonintorjuntajärjestelmien (anti-drone systems) toimittamisesta Puolaan ja Puolan kautta Ukrainaan (The Times of Israel 12.9.2022, Zman Yisrael 12.9.2022).

Järjestelmiä valmistavan yrityksen lähde kertoi toimittajille, että järjestelmät oli tarkoitettu tosiasiassa Ukrainan asevoimille, mutta koska kehittyneiden puolustustekniikoiden (advanced defensive systems) myynti Ukrainalle on kielletty, Puola toimi välittäjänä.

Israel käyttää noita samoja järjestelmiä erityisesti iranilaisten droonien torjuntaan, mistä sillä on vahva kokemus Gazasta, Libanonista ja Syyriasta.

Iranin tuleminen mukaan Venäjän Ukrainassa käymään sotaan on siirtämässä Israelin Ukrainan puolelle. Israelin toimintamahdollisuuksia Syyrian ilmatilassa on puolestaan lisännyt se, että Venäjä on siirtänyt ilmatorjuntakalustoaan Syyriasta Ukrainaan.

Venäjä kyllä tietää, että Israel on siirtymässä Iranin mukaantulon myötä avustamaan Ukrainaa. Kyse Israelille on ensi sijassa Iranista.

****

Venäjän Ukrainassa käyttämistä iranilaisdrooneista on nimetty erityisesti jo edellä mainittu HESA Shahed-136. HESA on yhtä kuin Iran Aircraft Industries Company (http://www.hesa.ir/, sivustoon on vaikea saada yhteyttä). HESA on valmistanut tuota droonia vuodesta 2021 alkaen.

Venäjä todennäköisesti neuvotteli vielä kesällä kuitenkin iranilaisten kanssa Shahed-129- ja Shahed-191 (Saegheh-2) -drooneista.

Kesäkuussa ryhmä venäläisiä sotilasasiantuntijoita vieraili kahdesti Iranin Kashanin lentokentällä, missä heille esiteltiin Shahed-129- ja Shahed-191-droonit (CNN 9.8.2022). Joka tapauksessa kyse oli jo tuolloin Shahed-drooneista, joita Iranissa valmistaa siis HESA.

On selvä, että Iranin laajasta droonituotannosta eivät Venäjälle olisi kelvanneet kaikki. Osa on jo vanhentuneita kuten esimerkiksi Mohajer- 4-drooni, jonka tuotanto alkoi jo vuonna 1999. Venäläisten haluamalla droonilla tuli olla riittävä taistelusäde ja riittävä taistelukuorma. Droonilla ei saanut olla korkeita valmistuskustannuksia eikä pitkää tuotantoaikaa. Drooneilla oli määrä korvata Venäjän nopeasti huvenneita ohjusvarastoja.

Jotkin iranilaisdroonit on varustettu itävaltalaisilla Rotaxin (kotisivut) Rotax 912 -sarjan moottoreilla, joita iranilaiset eivät ole vielä pystyneet kopioimaan ja ostamaan peiteyhtiöiden kautta Kiinasta, Yhdistyneistä arabiemiirikunnista tai muista sellaisista valtioista, joiden kautta Iran on toistaiseksi kyennyt kiertämään erinäisiä pakotteita.

Huomatkaa edellä taas kertaalleen kirjattu Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tuo valtio on aiheuttanut lännelle monenlaista harmia Venäjän-pakotteisiin liittyen (US-blogi 3.4.2022).

Venäläiset kävivät kesällä varmuudella neuvotteluja iranilaisten kanssa Mohajer-6-drooneista em. Shahed-136-droonien lisäksi ja suurella todennäköisyydellä myös Qods Yasir– ja HESA Ababil-2 -drooneista, joista Ababil-2-drooneja kootaan myös Iranin Tadžikistaniin rakentamassa tehtaassa. Iran vihki tuon Ababil-2-drooneja valmistavan droonitehtaan 17. toukokuuta 2022.

Onko Tadžikistanin tehtaasta valmistuneita drooneja käytetty myös Ukrainassa?

****

Presidentti Putinin ulkopoliittinen avustaja Juri Ušakov (Юрий Викторович Ушаков, биография) kiisti vielä 20. heinäkuuta tiedot Venäjän ja Iranin välisistä neuvotteluista droonitoimituksista RIA Novostin haastattelussa.

Seuraavana päivänä 21. heinäkuuta Iranin maavoimien komentaja prikaatinkenraali Kioumars Heydari totesi, että ”Iran on suorittanut valmisteluja aseiden ja varusteiden viemiseksi ystävällisiin maihin”, koska Iranilla on ”teknologiaa kehittyneiden laitteiden – droonien – tuotantoon”, joita ”voidaan käyttää pitkille kantamille samoin kuin tiedusteluun ja iskuihin ulkomailla”.

Heinäkuun 22. päivänä ilmestyi julkisuuteen tietoa, että Putin olisi kuitenkin sopinut Teheranissa droonierän toimittamisesta Venäjälle sekä useiden yhteisyritysten perustamisesta venäläisyhtiöiden droonituotantoon. Putilla oli kolmipäiväinen vierailu Teheraniin 19.7.2022 alkaen (Президент России 19.7.2022), jossa drooniasioista lienee lopullisesti sovittu korkeimmalla tasolla. Myös Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli Teheranissa tuolloin.

Heinäkuun 24. päivänä useisiin venäläisisiin ja ukrainalaisiin tiedotusvälineisiin ilmestyi tieto, että Iran oli jo luovuttanut Venäjälle taisteluun tarkoitettuja drooneja, jotka oli toimittu Venäjälle Moskovaan lentoteitse Kaspianmeren yli. Tuolloin oletettiin, että kyseessä olisi tiedusteludroonien lisäksi edellä mainituista Shahed-129-drooneista, mutta nyt tiedämme, ettei Shahed-129-drooneja ole Ukrainassa ainakaan toistaiseksi nähty.

Heinäkuun 26. päivän iltana iranilaisen Mehr-uutistoimiston (kotisivut) mukaan Venäjän yksi apulaisliikenneministereistä kävi Iranin siviili-ilmailuviranomaisen (Civil Aviation Organization, CAO) päällikön Mohammad Mohammadi-Bakhshin kanssa keskusteluja, joiden aikana käsiteltiin kahdenvälisen yhteistyön tehostamista (Mehr 26.7.2022, Iran.ru 27.7.2022 jne.). Venäjän liikenneministeriössä on yhteensä kahdeksan apulaisliikenneministeriä (Министерство транспорта РФ, структура).

Venäjä ja Iran kävivät keskinäisiä keskusteluja lentokuljetuksista ja neuvottelujen tuloksena allekirjoitettiin yhteisymmärryspöytäkirja (меморандум о взаимопонимании). Lisäksi maat allekirjoittivat sopimuksen lentokoneosien ja -laitteiden viennistä Venäjälle sekä iranilaisten suorittamista korjaus- ja huoltopalveluista sekä teknisestä tuesta venäläiskoneille.

Venäläisen @vestiru24-sivuston (kotisivut, Telegram, @vestiru24) mukaan Venäjä ja Iran allekirjoittivat sopimuksen iranilaisen tuotannon lentokonekomponenttien (комплектующие для авиатехники) toimittamisesta Venäjälle. Tuon sopimuksen perusteella Venäjällä voitaisiin käynnistää iranilaisten droonien kokoonpano, jonka suojassa Venäjä voisi ostaa myös valmiita drooneja Iranista (Telegram, @vestiru 24 27.7.2022).

Lisäksi sopimus sisältää kirjauksen, jonka mukaan iranilaiset ”asiantuntijat voivat tarjota lentokoneiden korjausta ja tukea Iranin palvelukeskuksissa” (”специалисты могут обеспечить ремонт и поддержку самолётов в сервисных центрах Ирана”). Venäjällä ei kuitenkaan ole Iranissa valmistettuja lentokoneita, joten on mahdollista, että tämä kirjaus merkitsee käytännössä Venäjän sotatoimissa Ukrainassa vaurioituneiden iranilaisten droonien korjaamista.

****

Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen seuraavana päivänä 27. heinäkuuta Iranin vallankumouskaartiin sidoksissa olevan iranilaisen lentoyhtiön Qeshm Fars Airin (http://www.farsairlines.com/, sivustoon on vaikea saada yhteyttä) Boeing 747 -rahtikone lensi Iranista Venäjälle. Nuo samat rahtikoneet (EP-FAA ja/tai EP-FAB) olivat lennättäneet Iranin Etiopiaan toimittamat Mohajer-6-droonit.

Iranin droonitoimituksista Etiopiaan lisää myöhemmin.

Tuo jälkeen iranilaisten rahtikoneiden lennot Venäjälle jatkuivat, ja lentojen intensiteetti kasvoi merkittävästi.

Iranilaiset rahtikoneet lensivät Venäjälle jo ennen Venäjän ja Iranin välisen sopimuksen allekirjoittamista. Esimerkiksi 18. ja 24. heinäkuuta iranilaisen lentoyhtiön Pouya Airin (kotisivut) Iljušin Il-76TD- rahtikone (EP-PUS), joka on myös sidoksissa Iranin vallankumouskaartiin ja Yhdysvaltain pakotteiden alaisena aseiden kuljettamisesta iranilaisille edustajille, lensi Vnukovon lentokentälle (Международный аэропорт Внуково) Moskovaan. Kone viipyi lentokentällä vain pari tuntia, mikä on riittävä aika lastinpurkamiseen.

Kolmen kuukauden ajanjaksolla 24.2.-24.5.2022 sodan alkamisesta asti iranilaiset rahtikoneet lensivät yhteensä 23 lentoa Moskovaan.

Ajanjaksolla 25.5.-31.7.2022 iranilaiset rahtikoneet lensivät Moskovaan niin ikään vähintään 23 lentoa. Yhteensä 24.2.-31.7.2022 iranilaiset rahtikoneet tekivät vähintään 46 lentoa Venäjälle.

Puolestaan 12.9.–18.9.2022 välisenä aikana Iranista lennettiin neljä rahtilentoa, joista kolme em. EP-PUS:lla ja yksi Iranin armeijaan kytkeytyvän rahtilentoyhtiö Saha Airlinesin (kotisivut) Boeing 747:llä. Saha Airlinesilla on yhteensä neljä Boeingia (EP-SII, EP-SIJ, EP-SIR tai EP-SIH), joista ainakin rahtikone EP-SIH-tunnuksella on lentänyt Moskovaan.

Syyskuun 25. päivästä lähtien, kun Venäjä alkoi käyttää iranilaisia Shahed-136-droonieja Ukrainassa massiivisesti, Venäjä alkoi lentää Moskovasta Teheraniin ja takaisin lisäksi Venäjän ilmailuvoimien sotilaskuljetuslentokoneilla. Sotilaskuljetuslentokoneiden lennoista on vaikeampi kerätä tietoa.

Ei ole luonnollisetkaan varmuudella tiedossa, millaista rahtia iranilaiset koneet toimittivat Moskovaan, koska kuvia lastien purkamisesta ei julkisuuteen ole saatettu. Toiminta on ollut hyvin salaista ja lastit on pidetty hyvin salaisena. Yleensä nuo Iranin vanhat rahtikoneet ovat olleet suosittuja bongauskohteita ja niistä on kertynyt laaja valokuvavalikoima nettiin.

Kyse on kuitenkin ollut iranilaisista drooneista tai niiden komponenteista, joita Venäjä on sitten työstänyt sotakuntoon Moskovan lähellä Dubnassa (Дубна) sijaitsevassa droonitehdas Kronštadtissa (Компания «Кронштадт»). Tehdas siirtyi kolmivuorotyöhön jo aikaisemmin kesällä (Тасс 30.6.2022). On todennäköistä, että Shahed-136-droonit viimeistellään Geran-2-nimiseksi venäläisdrooneiksi («Герань-2») juuri tuolla tehtaalla, jonne droonit tai niiden komponentit tuodaan Iranista Moskovan lentokenttien kautta. Drooninaamioinnilla on pyritty kieltämään Iranin roolia droonitoimituksissa.

Tuo Venäjän ja Iranin välinen tiivistyvä drooniyhteistyö tuli hyvin esille 16. elokuuta, kun Venäjän apulaispuolustusministeri Alexandr Fomin (Александр Васильевич Фомин, биография) tapasi Iranin asevoimien esikunnan apulaispäällikön Ali Abdollahi Aliabadin Moskovan 10. kansainvälisen turvallisuuden konferenssissa (Министерство обороны, X Московская конференция по международной безопасности).

Fomin totesi, että ”Venäjän ja Iranin välisellä sotilaallisella ja sotilasteknisellä yhteistyöllä on erityinen kehitysdynamiikka”. Abdollahi puolestaan ​​totesi ”Iranin ylimmän johdon sitoutumisen kattavan yhteistyön kehittämiseen Venäjän kanssa”. Lisäksi ”Osapuolet panivat merkille positiivisen dynamiikan kahdenvälisten suhteiden kehityksessä sotilaallisen ja sotilasteknisen yhteistyön alalla, tunnistivat lupaavia vuorovaikutusalueita ja hahmottelivat tapoja toteuttaa ne.” (Тасс 16.8.2022).

****

Käydään tarkemmin läpi edelliseen lukuun kirjattua Venäjän ja Iranin välistä lentoliikennettä, joka liittyy tässä blogissa esitetyin perustein Iranin droonitoimituksiin Venäjälle.

Venäjän 24.2.2022 aloittaman sodan jälkeen Iranista on tehty ainakin 62 rahtilentoa Venäjälle Moskovaan aikavälillä 27.3.2022-28.9.2022. Lennot eivät toki ole päättyneet 28.9.2022. Nuo lennot tuolla aikavälillä Moskovaan ovat ohessa kronologisessa järjestyksessä lentoyhtiön, suluissa olevan rahtikoneen rekisteritunnuksen, lentoajankohdan päivämäärän ja suluissa olevan kutsumerkin (callsign, jos se on ollut saatavilla) mukaisesti:

  1. Iran Air Cargo (EP-ICD), 3.2022 (IRA4705)
  2. Iran Air Cargo (EP-ICD), 1.4.2022: (IRA4707)
  3. Pouya Air (EP-PUS), 11.4.2022
  4. Pouya Air (EP-PUS), 14.4.2022
  5. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 15 Apr 2022
  6. Pouya Air (EP-PUS), 16.4.2022
  7. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 19.4.2022: QFZ9958
  8. Pouya Air (EP-PUS), 20.4.2022
  9. Pouya Air (EP-PUS), 22.4.2022
  10. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 22.4.2022: QFZ9958
  11. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 25.4.2022
  12. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 28.4.2022
  13. Iran Air Cargo (EP-ICD), 29.4.2022: IRA4701
  14. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 3.5.2022: QFZ9958
  15. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 6.5.2022
  16. Iran Air Cargo (EP-ICD), 8.5.2022: IRA4701
  17. Pouya Air (EP-PUS), 15.5.2022
  18. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 15.5.2022: QFZ9958
  19. Iran Air Cargo (EP-ICD), 15.5.2022: IRA4701
  20. Pouya Air (EP-PUS), 17.5.2022
  21. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 20.5.2022: QFZ9958
  22. Pouya Air (EP-PUS), 22.5.2022
  23. Pouya Air (EP-PUS), 24.5.2022
  24. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 27.5.2022
  25. Pouya Air (EP-PUS), 29.5.2022
  26. Pouya Air (EP-PUS), 31.5.2022
  27. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 4.6.2022
  28. Pouya Air (EP-PUS), 10.6.2022
  29. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 10 6.2022
  30. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 14.6.2022
  31. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 18.6.2022
  32. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 23.6.2022
  33. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 26.6.2022
  34. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 29.6.2022
  35. Pouya Air (EP-PUS), 29.6.2022
  36. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 2.7.2022
  37. Pouya Air (EP-PUS), 3.7.2022
  38. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 7.7.2022
  39. Pouya Air (EP-PUS), 11.7.2022
  40. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 12.7.2022
  41. Pouya Air (EP-PUS), 18.7.2022
  42. Iran Air Cargo (EP-ICD), 20.7.2022
  43. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 21.7.2022 (Macaosta, Kiinan erityishallintoalueelta)
  44. Pouya Air (EP-PUS), 24.7.2022
  45. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 27.7.2022
  46. Iran Air Cargo (EP-ICD), 30.7.2022 (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  47. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 3.8.2022
  48. Iran Air Cargo (EP-ICD), 6.8.2022 (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  49. Pouya Air (EP-PUS), 12 .8.2022
  50. Pouya Air (EP-PUS), 14.8.2022
  51. Iran Air Cargo (EP-ICD), 21.8.2022 (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  52. Pouya Air (EP-PUS), 21.8.2022
  53. Saha Airlines (EP-SIH), 28.8.2022
  54. Iran Air Cargo (EP-ICD), 8.2022 (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  55. Qeshm Fars Air (EP-FAA), 3.9.2022 (New Delhistä, Intian pääkaupungista)
  56. Iran Air Cargo EP-ICD), 4.9.2022 (IRA4701) (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  57. Iran Air Cargo (EP-ICD), 9.2022 (Jerevanista, Armenian pääkaupungista)
  58. Pouya Air (EP-PUS), 12.9.2022
  59. Pouya Air (EP-PUS), 15.9.2022
  60. Saha Airlines (EP-SIH), 17.9.2022
  61. Pouya Air (EP-PUS), 18.9.2022
  62. Saha Airlines (EP-SIH), 9.2022.

Yllä olevan luettelon lähde on Gerjon’s Aircraft Finds.

Oheisessa luettelosta Iran Airin (kotisivut) Iran Air Cargo -lentoyhtiön lentoja Moskovaan on 12 kappaletta, Pouya Air -yhtiön (kotisivut) 23 kappaletta, Qeshm Fars Air -yhtiön 24 kappaletta ja Saha Airlines -yhtiön (kotisivut) kolme kappaletta.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön OFAC:n (Office of Foreign Assets Control, OFAC) mukaan Moskovaan eniten rahtilentoja tehnee lentoyhtiöt – siis Pouya Air ja Qeshm Fars Air – linkittyvät Iranin vallankumouskaartin Pyhä voima -haaraan (Iran Revolutionary Guard Corps Quds Force, IRGC-QF).

OFAC:n tehtävä on hallinnoida ja panna täytäntöön Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja kansallisiin turvallisuustavoitteisiin perustuvia taloudellisia ja kaupallisia pakotteita.

Rekistereihin on kirjattu, että Qeshm Fars Air lopetti toimintansa vuonna 2021 (Flightera, Fars Air Qeshm) eikä sen nettisivut enää toimi (http://www.farsairlines.com/). Iran on käyttänyt Fars Air Qeshmin rahtikoneita ja sen rahtireittiä Beirutiin aseiden kuljettamiseen Hizbollahille matkustajakoneita muistuttavilla rahtikoneilla.

Edellä luetteloiduista rahtikoneista EP-ICD on tehnyt 12 lentoa, EP-PUS 23 lentoa, EP-FAA 24 lentoa ja EP-SIH kolme lentoa. Maaliskuulle on kirjattu yksi lento, huhtikuulle 12 lentoa, toukokuulle 13 lentoa, kesäkuulle 9 lentoa, heinäkuulle 11 lentoa, elokuulle 8 lentoa ja syyskuulle 8 lentoa. Nuo ovat vain edellä luetteloidut, eivät välttämättä kokonaismäärä, jos luettelo ei ole täydellinen.

Ovatko tänä vuonna Teheranista Moskovaan tappahtuneet lennot määrältään epätavallisia verrattuna aikaisempiin vuosiin?

Kyllä ovat.

Lentokoneita voi hakea vaikkapa C4ADS:n  Icarus Flights -sovellutuksen, joka käyttää ADSBexchange-lentoseurantasivuston lentokoneiden seurantatietoja. Esimerkiksi Qeshm Fars Air- lentoyhtiön EP-FAA- ja EP-FAB-lentokoneet kävivät Moskovassa vain kaksi kertaa vuonna 2021. Pouya Air -yhtiön koneista vain yksi kävi samalla ajanjaksolla Moskovassa. Ajankohtana 27.3.2022-28.9.2022 tapahtuneet 62 lentoa ovat selkeä lisäys tavanomaiseen verrattuna.

Iran käyttää matkustajakoneilta näyttäviä rahtikoneita rahtikuljetuksiin. Kuvassa Iran Air Cargon 1988 Boeing 747-21AC rekisteritunnuksella EP-ICD. EP-ICD-tunnus esiintyy edellä 62 lentoa sisältäneen Moskovan rahtilennon listalla 12 kertaa. Pakotteiden ansiosta Iranin rahtikoneet ovat vanhoja ja siksi harvinaisia, mikä on tehnyt niistä lentokonebloggaajien suosikkeja. Kuva: vapaa lähde (Iran Air Cargo).

Iranin rahtilentojen lentoreitit Moskovaan Teheranista tapahtuvat Iranista kohti pohjoista Kaspianmeren ja Kazakstanin yli ja kääntyvät yleensä Moskovan kaakkoispuolella kohti luodetta ja Moskovaa.

Kolmen iranilaisen rahtilentokoneen (EP-FAA, EP-PUS, EP-ICD) lentoreitit kolmen kuukauden aikana (24.2.2022-24.5.2022) Teheranin ja Moskovan välillä. Lentoja yhteensä 23. Huomioikaa EP-FAA- ja EP-PUS-koneiden lennot Teheranin ja Syyrian Damaskoksen välillä. Kyse lienee niissäkin droonitoimituksista Hizbollahille Israelin harmiksi Venäjän suostumuksella. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Gerjon’s Aircraft Finds -sivustolta).

****

Palataan lyhyesti jo aikaisemmin mainittuun Etiopiaan ja Iranin droonitoimituksiin Tigrayn sotaan, jossa kyse on Etiopian sisällissodasta. Kyse Etiopiassa on samasta toimintamallista kuin Venäjän käymästä sodassa Ukrainaa vastaan. Etiopiassa Venäjän on korvannut Etiopian armeija.

Iranin sotilasdroonien toimitukset niin Etiopiaan kuin Ukrainaan ovat YK:n turvallisuusneuvoston pysyvän päätöslauselman vastaisia.

Since August, Ethiopia’s military has assembled a diverse fleet of Iranian, Chinese and Turkish drones.” (the africa report 25.1.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Elokuusta [2021] lähtien Etiopian armeija on koonnut monipuolisen laivaston iranilaisia, kiinalaisia ja turkkilaisia drooneja.

U.S. says Iran supplied Ethiopia military drones for Tigray war (Sudan Tribune 19.10.2022).

Vapaasti suomennettuna oheinen Sudan Tribunen uutisotsikko:

Yhdysvaltojen mukaan Iran toimitti Etiopiaan sotilaallisia drooneja Tigrayn sotaan.

Yhdysvaltojen mukaan Iran toimitti Mohajer-6-drooneja Etiopiaan kesällä 2021.

Vuonna 2021 kaksi iranilaista lentoyhtiötä lensi Etiopian pääkaupunkiin Addis Abebaan. Kyse oli sisällissodasta ja Iranin toimittamista drooneista Tigrayn sotaan. Lentoja on tunnistettu tapahtuneen yhteensä neljätoista, laskeutumiskenttänä etenkin Etiopian ilmavoimien tukikohta Harar Medassa (8°42’58.7″N 39°00’21.2″E). Lentoja tapahtui kesän jälkeen vielä marraskuussakin (Twitter, Gerjon | חריון | غريون | ኼርዮን 19.2.2022).

Etiopian Harar Medaan lensivät ainakin em. Pouya Air -lentoyhtiön Ilyushin Il-76TD rekisteritunnuksella EP-PUS ja Qeshm Fars Air -lentoyhtiön Boeing 747–200 rekisteritunnuksella EP-FAA. Molemmilla lentoyhtiöillä on hyvin pieni rahtikonelaivasto yhdellä tai kahdella rahtilentokoneella (esim. Fars Air Qeshm fleet details).

Iran noudatti samanlaista droonien toimitustapaa Etiopiaan kuin myöhemmin Venäjälle.

EP-PUS lentää edelleen Moskovaan. Tätä blogia kirjoittaessa viimeisin lento 24.10.2022 (Flightradar24, EP-PUS). Edellä kerrotusti EP-PUS on tehnyt 27.3.2022-28.9.2022 Moskovaan ainakin 23 lentoa.

****

Venäjän asevoimat käyttivät ensimmäisen kerran iranilais​drooneja 13. syyskuuta. Venäjä laukaisi Shahed-136-droonin Ukrainan asevoimien asemiin Kupjanskin (Куп’янськ, 49°42’11.6″N 37°36’59.2″E) länsiosassa. Tuhotun droonin pyrstössä oli teksti Geran-2 («Герань-2») ja tunniste M214 (б/н М214).

Niin venäläiset kuin iranilaiset kiistivät aluksi hyvin jyrkästi, että Ukrainassa kyseessä olisivat iranilaisdroonit, olivatpa droonit lopullisesti koottuja Iranissa tai Venäjällä. Selvän asian kiistämisellä sekä Venäjä että Iran pyrkivät ostamaan aikaa pakotteille ja samaan suunnitellut toimet valmiiksi ennen pakotteiden voimaanastumista.

Syyskuun 15. päivänä uutisoitiin Venäjän massiivisesta Shahed-136-droonien käytöstä Ukrainan asevoimien asemiin Kakhovkan tekojärven (Каховське водосховище) pohjoisrannalla ja Nikopolissa (Нікополь, 47°35’10.9″N 34°23’39.0″E). Nuo droonit oli mahdollista tunnistaa iranilaisen Madon (Oje Parvaz Mado Nafar Company) valmistamasta MD550-moottorista. Oje Parvaz Mado Nafar Company on Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön OFAC:n ns. SDN-pakotelistalla (OPMNC, SDN List) ja linkitetty Iranin vallankumouskaartiin.

MD550-​moottoreita käytetään monissa iranilaisissa drooneissa – ja vain iranilaisissa drooneissa. MD550 on moottorina myös Shahed-136-drooneissa. Näitä vastaavia iranilaismoottorin jäänteitä löydettiin aikaisemmin Jemenissä, missä drooneja ovat käyttäneet iranilaisia ​​kannattavat huthit.

Iranilainen MD550-moottori Ukrainassa lähellä Nikopolia (Нікопол) alasammutusta Shahed-136-droonista. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus, useat eri Twitter- tai Telegram-tilit)

Yhdysvaltalainen taloussanomalehti The Wall Street Journal (kotisivut) julkaisi 17. syyskuuta artikkelin, jossa viitattiin Ukrainan asevoimien 92. erillisen moottoroidun prikaatin (92-я отдельная механизированная бригада в/ч А0501) tykistökomentajana toimivan eversti Rodion Kulaginiin (Родион Кулагин) kertomaan (The Wall Street Journal 17.9.2022).

WSJ:n artikkeli kertoo, kuinka Ukrainan joukot kärsivät vakavia tappioita Shahed-136-iranilaisdroonien hyökkäyksistä. Tykistökomentajana Kulaginin mukaan Venäjä käyttää näitä drooneja pareittain. Venäläiset kohdistivat Kulaginin prikaatiin vain kuusi iskua, joiden seurauksena kaksi 152 mm:n itseliikkuvaa haupitsia, kaksi 122 mm:n itseliikkuvaa haupitsia ja kaksi panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa mukaan lukien M777-haupitsi tuhoutui.

Venäjä hyökkäsi 26. syyskuuta Shahed-136-droonilla Otšakovin (Очаків, 46°37’03.3″N 31°32’49.2″E) alueelle sijoitetun Ukrainan asevoimien 66. tykistödivisioonan (66 окремий гарматний артдивізіон, в/ч А2611) 406. prikaatin (406-та окрема артилерійська бригада, в/ч А2062) asemiin. Hyökkäyksen seurauksena joidenkin tietojen mukaan useita Giatsint-B- (2А36 «Гиацинт-Б») ja D-20-haupitseja («Д-20») sekä italialaisia ​​FH70-haubitseja (FH70) vaurioitui ja tuhoutui.

Tuolloin syyskuun puolivälistä alkaen Ukrainan asevoimat ymmärsivät, kuinka iranilaisten droonien ilmestyminen Ukrainan taivaalle epäilemättä (без сумнівів) vaikuttaa suuresti Ukrainan asevoimien sodankäyntisuunnitelmiin, koska näitä drooneja on vaikea havaita ja tuhota.

Iran loi Shahed-136:n hyökkäämään Israeliin, mikä on peruste itsenäisesti toimivan droonin pitkälle 2 500 kilometrin kantamalle.

Venäjällä oli pyrkimys jo droonityyppiä valitessaan iskeä kaukaakin Venäjän alueelta syvälle kautta koko Ukrainan strategisiin kohteisiin, kuten komentopisteisiin sekä ilmapuolustukseen ja myös siviili-infrastruktuuriin niin, ettei Ukrainan asevoimat pystyisi torjumaan ilmatorjuntaresursseillaan etulinjan ylittäviä drooniparvia. Venäjä onkin kyennyt iskemään koko Ukrainan maaperälle, vaikka Ukrainan kyvykkyys tuhota drooneja on ollut sen oman ilmoituksen perusteella hyvätasoista.

Ukraina on pyytänyt Yhdysvaltoja tarjoamaan kaikki nykyaikaisimmat järjestelmät Venäjän käyttämien iranilaisdroonien torjuntaan.

Pyyntöön on syytä suhtautua vakavasti ja se on syytä täyttää täysmääräisesti.

****

Syyskuun 23. päivänä iranilaisdroonit hyökkäsivät puolestaan Odessaan (Одеса, 46°27’20.7″N 30°42’45.7″E) Mustaltamereltä käsin. Kaksi droonia osui satama-alueella sijaitsevaan hallintorakennukseen. Ukraina onnistui tuhoamaan ainakin yhden Shahed-136:n kuten neljä muutakin Shahed-136:ta meren yllä kyseisen päivän iltana (Telegram, Одеса. Офіційно 23.9.2022).

Venäjän Odessan drooni-iskussa oli mukana myös iranilainen Mohajer-6-drooni. Shahed-136:ssa ei ole kohdistuskameroita, mutta Mohajer-6:ssa on korkean resoluution kamera, jolla kyetään tekemään kohdistuksia pitkiltä etäisyyksiltä. Mohajer-6 on Iranin droonilaivastossa huippuluokan taisteludrooni.

Mohajer-6 syöksyi mereen lähellä Odessan rantaa ja tuli löydetyksi (Telegram, Оперативная линия 24.9.2022). Syynä putoamiseen voi olla tavanomaisen ohjausvian tai polttoaineen loppumisen lisäksi se, että Ukraina oli saanut jo tuolloin käyttöön elektronisten sodankäyntijärjestelmien ohjauskanavan tukahduttamiseen perustuvan droonintorjuntajärjestelmän. Vaikkapa yhdysvaltalainen Titan, joka tuohon mennessä olisi jo toimitettu Ukrainaan, vaikka mediassa asiaa uutisoitiin vasta muutaman päivän päästä (AP News 28.9.2022).

Yhdysvaltalaisen BlueHalon (kotisivut) Titan™Counter-UAS (C-UAS) -droonintorjuntajärjestelmä pystyy havaitsemaan droonit kolmen kilomerin etäisyydeltä ja osumaan niihin 1,5 kilometrin etäisyydeltä. Sisäänrakennettu algoritmi tunnistaa droonityypit ja tekee valinnan, kuinka ne tuhotaan. Järjestelmä voi toimia töllöin ilman ohjaajan komentoa. Järjestelmä on valmis suorittamaan tehtävät alle 2 minuutissa. Kehittäjien mukaan Titan C-UAS -järjestelmän käyttö ei vaadi erityiskoulutusta.

Titan-toimitukset kuuluivat Yhdysvaltojen syyskuun lopulla julkistettuun apupakettiin.

Lokakuun alussa tuli myös tietoon, että Ukrainan asevoimat saivat myös puolalaisia​​ SKYctrl-droonintorjuntajärjestelmiä, jotka pystyvät havaitsemaan drooneja jopa 10 kilometrin etäisyydeltä (Military Leak 3.10.2022, Ukrainian Military Center 2.10.2022). Droonit vastaanotti 128. erillinen vuoristohyökkäysprikaati (128-ма окрема гірсько-штурмова Закарпатська бригада, в/ч А1556), jonka yksiköt taistelevat Kryvyi Rihin (Кривий Ріг, 47°54’37.5″N 33°23’30.3″E) suunnassa Novovoznesens’ken alueella (Нововознесенське, 47°25’51.6″N 33°36’04.2″E).

Syyskuun 26. päivänä israelilainen Kan-mediakanava (kotisivut) uutisoi, että Ukrainan asevoimat olivat viime päivinä ampuneet alas yli kymmenen Shahed-136-droonia maan eteläosassa. Viikon 38 loppupuolelta Ukraina asevoimat alkoi onnistua torjumaan iranilaisia drooneja, jotka olivat pääsääntöisesti kamikazedrooneja.

Israelilaisten vahva uutisointi johtui todennäköisesti siitä, että Ukrainaan Umanin kaupunkiin (Умань, 48°43’59.1″N 30°12’15.9″E) oli saapunut israelilaisia ​​drooniasiantuntijoita edistämään Ukrainan droonitorjuntaa. Venäjä kohdisti Krimiltä käsin drooni-iskun juuri Umaniin silloin, kun siellä oli tiettävästi israelilaisia drooniasiantuntijoita (Kan 27.9.2022).

Kyse Umanissa oli israelilaisten järjestelmien käyttöönotosta, mitä Venäjä yritti eliminoida drooni-iskulla.

Jo edellä kerrotusti Israelilainen Zman Israel -uutissivusto uutisoi 12.9.2022 Israelin droonintuhoamisjärjestelmien toimittamisesta Puolan kautta Ukrainaan.

****

Mielenkiintoista on, kun Venäjä hyökkäsi yli kahdenkymmenen droonin voimin Odessan ja Mykolajivin (Миколаїв, 46°57’27.3″N 31°58’33.0″E) alueille, Limanin (Лиман, 48°58’21.9″N 37°48’43.4″E) ympärillä olevien Ukrainan asevoimien yksiköiden kimppuun Venäjä ei hyökännyt yhdelläkään droonilla.

Sen sijaan että Venäjä käyttäisi drooneja Ukrainan asevoimia vastaan tuhotakseen vaikkapa etulinjassa olevia sotilasyksiköitä, Venäjä on siirtynyt käyttämään kamikazedrooneja syvällä etulinjojen takana olevaan kriittiseen infrastruktuuriin tai niihin sotilaallisiin keskuksiin, joissa tehdään sodankäyntiä koskevia päätöksiä. Venäjän drooni-iskuja ei suunnittele itse rintamien sodankäynnistä vastaava sotilasjohto vaan korkeammalla oleva strateginen komento, joka ei tee päätöksiään rintamatilanteen perusteella.

Venäjä käyttää kamikazedrooneja risteilyohjusten sijaan. Venäjällä on jäljellä olevia risteilyohjuksia yhä vähäisempi määrä eikä se kykene kasvattamaan niiden reserviä vastaavalla kustannuksilla ja vastaavalla aikataululla kuin käyttäessään kamikazedrooneja.

Lokakuussa drooni-iskut ovat kohdistuneet suurelta osin kriittiseen siviili-infrastruktuuriin, lähinnä energiantuotantoon ja -jakeluun.

Lokakuun 5. päivän yönä Venäjä hyökkäsi 12 Shahed-136-droonin parvella Ukrainan asevoimien 72. moottoroidun prikaatin (72-я отдельная механизированная бригада имени Чёрных запорожцев, в/ч А2167) sijaintiin Bila Tserkvan kaupungissa (Біла Церква, 49°48’43.9″N 30°05’50.4″E).

Jos Venäjä laukaisi nuo Bila Tserkvaan kohdistetut droonit miehittämiltään alueilta, droonit lensivät Ukrainan alueen yli 400 kilometriä ennen iskeytymistä kohteeseen. Venäjän ykköslaukaisualue on ollut Krim, josta Bila Tserkvaan on 500 kilometriä.

On kuitenkin esitetty myös kannanottoja, että keskiseen Ukrainaan kohdistetut drooni-iskut tapahtuisivat Valko-Venäjän alueelta, jossa Venäjä on luomassa aktiivisesti Luninetsin lentotukikohtaan (аэродром «Лунинец», 52°16’32.2″N 26°46’28.5″E) ilmailuvoimillensa tukipaikkaa. Venäjä on jo siirtänyt Su-25SM-hävittäjillä (Сухой Су-25СМ) varustetun 18. kaartin ilmahyökkäysrykmentin (18-й гвардейский штурмовой авиаполк, в/ч 78018) tukikohtaan.

****

Edellä esitettyjen esimerkkien tosiasioista huolimatta Iranin viranomaiset kieltävät edelleen drooniensa toimittamisen Venäjälle.

Lokakuun 4. päivänä Iranin ulkoministeriön tiedottaja Nasser Kanaani totesi Iranin islamilaisen tasavallan pitävän perusteettomina tietoja droonien toimittamisesta Venäjälle käytettäväksi Ukrainan sodassa (Telegram, BBC News | Русская служба 4.10.2022).

Saman asian totesi 7. lokakuuta myös Iranin ulkoministeri Hossein Amir Abdollahian puhelinkeskustelussa Suomen ulkoministeri Pekka Haaviston kanssa. Puhelinkeskustelu uutisoitiin laajasti venäjänkielisessä mediassa Venäjän lisäksi etenkin Azerbaidžanissa (esim. 1news TV 7.10.2022, Caliber 7.10.2022, Тасс 7.10.2022 jne.):

Несмотря на то что ряд стран оказывает военную поддержку Киеву, мы не передавали и не будем передавать России никакого оружия для ведения войны на Украине.

Vapaasti suomennettuna nuo Hossein Amir Abdollahianin sanat Pekka Haavistolle:

Huolimatta siitä, että useat maat antavat sotilaallista tukea Kiovalle, emme ole siirtäneet emmekä aio luovuttaa aseita Venäjälle käymään sotaa Ukrainassa.

American Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan iranilaisten droonien käytöllä ei kuitenkaan olisi verrattavissa olevaa vaikutusta Venäjälle kuin mitä yhdysvaltalaisilla Himars-raketinheittimillä on Ukrainalle (ISW 6.10.2022).

Olen hieman eri mieltä. Iranilaisdroonit ovat merkittävä lisärasite Ukrainalle. Shahed-136-drooneista on tullut merkittävä haaste Ukrainan asevoimille.

Iranilaisdroonit eivät ole olleet helppoja kohteita Ukrainan ilmapuolustukselle varsinkin silloin, kun Venäjä on käyttänyt niitä massiivisesti, kuten 10. ja 11. lokakuuta.

Venäjän droonitoiminta vahvistui heti sen jälkeen, kun aikaisemmin tässä blogikirjoituksessa kerrotusti Iranin vallankumouskaartin ohjaajat saapuivat Krimille auttamaan ja opettamaan venäläisiä droonitoiminnassa.

Ensinäkin iranilaiset opettivat venäläisille parvihyökkäyksen (swarm attacks) tekniikan. Parvihyökkäykset ovat myrkkyä ilmapuolustukselle. Parvihyökkäyksissä drooneja on vähintään viisi kappaletta ja droonit laukaistaan ​​samanaikaisesti samasta telineestä tuhoamaan vihollisen ilmapuolustusta. Venäjän armeijan kerrotaan käyttävän jopa 12 droonia yhdessä parvihyökkäyksessä. Venäjä on liittänyt samaan hyökkäykseen myös ohjuksia.

Äänekästä Shahed-136-droonia lennätetään pääasiassa matalilla korkeuksilla ja se on siksi harvoin havaittavissa tutkalla.

Drooni on todellakin vaikea havaita tutkalla tai sähköoptisilla laitteilla sen pienen koon ja hitaan nopeuden vuoksi. Useimpien tutkien tunnistuskynnykset ja infrapunatunnisteet eivät ylity. Jos drooni havaitaan ajoissa, se on kyllä hidaslentoisena helposti tuhottavissa, jos vain tuhoamiskalustoa parvelle riittää.

Shahed-136-droonin edut ovat tulleet jo sen suunnitellusta. Drooni on hyvin pieni ja yksinkertainen sekä matalalla ja hitaasti lentävä, joka on varustettu yksinkertaisella ja äänekkäällä mäntämoottorilla, joka käyttää puista potkuria.

Tuo drooni on myös erittäin helppokäyttöinen. Ladataan vain kohdekoordinaatit ja laukaisu tapahtuu pienellä tehosteraketilla.

Shahed-136-drooni on riippuvainen satelliittinavigaatiosta. Jos tuo navigaatio voidaan estää, Shahad-136 on pois pelistä.

Ukrainan käytössä olevat lyhyen kantaman ilmapuolustusjärjestelmien – kuten Strela-10 («Стрела-10») ja Osa («Оса»), ZSU-23-4 (ЗСУ-23-4 «Шилка») ja saksalainen Gepard (Flakpanzer Gepard) – kyvykkyys erityyppisten olkapääohjusten ohella torjua iranilaisdrooneja on varsin rajallinen.

Ukraina tarvitsee ilmapuolustusjärjestelmiä, jotka pystyvät havaitsemaan ja torjumaan myös ”hienovaraisia” ​​ilmakohteita. Esimerkkinä norjalainen Nasams (Nasams), eurooppalainen IRIS-T SL (IRIS-T SL) ja Aspide (Aspide 2000). Tehokkain tapa eliminoida näitä drooneja on luonnollisesti etsiä ja tuhota droonien laukaisualustat, droonivarastot ja laukaisuprosessin ohjausjärjestelmät ennen kuin drooneja laukaistaan.

On huomattava, että kehittyneimpien ilmapuolustusjärjestelmien tuhoavat ohjukset taitavat olla kalliimpia kuin tuhottavat droonit.

Pienten droonien torjuntajärjestelmien kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Vaikka pieniä ja halpoja drooneja on käytetty jo pitkään erilaisissa sotilaallisissa konflikteissa, niin edelleen tulevaisuudessa tekoälyllä ohjattavat jopa satojen droonien drooniparvet ovat iskussa operaattorin hallinnassa.

Tällaisia ​​pieniä drooneja on mahdollista valmistaa halvalla kuinka paljon tahansa ilman operaattorin pitkäaikaista koulutusta. Pienet droonit tulevat syrjäyttämään suuret droonit. Myös superkalliiden hävittäjien asema muuttuu ja tulee sodankäynnissä vähemmän merkitykselliseksi. Hävittäjälentäjän kouluttaminen on  aikaa ja rahaa vievää, puhumattakaan lopulta saadun ammattitaidon ylläpitäminen.

Venäjän käymä sota Ukrainassa on osoittanut, että droonit ovat oiva korvaaja, jos maalla ei ole resursseja ostaa ja ylläpitää kalliita hävittäjiä eikä ohjuksia. Venäjän käymä sota Ukrainassa on osoittanut, että myös suurvaltana itseään pitävä on joutunut turvautumaan pienemmän maan valmistamiin drooneihin. Ukraina osalta käsitelin asiaa jo aiemmin (US-blogi 22.5.2022).

****

In September, as we said, Russia transferred UAVs that it had purchased from Iran into Crimea to use in its war against Ukraine.

 Today, the EU and the UK also slapped new sanctions on Iranian individuals and entities that are supporting Iran’s support for Russia’s war. As you know, we have done that already. We will continue to impose and vigorously enforce sanctions on those who aid Iran’s support for Russia’s war against Ukraine.” (The White House 20.10.2022).

Vapaasti suomennettuna nuo Valkoisessa talossa Yhdysvaltojen Kansallisen turvallisuusneuvoston strategisen viestinnän koordinaattori John Kirbyn lausumat sanat:

Kuten olemme todenneet, Venäjä siirsi syyskuussa Iranista ostamiaan drooneja Krimille käyttääkseen niitä sodassaan Ukrainaa vastaan.

 Tänään [20.10.2022] EU ja Iso-Britannia asettivat myös uusia pakotteita sellaisille iranilaisille henkilöille ja yhteisöille, jotka tukevat Iranin apua Venäjän käymälle sodalle. Kuten tiedätte, olemme jo asettaneet pakotteita. Jatkamme pakotteiden määräämistä ja intensiivistä täytäntöönpanoa niille, jotka auttavat Irania tukemaan Venäjää Ukrainaa vastaan käymässä sodassa.

Yhdysvallat, EU ja Iso-Britannia ovat jo siis asettaneet Iranille lisäpakotteita liittyen maan droonitoimituksiin Venäjälle Ukrainassa käymään sotaan.

Treasury Sanctions Iranian Persons Involved in Production of Unmanned Aerial Vehicles and Weapon Shipment to Russia (U.S. Department of the Treasury 8.9.2022):

Vapaasti suomennettuna:

[Yhdysvaltojen] valtiovarainministeriö asetti pakotteita miehittämättömien ilma-alusten tuotantoon ja asetoimituksiin Venäjälle osallistuneille iranilaisille henkilöille.

Yhdysvaltojen asettamat pakotteet koskevat (U.S. Department of the Treasury 8.9.2022):

  • Heidari, Rahmatollah (رحمت اله حیدری)
  • Baharestan Kish Company (شرکت بهارستان کیش)
  • Design and Manufacturing of Aircraft Engines (DAMA) (شرکت طراحی و ساخت موتورهاي هوايي)
  • Paravar Pars Company ( شرکت پرآورپارس)
  • Safiran Airport Services (Safiranas, Safran Airport Services).

Ukraine: EU sanctions three individuals and one entity in relation to the use of Iranian drones in Russian aggression (Council of the EU 20.10.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Ukraina: EU määräsi pakotteita kolmelle henkilölle ja yhdelle yhteisölle liittyen iranilaisten droonien käyttöön Venäjän hyökkäyksessä.

Euroopan Unionin asettamat pakotteet koskevat (Official Journal of the European Union L 272 20.10.2022):

  • Mohammad Hossein Bagher (محمد حسین باقری), pakotehenkilö nro 1263
  • Sayed Hojatollah Qureihi (سید حجت الله قریشی), pakotehenkilö nro 1264
  • Saeed Aghajani (Saeed Ara) (سعید آقاجانی), pakotehenkilö nro 1265
  • Shahed Aviation Industries (Shahed Aviation Industries Research Centre) (صنایع هوایی شاهد, مرکز تحقیقات صنایع هوایی شاهد), pakoteorganisaatio nro 119.

UK sanctions Iran over kamikaze Russian drones (GOV.UK 20.10.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Iso-Britannia asetti Iranille pakotteita venäläisten kamikazedroonien vuoksi.

Iso-Britannian pakotteet koskevat kolmea samaa henkilöä ja yhtä yhteisöä vastaavasti kuin EU:lla.

Yhdysvallat, EU ja Iso-Britannia ovat jo siis asettaneet Iranille lisäpakotteita liittyen maan droonitoimituksiin Venäjälle Ukrainassa käymään sotaan. Länsimaiden jo aikaisemmin Iranille eri syistä asettamat pakotteet muodostavat pitkän listan, mutta ovatko pakotteet nyt kunnossa tuottaen tulosta myös sodankäynnissä?

****

Israelilaislähteiden mukaan Iran olisi myynyt Venäjälle 3 000 Shahed-136-kamikazedoonia. Määrä on hirvittävä. Iran on alkanut myös muutoin aseistaa merkittävästi Venäjää, kun Venäjän sotakalusto alkaa olla loppu (Бабель 24.10.2022, Головне управління розвідки Міністерства оборони України 24.10.2022).

Iranista on tullut selkeä Venäjää tukeva sodan osapuoli.

Kaikkia drooneja ei suinkaan vielä ole toimitettu Venäjälle tai valmistettu Venäjällä iranilaistoimituksista. Länsimaiden on pyrittävä estämän myös tuon muun aseistuksen toimitukset, jotka tapahtuvat niin ikään pääsääntöisesti rahtikoneilla.

Mitä pakotteita pitäisi sitten vielä asettaa, että vaikutusta syntyisi ja että Venäjä ei enää voisi käyttää iranilaisdrooneja Ukrainassa?

Kyse on joko droonien valmistamisesta ja siirtämisestä Venäjälle. Jompikumpi tai mieluummin molemmat pitäisi saada eliminoitua toimilla, jotka alkaisivat lisäksi vaikuttaa välittömästi.

Droonien valmistamiseen Iran tarvitsee ilmeisesti edelleenkin länsimaisia osia, joita tarvitaan paljon tuhansien droonien valmistamiseen. Toistaiseksi Iran on haalinut niitä kolmansien maiden kautta.

Länsimaisten pakotteiden suurin ongelma on vuodot kolmansien maiden kautta. Länsimaat eivät ole olleet aktiivisia noiden vuotoreittien tukkimisessa.

Pitäisi olla.

Yksi pakotekohde voisivat olla ne lentoyhtiöt ja ne rahtilentokoneet, jotka ovat siirtäneet drooneja ei vain Venäjälle Moskovaan vaan myös Syyriaan Damaskokseen tai Harar Medaan Etiopiaan:

  • EP-ICD-rahtikone ja Iran Air Cargo -lentoyhtiö
  • EP-PUS-rahtikone ja Pouya Air -lentoyhtiö
  • EP-FAA-rahtikone ja Qeshm Fars Air -lentoyhtiö
  • EP-SIH-rahtikone ja Saha Airlines -lentoyhtiö.

Yhdysvallat on jo asettanut pakotteiden alle Iran Air Cargoon liittyvän Iran Airin (IA, SDN List).

Yhdysvallat on asettanut jo monia iranilaisia lentoyhtiöitä ja niiden lentokoneita pakotteiden alle (U.S. Department of the Treasury 24.3.2018). Esimerkiksi Pouya Airin EP-LDA-, EP-LDC-, EP-PUA-, EP-PUL– ja EP-PUM-koneet, jotka kuitenkaan eivät ole nyt toimittaneet drooneja tai niiden osia Venäjälle eivät nuo koneet ole tämän blogikirjoituksen listoilla. Yhdysvallat asetti toukokuussa 2018 yhteensä 31 iranilaiskonetta pakotteiden alle.

Yhdysvallat on asettanut myös Qeshm Fars Airin pakotelistoille jo aikanaan (U.S. Department of the Treasury 24.1.2019), muttei samassa yhteydessä erikseen sen koneita. Yhdysvaltojen pakoteluettelossa on nyt kuitenkin yhteensä 183 iranilaislentokonetta, jotka ovat joutuneet listalle ilmeisen Yhdysvaltojen vientivalvonnan rikkomisen vuoksi.

Pouya Airin listaa olisi siis täydennettävä em. EP-PUS-rahtikoneella, jota en löytänyt 183 iranilaislentokoneen luettelosta. Etsiminen on toki voinut olla minulla huolimatonta.

Pakotteiden alla olevien koneiden tunnuksista huomaa, että Yhdysvallat on hyvin perillä, mitä Iranin ympärillä tapahtuu. Yhdysvallat asettaa pakotteita tiedustelusta saatujen tietojen perusteella. EU:ssa asiat eivät vaikuta menevän vastaavasti, mistä esimerkkinä aikanaan Valko-Venäjälle asetetut pakotteet (US-blogi 24.10.2021).

Last Monday, we announced that three Iranian cargo planes have been backfilling items to Russia in an attempt to circumvent our hard-hitting export controls.”(Voa News 26.9.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Viime maanantaina [19.9.2022] ilmoitimme, että kolme iranilaista rahtilentokonetta oli lastattu Venäjälle vietävillä tavaroilla yrityksenä kiertää ankarat vientipakotteemme.”

Noin lausui Matthew Axelrod, joka on Yhdysvaltojen vientivalvonnan apulaiskauppaministeri. Yhdysvallat lisäsi neljännen Venäjää palvelevan iranilaisen rahtikoneen luetteloon lentokoneista, joiden Yhdysvallat  katsoi rikkovan Yhdysvaltain vientiä koskevia pakotteita. Yhdysvaltojen 19.9.2022 asettamat pakotteet koskivat Mahan Airia, Qeshm Fars Airia ja Iran Airia, joista Qeshm Fars Air ja Iran Air ovat minunkin listallani.

Yhdysvaltojen pakotelista on siis kunnossa, kunhan vain EP-ICD-rahtikone (Iran Air Cargo), EP-PUS-rahtikone (Pouya Air), EP-FAA-rahtikone (Qeshm Fars Air) ja EP-SIH-rahtikone (Saha Airlines) ovat listalla.

EU:lla sen sijaan pakotelistat eivät ole kunnossa. Pakotteita tulisi laajentaa niin, että samat rahtikoneet ja samat lentoyhtiöt olisivat samanlaisten pakotteiden piirissä kuin mitä Yhdysvallat on asettanut.

Myös pakotteiden laatua pitäisi jollakin tavoilla edelleen kiristää päämääränä, että lennot Iranista Venäjälle todella loppuisivat eivätkä Venäjä ja Iran voisi käyttää hyväkseen kolmansia maita.

Kompanija Kronštad (Компания «Кронштадт») droonitehdasyrityksenä sen sijaan jo mm. EU:n pakotelistalla 3.6.2022 asetettuna, pakoteorganisaatio nro 92 (Neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/878, «Кронштадт-технологии группа компаний АО»).

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu