Jos koronarokotus on otettava puolen vuoden välein, rokotuskierros ei voi kestää koko vuotta

Oma väki ei riitä rokottamaan – sairaanhoitopiirin rokottajapulaa aletaan paikata ammattikorkeakoulun opiskelijoilla” (Yle 1.2.2021).

Koronarokotusten vauhdittamiseen tarvitaan lisää rokottajia” (HUS 15.12.2021).

Koronarokottajista pula – kunnat toivovat eläkkeellä olevia terveydenhuollon ammattilaisia, opiskelijoita tai alanvaihtajia rokottamaan” (Sydän-Hämeen Lehti 20.12.2021).

Koronarokottajista on pulaa koko maassa – selvitimme, miten paljon kolmansia rokotteita on annettu eri kaupungeissa” (Yle 22.12.2021).

Suomen ensimmäiset koronarokotteet annettiin vuosi sitten 27.12.2020 klo 14.00 alkaen (Yle 27.12.2021).

Kuten Yle uutisoi yllä kirjatussa 1. päivänä helmikuuta 2021 julkaistussa jutussa, Suomessa oli rokottajapula jo viime keväänä rokotusten alkaessa toden teolla. Ensimmäisen ja toisen koronarokotteen välin pidentäminen kolmeen kuukauteen johtui osaltaan rokottajien puutteesta, ei niinkään rokotteiden puutteesta.

Suomi ei kyennyt rokottamaan viime keväänä sitä vauhtia, mitä rokotteita tuli maahan viikoittain.

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt, miksi valtiovalta – siis valtioneuvosto, sosiaali- ja terveysministeriö tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitos – ei ole laatinut rokottamisen mainoskampanjaa, jota olisi esitetty lehtimainoksissa, katuvarsimainoksissa tai televisiossa ja radiossa, jos kerran korkeaa rokotekattavuutta haluttiin. Mainostamalla ihmiset olisi saatu osaltaan ottamaan rokotteita.

Rokotusta ei lähdetty mainostamaan, koska kansan rynniessä rokotuspisteisiin valtiovalta ei olisi kyennyt vastaamaan rokotuskysyntään rokottajapulan vuoksi, vaikka varastoissa olikin riittävästi rokotteita.

Nyt rokotteita on niin paljon, että on olemassa riski niiden vanhentumisesta. Omikronin myötä kansa janoaa rokotteita pop-up-pisteissä, mutta valtiovalta ei ole kyennyt lisäämään rokotusmääriä kysyntää vastaavaksi, vaikka vuosi on ollut aikaa prosesseja hioa tehokkaammiksi.

Valtiovalta korkeimmalla tasolla ei tehnyt juuri mitään rokottamisen nopeuttamiseksi. Vastuu on sysätty alueille. Vasta nyt on asiaan hieman herätty, kun on ilmaantunut uusi virustyppi, jonka leviämisnopeus on super verrattuna aikaisempiin. Omikron yllätii suomalaispäättäjät housut kintuissa kuin venäläiset kuunaan vuodenvaihteen 2015–16 itärajaselkkauksessa.

Jos rokottajien määrää ei kyetäkään lisäämään, olisi rokotusprosessia tehostettava niin, että yksi rokotustapahtuma nopeutuisi. Rokottaja-ammattilaiset – ”piikintökkääjät” – tekisivät vain itse rokotuksen, muiden alojen ammattilaiset huolehtisivat muusta toiminnasta, kuten kirjauksista tietojärjestelmiin jne.

****

Koronavirus uusissa muodoissaan ei häviä maailmasta ennen kuin koko maailmaan on luotu toimiva rokotusjärjestelmä ja ennen kuin maailman rokotetuotanto on riittävä maailman väkilukuun nähden.

Joudumme harjoittamaan tätä samaa ainakin ensi vuoden ja kenties pitempäänkin, mitä olemme jo harjoittaneet viime keväästä lähtien.

Joudumme ottamaan rokotteita noin puolen vuoden välein ja tai jopa lyhyemmällä aikajaksolla jatkossakin.

Toinen asia koronasta eroon pääsemiseksi on rokotekattavuus, jonka tulee olla täydet sata prosenttia. Vähempi ei yksinkertaisesti riitä.

Jos rokotteen teho oireisen infektion ehkäisyssä on noin 95 prosenttia, niin 5 prosenttia Suomen väestössä tarkoittaa noin 280 000 ihmistä mahdolliseen koronainfektioon sairastuneena. Siinä on jo tarpeeksi rasitepotentiaalia sairaanhoidolle ilman rokottamattomiakin.

Tässä luvussa jäljempänä oleva kuva on Ylen sivuilta, jonne Yle on kerännyt hyvin kiitettävästi ja ansiokkaasti koronatilastoaineistoa (Yle, Koronavirus lukuina).

Kuvassa on esitetty Suomen rokotustahti 1.2.2021 alkaen, jolloin Suomessa ensimmäisen rokoteannoksen oli saanut 145 557 ihmistä. 22.12.2021 ensimmäisen annoksen on saanut 4 291 046 ihmistä, toisen annoksen 4 081 704 ihmistä ja kolmannen annoksen 827 177 ihmistä.

Vajaassa 11 kuukaudessa – tarkasti 325 päivässä – on kyetty antamaan siis 9 199 927 rokoteannosta, mikä vastaa noin 28 307 rokoteannosta päivässä arjet ja pyhät mukaan lukien. Kuukaudessa noin 850 000 rokotusta.

Tuo on siis tahti, johon Suomi on vajaassa 11 kuukaudessa kyennyt. Tahtia ei ole hillinnyt rokotepula. Suomi on myös antanut rokotteitaan muihin maihin.

Otetaan täysin kuvitteellinen esimerkki. Oletetaan, että rokotuksia tehdään 8 tuntia päivässä. 325 päivässä yhteensä siis 2 600 tuntia. Suomen koronarokotusjärjestelmä kykenisi siis antamaan noin kuvitteellisesti laskettuna 3 538 rokotusta tunnissa nykyisellä rokotushenkilökuntamäärällä.

Tuo tahti ei enää olisikaan riittävä jatkossa, vaan se olisi tuplattava.

Kysymys kuuluukin tuohon kuvitteelliseen esimerkkiin, mitä pitäisi tehdä, että kyettäisiin antamaan tuplaten 7 077 rokotusta tunnissa?

Onko tuollaista kukaan miettinyt valtionhallinnossa vuoden aikana?

Suomen rokotustahti ensimmäisen, toisen ja kolmannen annoksen suhteen 1.2.2021 alkaen, jolloin ensimmäisen annoksen oli saanut 145 557 ihmistä.

****

En ole ikinä ymmärtänyt tehokkuusnäkökulmasta, miksi valtiovalta jätti rokotusvastuun alueille eikä organisoinut yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa koko maan kattavaa rokotusorganisaatiota, jolla olisi päästy suurempiin tehokkuuksiin. Tehokkuudella tarkoitan aikaa, jonka rokottaja käyttää yhden rokotteen antoon.

Rokotusten antokapasiteetti tulee saattaa pikaisesti siihen tasoon, että vaikkapa 5 545 179 ihmistä, mikä oli Suomen väkiluku 31.8.2021, voidaan rokottaa 2–3 kuukaudessa. Kapasiteetin tulee olla siis noin kaksi miljoonaa rokoteannosta kuukaudessa.

Jatkossa Suomella tulee olla valmis uuteen rokotuskierrokseen puolen vuoden välein niin, että koko väestö olisi rokotettu 2–3 kuukaudessa. On huomioitava, että jatkossa rokotteiden antoväli voi ollakin vain neljä kuukautta, jos uusi tuleva virusmuunnos sitä edellyttää.

Tuon nopeuden järjestäminen ja organisointi kyllä onnistuu insinööreitä, mutta ehkäpä lääkäreillä ja sairaanhoitajilla ei ole samaa kyvykkyyttä laittaa logistiikkaa ja tehokkuutta kuntoon. Olisi ehkä hyvä, että terveydenhuollonkin järjestelmien tehokkuutta annattaisin välillä katsoa kuplan ulkopuolelta.

Uskallan väittää, että terveydenhuollonkin tehokkuudessa olisi vielä paljon parannetaavaa, jos siihen annettaisiin ulkopuolelta tarttua. Kuplan ulkopuolelta katsominen tekisi monelle organisaatiolle hyvää. Organisaatioilla on tapana tehdä asioita niin kuin niitä on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Uusiutuminen sisältäpäin ei aina ole helppoa.

Organisointikyvykkyys kuntoon siis, jos rokottajamäärää ei voida kasvattaa. Massarokotusten tehoa voidaan edelleen kasvattaa.

Jatkossa ei enää käy, että ostamme rokottajapulan vuoksi aikaa rokotuksille niillä rankoilla rajoituksilla, joista Marinin johtama hallitus on eilen ja tänään päättänyt. Rokotuksenannon tehokkuutta on kyettävä nostamaan nykyisillä rokottajamäärillä.

Jos sopisimme niin, että jos valtio kykenee tuplaamaan rokotusvauhdin, palkkiona kaikki Suomen kansalaiset ovat rokotuksen mukisematta pyrkien sadan prosentin kattavuuteen.

Artikkelikuvassa on massarokotustapahtuma kurkkumätärokotuksista lapsille New Yorkissa 1920-luvulla. Toki koronarokotuksia eikä muitakaan rokotuksia voida enää ihan tuohon tyyliin järjestää.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu