Helsinki-halli ja venäläisoligarkit – Tuherruksien tuherrus Kokoomuksen poliitikoilta ja suomalaiselta virkamieskunnalta

Helsinki-hallin kohtalosta on muodostunut ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) bravuuri. Ulkoministeri on päättänyt näyttää kyvykkyyksissään saada Helsinki-halli Suomen haltuun venäläisoligarkeilta.

Valtonen kertoi elokuun 26. päivänä Ylen ykkösaamussa, että Helsinki-hallin saamiseksi nopeasti takaisin käyttöön myös valtiovalta ryhtyy etsimään ratkaisua:

Olemme aloittaneet valmistelemaan ratkaisua sen eteen, että haetaan vaihtoehtoja siihen, miten tämä kyseinen halli ja mahdollisesti muut vastaavat kiinteistöt voitaisiin yleisen edun nimissä saada sitten käyttöön. Tähän on tulossa lähiaikoina ratkaisu ja siitä sitten aikanaan tiedotetaan.” (Yle Areena, Ykkösaamu 26.8.2023, nauhan kohta 12.52-13.16).

Valtonen ei tarkentanut vielä tuolloin eri vaihtoehtoja. Valtonen ei ole tarkentanut myöhemminkään eri vaihtoehtoja.

Tuosta haastattelusta on nyt kulunut yli kahdeksan kuukautta. Ulkoministeriössä taitaa olla varsin erikoinen käsitys, mitä tarkoittaa lähiaikoina.

Meillä on useampi ratkaisuvaihtoehto tähän, ja konkreettisesti yksityiskohtaisesti tiedotetaan sitten, kun sen aika on. Mutta on tosiaan näin, että se on suomalaisten ja pääkaupunkiseudun yleisen edun mukaista, että Helsinki-halli saadaan käyttöön kulttuuri- ja urheilutapahtumiin ja kaikkien täällä asuvien iloksi. Tämän eteen tehdään nyt töitä ja toivottavasti saadaan lähiaikoina sitten uutta tiedotettavaa.”  (MTV-Uutiset 5.10.2023, juttuun liitetyn videonauhan kohta 00.20-00.50).

Noin siis puolitoista kuukautta Ylen haastattelua myöhemmin Valtonen lausui MTV-Uutisille.

Eipä ole ulkoministeriö tuonkaan jälkeen pian seitsemään kuukauteen keksinyt mitään tiedottamista eikä varsinkaan yksityiskohtaista tiedottamista. Ei ole esitetty sitä ensimmäistäkään ratkaisuvaihtoehtoa useammasta vaihtoehdosta puhumattakaan.

Valtosen sanoista huolimatta mitään ratkaisua ei ole kuulunut eikä halli ole avautunut minkäänlaiseen käyttöön.

Tuollainen hieman kokemattoman oloinen ulkoministeri meillä nyt sattuu olemaan. Puhetta ja lupauksia riittää, todellisia tekoja ja ratkaisuja vähemmän.

****

EU:n puitteissa poikkeusmenettely pakotteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden omaisuuteen liittyvien toimien osalta päättyi toukokuun 31. päivänä 2023.

Mikäli Suomi ja etenkin ulkoministeriö olisivat halunneet saada Gennadi Timtšenkon ja Roman Rotenbergin omistukset Helsinki-hallissa haltuunsa EU-sanktiopäätöksien perusteella, olisi Suomen ja ulkoministeriön pitänyt toimia ennen toukokuun loppua 2023. Tuosta ei ole syyttäminen Valtosta, joka nimitettiin ulkoministeriksi 20.6.2023.

Helsinki-hallissa ei ole ollut yleisötapahtumia sitten helmikuun 2022 lopun. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Aikaa sinänsä olisi ollut Suomelle toimia Helsinki-hallin suhteen, kun EU-pakotepäätökset tämänkin asian osalta olivat alkaneet jo heti sodan alkamisen jälkeen.

Poikkeusmenettely olisi ennen ajankohtaa 31.5.2023 ollut ehkäpä kaikkein helpoin ja nopein tapa saada halli taas toivottuun käyttöön.

Eipä vain ollut jostakin syystä aikaisin tarvetta toimia, vaikka Helsinki-halli on tosiaankin ollut kiinni yleisötapahtumilta jo helmikuusta 2022.

****

Kun edellisessä luvussa kerrotusti poikkeusmenettelytoimiin pakotteiden kohteeksi joutuneiden henkilöiden omaisuuteen kajoamiseksi ei aikanaan ryhdytty, oli vuoro keksiä joku uusi prosessi.

Mikä voisi olla uusi prosessi, jolla voitaisiin seuraavaksi yrittää saada Helsinki-halli haltuun?

Se oli takavarikointiin perustuva prosessi turvaamistoimena. Idea oli, että takavarikointi olisi voitu suorittaa halliyhtiön Helsingin kaupungille maksamattomien laskujen vuoksi. Takavarikointiasiasta säädetään ulosottokaaressa (2007/705).

Oligarkkien areena jätti maksamatta – Helsingin pormestari kertoo, miten venäläiset saadaan ulos (IS 31.8.2023).

Ilta-Sanomat uutisoi elokuun lopulla, että Helsinki Halli Oy oli jättänyt maksamatta Helsingin kaupungille lähes sadan tuhannen euron maanvuokramaksun, jonka eräpäivä oli ollut 17.7.2023. Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok.) näki maksattomassa laskussa mahdollisuuden savustaa venäläiset ulos hallista.

Perintätoimenpiteet johtavat viime kädessä joko maanvuokrasopimuksen purkamiseen tai kohteen realisoimiseen ulosottoviranomaisten kautta.” oli Helsingin kaupungin tonttipäällikkö Sami Haapasen sanat Ilta-Sanomissa.

Helsinki-halli Oy maksoi kuitenkin heinäkuussa erääntyneen maanvuokramaksun eikä takavarikointiprosessista syntynyt mitään.

No, eipä asia jäänyt vielä tuohon.

Venäläisoligarkkien ”Hartwall-areenalla” laskut maksamatta – Yksi asia toistuu (IL 13.12.2023).

Iltalehden mukaan tuolloin joulukuun puolivälissä halliyhtiöllä oli maksamatta yksi alle tuhannen euron lasku. Tullut maksuhäiriömerkintä johtui 766 euron laskun maksamattomuudesta.

Tuonkin asian Helsinki-halli Oy hoiti.

Helsingin areenan vuokra on jälleen maksamatta (Yle 5.3.2024).

Maaliskuun 1. päivänä erääntynyttä maanvuokraa ei ollut maksettu vielä 5.3.2024, Yle uutisoi.

Tuokin laskun Helsinki-halli Oy maksoi.

No joo…

Helsingin kaupunki ikään kuin toivoi ja rukoili, ettei Helsinki-halli Oy vain kykenisi maksamaan etenkään maanvuokramaksuja ja takavarikointiprosessi voitaisiin aloittaa:

Helsinki-halli jätti vuokran maksamatta, pormestari Juhana Vartiainen on tyytyväinen (HS 28.8.2023).

Harva velkoja on tyytyväinen, että velallinen ei kykene maksamaan velkojaan.

Noista Helsingin kaupungin pormestari Juhana Vartiaisen puheista julkishallinnon virkamiehenä Suomen kansalaiset Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg olisivat olleet oikeutettuja haastamaan Vartiaisen oikeuteen. Harvoin näkee vastaavaa puhetta virkamiehen päästävän suustaan koskien suomalaista yritystä, jonka kaksi Suomen kansalaista lähes täysin omistavat.

Eivätpä haastaneet Timtšenko ja Rotenberg Vartiaista oikeuteen.

No joo…

Koko tuo takavarikointi- ja haltuunottoajatus perustui siihen, että niin ulkoministeriössä kuin Helsingin kaupungilla uskottiin Helsinki-Halli Oy:n joutuvan ylitsepääsemättömiin ongelmiin laskujen maksamisessa, koska pakotteiden vuoksi maksujärjestelyt olivat vaikeuksissa. Toisin sanoen laskujen maksaminen olisi teknisesti hankalaa vastaavasti kuin esimerkiksi niillä venäläisillä, joiden pitäisi maksaa Venäjältä käsin Suomessa omistamiinsa asunto-osakkeisiin liittyviä laskuja.

Maksuvaikeuksia on ollut, mutta niistä halliyhtiö on kuitenkin selvinnyt. Kyse ei ole ollut rahan puutteesta. Tilikauden päättyessä vuoden 2023 huhtikuun lopussa yhtiön tilillä oli vielä 7,1 miljoonaa euroa rahaa, vaikka yhtiö teki tilikaudella 2,1 miljoonan euron tappion.

Kaavailtu takavarikointiprosessi maksamattomien laskujen mahdollistamana epäonnistui. Lopputuloksena tuossakin huonosti mietityssä prosessissa aikaa vain kului ilman, että mitään vaikuttavaa olisi saatu aikaan.

Takavarikointiprosessi tuherrettiin kokoomuspoliitikkojen – Valtosen ja Vartiaisen – johdolla puolisen vuotta syksystä 2023 kevääseen 2024 vailla mitään edistymistä asian todelliselle ratkaisulle.

****

Euroopan unioni hyväksyi Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ominaisuudessa 12. Venäjän vastaisen pakotepaketin 18. joulukuuta 2023 (Neuvoston päätös (YUTP) 2023/2871, 18.12.2023). Tuo paketti sisältää myös kirjauksia, joilla on merkitystä Suomelle ottaa Helsinki-halli haltuun venäläisoligarkeilta. Se oli nimenomaan Suomi, joka ajoi noita kirjauksia.

Päätöksessä EU otti käyttöön viisi uutta poikkeusta varojen jäädyttämistoimenpiteistä.

Yksi poikkeus oli se, että tiettyjen, aiemmin seuraamuksia saaneiden henkilöiden (8 kpl) ja yritysten (2 kpl)  myyntitoimet EU-yksiköille (EU entities) mahdollistettiin.

Nuo henkilöt ovat Arkadi Rotenberg (Аркадий Романович Ротенберг, ИНН 780619032880), Pjotr Aven (Пётр Олегович Авен, ИНН 770400328495), Mihail Fridman (Михаил Маратович Фридман, ИНН 770400318916), Gennadi Timtšenko (Геннадий Николаевич Тимченко, ИНН 781012626436), German Khan (Герман Борисович Хан, ИНН 772321720079), Aleksei Kuzmitšjov (Алексей Викторович Кузьмичёв, ИНН 770400625931), Igor Kesajev (Игорь Альбертович Кесаев, ИНН 770604683378) ja Boris Rotenberg (Борис Романович Ротенберг, ИНН 470305596440).

Nuo yritykset ovat OAO VO Technopromexport (ОАО «ВО «Технопромэкспорт», ИНН 7705713236) ja OOO VO Technopromexport (ООО «ВО «Технопромэкспорт», ИНН 7704863782).

Noiden venäläisoligarkkien ja -yritysten omistusoikeutensa myymisestä ja siirrosta EU-yksikölle valtuutus on voimassa 30. kesäkuuta 2024 saakka edellyttäen, että tällaisesta myynnistä ja siirrosta saadut tulot jäädytetään.

Yllä listalla olevista Gennadi Timtšenko on Helsinki Halli Oy:n (1016235-3) omistajia. Helsinki Halli Oy:n toinen suuromistaja Roman Rotenberg on listalla olevan Arkadi Rotenbergin poika. Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg omistavat noin 45 prosenttia – tarkasti  44,98 prosenttia – hallin osakkeista, mutta heillä on yrityksen C-sarjan osakkeilla yli 90 prosenttia – tarkasti  93,9 prosenttia – äänivallasta. Jokerit HC Oy (0798782-1) sulautui Helsinki Halli Oy:hyn 30.4.2011. Timtšenkon ja Rotenbergin omistus Helsinki Halli Oy:ssä on järjestetty Arena Events Oy:n (2554746-7) kautta. Arena Events Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimii Roman Rotenberg ja hallituksen jäsen on Kai Paananen, joka toimii Rotenbergien luottoasiainhoitajana Suomessa.

Roman Rotenbergin isä Arkadi Rotenberg ja setä Boris Rotenberg ovat ainakin jossakin vaiheessa olleet hallin omistajia, mutta en selvittänyt, ovatko edelleen. Ilmeisemmin Rotenbergien suvun omistus lienee keskitetty Roman Rotenbergille, koska hän ei ole EU-pakotteiden piirissä.

Arena Events Oy omistaa siis Helsinki-Halli Oy:n niistä osakkeista 44,89 prosenttia, joilla mitataan yhtiön omaisuuden arvoa, ei päätösvallan arvoa. Sen lisäksi halliyhtiöllä on 561 osakkeenomistajaa, jotka omistavat loput eli siis enemmistön (55,11 prosenttia) areenan niistä osakkeista, jolla mitataan omaisuuden arvoa. Nuo omistajat ovat pääsääntöisesti tavallisia suomalaisia henkilöitä ja yrityksiä. Helsinki-Halli Oy:llä on siis tiettävästi 562 omistajaa, joista Arena Events Oy on yksi.

****

EU:n pakotteiden piiriin kuuluvia henkilöitä (person) ja yhteisöjä (entity) voi käydä tarkastelemassa esim. 2014/145/CFSP-asiakirjasta (päivitys 23.2.2024). Helmikuun 23. päivänä 2024 henkilöitä pakotelistoilla oli 1 752 ja yhteisöjä – käytännössä yrityksiä – 425 kappaletta. Neuvoston täytäntöönpanoasetuksessa 18.12.2023 EU julkisti pakotteet 61 uudelle henkilöille numeroilla 1585-1645 ja 86 uudelle yhteisölle numeroilla 250-335 (Council Implementing Regulation (EU) 2023/2875 18.12.2023). Roman Rotenbergille ei kuitenkaan tuolloinkaan asetettu pakotteita eikä tiettävästi Suomi ole niitä vaatinut.

Rotenbergeista Arkadi Rotenberg on EU-pakotelistalla numero 92, pakotteet asetettu päivämäärällä 15.3.2015. Arkadi Rotenbergin veli Boris Rotenberg on EU-pakotelistalla numero 920, pakotteet asetettu päivämäärällä 8.4.2022. Arkadi Rotenbergin toinen poika Igor Rotenberg on EU-pakotelistalla numero 921, pakotteet asetettu päivämäärällä 8.4.2022. Toisin kuin moni suomalaismedia on kirjoittanut (esim. HS 17.4.2024, IS 17.4.2024 jne.), Arkadi Rotenbergin toinen poika Roman Rotenberg ei ole EU:n pakotelistoilla. Roman Rotenberg ei siis ole EU-pakotelistoilla Helsinki Halli Oy:n suuromistajana Arena Events Oy:n kautta. Gennadi Timtšenko on puolestaan EU-pakotelistalla numero 694, pakotteet asetettu päivämäärällä 28.2.2022.

Roman Rotenbergilla on Suomen passi Suomen kansalaisena kuten minullakin on. Roman Rotenbergilla on yhtä vähän EU:n pakotteita kuin minullakin on. Olisiko siis ylipäätään juridisesti oikein, että hänen Helsinki-halli Oy:n osakkeitansa Arena Events Oy:n omistuksen kautta pakkolunastettaisiin sen enempää kuin vaikkapa minun Helsinki-halli Oy:n osakkeita, jos olisin yksi halliyhtiön 561 muusta osakkeenomistajasta?

Aikanaan Gennadi Timtšenkolle ja Roman Rotenbergille on annettu Suomen kansalaisuus. Mielestäni varsin poliittisin perustein, mutta annettu kuitenkin. Nyt on elettävä kiltisti sen mukaan.

****

EU:ssa neuvoston 2023/2871-päätös sisälsi erikseen kaksi poikkeusta uusien varojen jäädyttämistoimenpiteistä (muutos päätökseen 2014/145/YUTP, 2 artiklan kohta 4a sekä 2 artiklan kohta 4b, 32023D2871).

2 artiklan kohdassa 4a kirjataan, että jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan tiettyjen jäädytettyjen varojen tai taloudellisten resurssien vapauttamiseen tai tiettyjen varojen tai taloudellisten resurssien asettamiseen saataville todettuaan, että jäsenvaltion oikeus- tai hallintoviranomainen on tehnyt laissa säädetyin edellytyksin päätöksen evätä yleisen edun vuoksi liitteessä luetellulta luonnolliselta henkilöltä, oikeushenkilöltä, yhteisöltä tai tällaiselle henkilölle, yhteisölle tai elimelle kuuluvia tai tällaisen henkilön, yhteisön tai elimen omistuksessa tai määräysvallassa olevia varoja tai taloudellisia resursseja, edellyttäen että tällaisesta varojen tai taloudellisten resurssien epäämisestä maksettava korvaus jäädytetään.

4 a -kohta (4a). Neuvoston päätös (YUTP) 2023/2871, joka on annettu 18. päivänä joulukuuta 2023, rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentävien tai uhkaavien toimien johdosta annetun päätöksen 2014/145/YUTP muuttamisesta. YUTP tarkoittaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja neuvosto koostuu YUTP-tapauksissa ulkoministereistä. Tuo on mielestäni oleellisin kirjaus, millä nyt yritetään saada Timtšenkon määräysvallassa olevia varoja ja taloudellisia resursseja – siis Timtšenkon Arena Events Oy:n osakkeita haltuun. Roman Rotenberg ei ole liitteessä lueteltu luonnollinen henkilö, joten häntä asia ei koske. Liitteen henkilöt voi käydä lukemassa 2014/145/CFSP-asiakirjasta, jonne on linkki aikaisemmin tässä blogikirjoituksessa kirjattuna. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus 2023/2871-asiakirjasta).
Aikaraja neuvoston 2023/2871-päätöksessä on kesäkuun loppuun saakka. Vaikka varat siirrettäisiinkin pakolistalla olevan henkilön nimiin, varat jäädytettäisiin. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus 2023/2871-asiakirjasta).

Neuvoston päätös (YUTP) 2023/2871 päivämäärällä 18.12.2023 suomenkielisenä versiona (YUTP 2023/2871 (FI)) ei sisällä esimerkiksi poikkeuslupa- tai pakkolunastus-termiä. Ulkoministeriö ulkoministeri Elina Valtosen johdolla on viljellyt käsitystä, että Helsinki-hallin pakkolunastuksessa kyse oli nimenomaan edellä mm. 4a-kohtaan kirjatusta yleisestä edusta ja siksi pakkolunastusprosessille olisi lailliset perusteet.

Yleinen etu on hyvin lavea käsite, ja siksi se on myös hyvin epäämäinen käsite. Yleinen etu -käsitettä ei pitäisi viljellä lainsäädännössä ollenkaan ilman tarkennuksia lain soveltajalle. Mikä olisi tässä tapauksessa se yleinen etu, joka edellyttäisi hallin pakkolunastamista?

****

Mitä tuo kaikki 18. joulukuuta 2023 EU:ssa päätetty tarkoittaa suomennettuna Helsinki-hallin tapauksessa?

Koskisiko esimerkiksi pakkolunastus vain Arena Events Oy:tä, joka on vain yksi Helsinki-halli Oy:n 562 omistajasta?

Mikä merkitys on sillä, että Arena Events Oy:n kahdesta omistajasta vain toinen on EU:n pakotelistalla. Roman Rotenbergin omistus on todennäköisesti suurempi kuin Gennadi Timtšenkon omistus ja Timtšenko on todennäköisesti yrityksen vähemmistöomistaja.

Ministerineuvoston 2023/2871-päätös mahdollistaa Gennadi Timtšenkon vapaaehtoisen kaupan tai valtioneuvoston pakkolunastustoimet. Roman Rotenbergia ei asia koske, koska hän ei ole pakotteiden piirissä. Määräaika ulottuu 30. kesäkuuta 2024 saakka. Aikaa olisi siis kaksi kuukautta.

Jos tulkitsee ministerineuvoston 2023/2871-päätöstä tarkasti, kyse on vain Timtšenkon omistamien osakkeiden ostamisesta tai pakkolunastamisesta, ei muiden omistajien osakkeiden ostamisesta tai pakkolunastamisesta, mikäli EU:n pakotelistoilla olevat Arkadi ja Boris Rotenberg eivät enää ole halliyhtiön omistajia.

****

Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg ilmoittivat jo marraskuussa 2022, että voivat myös myydä osuutensa Helsinki-halli Oy:stä. Tuolloin oli vielä voimassa se poikkeusmenettely, joka päättyi toukokuun 31. päivänä 2023. Timtšenko ja Rotenberg olivat ilmeisemmin varautuneet tuon poikkeusmenettelyn käyttöönottoon.

On arvioitu, että Timtšenko ja Rotenberg saisivat äänivaltaisten halliosakkeiden myynnistä 50-60 miljoonaa euroa. Tarkkana summana on esitetty 57 miljoonaa euroa.

Kauppoja on hierottu ja ostajakandidaatteja on ollut. Puolentoista vuoden aikana vapaaehtoista kauppaa ei kuitenkaan ole syntynyt. Kaikille varmasti on selvää viimeistään nyt, ettei vapaaehtoisa kauppoja myöskään synny.

Entisen Hartwall-areenan myynnistä päästy sopuun – ostajat pelkäävät yhtä asiaa (IS 26.1.2024).

Ilta-Sanomien mukaan kaupantekopäiväksi oli päätetty 28. helmikuuta. Ostajaryhmän pelko kuitenkin oli, että venäläisoligarkit vetäytyisivät kaupasta. Suomen valtio käynnistäisi pikavauhtia EU:n ministerineuvoston 2023/2871-päätöksen mahdollistaman pakkolunastusprosessin, jonka olisi ohi nopeasti jo ennen 30.6.2024.

Miksi venäläisoligarkit vetäytyisivät kaupasta? Miksi eivät myy, vaikka ovatkin olleet halukkaita myymään?

Enää Timtšenko ja Rotenberg eivät aio myydä halliomaisuuttaan vapaaehtoisesti.

Kyse on siitä, että hallin omistusosuuksien myynnistä saatavat varat jäädytettäisiin eivätkä ne olisi etenkään pakotelistalla olevan Timtšenkon käytettävissä. Roman Rotenbergin suhteen tilanteen pitäisi olla toinen, koska hän ei ole EU-pakotteiden piirissä suomalaisena sen enempää kuin minäkään.

Jos olisin Timtšenko, en minäkään myisi, jos varat jäädytettäisiin. Riski olisi liian suuri, että jäädytetyt varat jäisivät sille tielleen maailman tappiin saakka.

Vapaaehtoista myyntiä ei siis tule, elleivät myyjät saa varojaan sataprosenttisella varmuudella käyttöönsä. Tuo on täysin selvää ja tuon olisi pitänyt tulla myös suomalaispoliitikoille ja suomalaiselle virkamieskunnalle selväksi viimeistään, kun Helsinki-halli piti varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2024.

Pakkolunastusprosessi ei sen sijaan ole Timtšenkolle ja Rotenbergille erityinen uhka edes silloin, jos pakkolunastusprosessi todella käynnistettäisiin. Miksi näin, siitä kirjoituksen lopussa.

Kauppoja ei siis synny yksinkertaisesti siksi, koska myyjät eivät saisi kaupasta sellaista vastiketta, joka olisi heidän käytössään heidän etujensa mukaisesti. Sulkutilijärjestelyllä tai muilla vastaavilla järjestelyillä myyjillä ei ole riittävää varmuutta rahojen saamisesta edelleen varsin epävakaassa tilanteessa, jossa tulevaisuudesta ei voi ennustaa mitään varmaa.

Rahan määrä tuskin lienee miljardiomaisuuden omistaville Timtšenkolle ja Rotenbergille tärkeää sinänsä. Onko hinta 57 miljoonaa euroa tai 50 miljoonaa euroa, ei liene se oleellisin.

Toisaalta kokeneina venäläisinä liikemiehinä Timtšenko ja Rotenberg varovat jo periaatteellisista syistä  joutumasta pakkotilanteeseen toisten armoille varsinkin, jos heillä on mahdollisuus edelleen sanella ehtonsa.

Vapaaehtoita kauppaa tuskin siis enää tulee. Ei ole enää mitään todellista sellaista, millä Timtšenko ja Rotenberg voitaisiin suostutella – siis pakottaa – vapaaehtoiseen kauppaan. 18. joulukuuta 2023 ministerineuvostossa päätetty ei tuonut mitään tosiallista uutta suostutella tai pakottaa Timtšenko ja Rotenberg vapaaehtoisiin kauppoihin.

Jäljellä on pakkolunastus. Pakkolunastuksella uhkailu on ollut tähän saakka keino yrittää pakottaa Timtšenko ja Rotenberg kauppoihin, mutta tuo uhkailu ei ole tuottanut tulosta.

****

Kun yksityinen ostajaryhmä ei onnistunut ostamaan Helsinki-hallia, niin nyt Helsingin kaupunki on ilmoittanut julkisesti kansliapäällikkö Jukka-Pekka Ujulan ilmoittamana haluavansa ostaa Helsinki-hallin (HS 17.4.2024):

Ilmoitimme kaksi viikkoa sitten [huhtikuun 2024 alussa] halliyhtiön venäläisomistajien edustajille, että Helsingin kaupunki on valmis aloittamaan neuvottelut areenan ostamisesta.”

Tuo halliyhtiön venäläisomistajien edustaja on Kai Paananen.

Valmiiksi neuvoteltu kauppa yksityisen ostajaryhmän kanssa oli siis peruuntunut reilua kuukautta aikaisemmin sovitun kaupantekopäivän ollessa 28.2.2024.

Timtšenko ja Rotenberg eivät kuitenkaan ole esittäneet huhtikuun alun jälkeen halukkuuttaan myydä hallia Helsingin kaupungille.

Jos areenan nykyiset omistajat eivät halua neuvotella osakkeidensa myynnistä, Helsingin kaupunki miettinee toista vaihtoehtoa eli pakkolunastusta.” olivat kansliapäällikkö Ujulan sanat Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 17.4.2023).

Vai että pakkolunastusta Helsingin kaupunki myös miettii ja harkitsee. Epäilen kuitenkin, löytyisikö pakkolunastukselle lainmukaiset perusteet. Ministerineuvoston 2023/2871-päätös ei anna erivapauksia pakkolunastuksen prosessoinnista. Se on tehtävä edelleen Suomen lainsäädännön mukaisesti.

Jotta pakkolunastusprosessi olisi ylipäätään säntillisesti mahdollinen, on aluksi tarjottava vapaaehtoista kauppaa. Siitä johtuu tuo Helsingin kaupungin esitys halukkuudesta vapaaehtoiseen kauppaan. Pakkolunastusta haluavan kannalta olisi oikeudessa erikoista, ettei ennen pakkolunasta olisi haluttu ja tarjottu vapaaehtoista kauppaa.

Ei tarvitse olla kuvinkaan kummoinen lainsäädännön asiantuntija, kun huomaa, ettei pakkolunastukselle löydy varmuudella lainmukaisia perusteita. Jos Helsingin kaupunki yrittää pakkolunastusta, on selvää, että Timtšenko ja Rotenberg vievät asian oikeuteen ja ovat seuraavan luvun mukaisesti prosessissa erittäin vahvoilla.

****

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta (603/1977).

Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta (762/2022).

Pakkolunastus on siis tehtävä noiden lakien mukaan. 603/1977- ja 762/2022-lait voidaan nimetä pakkolunastuslaiksi.

On muistettava, että Timtšenko ja Rotenberg eivät omista Helsinki-hallia suoraan, vaan vain Helsinki-halli Oy:n osakkeita Arena Events Oy:n kautta. Roman Rotenbergin ohella Helsinki-hallilla on 561 muuta omistajaa, joita eivät EU:n asettamat pakotteet koske.

Suomen kansalainen Roman Rotenbergilla ei siis ole mitään EU-pakotteita. Hän on aivan samassa asemassa kuin muut suomalaiset osakkeenomistajat Helsinki Halli Oy:n omistajina.

On myös muistettava, että Gennadi Timtšenko on edelleen Suomen kansalainen. Nyt siis oltaisiin pakkolunastamasta jääkiekkohallia vain Suomen kansalaisilta.

Pakkolunastukseen liittyen otetaanpa vastaava esimerkki Tampereelta. Tampereella on uusi hieno vuonna 2021 valmistunut monitoimiareena nimeltään Nokia-areena tai Nokia Arena (kotisivut).

Jos tuon areenan omistajayhtiön osakkaat päättäisivät sulkea sen toistaiseksi, olisiko julkisella vallalla lainmukainen oikeus pakkolunastaa hallikiinteistö julkiseen käyttöön yleisen edun nimissä? Tapaus olisi aivan vastaava kuin Helsinki-hallin tapaus Helsingissä erotuksella, että yksi omistajayhtiön osakas on EU-pakotteiden kohteena.

Sinänsä omistajan pakotteiden piiriin kuuluminen tai sinänsä omistajan päätös sulkea omistamansa kiinteistö ei takuulla synnytä lainmukaista oikeutta pakkolunastaa kiinteistö, jos Suomen lainsäädännön mukaisesti toimitaan.

Nyt mitataan kokoomuspoliitikkojen – siis Valtosen ja Vartiaisen – käsitystä siitä Suomen kansalaisten omistusoikeudesta, joka on kirjattu myös Suomen perustuslain (1999/731) 2 luvun 15 pykälään. Onko julkisella vallalla oikeus yleisen edun nimissä pakkolunastaa Suomen kansalaiselta – siis myös Timtšenkolta ja Rotenbergilta – omaisuutta tavalla, jota etenkin Venäjä on harjoittanut.

Olemmeko siis vajoamassa kokoomuspoliitikkojen johdolla Venäjän tasolle?

****

Ongelma on jo pelkästään se, että hallia omistavan Helsinki Halli Oy:n omistusosuudesta Timtšenko ja Rotenberg omistavat vain 44,98 prosenttia – siis alle puolet – hallin osakkeista, vaikka heillä onkin 93,9 prosenttia äänivallasta. Pakkolunastuksessa kaikkia lunastettavan kiinteistön omistajia on kohdeltava tasapuolisesti niin Timtšenkoa kuin myös kaikkia muita suomalaisomistajia Rotenberg mukaan lukien. Hallin taitaa omistaa täysin pelkästään suomalaisyhtiöt ja suomalaiskansalaiset, jolla vain yhdellä on EU-pakotteet niskassa.

Jos pakkolunastuslakia lähtee lukemaan alustas alkaen, jo lain 1 luvun 4 § on mielenkiintoinen:

Lunastaa saadaan, kun yleinen tarve sitä vaatii. Lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.

Ensinnäkin yleinen tarve. Vastaa termiä yleinen etu, mitä ulkoministeriö ulkoministeri Valtosen johdolla on kovasti viljellyt tässä tapauksessa. Termi on sinänsä epämääräinen. On muistettava, että Helsingin kaupunkikin on hyvin elänyt, vaikka halli on ollut kiinni jo yli kaksi vuotta. Timtšenkon ja Rotenbergin lakimiehillä ei olisi suurtakaan vaikeutta osoittaa jo heti oikeudenkäynnin aluksi, ettei yleistä tarvetta hallikiinteistöomistusten pakkolunastamiselle ole olemassa.

4 §:ssä mainitaan, ettei pakkolunastusta saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla taikka jos lunastuksesta yksityiselle edulle koituva haitta on suurempi kuin siitä yleiselle edulle saatava hyöty.

Helsingissä on pelattu jääkiekkoa, vaikka Helsinki-halli on ollut kiinni. Helsingissä on ollut mahdollisuus suuriin yleisötilaisuuksiin ja -tapahtumiin, vaikka Helsinki-halli on ollut kiinni. Lisäksi kaupunki ei vastaa yksityisten tapahtumajärjestäjien tilatarpeista eli siitä, mikä tila löytyisi vaikkapa Taylor Swiftin konsertille. Jos tilaa ei löytyisi Helsingistä ja Swift esiintyisi Tampereella, ei tuosta kyllä syntyisi vielä millään pakkolunastuksen edellytyksiä.

Jääkiekolle on vastaava halli Nordenskiöldinkadulla. Yksityisten toimijoiden järjestämin yleisötilaisuuksia ja -tapahtumia joiden pitämisestä ei siis vastaa kaupunki, voidaan pitää vaikkapa Helsingin jäähallilla, olympiastadionilla, Helsingin Musiikkitalossa ja Kulttuuritalossa. Helsinki kykenee elämään hyvin myös, vaikka Finlandia-talo on tapahtumapaikkana remontissa. Lunastuksen syyksi tuskin riittää, että Helsingin kaupunki – siis nimenomaan kaupunki itse – tarvitsee 15 000 paikan hallin tapahtumilleen. Laki ei määrää kaupungin tehtäväksi järjestää 15 000 paikan tapahtumatilaa yksityisten toimijoiden järjestämille tapahtumille.

****

Tuota pakkolunastuslakia ei tarvitse lukea montakaan pykälää lain alusta lukien, kun jokaiselle maallikollekin ilman perehtymistä lainsäädäntöön syntyy käsitys, ettei Helsingin kaupungilla ole mitään eväitä käyttää tuota pakkolunastuslakia saadakseen Helsinki-Halli Oy:n haltuunsa. Laki ei anna oikein mitään perusteita pakkolunastukselle.

Lain 2 luvun 5 § kirjaa, että lunastusluvan antaa hakemuksesta valtioneuvosto. Valtioneuvosto voi siirtää toimivaltaansa lääninhallitukselle tai erityisestä syystä muulle hallintoviranomaiselle niissä tapauksissa, joissa lunastusluvan antamista ei vastusteta tai kysymys on yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lunastuksesta.

Lääninhallituksia ei enää ole, mutta valtioneuvosto mahdollisen lunastusluvan siirtäjänä olisi asiasta joka tapauksessa poliittisessa vastuussa. Koska kyseessä olisi varsin poikkeuksellinen tapaus ja koska lunastusprosessiin liittyisi valtioneuvoston puolesta mm. EU:n pakoteproseduureja, valtioneuvosto tuskin siirtäisi lupavaltaansa ulkopuolelle.

Vaikka Helsingin kaupunki esittäisikin poliittisella päätöksellä pakkolunastusprosessiin ryhtymistä ottamatta huomioon lakimiesten esittämiä vastakkaisia kantoja, valtioneuvostolta tuskin irtoaisi pakkolunastukselle lupaa. Poliittisesti lupa voisi toki irrota, mutta oikeuskansleri pitäisi kyllä huolen, ettei lupaa tulisi, koska lupa ei täyttäsi lainsäädännön perusteita alkeellisemmilta osiltakaan.

****

Timtšenko ja Rotenberg sekä heidän lakimiehensä tietävät, kuinka heikoilla Suomi on pakkolunastusasiassa, mikäli Suomi vain oikeusvaltioperiaatteitaan noudattaa toisin kuin Venäjä.

Helsingin kaupunginjohtaja Juhana Vartiainen paljasti jo elokuussa 2023, mikä on kaupungin intressi saada halli pois nykyiseltä omistajalta eikä tuo intressi oikein luo perusteita pakkolunastamiselle, melkeinpä päinvastoin:

Kaupungin intressi on, että hallin omistusoikeus siirtyisi luotettavalle, länsimaiselle – tai suomalaiselle – omistajalle. Jos välivaiheessa tarvitaan kaupungin omistusta, en sulje sitäkään pois.” (IS 31.8.2023).

Pakkolunastuslaki ei tunne Vartiaisen esittämää perustelua pakkolunastukselle. Vartiaiselle tiedoksi ja muistutukseksi myös, että Gennadi Timtšenko ja Roman Rotenberg ovat edelleen Suomen kansalaisia. Arena Events Oy on siis Suomen kansalaisten omistama yhtiö. Kyse on täysin suomalaisesta yhtiöstä.

Helsingin kaupungilla ei siis ole mitään saumaa uhkailla Timtšenkoa ja Rotenbergia pakkolunastuksella saadakseen kiinteistökaupat vapaaehtoisesti aikaan Helsingin kaupungille.

On todennäköistä, vaikka maan hallitus ja Helsingin kaupunki päättäisivät lähteä pakkolunastusprosessiin, ettei Suomi saisi mitään aikaan 30.6.2024 mennessä, jolloin 18.12.2023 ministerineuvostossa sovitut valtuutus päättyy.

****

Julkishallinnollisia poliittisia toimia Helsinki-hallin saamiseksi julkiseen käyttöön on johtanut kokoomusjohtoinen ulkoministeriö ja kokoomusjohtoinen Helsingin kaupunki. Kokoomuslainen ulkoministeri Elina Valtonen ja kokoomuslainen pormestari Juhana Vartiainen.

Toistaiseksi minkäänlaisia onnistumisia ei ole nähty. Halli on pysynyt visusti kiinni.

Palataan kirjoituksen lopuksi siihen, mistä kirjoitus aloitettiin. Ulkoministeriöön ja ulkoministeri Elina Valtoseen.

Valtonen omi siis viime syksynä Ylen haastattelussa halliprosessoinnin itselleen arvioiden saavan siitä kunniaa ja arvioiden prosessin olevan nopeasti ohi.

Valtonen läksi soitellen sotaan perehtymättä asiaan perusteellisesti. Nyt olemme näkemässä lopputulosta, jos hallia ei saada haltuun kesäkuun loppuun mennessä.

Halli olisi jo nyt käytössä, jos asiat olisi hoidettu hieman syvällisemmin miettien ja harkiten luoden samalla kunnon toimintastrategia. Ne ovat nimenomaan kokoomuspoliitikot – Valtonen ja Vartiainen –, jotka asiassa ovat eniten tuhertaneet.

Epäilen vahvasti, ettei hallia saada käyttöön niillä ratkaisuilla, jotka pitäisi tehdä ennen kesäkuun loppua. Mikäli päädyttäisiin pakkolunastusmenettelyyn, seuraisi siitä vuosien oikeustaistelu, jonka Suomi varmuudella häviäisi. Oikeudenkäynnin lopputuloksena Timtšenko ja Rotenberg pitäisivät vittuuksiaan hallin itsellään ja suljettuna.

Kokemattomalle ja hieman touhottavalle ulkoministerille sattui heti uransa aluksi hänen itselleen järjestämä varsin nurja prosessi. Valtonen yrittää saada luonteelleen ominaisesti paljon aikaan ja ehkäpä juuri siksi ulkoministerin työ on sujunut alkumetreillä hieman epäonnisesti. Helsinki-hallin tapaus, Jari Vilénin ja asianajotoimisto Roschierin tapaus, Israelin ja Kazan tapaus esimerkkeinä.

Valtonen on sinänsä nopeaälyinen, mutta strategiseen asetteluun ja pitkien monivaiheisten prosessien viemiseen kunnialla maaliin hänellä ei näytä olevan suurempaa kyvykkyyttä. Hän vaikuttaa malttamattomalta ja hätäiseltä sekä varsin yksioikoiselta, mitkä eivät ole eduksi luonteenpiirteinä etenkään ulkoministerin tehtävissä.

Kokoomuksen toinen halliprosessiin keskeisesti liittyvä henkilö on Juhana Vartainen. Hän on puolestaan vaikuttaa jäähdyttelijältä ollen pormestarin tehtävässä odottamassa lähestyviä eläkepäiviä.

Eipä siis Kokoomusta ole suuresti onnistanut henkilövalinnoissa tässä halliprojektissa.

Joko Elina Valtonen tai Antti Häkkänen on Kokoomuksen seuraava puheenjohtaja. Antti Häkkänen on onnistunut puolustusministeritoimissaan hyvin, mutta Elina Valtonen ulkoministeritoimissaan ei niin hyvin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu