Euroopan turvallisuuden suurin uhka taitaa Venäjän sijaan ollakin Saksa taas kerran

Waffenlieferungen wären da aktuell nicht hilfreich – das ist Konsens in der Bundesregierung.” (Welt am Sonntag 22.1.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Aseiden toimituksista ei olisi tällä hetkellä apua [Ukrainalle] – siitä on [Saksan] liittohallituksen yksimielisyys.

Noin lausui Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht viime lauantaina. Lambrechtin puoluetausta on Saksan sosiaalidemokraattinen puolue (SPD). Lambrechtin puolue on siis se sama, jonka edustajana Gerhard Schröder toimi aikanaan Saksan pääministerinä vuosina 1998–2005 ja heti viimeisen pääministerikauden jälkeen vuodesta 2005 Venäjän ja Kremlin Gazpromilla hallitseman Nord Stream AG:n johtokunnan puheenjohtajana.

Aus meiner Sicht ist klar: Eine Nato-Osterweiterung um die Ukraine steht auf lange Zeit nicht auf der Tagesordnung.” (Frankfurter Allgemeine 22.1.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Minun näkökulmastani on selvää: Naton laajentuminen itään Ukrainaan ei tule olemaan asialistalla pitkään aikaan.

Noin lausui puolestaan Baijerin kristillissosiaalisen unionin (CSU) johtaja Markus Söder. Jutun otsikko oli saksan kielellä Russland ist kein Feind Europas, suomeksi kutakuinkin Venäjä ei ole Euroopan vihollinen.

Vastaavia Venäjää tukevia kannanottoja eivät ole esittäneet vain saksalaispoliitikot vaan myös Saksan puolustusvoimien edustajat, mistä pahin laatuaan johti Saksan merivoimien komentaja Kay-Achim Schönbachin eroon.

Venäjän luotetuin kumppani ja liitolainen EU- ja Nato-Euroopassa on Saksa. Venäjä voi aina luottaa Saksaan. Saksa ei koskaan petä Venäjää. Saksa ymmärtämättään varmistaa harjoittamansa politiikan vaikutuksia niin, että Venäjän harjoittama raaka sotapolitiikka voi toteutua Euroopassa. Tuo Venäjän sotapolitiikka Saksan avustamana on toteutunut jo vuodesta 2014 tai oikeastaan jo vuodesta 2008.

Jos vastakkain olisivat Suomi ja Venäjä vastaavasti kuin nyt vastakkain ovat Ukraina ja Venäjä, Saksa valitsisi Suomen sijaan Venäjän. Siinä ei paljon Suomen EU-jäsenyyskään painaisi Saksan harkinnassa. Saksalle Venäjä on aina tärkeämpi kuin Ukraina tai Suomi.

En käsittele tässä kirjoituksessa sitä, miten Saksa itse ei auta hädässä olevaa Ukrainaa puolustuksellisella sotilasavulla. En käsittele myöskään, miten Saksa estää myös muita EU- ja Nato-maita auttamasta hädässä olevaa Ukrainaa puolustuksellisella sotilasavulla. Viittaan tuolla esimerkiksi Saksan päätöksiä estää Viroa toimittamasta Ukrainaan haupitseja tai tuoreimpana maanantaina 24.1.2021 EU-ulkoministerikokouksessa käsitellysti estää EU:ta toimittamaan Ukrainaan puolustuksellisellensa sotilasapua.

Niin, kuinka Saksan johtama EU voi olla minkään sortin sotilaallinen toimija, kun ei kykene tekemään edes päätöstä tukea yhtä hädässä olevaa eurooppalaista maata puolustuksellisella sotilasavulla häikäilemätöntä vihollista vastaan.

Käsittelen tässä kirjoituksessa, miten Venäjä-mielinen Saksa ei salli edes Nato-liittolaisiaan käyttää Saksan ilmatilaa sotilasavustuslennoissa Ukrainaan. Saksa on jo aiemmin Angela Merkelin ollessa liittokansleri estänyt Natoa puolustusliittona viemään aseita Ukrainaan (US-blogi 27.12.2021).

****

Artikkelikuvassa on esitetty yksi lennoista, joita Iso-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat (RAF) on tehnyt aikavälillä 17.1.-19.1.2022. Kolmen päivän aikana lentoja oli yhteensä kahdeksan Brize Nortonin sotilaslentokentältä (RAF Brize Norton) Kiovan Boryspilin lentokentälle kolmella eri Boeing C-17A Globemaster III -rahtikoneella. C-17-koneeseen mahtuu 77,7 tonnin rahti, joten enimmillään Iso-Britannia on vienyt noin 620 tonnia sotatarvikkeita, jos koneet ovat olleet täyteen lastattuja.

Iso-Britannia on ilmoittanut, että kuljetukset ovat koskeneet kevyitä panssarintorjuntajärjestelmiä. Vaarallista lastia – siis esim. räjähdystarvikkeita – kuljettavat lennot vaativat lisäselvityksen saadakseen lentoluvan ylittävissä maissa.

Brittien sotilasapulentojen ajankohdat, lentokoneiden rekisterinumerot ja call sign -numerolennot ovat seuraavat:

Lennot RRR6887, RRR6889, RRR6891, RRR6893, RRR6895, RRR6897 ja RRR6805 ovat puolestaan paluulentoja Kiovasta RAF:n Brize Nortonin lentotukikohtaan. GMT (Greenwich Mean Time) on tässä tapauksessa lähtökentän aikaa ja EET (Eastern European Time) on saapumiskentän aikaa. GMT:n ja EET:n aikaero on kaksi tuntia. Itse lento on kestänyt reilut kolme tuntia.

Mikä noissa lennoissa on nyt niin ihmeellistä, että niistä pitää tämäkin kirjoitus kirjoittaa?

Artikkelikuva on RRR6886-lennosta, joka oli ensimmäinen noiden kahdeksan lennon sarjassa, joilla Iso-Britannia vei lahjottamiaan puolustustarvikkeita Ukrainaan.

RAF:n sotatarvikelennot RRR6886, RRR6888, RRR6890, RRR6892, RRR6894, RRR6896 ja RRR6804 (call sign) ajanjaksolla 17.1.20220 8:59 GMT – 19.1.2022 22:15 EET Brize Nortonin sotilaslentokentältä Kiovan Boryspilin lentokentälle. Kaikki lennot kiersivät Saksan Tanskan kautta Ruotsin ilmatilaa hipoen RRR6804-lennon ylittäessä Ruotsin ilmatilan Trelleborgkissa.

Kysymys kuuluu, miksi RAF:n koneet eivät lentäneet suoraan, vaan kiersivät kaukaa Tanskan kautta, vaikka suorallekin lennolle kaikki ilmatilaansa hallitsevat olisivat olleet Nato-maita Brize Nortonin kentältä Ukrainan rajalle saakka.

Kyse on Saksasta. Saksa ei taida antaa Venäjä-politiikansa perusteella ylilentolupaa lentokoneille, jotka vievät puolustustarvikkeita Venäjän hyökkäysuhan alla olevalle Ukrainalle.

Venäjä kiittää nöyrästi Saksaa, joka näin toimii ilman pienintäkään poikkeusta Venäjän naapureiden itsemääräämisoikeutta loukkaavan politiikan työjuhtana niin EU:ssa kuin Natossa.

Saksa toimi niin kuin Venäjän haluaa sen toimivan: hajottaa kaikkein vähäisimmissäkin asioissa niin Naton kuin EU:n rivit Venäjän etujen mukaiseksi.

Saksa on kiistänyt, etteikö se sallisi ilmatilansa käyttöä asekuljetuksiin Ukrainaan. Iso-Britannia kuitenkin teki päätöksen lentoreitistä samana päivänä 17.1.2022, kun Saksan ulkoministeri Annalena Baerbock toisti Kiovassa liittokansleri Olaf Scholzin sanat maansa kieltäytyvän toimittamasta aseita Ukrainaan.

Olivatpa syyt brittikoneiden Saksan ilmatilan epäämiselle mitkä hyvänsä – kuten esimerkiksi mahdolliset tekniset lupapuutteet, Saksa saa nyt harjoittamallaan Venäjä-politiikalla Saksan toimia epäilevät aktiivisiksi.

****

Rahtikone rekisterinumeroltaan 10-0215 on Yhdysvaltojen ilmavoimien (USAF) Boeing C-17A Globemaster III.

10-0215 suoritti mielenkiintoisen lennon Euroopan ilmatilassa 14.1.-16.1.2022. Lennon viimevaiheesta Helsingistä Kiovaan uutisoitiin hieman myös Suomessa (IS 16.1.2022). Tuon lennon call sign -tunnus on RCH1815.

Kaiken kaikkiaan tuo reitiltään mystinen lento kulki seuraavasti:

Yhdysvallat (Joint Base Andrews) – Iso-Britannia (RAF Fairford) – Saksa (Ramstein Air Base) –  Liettua (Vilnus Airport) – Suomi (Helsinki Airport) – Ukraina (Boryspil Airport).

Lentoreitti on alla olevassa kuvassa. Yhdysvaltalaiset sotilaskoneet lehtevät paljon Iso-Britannian kenttien kautta pidemmälle Eurooppaan.

Yhdysvaltojen ilmavoimien C-17-rahtikoneen RCH1815-lennot Euroopassa neljän välilaskupaikan kautta Ukrainan Kiovaan 14.1.-16.1.2022. Mukana oli myös Helsinki. Mistä lennossa oli oikein kysymys?

Mikä oli koneen tarkoitus lennellä ympäri Eurooppaa kahden päivän ajan? On selvä, että koneen lasti on peräisin Yhdysvalloista, mutta onko sitä täydennetty Euroopassa Iso-Britannian, Saksan, Liettua tai Suomen lentokentillä.

Ainakaan Helsinki-Vantaan lentokentällä 10-0215-rahtikonetta ei täydennetty.

Keväällä yhdysvaltalaiset rahtikoneet lensivät paljon Ukrainaan Latvian ja Liettuan kautta, mutteivat tiettävästi Helsingin kautta kertaakaan. Vielä ainakin keväällä Saksa salli Yhdysvaltojen rahtikonelennot Ramsteinin kentältä Kiovaan ja Lviviin.

Länsimaat ovat siis siirtäneet sotakalustoa Ukrainaan pääosin ilmateitse.

Yhdysvaltojen Lockheed C-130J-30 Hercules -rahtikoneen (rekisteritunnus 08-8601) HKY703-lento 11.4.2021 Latvian Riikasta kohti Ukrainan Kiovaa. Tuolloin keväällä sotilaallinen tilanne oli myös kireä Venäjän keskittäessä sotavoimaa Ukrainan rajoille.

Tuon 11.4.2021 tapahtuneen HKY703-lennon sotatarvikkeiden laadusta kertoi myös venäläismedia (Красная Весна 11.4.2021).

Yhtään Yhdysvaltojen sotilasrahtilentoa Saksan Ramsteinista suoraan Ukrainaan nyt meneillään olevassa sotauhkatilanteessa ei ole ollut. Jos rahtilentoja Ramsteinista on ollut, ne ovat tapahtuneet välilaskussa jossakin muussa eurooppalaisessa Nato-maassa. Onko mikin kone lastattu Saksan kieltämillä Ukrainaan menevillä aseilla, sitähän me emme aina tiedä.

Yhdysvaltojen Boeing RC-135W Rivet Joint- tiedustelukoneelle (rekisteritunnus 62-4134) Saksa on kuitenkin sallinut esimerkiksi kuvanmukaisen ylilennon (JAKE11) Ukrainaan Iso-Britannian Middehallin lentotukikohdasta (Mildenhall Air Force Base). Kuvan lento tapahtui päivämäärällä 18.1.2022. Nyt tuo sama tiedustelukone on ahkeroinut Kaliningradin ympärillä.
Yhdysvaltojen 62-4134-tiedustelokneen lento (JAKE11) 24.1.2022 Kaliningradin ympäristössä.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu