Korona vastaan tuberkuloosi – Onko kaikki nyt ihan varmasti ajan tasalla tartuntatautilaissa?

Ylen tiedot: Rokottamattoman hoitajan levittämä koronatartunta johti kuolemaan Eurajoella – ylilääkäri haluaa rokotepakon hoitajille” (Yle 21.10.2021).

Näitä selvityksiä ollaan toki tekemässä, ja heti samaan hengenvetoon on todettava, että se on vaikeaa. Tämä ei ole lainsäädännöllisesti mitenkään helppoa, koska säädöksillä puututaan mahdollisesti yksilön itsemääräämisoikeuteen ja oikeuteen päättää omasta terveydestä. Tämä ei ole mitenkään yksinkertainen asia.” (Yle 1.11.2021).

Noin lausui sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila (sd.) Ylelle muutama päivä sitten. Varhilan mainitsema selvitys koskee esimerkiksi ikääntyneiden kanssa työskentelevien hoitajien koronarokotuksia.

Suomalaismedia laski Varhilan tuosta lausunnosta liian helpolla läpi. Mikä on se tosiasiallinen lainsäädännön vaikeus?

Miksi terveydenhuollon työntekijöiden koronarokotusasia on juridisesti vaikea nyt, kun  se ei ollut ollenkaan vaikea, kun tartuntatautilakia säädettiin vuonna 2017?

Tartuntatautilain muutos on poliittinen kysymys, ei juridinen kysymys. Se on demaripoliittinen kysymys. Miksi muutos on poliittinen, siitä enemmän viimeisessä luvussa. Kyse on Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista, joka hämmentää isolla kauhalla demarileiriä ja samalla koko maan koronapolitiikkaa sitä samalla tuhoten.

Vuoden 2017 tartuntatautilain kirjoitti Sipilän hallitus, jossa demarit eivät olleet mukana eikä Super päässyt siten kirjoittamaan lakia. Nyt tämä härdelli johtuu siitä, että hallituksessa istuu SDP, joka kuuntelee liikaa Superia.

Tuo ei ole ollenkaan oikein. Näin voidaan toimia vain Suomessa, ei missään muussa länsimaassa. Muissa maissa ay-liike ei kirjoita lakeja.

****

Uusi tartuntatautilaki astui voimaan maaliskuun 1. päivänä 2017. Sen jälkeen kyseiseen lakiin on tehty päivityksiä lähinnä vain koronavirusepidemian puitteissa (1227/2016, viitetiedot).

Suurimmat muutokset aiempaan tartuntatautilakiin verrattuna koskivat hoitoon liittyvien infektioiden sekä mikrobilääkeresistenssin seurantaa ja torjumista. Vuoden 2017 tartuntatautilaissa tarkennettiin myös rokotuksiin liittyviä vastuita, velvollisuuksia ja oikeuksia.

Lain mukaan työnantajien tuli varmistaa, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiiden potilaiden parissa työskentelevän henkilökunnan rokotussuoja on riittävä. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi vakavasti sairaat, raskaana olevat ja alle 1- sekä yli 65-vuotiaat.

Viimeistään 1.3.2018 näiden asiakkaiden ja potilaiden parissa työskentelevillä oli joko sairastetun taudin antama suoja tai riittävä rokotussuoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Heillä tuli myös olla rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan. Lisäksi imeväisikäisiä hoitavilla pitää olla rokotussuoja hinkuyskää vastaan.

Työnantajan oli vaadittava uuden lain perusteella tietyissä työtehtävissä työskenteleviltä selvitys siitä, etteivät he sairasta hengityselinten tuberkuloosia tai ettei heillä ole salmonellatartuntaa. Tuberkuloosin seulonta kohdentuu uuden lain perusteella työntekijöihin ja työharjoittelussa oleviin opiskelijoihin, jotka ovat oleskelleet pitkään tai toistuvasti maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen.

Vuoden 2017 tartuntatautilaissa kyettiin siis käsittelemään tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja hinkuyskä. Kaikki nuo em. vuoden 2017 tartuntatautilakiin kirjatut sairaudet ovat virussairauksia lukuun ottamatta hinkuyskää, joka on bakteerin aiheuttama sairaus. Koronakin on virussairaus.

Kysymys kuuluukin: jos tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja hinkuyskä vuonna 2017, miksi ei myös korona vuonna 2021?

****

Kuten nyt, myös tuolloin helmikuussa 2017 sekä helmikuussa 2018 käytiin keskustelua, merkitseekö uusi tartuntatautilaki käytännössä rokotepakkoa. Lain rokotuksia koskeva pykälä astui voimaan siis 1. maaliskuuta 2018.

Pakolliset rokotukset kuohuttavat terveydenhoitoalalla: ’Kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen’” (IS 13.2.2018).

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi tuossa Ilta-Sanomien jutussa:

Lain tarkoitus on parantaa potilassuojaa ja turvallisuutta. Lailla pyritään siihen, että työnantajat kiinnittäisivät huomiota siihen, että riskipotilaiden kanssa työskentelevillä on mahdollisimman hyvä rokotussuoja.

Ja:

Työnantajan voi erityisistä syistä jatkaa henkilön käyttämistä työtehtävissä, joissa rokotussuoja ei ole niin tärkeä.

Vuotta aikaisemmin ylilääkäri Puumalainen kertoi saman asian Lääkärilehdessä:

Lain tavoitteena on suojata potilaita tartuntataudeilta ja lisätä potilasturvallisuutta. Kysymyksessä ei siis ole yksittäisen henkilön ”pakkorokottaminen” vaan se, että työnantajan tulee varmistaa, että tartuntataudeille alttiita potilaita hoitavalla henkilökunnalla on riittävä rokotussuoja.” (Lääkärilehti 9.2.2017).

****

Miten sitten lakiteksti onkaan kirjattu sanatarkasti tartuntatautilakiin (1227/2016).

Otetaan esimerkiksi 55 §, joka koskee tuberkuloosia:

Terveydentilan selvitys hengityselinten tuberkuloosista työtehtävää varten

Työnantajan on vaadittava  työntekijältä  luotettava selvitys siitä, ettei tämä sairasta hengityselinten tuberkuloosia, jos on perusteltu syy epäillä työntekijän sairastavan hengityselinten tuberkuloosia ja työntekijä on sellaisissa tehtävissä, joissa hengityselinten tuberkuloosin leviämisen seuraukset ovat tavanomaista vakavammat. Selvitys on vaadittava myös harjoittelijoilta ja muilta vastaavilta henkilöiltä, jotka toimivat työpaikalla ilman palvelussuhdetta. Työnantajan on vaadittava tällaiselta henkilöltä selvitys ennen palvelussuhteen alkamista tai silloin, kun työssä olon aikana on perusteltu syy epäillä, että tämä sairastaa hengityselinten tuberkuloosia. Perusteltu syy on pitkäaikainen tai toistuva oleskelu maassa, jossa tuberkuloosi on yleinen tai muu erityinen altistuminen tuberkuloosille.

 Ennen kuin työntekijä on esittänyt 1 momentissa tarkoitetun hengityselinten tuberkuloosia koskevan selvityksen, hän ei saa toimia:

 1) sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksiköissä;

 2) alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä.

 Työnantajalla on oikeus käsitellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön terveydentilaa koskevia tietoja tämän suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain, työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Tuberkuloosi-sana on kirjattu pykälään kahdeksan kertaa. Jos tuberkuloosi-sanan tilalle muuttaisi koronavirustauti (COVID-19) -sanan, mikä muuttuisi niin, että muutosta ei ole voitu jo tehdä?

Kysymyksellä ei mitään tekemistä perustuslain kanssa, kun tuo 48 pykälä on jo voimassa olevaa lainsäädäntöä tuberkuloosin osalta ja läpäisyt perustuslain seulan.

Lain 47 § sisältää myös pakollisen rokotuksen mahdollisuuden:

Pakollinen rokotus

 ”Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää järjestettäväksi pakollinen rokotus, jos kattava rokottaminen on välttämätöntä väestön tai sen osan hengelle ja terveydelle vakavaa vahinkoa aiheuttavan yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi. Pakollinen rokotus voidaan rajoittaa myös tiettyyn väestön osaan, ryhmään tai ikäluokkaan.

 Kunnan on järjestettävä 1 momentissa tarkoitettu pakollinen rokotus.

Suomessa [Italiaa] vastaava työntekijöiden pakottaminen rokotuksiin ei olisi mahdollista. Näin arvioi Helsingin yliopiston työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja.” (HS 18.9.2021).

Onko siis tartuntatautilain 47 pykälä täysin pätemätön? Varmaankin koronan kohdalla vaarallisuuskriteerillä, mutta entä huippuvaarallisen ebolan kohdalla, kun ja jos tautia estävä tehokas rokote on olemassa? Jos pakko asetettaisiin, se koskisi koko väestöä eikä vain terveydenhuollon työntekijöitä.

Lain 48 § on myös syytä ottaa tähän, koska se liippaa koronaviruksen tautiriskiä työntekijän rokotesuojakirjauksena:

Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi

 Työskentelyyn sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita, saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja.

 Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

 Opiskeluterveydenhuollon on huolehdittava, että työharjoitteluun osallistuvilla opiskelijoilla on 2 momentissa tarkoitettu rokotussuoja.

 Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan opiskelijan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja riittävän rokotussuojan osalta työntekijän tai opiskelijan suostumuksella yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain (759/2004), työterveyshuoltolain ja henkilötietolain mukaisesti.

Puutteellisen rokotussuojan omaavaa henkilöä saa käyttää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksikössä siis vain erityisestä syystä. Syy on nimettävä eikä sellainen ole työtekijän rokotevastaisuus.

Siis vain erityisestä syystä. Oikeusmielessä tuo pykälä itse asiassa oikeuttaa työnantajan saada tieto, onko terveydenhuollon työntekijä rokotettu, jos hän toimii sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköiden asiakas- ja potilastiloissa eikä erityisiä syitä poikkeamiselle ole. Työnantajalla on oltava tieto, onko työtekijällä rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan ja rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan 48 pykälän määrittämällä tavalla.

Kysymys tosiaan siis kuuluu: jos tuhkarokko, vesirokko, influenssa ja hinkuyskä vuonna 2017, miksi ei myös korona vuonna 2021?

Nykykatsannossa 48 pykälän työpaikkalaajuusmäärite on liian suppea. Asiakkaan koti ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimipiste. Terveydenhuollon työntekijät käyvät kuitenkin monen vanhuksen ja pitkäaikaissairaan – siis henkilöiden, joiden vastustuskyky on usein alentunut – luona kolmesta neljään kertaan päivässä ja usein hoitaja vaihtuu lähes joka käynnille.

Tartuntatautilain 48 pykälä ei poista sitä tosiasiallista terveysriskiä, mikä tuosta kotikäyntitoiminasta syntyy ja asia olisi huomioitava tartuntatautilain muutoksena.

****

Rokotuspykälän ehdottomuus aiheuttaa vastarintaa: ’Hoitajat jopa sanoutuvat mieluummin irti kuin ottavat rokotuksen’” (Super 11.10.2018).

Osa jäsenistä on todennut, että he sanovat itsensä mieluummin irti kuin ottavat influenssarokotuksen.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola (sd.) agitoi tuossa jutussa Sipilän porvarihallituksen laatimaa uutta tartuntatautilakia.

Super vastusti ankarasti vuoden 2017 tartuntatautilakia. Liiton työsuojeluasioistavastaava lakimies Merja Hyvärinen otti kovasti kantaa Ilta-Sanomissa (IS 13.2.2018).

Henkilökohtainen mielipiteeni kuitenkin on, että tämä on äärimmäisen huonosti valmisteltu lakimuutos. Työlainsäädäntöpuolta ei ole riittävällä tavalla osattu ottaa huomioon. Niitä henkilöitä, joilla itsellään on jokin terveydellinen syy olla ottamatta rokotetta, ei ole lainkaan kuunneltu.

Äärimmäisessä tapauksessa kieltäytyminen voi johtaa työsuhteen päättymiseen. Vaikka velvoite on asetettu työnantajalle, pahimmassa tapauksessa rokotteesta kieltäytyvä menettää työnsä, jos työnantajalla ei ole tarjota vaihtoehtoista tehtävää.

Todettakoon, että Suomessa ei ole sanottu irti yhtään työntekijää tartuntatautilain 48 pykälän perusteella. Huoli oli täysin turha ja pelkää ay-agitaatiota hyvän terveydenhuollon kustannuksella.

Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei lisäisi koronaa hoitajilta vaadittaviin rokotteisiin.” (Yle 16.9.2021).

Superin kaikkea hyvää vastustava kanta on siis edelleen sama kuin 3-4 vuotta sitten.

Demarit (Silja Paavola, Krista Kiuru ja Kirsi Varhila) ovat nyt jumittaneet tämänkin asian koronataudin järkevissä terveydellisissä ratkaisuissa. Suurin jumi on Super. Demarien koronajumilista on kohta pitkä kuin nälkävuosi ja se on vaatinut myös koronakuolleita.

Mitä tekevätkään hallituksen porvaripuolueet Keskusta ja RKP?

Eivät inahda sanallakaan, kun demarit vievät.

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu