Itävalta – EU:n jäsenmaa, joka toimittaa FSB:lle lentokoneita sodasta ja pakotteista huolimatta

Itävaltalaisen Diamond Aircraft Industries GmbH:n toimittamia DA42 NG -lentokoneita Venäjän puolustusministeriölle ja Venäjän asevoimille, mistä kertoo mm. punainen tähti pyrstössä. Kuvassa näkyvän lentokoneen pyrstönumero on 06 ja Itävallan avulla Venäjä on saanut vähintään kuvassa ja kuvakaappausvideolla näkyvät kuusi konetta vuodenvaihteeseen 2017-18 mennessä, jolloin Venäjä oli jo hyökännyt Ukrainaan ja jolloin EU oli jo asettanut Venäjälle joitakin pakotteita. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Venäjän valtion omistaman valtakunnallisen ja puolustusministeriön ylläpitämän televisioverkko Zvezdan YouTube-videonauhalta, Телеканал «Звезда»).

Venäjä ujutti vakoilulonkeronsa Wieniin (HS 7.6.2024).

Itävalta on suurin venäläiskaasun tuoja Euroopassa. Itävaltalainen Raiffeisen-pankki toimii yhä Venäjällä ja sen liikevoitto Venäjällä on vain kasvanut Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen.” ja ”Itävallan kauppakamari julkaisi vielä viime vuonna maaoppaan Venäjälle, joka oli otsikoitu reippaasti: Los geht’s eli Menoksi [asiakirja]. Oppaassa neuvotaan, miten Venäjällä voi yhä tehdä bisnestä.” toimittaja Suvi Turtiainen kirjoittaa tuossa perjantaina 7.6.2024 julkaistussa Helsingin Sanomien jutussa.

Olemme kovasti soimanneet Unkaria ja sen presidentti Viktor Orbánia maan Venäjä-suhteista ja siitä, että Unkari jarruttaa EU:n päätöksentekoa Ukrainan auttamiseksi voittamaan sodassa.

Unkari ei taida kuitenkaan olla se EU:n pahin tapaus. Se pahin tapaus taitaakin olla Itävalta.

Miksi Itävallalle sallitaan EU:ssa kaikki se, mitä kenellekään muulle ei sallita? Miksi soimaamme ankarasti Unkaria ja pääministeri Viktor Orbánia, muttemme Itävaltaa ja Itävallan kansanpuolueesta eli ÖVP:stä lähtöisin olevaa liittokansleri Karl Nehammeria?

En missään nimessä puolusta yhtään Unkaria ja sen johtajaa Viktor Orbánia, vaan syytän Itävaltaa ja sen liittokansleri Karl Nehammeria.

Itävallan liittokansleri Karl Nehammer vieraili 11.4.2022 eli vain reilu kuukausi Venäjän hyökkäysaloituksen jälkeen Moskovassa keskustellakseen presidentti Vladimir Putinin kanssa Itävalta-Venäjä-suhteista sodan alkavassa melskeessä. Hän oli ensimmäinen läntinen johtaja, joka tapasi Putinin sodan toisen vaiheen alkamisen jälkeen. Sen verran liittokansleri Nehammerilla oli kaikesta huolimatta järkeä, ettei ollut yhteiskuvassa Putinin kanssa.

Nehammerin ja Putinin välisessä puhelinkeskustelussa 27. toukokuuta 2022 Itävalta sai Venäjältä vahvistuksen sitoutumista Itävallan maakaasutoimituksiin liittyvien sopimusvelvoitteiden noudattamisesta (Президент России 27.5.2022). Itävalta varmisti siis jo hyvin varhain sodan alettua maakaasutoimitukset Venäjältä. Itävalta oli Unkariakin nopeampi.

Käsittelen tässä kirjoituksessa yhtä Itävaltaan liittyvää tapausta, joka kertoo paljon EU:sta ja siitä, mitä se sallii jäsenmailleen sodasta huolimatta sotilaallisessa yhteistyössä Venäjän kanssa.

****

Venäjän 785. Balašovin ilmailukoulutuskeskus eli 785 UATS (785-й Балашовский учебный авиационный центр (785 УАЦ, 51°32’19.0″N 43°11’27.0″E) Krasnodarin sotilasilmailuinstituutissa sijaitsee Balašovin kaupungissa (Балашов, 51°33’00.0″N 43°10’00.0″E) Saratovin alueella (Саратовская область, 51°47’00.0″N 46°44’00.0″E).

Krasnodarin sotilasilmailuinstituutti on tätä nykyä virallisemmin Krasnodarin korkea-asteen sotilaslentokoulu eli KVVAUL (Краснодарское высшее военное авиационное училище лётчиков, КВВАУЛ), kun Armavirin ja Balašovin sotilasinstituutit (ent. Армавирский военный авиационный институт ja Балашовский военный авиационный институт) liitettiin Krasnodarin sotilasilmailuinstituuttiin 1.9.2002. Koulutuskeskuksen toiminta tapahtuu KVVAUL:n Balašovin-keskuksessa (Балашовский центр КВВАУЛ, 51°32’19.0″N 43°11’27.0″E) ja viereisellä Balašovin lentokentällä (Аэродром Балашов, 51°31’59.0″N 43°17’59.0″E). KVVAUL:n Balašovin-keskuksen sijainti on siis sama kuin 785. Balašovin ilmailukoulutuskeskuksen.

Artikkelikuva on kuvakaappaus videolta, joka on kuvattu 785. Balašovin ilmailukoulutuskeskuksen (ven. 785 УАЦ, engl. 785 UAC, suom. 785 UATS) Balašovin lentokentällä joulukuussa 2017. Enää tuo alkuperäinen YouTube-video ei ole saatavilla netistä alkuperäiseltä paikaltaan (https://youtu.be/uuZupIv728w), vaan se on poistettu syntyneen kohun jälkeen.

Mielenkiintoiseksi videon teki sen näyttämät ainakin kuusi itävaltalaisen Diamond Aircraft Industries GmbH:n (kotisivut) valmistamaa kevyttä monikäyttöpotkurikonetta tyyppiä DA42 NG.

Venäläislähteiden mukaan Venäjän tarkoitus oli ja on edelleen käyttää tuota itävaltalaista potkurikonetta alkeiskoulukoneena kadettien sotilaskuljetuskoulutukseen. DA42T-koulutuksen jälkeen kadettien on tarkoitus suorittaa seuraava koulutusvaihe Antonovin (ГП «Антонов», kotisivut) An-26-koneilla (АН-26), joka on ukrainalaista tuotantoa. Hyppy pienestä potkurikoneesta suureen kuljetuskoneeseen on koulutuksessa varsin valtava.

Kyse koulutuskoneissa on ollut tosiasiallisesti Itävallan sotilaskaluston viemisestä Venäjälle sen sodan aikana, jonka Venäjä aloitti helmikuussa 2014. Ranska presidentti François Hollanden johdolla sen sijaan ei vienyt Venäjän tilaamaa Mistral-luokan helikopteritukialusta Venäjälle. Kaupan peruuntuminen varmistui elokuussa 2015, kun Ranska maksoi Venäjälle takaisin kaikki Venäjän kaupasta jo maksamat rahat (Yle 6.8.2015).

****

Venäjällä uutisoitiin vuonna 2016 liittovaltion aikomuksesta ostaa itävaltalaiselta Diamond Aircraft Industriesilta vähintään 2 kevyttä DA42M-NG:tä tiedustelupalvelu FSB:n (ФСБ России, kotisivut) tarpeisiin. Lentokoneet oli määrä varustaa ns. Guardian-kokoonpanoon (конфигурация «Гардиан»). Englannin kielen guardian-sanahan tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa tai vartijaa.

Jotteivat nuo tunnukset mene sekaisin, DA42 NG, DA42M-NG ja DA42T ovat saman itävaltalaiskoneen eri tyyppejä. Yleisnimitys koneelle on DA42.

FSB:lle Guardian-kokoonpano tarkoitti lentokoneen varustamista tiedustelulaitteilla, jotka mahdollistavat maa- ja ilmaobjektien tarkkailun korkealla resoluutiolla jatkuva-aikaisena kaikissa sääolosuhteissa. Venäläiset käyttävät termiä optinen elektroniikka (оптико-электроника) ja radioelektroninen laitteisto (бортовой радиоэлектронный комплекс, lyhenteenä BRLK (БРЛК). Venäläiset kehuvat, että nuo lännestä saadut lentokoneet on varustettu ilma-ilma- (борт-борт) ja ilma-maa-viestintäkanavilla (борт-земля) sekä sellaisilla viestintäkanavilla, jotka mahdollistavat toiminnan myös satelliittien kautta täysin reaaliaikaisesti.

Missä määrin Venäjä sai lännestä tuota tiedusteluun tarkoitettua korkealaatuista länsimaista hienoelektroniikkaa, ei ole tiedossa.

Epäilen, että Venäjä on saanut runsaasti. Itävalta on varmasti toimittanut kaiken, mitä Venäjä on vain pyytänyt.

FSB itse kirjasi itävaltalaiskoneista sille ”myönnetystä käytöstä” (”добенитум льзования”) ”valtion tarpeiden täyttämiseksi” (”для обеспечения государственных нужд”). FSB:n mukaan nuo länsikoneet olivat koneiden tiedusteluversioita vastaamaan liittovaltion hallituksen tarpeita.

Venäjä ostikin julkisten hankintojen verkkosivustolle asetun tarjouspyynnön (Закупки, № 0373100064616000384) tuloksena vuonna 2016 FSB:lle kaksi tiedustelulentokoneeksi tarkoitettua potkurikonetta itävaltalaiselta toimittajalta, joiden lopullisen ns. Guardian-kokoonpanon oli määrä suorittaa loppuun Uralin siviili-ilmailutehdas eli UZGA (АО «Уральский завод гражданской авиации» АО «УЗГА», 56°41’58.0″N 60°46’20.0″E) vuonna 2017.

UZGA-yhtiö kirjaa sivuillaan myös, että se aloitti vuonna 2016 L-410-lentokoneen kokoonpanotehtaan rakentamisen. L-410 on aikanaan tšekkoslovakialaisen Aircraft Industries a.s. -lentokonevalmistajan (kotisivut) kehittämä potkuriturbiinikäyttöinen kuljetus- ja matkustajalentokone. Tšekkiläinen Aircraft Industries a.s. tunnetaan nimellä Let ja se on siis eri kuin itävaltalainen Diamond Aircraft Industries GmbH. Tuo tšekkiläinen kone on hyvin tuttu Venäjällä. L-410:n ylivoimaisesti suurin käyttäjä on ollut venäläinen Aeroflot (ПАО «Аэрофлот», kotisivut).

****

FSB:n kauppoja Itävallan kanssa uutisoitiin vuonna 2016 seuraavasti:

ФСБ купит у УЗГА два самолета Diamond DA-42 MNG за 760 млн рублей (Aviation Explorer 12.5.2016).

Vapaasti suomennettuna:

FSB ostaa kaksi Diamond DA-42 M-NG -lentokonetta UZGA:lta 760 miljoonalla ruplalla.

Itävaltalainen Diamond DA-42T -lentokone pyrstönumerolla 421 tiedustelupalvelu FSB:lle toimitettuna vuonna 2017. Toisen vastaavan koneen pyrstönumero on 422. Koneen tiedustelutarkoitus on havaittavissa rungon alle keulaan ja siipien keskikohdan alle asennetuista tiedustelulaitteista. Lisää tiedustelulaitteistotavaraa on rungon alla siipien takana sekä myös rungon päällä siipien takana. Kuva: vapaa lähde (venäläinen puolustusministeriön ylläpitämä televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда»).

Diamond DA-42 M-NG on yhtä kuin Diamond Aircraft Industries GmbH:n DA42. FSB:n hankintasopimuksessa UZGA:n oli määrä toimittaa koneet 25.11.2017 mennessä ja FSB sijoittaisi koneet Stavropolin alueelle (Ставропольский край, 45°03’00.0″N 43°16’00.0″E) lähelle Ukrainaa.

Diamond DA-42T -lentokone pyrstönumerolla 054 Venäjän puolustusministeriölle toimitettavaksi Uralin siviili-ilmailutehtaan eli UZGA:n Jekaterinburgin tehdashallissa 25.12.2017. Kuva: vapaa lähde (venäläinen puolustusministeriön ylläpitämä televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда», kuvakaappaus nauhalta).

Ennen FSB-kauppaa UZGA-yhtiö oli koonnut jo yli sata Diamond DA-42T -lentokonetta venäläisen siviili-ilmailun tarpeisiin. Venäläislähteiden mukaan vuonna 2013 UZGA-yhtiö sai kaikki teknologiansa itävaltalaiselta Diamond Aircraft Industriesilta. EU-näkökulmasta tarkasteltuna Itävallan selkeä virhe jo tuolloin oli lähteä siviilipuolelta Venäjän puolustusministeriön ja tiedustelupalvelu FSB:n kelkkaan. Venäjä on noissa asioissa hyvin pitkäjänteinen ja yhteistyökuvioiden luomisessa välttämättä vuosikymmenkään ei ole venäläisille pitkä aika.

UZGA-yhtiö aloitti siis itävaltalaiskoneiden kokoonpanon tehtailla Jekaterinburgissa (Екатеринбург, 56°49’60.0″N 60°34’60.0″E). Itävaltalaisyritys ei toimittanut venäläisille vain piirustuksia ja asiakirjoja, vaan myös lentokoneosien valmistukseen tarvittavat koneet. Lentokonerungon komposiittiosien valmistukseen tarvittavat erikoiskoneet toimitettiin Itävallasta Venäjälle. Myös mm. sähköjohtosarjojen, istuinten jne. valmistukseen tarvittavat länsimaiset huippumodernit tuotantokoneet toimitettiin Venäjälle.

Kaikkea venäläiset eivät kuitenkaan kyenneet valmistamaan ja yksi näistä oli lentokoneen moottori sekä potkurit. Moottori oli Diamond Aircraft Industriesin omistaman Austro Engine GmbH:n (kotisivut) oma Austro Engine AE 300 (Austro Engine E4). Diamond Aircraft Industriesin käyttämät potkurit ovat olleet yleensä yhdysvaltalaisia tai saksalaisia. Tuoreimpana potkuritoimittajina Hartzell Propeller (kotisivut). Yhtenä potkurityyppinä on mainittu McFarlane Aviationin (kotisivut) laajasti toimittama MTV-6-A-C-F/CF187-129, jota kuitenkin valmistaa saksalainen MT-Propeller Entwicklung GmbH (kotisivut).

****

785. Balašovin koulutusilmailukeskus sai ensimmäisen erän DA42T-lentokoneita vuonna 2018, mutta koulutustoimina ei ollut vielä alkanut vuonna 2019.

Venäjän puolustusministeriön aikeet hankkia itävaltalaisia Diamond DA42 NG -koneita koulutustarkoituksiin nousivat julkisuuteen ensikerran jo vuosina 2010-2011. Vuonna 2013 UZGA sai puolustusministeriön sopimuksen DA42 NG:n erikoiskoulutusversion luomisesta, nimeltään DA42T. Vielä tuolloin uutisoitiin, että DA42T:n kokoamisen UZGA:lla piti alkaa vuonna 2015. Vuonna 2016 tuotanto oli määrä saada täysin paikalliseksi. Venäläiset käyttävät termiä lokalisaatio (локализация).

Lentokoneiden kokoaminen puolustusministeriölle alkoi vuonna 2017. UZGA toimitti joulukuussa 2017 kolme ensimmäistä DA42T-lentokonetta pyrstönumeroilla (ven. Бортовой номер, engl. Hull number) 051, 052 ja 053. Puolustusministeriön tilaus käsitti kaikkiaan 35 konetta, joista 17 oli määrä toimittaa vuonna 2018 ja 15 vuonna 2019 (3+17+15= 35 kpl). Nuo kolme ensimmäistä konetta vuonna 2017 ovat eri kuin FSB:n vuonna 2016 tilaamat kaksi konetta. Koneiden päätarkoitus oli mennä punatähtiselle (красная звезда) armeijalle koulutuskoneiksi.

DA42T-tyypin lentokoneiden tuotannon täydellinen lokalisointi saavutettiin Venäjällä vasta vuonna 2021 konemoottoreita lukuun ottamatta. Ensimmäinen kokonaan venäläisistä komponenteista ilman venäläismoottoria koottu lentokone valmistui 1.7.2021. Lentokone pyrstönumerolla 043.

UZGA-tehtaan tuotantosuunnitelmissa vuodelle 2021 oli kuusi DA42T-konetta. Vuoteen 2027 mennessä yhtiön vuotuinen tuotantokapasiteetti oli määrä nostaa 15 DA42T-koneeseen. En löytänyt tietoa, kuinka tuotantomäärätavoitteissa on toistaiseksi pärjätty.

Vielä ainakin viime vuonna itävaltalaiset ​​170 hevosvoiman AE 300 -dieselmoottorit ovat edelleen asennettuna UZGA:n Jekaterinburgin tehtaalla valmistettujen lentokoneiden runkoon. Suunnitelmassa on kuitenkin ollut, että kaikki DA42T-lentokoneet, jotka lähtevät UZGA-tehtaalta vuodesta 2024 alkaen, tulisi käyttää Venäjällä valmistetuilla 180-200 hevosvoiman APD-200-moottoreilla (АПД-200, esim. Уфимский государственный авиационный технический университет, двигателей АПД-Уфа). APD-200-moottorien kehitystyössä ovat olleet mukana UZGA:n lisäksi Lentokonetekniikan keskusinstituutti eli CIAM tai suomalaisittain TSIAM (Центральный институт авиационного моторостроения, ЦИАМ) ja Ufan tiede- ja teknologiayliopisto (ФГБОУ ВО «Уфимский университет науки и технологий», УУНиТ).

Juuri AE 300 -dieselmoottorit ja kaikki niihin liittyvä tulisi olla EU:ssa erityinen mielenkiinnon kohde Venäjän suhteen. Myös kaikki muu yhteistyö, mitä itävaltalaiset tässä asiassa venäläisten kanssa edelleen salakavalasti harjoittavat. Toinen kiinnostuksen kohde EU:lle pitäisi olla potkurit. Epäilen, että Venäjä kykenee tuomaan hiilikuidusta valmistettuja edistyksellisiä länsipotkureita pakotteista huolimatta. Potkurit ovat tuotteina pieniä ja kevyitä.

****

Mitä tulee Tšekin lentokoneteollisuuden valmistamaan L-410UVP-lentokoneeseen ja sen kokoonpanon järjestämisestä, niin Zvezda-televisiokanavan mukaan apulaispuolustusministeri Juri Borisov (Юрий Иванович Борисов, биография) ilmoitti joulukuussa 2017 puolustusministeriön suunnitelmista ostaa UZGA:n Jekaterinburgin tehtaalta 18 tällaista ​​lentokonetta. Borisov on nykyään Venäjän valtion avaruustoimintaa harjoittavan Roscosmos-yhtiön (Госкорпорация «Роскосмос», kotisivut) pääjohtaja.

Tšekkiläinen L-410UVP-E20 -lentokone UZGA:n Jekaterinburgin tehtaalla joulukuussa 2017. Kuvassa asepuvussa oleva on apulaispuolustusministeri Juri Borisov. Tiettävästi tuo tšekkiläiskone oli tarkoitettu toimitettavaksi juuri Venäjän ilmailuvoimille pyrstönumerolla 001. Kone on siis sarjassaan ensimmäinen laatuaan numerolla 001. Sinivalkoisesta väristä päätellen tämä on yksi niistä koneista, jotka saapuivat UZGA:n tehtaalle Tšekistä 15. joulukuuta 2017. Kuva: vapaa lähde (venäläinen puolustusministeriön ylläpitämä televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда»).
Taustalla tuore tšekkiläinen sinivalkoinen L-410UVP-E20 -lentokone UZGA:n Jekaterinburgin tehtaalla pyrstönumerolla 001. Koneen edessä olevat miehittämättömät ilma-alukset vuodelta 2017 ovat mielenkiintoisia. Ajat droonien suhteen ovat noista ajoista muuttuneet radikaalisti ja kuvan mukaiset droonimammutit ovat jo jäämässä nopeasti historiaan. Kuva: vapaa lähde (venäläinen puolustusministeriön ylläpitämä televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда»).
Miehittämättömiä ilma-aluksia sarjassa venäläiseltä nimeltään latinalaisin aakkosin Forpost (беспилотный летательный аппарат «Форпост») eli suomeksi etuvartio. Kahdessa ylimmässä kuvassa näkyy ensimmäisen sarjan Israelissa tuotettuja vielä työ alla olevia IAI Searcher Mk 2-sarjan ilma-aluksia, joita varustetaan Venäjän puolustusministeriön tarpeisiin. Alimmassa kuvassa on esitetty IAI Searcher Mk 2-sarjan ilma-alus israelilaisen tuotevalmistajan kotisivuilta. Israel on ollut merkittävä maa, kun Venäjä aloitti droonituotannon puolustustarkoituksiin. Israelin kannalta on koomista, että Venäjä harjoittaa nyt tiivistä drooniyhteistyötä Iranin kanssa. Kuva: vapaa lähde (venäläinen puolustusministeriön ylläpitämä televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда», alin kuva IAI Searcher II gallery).
Kuvassa paikan päällä Jekaterinburgissa tuotettuja israelilaisen IAI Searcher Mk 2-sarjan ilma-aluksia, kun lokalisointiprosessi on saatu päätökseen. Koneet on tunnistettavissa helposti israelilaiskoneiksi. Venäjän idea on ollut sen kannalta hyvin järkevä. Ostaa sitä länsituotantoa, mitä jotkut maat ovat olleet Venäjälle valmiita myymään ehdoilla, että Venäjän saa lokalisoimalla tuotantoprosessit itselleen. Suomi ei ole ollut pekkaa pahempi, kun Suomi myi jäänmurtajaosaamisensa hätäpäissään Helsingin telakan myötä. Kun Suomi ostaa aseita Israelista, Israelin Venäjä-yhteyksistä myös puolustuksen alalla on syytä olla huolissaan. Jos Venäjä ostaa enemmän kuin Suomi, voiko Venäjä vaikuttaa etenkin sotaoloissa Israelin aseteollisuusvienteihin? Jolla on eniten rahaa ja valtaa, se määrää. Suomen kannalta Israelin Venäjä-suhteet ovat siis sangen ongelmalliset ja myös riskialttiit. Kuva: vapaa lähde (venäläinen televisiokanava Zvezda, Телеканал «Звезда»).

Kyse on israelilaisen suuren puolustusteollisuuskonserni IAI:n (kotisivut) valmistamasta IAI Searcher  -sarjan miehittämättömistä ilma-aluksista, joita Israel myi Venäjälle vastaavasti lokalisaatioprosessiin kuin Itävalta Diamond DA-42T -lentokoneita ja Tšekki L-410UVP-E20 -lentokoneita. Näin länsimaat vielä 2010-luvun jälkipuolella, kun Venäjä oli jo hyökännyt Ukrainaan helmikuussa 2014, auttoivat Venäjän puolustusministeriötä ja FSB:tä kehittämään sotilas- ja tiedustelukyvykkyyksiä edistyksellisessä länsiteknologialla.

****

EU asetti Venäjälle ensimmäiset pakotteet 3.3.2014 maan Ukrainaan tekemän hyökkäyksen ja sodankäynnin alkamisen seurauksena (Eurooppa-neuvosto, EU:n Venäjä-pakotteiden aikajana 3.3.2014-21.5.2024). Pakotteita on asetettu jo kymmenen vuoden ajan, mutta valmista ei ole tullut. Pakotepolitiikka on ollut yhtä toivotonta tuhertamista ilman sodan kannalta käänteentekeviä ratkaisuja.

EU on asettanut pakotteiden piiriin myös mm. ilmailu- ja avaruusteollisuuden tuotteet ja teknologian, kuten lentokoneet, lentokoneiden moottorit, varaosat tai kaikenlaiset lentokoneiden ja helikopterien varusteet sekä myös lentopolttoaineet. EU on asettanut pakotteiden piiriin myös useita kaksikäyttötuotteita. Tuotteita, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin, kuten droonit ja drooneja koskevat ohjelmistot.

Kuinka kummassa on mahdollista, että EU ja sen jäsenmaat ovatkin voineet toimittaa Venäjän puolustusministeriölle ja Venäjän tiedustelupalvelulle sen kipeästi tarvitsemaa keskeistä länsiteknologiaa ilmailun ja tiedustelun saralle ja opettaneet venäläisiä laittamaan pystyyn vielä oman tuotantonsa?

Kuinka kummassa on mahdollista, että itävaltalaisyritys on voinut viedä vielä aivan näihin päiviin saakka lentokoneisiin tarvittavia dieselmoottoreita tyyppiä AE 300?

Nuo EU-maiden lentämiseen liittyvät viennit Venäjälle koskevat nyt konkreettisti eräänlaisena uhkana myös Suomea. Kirjoitin blogikirjoituksen otsikolla Venäjän valvontalennot ja ilmalaivat Suomen itärajalla noin viikko sitten (US-blogi 3.6.2024). Venäjä on nyt tiedustelut Suomen vastaista rajaa kolmella tiedustelulennolla noin viikon välein päivämäärillä 23.5., 31.5. ja 6.6.2024. Tuota blogia kirjoittaessa minulla ei ollut varmaa tietoa, mitä lentokonetta tai -koneita Venäjä oli käyttänyt ja minkä turvallisuustoimijaorganisaation puitteissa. FSB:n vai Venäjän kansalliskaartin eli Rosgvardijan (Росгвардия, kotisivut) puitteissa.

Nyt tieto on. Venäjä on käyttänyt samaa konetta ainakin 31.5. ja 6.6.2024.

Kyse on koneesta rekisterinumerolla RF-28067 (ICAO: 1A6DA3) ja kone on L-410UVP-E20 (Flightradar24, Flight history for aircraft RF-28067). Kone on siis samanlainen tšekkiläinen kone, joita Tšekki on vienyt Venäjälle ja joita Venäjä nyt ilmeisemmin tuottaa Jekaterinburgissa saatuaan lokalisaatioprosessin valmiimmaksi. On todennäköistä, että kone on joko tuotu Venäjälle Tšekeistä tai valmistettu Jekaterinburgissa UZGA:n tehtaalla. Huippu olisi vielä se, että kaikki lentokoneen tiedustelulaitteiston hienoelektroniikka olisi länsimaista.

Marraskuussa 2015 Aircraft Industries ja UZGA allekirjoittivat vuoteen 2035 voimassa olevan sopimuksen, jonka ehtojen mukaan UZGA saa luvan järjestää L-410UVP-E20:n kokoonpanotuotannon Jekaterinburgissa.

Aircraft Industries a.s. on irtautunut Venäjältä 21. huhtikuuta 2022 solmitulla kauppasopimuksella (ATO.ru 29.4.2022). Tšekki on nyt siis hoitanut asian ihan hyvin.

Venäjä on pyrkinyt lokalisoimaan tšekkiläisten lentokoneiden valmistuksen, mutta moottorit ovat ongelma kuten itävaltalaisten lentokoneidenkin kanssa. Venäjä yrittää korvata GE Aviation Czech s.r.o. -yhtiön (kotisivut) H-sarjan moottoreista (H-series) H80-200:n venäläisillä VK-800S-moottoreilla (ВК-800С). GE Aviation Czech on entinen tšekkiläinen moottorivalmistaja Walter, jonka yhdysvaltalainen GE Aviation (GE Aerospace) osti vuonna 2008. GE Aviationilla on tehdas Kazakstanissa, joten pelko tietysti on, että moottoreita tai niiden osia vuotaa Kazakstanista Venäjälle.

Mitä Tšekki on tehnyt, sitä Itävalta ei tiettävästi ole tehnyt: pyrkinyt irtautumaan päättäväisesti lentokonetuotannosta Venäjältä.

On syytä olettaa, että Suomen rajoilla lentänyt kone tai koneet (1 tai 2 kpl) ei ole Venäjän puolustusministeriön vaan FSB:n alla.

RF-28067-kone on hyvin salainen. Koneesta ei löydy yhtään julkista valokuvaa eikä oikein mitään tietoa edes lentokonebongareiden keskuudessa. Suomen Rajavartiolaitos on kuvannut koneen varmasti.

RF-28067-koneen 6.6.2024 tapahtunut tiedustelulento kohdistui Venäjän merirajaan Suomea ja osittain Viroa vasten. Kaksi aikaisempaa tiedustelulentoa 23.5. ja 31.5.2024 kohdistuivat Suomen maarajaan. Kuva: vapaa lähde (kuva Flightradar24-sivustolta).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu