Koronavirus ja kuolleisuusluvut – STM ja THL harhailevat koronalukuviidakossa

Koronakirjoitukseni monien harmiksi jatkuvat edelleen. Pahoitteluni niille, joille synnytän näillä kirjoituksilla mielipahaa.

Myös koronakaranteenini jatkuu yhä.

Tulin työreissulta Suomeen viime maanantaina 16.3.2020 Pietarista Allegro-junalla. Pietarissa ei tunnettu vielä viime viikonlopulla erityistä koronan suhteen. Kaupunki toimi normaalisti ja ihmiset kokoontuivat tavanomaiseen tapaan myös asuntoni edustalla Pietarin ydinkeskustassa:

Ajattelin tuolloin, että olisiko turvallisempaa olla koronavirusaikaan täällä Pietarissa kuin Suomessa? Nyt viikon kotipaikkakunnallani Helsingissä vietetyn ajan jälkeen varmasti olisi ollut turvallisempaa Pietarissa. Korona jyllää täällä paljon pahemmin kuin Pietarissa.

Artikkelikuvana oleva Suomen valtionhallinnon lähettämä tiedote kellonajalla 17.07 tuli puhelimeeni lauantaina 14.3.2020.

Hyvä, että tuli.

Tiedotteen tekstistä on vaikea päätellä, onko se suositus vain velvoittava. Valmiustilalakia ei ollut otettu vielä käyttöön viime lauantaina.

Työnantajani edellytti karanteenia. Hyvä, että edellytti. Kaksi viikkoa etätyötä kotona. Työpaikalle maanantaina 30.3.2020, jos karanteenissa ei mitään ilmene.

Ei ole ilmennyt mitään koronaoireita, mitä kyllä ihmettelen. Pietarin Allegro-junassa VR vastaa Suomesta Pietariin menevän junan paikkajaosta. Suomesta Pietariin tai Viipuriin matkustava voi siis valita paikansa. Sen sijaan paluumatkalla Suomesta lipun ostava ei voi valita paikkaansa, vaan sen määrittää Venäjän rautatiet RŽD (Российские железные дороги, РЖД). Noin Allegro-liikennettä hoitava VR:n ja RŽD:n omistama yhteisyritys on sopinut toimivansa.

Maanantain junassa ei ollut montakaan suomalaista. RŽD oli koonnut kaikki ulkomaalaiset täyteen lastattuun kakkosvaunuun ja vain muutaman harva venäläinen oli muissa vaunuissa, jotka olivat lähes täysin tyhjiä. Kakkosvaunussa oli sitten koko ulkomaalaiskirjo islantilaisista saksalaisiin eikä suomen kielen sorinaa vaunussa kuulunut ollenkaan.

Voi sitä köhinän määrää! Ajattelin, jos tästä ei korona tartu, ei sitten mistään. Vaunu oli varsinainen lepravaunu. Onneksi suomalaiskonduktööri salli siirtymisen lähes tyhjään nelosvaunuun, jossa lähin venäläismatkustaja oli viiden penkkirivin päässä.

Myös minun käsityksiäni käskyjen velvoittavuudesta tuo tulomatka muutti.

Noudattakaa viranomaisohjeita ennen kaikkea ulkomailta tullessanne. Noudattakaa suositettua tai pakollista kahden viikon karanteenia.

****

Käsittääkseni koronalla on pitkä itämisaika ja ilmeisesti kantaja voi myös levittää virusta ilman oireita tai lieväoireisena. Tuon takia viruksen leviäminen on ilmeisen salakavalaa. Nuoret oireettomat koronankantajat ovat olleet tehokkaita levittäjiä. Saksassa onkin tehty viisaasti keskittäessä testejä myös maahan tulevaan nuorempaan väestöön. Ongelma jälleen on, että testit osoittavat tulosta vasta melko myöhään tartunnasta.

Jotta valtiovalta Suomessakin toimisi koronaviruksen leviämisen eristys- ja rajoitustoimissaan oikein, sen pitää olla päätöksissään aina vähintään kaksi viikkoa etuajassa. Tuo koskee esimerkiksi tilannetta, jossa Uusimaa koronavirustehtaana olisi erotettava muusta Suomesta.

”HUS:n johtajalta kovaa arvostelua koronaan varautumisesta: ’Kokoontumis­kielto tuli 2 viikkoa myöhässä’” (IS 22.3.2020) kuvaa hyvin toimenpiteiden oikea-aikaisuuden vaikeutta. Riittävän ajoissa ei ole vielä kertaakaan oltu.

Presidentti Martti Ahtisaaren puoliso Eeva Ahtisaari sai tartunnan Naistenpäivän konsertissa Helsingin Musiikkitalossa 8.3.2020. Tartunnasta uutisoitiin vasta eilen 13 päivää tartunnan jälkeen (esim. Yle 21.3.2020, IS 21.3.2020, IL 21.3.2020, HS 22.3.2020 jne.). Helsingin kaupunki kertoi perjantaina, että seitsemällä konserttiin osallistuneella on todettu tartunta.

Ahtisaaren tapaus on mielenkiintoinen. Tartunnasta huolimatta hänellä ei ole koronaviruksen aiheuttamia oireita. Hänet on testattu sillä perusteella, että on ollut tilaisuudessa, jossa on todettu koronavirus, ei siis oireiden perusteella. Muiden suomalaisten osalle ei tuon laatuista erityispalvelua ole olemassa, vaikka kuuluisi ikänsä tai perussairauksiensa puolesta riskiryhmään, jos ei ole oireita. Testietuus koskenee vain maan korkeinta nykyistä ja entistä johtoa puolisoineen.

Virus voi siis ilmeisen hyvin tarttua ja levitä ilman oireilun tunnetta ja on siksi erityisen salakavala.

On selvää, että koronaviruksen hallinta edellyttää sen leviämisen estämistä oikea-aikaisin sekä riittävän rankoin eristys- ja rajoitustoimenpitein. Toistaiseksi sekä oikea-aikaisuudessa että eristys- ja rajoitustoimenpiteiden riittävässä ankaruudessa on länsimaissa epäonnistuttu. Myöhästyminen ja toimien riittämättömyys on tuottanut ja tuottamassa kauheaa tuhoa etenkin Italiassa ja Espanjassa.

Ulkomaanraja passitietoineen on luontainen eristysraja pitämään kotimaa puhtaana tartunnoista riittävän ankarilla toimenpiteillä. Olisiko eristäminen rajalla ollut parempi kuin nyt toteutettavat täysin samat toimet maan sisällä? Ehkäpä seuraava koronaa vastaava epidemia on syytä yrittää eliminoida rajalla, kunnes rokotteita ja tautia parantavia lääkkeitä on olemassa.

Mielestäni ehdottomasti siis koronaviruksen torjunnassa olisi pitänyt pyrkiä estää viruksen pääsy Suomen rajojen sisäpuolelle. Matkustuskiellot ja kahden viikon karanteeni maahan tuleville vastaavasti kuten Kiinassa. Tarvittaessa testaus 4-9 vuorokauden kuluttua siitä, kun tartuntatilaisuus on ollut. Suomessa tästä olisivat kärsineet vain matkailuala mukaan lukien lento- ja laivayhtiöt. Jos valtio olisi satsannut vaikka 50 miljoonaa euroa rajojen sulkemiseen tarvittavine toimenpiteineen, olisi se ollut halpa hinta nykyiseen verrattuna.

Viruksen leviämisen estäminen on parasta ja tehokkainta suorittaa maan ulkorajalla, jossa jo muutoinkin tarvitaan matkustusasiakirjat maahan pääsemiseksi. Rajalla kontrolli ja eristykseen asettaminen Kiinan tapaan on helpommin toteuttavissa kuin maan sisällä. Nyt vähintään sama määrä ihmisiä on eristetty maan sisällä.

No, nyt nuo matkailu- ja matkustusalan yritykset kärsivät joka tapauksessa, mutta sen lisäksi koko kotimarkkina on kaaoksessa. 200 000 kotiin palaavan suomalaismatkaajan asettamien karanteeniin ja osaltaan testeihin vaikkapa valtionkin kustantamana olisi ollut halvempaa kuin Suomen kotimarkkinan lähes täydellinen sulkeminen nyt toteutuneesti.

****

Mennäänpäs tuon kitkerän kertaavan alkuvuodatuksen jälkeen itse otsikon aiheiseen: koronavirus, kuolleisuus- ja tartuntatilastot.

”Ministeriö ohjeistanut sairaanhoitopiirejä olemaan julkistamatta koronan takia tehohoitoon päätyneiden määriä” (Yle 19.3.2020).

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) oli antanut sairaanhoitopiireille viranomaisohjeen olla kertomatta julkisuuteen alueellisia tietoja koronaviruksen takia tehohoidossa olevien ihmisten määrästä. Ohje oli annettu sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäreille jo viikolla 11 (9.3.-13.3.2020).

”Meillä ei muutenkaan informoida siitä, kuinka monta potilasta meillä milloinkin on ja mistäkin syystä näissä hengityslaitteissa ja erilaisissa hoidoissa.” ylijohtaja Päivi Sillanaukee (kok.) runoili STT:lle.

”Se on iso kulttuurinen muutos, että ryhdymme kertomaan jonkun sairausryhmän osalta, montako potilasta meillä on minkäkinlaisessa hoidossa. Minun mielestäni se on todella iso muutos siihen nähden, miten me olemme sosiaali- ja terveydenhuollossa muutoin hoitaneet ihmisiä ja informoineet.” Sillanaukee jatkoi Ylelle (Yle 19.3.2020).

Edustaako Sillanaukee kokoomuslaista tietojen panttausmentaliteettia ja tietojen tarpeetonta pimittämistä? Jos edustaa, kokoomuksessa puhaltavat varsin kylmän sodan aikaiset kommunistiset tuulet ja ajatukset taas kerran.

Sillanaukee perusteli viranomaisohjetta yksityisyyden suojalla. Tehohoitoa tarvitsevien ihmisten määrä on muka niin pieni, että julkisuudessa olevat tiedot voisivat yhdistyä tiettyyn henkilöön. Toinen syy Sillanaukeen mukaan on vakiintuneessa linjassa.

Vakiintunut linja? Taitaa olla tosiaankin jostain kylmän sodan ajalta, joka ei perustu ainakaan lainsäädäntöön.

Kokoomuslainen Sillanaukee voisi hieman selvittää julkisuudessa, mitenkä tehohoitoa tarvitsevien ihmisten henkilöllisyys päätyisi julkisuuteen. Se ei ole mahdollista, jos terveydenhoitohenkilökunta vain pitää huolta salassapitovelvollisuudestaan lainmukaisesti. Jos omaiset tai potilas itse jotain kertoo, se on heidän asiansa.

****

Ensimmäinen suomalainen kuoli koronaviruksen seurauksena perjantaina 20.3.2020. Asiasta uutisoitiin eilen kautta koko suomalaismedian (esim. Yle 21.3.2020, HS 21.3.2020 jne.).

Kuollut henkilö oli hyvin iäkäs ja hän asui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.

Julkaistujen tietojen perusteella ei kukaan kykene selvittämään koronaan menehtyneen henkilöllisyyttä eikä yksityisyyttään.

On selvää, että Suomen lainsäädäntö ei aseta Suomen terveyshallinnolle esteitä koronaviruksen seurauksena sairastuneisiin liittyvän tilastotiedon julkaisemiselle.

STM:n koronatietojen salauspäätös on typerä ja jatkaa niitä typeryyksiä, mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on jo korona-asiassa harjoittanut. Näyttää vielä olevan korona-asian hoidossa suuresti kokemuksen puutetta.

Mitä sitten Suomen terveyshallinnon edustajina STM:n tai THL:n pitäisi julkistaa koronatilastoina?

STM:n tai THL:n tulisi julkaista päivittäin seuraavat tilastotiedot:

• suoritettujen koronatestien määrä sairaanhoitopiireittäin tai sairaanhoidon erityisvastuualueittain
• koronatesteissä tartuntaa osoittavien määrä sairaanhoitopiireittäin tai sairaanhoidon erityisvastuualueittain
• diagnosoitujen koronavirustautiin sairastuneiden määrä sairaanhoitopiireittäin tai sairaanhoidon erityisvastuualueittain
• diagnosoitujen koronavirustautiin sairastuneiden tehohoitoa tarvitsevien määrä sairaanhoitopiireittäin tai sairaanhoidon erityisvastuualueittain
• koronavirustautiin kuolleiden määrä, ikä (tai ikäryhmä esim. viiden vuoden tarkkuudella) ja sukupuoli sairaanhoitopiireittäin tai sairaanhoidon erityisvastuualueittain sekä lisäksi, onko vainajalla ollut sellaista elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia, jotka on luetteloitu riskitekijäksi.

Perussairauden voi jättää nimeämättä. Riittää yleistietona, onko ollut elimistön puolustuskykyä heikentävää perussairautta.

Noilla tilastotiedoilla ei kenenkään henkilöllisyyttä eikä yksityisyyttä loukata. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä ja viisi yliopistosairaaloiden muodostamaa sairaanhoidon erityisvastuualueitta, joka olisi jo riittävä alueellinen jako. Tilastoyksiköiden riittävä koko osaltaan takaa yksityisyyden suojan.

Noilla tiedoilla on merkitystä, kun arvioidaan, miten virus etenee Suomen sisällä ja miten testaus korreloi diagnoosien määrää ja kuolleisuuden määrää. Nuo tiedot kyllä sitten myös paljastavat, jos THL:n linjaus vähäisistä testimääristä on virheellinen ja maan hallitus myöhästyy maan sisäisistä eristys- ja rajoitustoimista.

Esimerkiksi Kainuun sairaanhoitopiiri taitaa olla vielä kutakuinkin ”puhdas” koronasta. Hallituksen onnistumista mitataan, miten se onnistuu pitämään Kainuun ”puhtaana”.

****

Mikä sitten on kuolleisuus?

Duodecim-terveyskirjaston mukaan ”tietyn väestön tietyllä aikavälillä kuolleiden yksilöiden suhteellinen määrä” (Terveyskirjasto, kuolleisuus). Yleensä suhteellisuus ilmamaistaan 1 000 asukasta kohden.

Kuolleisuus- ja sairastuvuuslukuja julkaistaan jo nyt tilastotietoina hyvin paljon. Olisiko koronaan liittyvien lukujen tarkempi julkistaminen erityinen poikkeus ”vakiintuneessa linjassa”, kuten STM:n ylijohtaja Päivi Sillanaukee perustelee tietojen julkistamattomuutta?

Liikenneonnettomuuksista meillä on jo varsin kattavat tilastot loukkaantuneista ja kuolleista.

Esimerkiksi Liikenneturva kirjaa sivuillaan (Liikenneturva, Ajankohtaiset tilastot):

”Liikenneturva julkaisee kuukausittain Tilastokeskuksen keräämät tiedot tieliikenteessä loukkaantuneista ja kuolleista. Näistä tiedoista kootaan vuosittain onnettomuustarkasteluja eri tienkäyttäjä- ja ikäryhmittäin. Tilastokeskuksen ennakkotiedot perustuvat poliisin kirjaamiin tieliikenneonnettomuuksiin. Ennakkotiedot kuluvan kuukauden tilanteesta valmistuvat seuraavan kuukauden lopulla.”

”Kaksi nuorta kuoli ja yksi henkilö loukkaantui vakavasti yöllisessä liikenneonnettomuudessa Kaustisentiellä – Henkilöautot törmäsivät toisiinsa suoralla tieosuudella” (Keskipohjanmaa 15.3.2020). Jutussa oli kerrottu myös kuolleiden iät (yksi yli 20-vuotias ja kaksi alle 20-vuotiasta).

Vastaavasti Tilastokeskuksen sivuilla tieliikenteessä kuolleet on kyetty jakamaan ikäryhmiin, joita on yhteensä kahdeksan (Tilastokeskus, Tieliikenneonnettomuudet). Vastaavaan jakoon STM ei kykene koronaan sairastuneiden tai kuolleiden suhteen.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyy vaikka minkälaisia sairaus- ja kuolleisuustilastoja. Löytyy mm. kuolemansyyt eri sairauksien osalta, joita ovat verenkiertoelinten sairaudet, kasvaimet, dementia ja Alzheimerin tauti, tapaturmat (pl. alkoholimyrkytykset), hengityselinten sairaudet, alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys, itsemurhat ja muut kuolemansyyt (Tilastokeskus, kuolemansyyt). Tilasto on myös vielä jaettu miehiin ja naisiin.

Tuollaisia tietoja viranomaiset ja tilastoja laativat välittävät koko ajan, mutta vastaavia tietoja koronaviruksen suhteen ei sitten saa. Taitaa olla varsin poliittinen linjaus, jolla yritetään välttää kertomasta kansalle totuutta. Pitäisiköhän pyytää STM:ltä noita tietoja ja jos niitä ei anneta, aloittaa sitten lainmukainen oikeusprosessointi.

On muistettava, että tilastossa ei ole tarvitse vähimmäismäärän olla satoja tai tuhansia ollakseen julkaisukelpoinen tarvittavien henkilötietojen salaamiseksi.

****

Yksi hyvä sivusto seurata koronaviruksen etenemistä maailmalla on Worldometers. Perustelen sivuston hyvyyttä esimerkiksi Suomea koskevien tietojen ajanmukaisuudella verrattuna Suomessa julkaistuihin viranomaistietoihin. Ei poikkeavuutta. Viranomaistietoihin on meidän kuitenkin perustettava käsityksemme.

Esimerkiksi tämän päivän luvuissa koronatestein todettuja tartuntoja on Suomessa yhteensä 626 kappaletta.

Worldometers-sivuston koronatilastot löytyvät täältä. Ohessa kuvakaappaus koronavirustilanteesta maittain 22.3.2020:

Myös sivuston kuolintilastot on tilastoitu selkeästi:

Ongelma maiden tilastovertailussa mielestäni on, että virustestejä tehdään eri maissa eri laajuudessa eikä testilukumäärä eri maissa anna välttämättä oikeaa kuvaava kokonaistartuntamääristä. Tähän saman ongelman on todennut myös THL.

Mitä vähemmän testejä, sitä vähemmän positiivisia testituloksia. Jos testimääriä vähennettäisiin Suomessa nykyisestä noin 1 100 testin määrästä, kaunistaisi se edelleen tilastojamme.

Kun verrataan eri maiden kyvykkyyksiä hoitaa koronaviruksen synnyttämiä tautitapauksia ja kuolleisuutta, olisiko vertailu tehtävä lääkärien diagnosoimien tautitapausten sekä myös kuolintapauksien perusteella eikä positiivisten testitulosten perusteella? Vertailuluvut pitää suhteuttaa maan kokonaisväestöön eikä missään nimessä testilukumääriin tai arvioon tartunnan saaneista.

Otetaan esimerkki Kiinan, Italian, Espanjan, Ruotsin ja Suomen koronakuolleisuustilastoista:

• Kiina: asukasluku 1 427 648 000 (2018), kuolleet 3 261, kuolleisuus 0,00228 ‰ (22.3.2020)
• Italia: asukasluku 60 480 000 (2018), kuolleet 4 825, kuolleisuus 0,07978 ‰ (22.3.2020)
• Espanja: asukasluku 46 660 000 (2018), kuolleet 1 725, kuolleisuus 0,03697 ‰ (22.3.2020)
• Ruotsi: asukasluku 10 120 000 (2018), kuolleet 21, kuolleisuus 0,00207 ‰ (22.3.2020)
• Suomi: asukasluku 5 518 000 (2018), kuolleet 1, kuolleisuus 0,00018 ‰ (22.3.2020)

Kuolleisuusluvut on helpompi ymmärtää miljoonaa asukasta kohden. Kiinassa 2,28. Italiassa peräti 79,78. Espanjassa 3,697. Ruotsissa 2,07 ja Suomessa 0,18.

Kiina lienee jo ylittänyt epidemian ensiaallon huipun. Euroopassa Suomi mukaan lukien se on vielä tulossa.

Etelä-Korea (asukasluku 51 470 000 vuona 2018) on myös onnistunut koronatoimissaan ja maassa on kirjattu 104 kuolematapausta. Kuolleisuusluku on vain 2,02 miljoonaa asukasta kohden. Kiinan tapaan Etelä-Korea on jo ylittänyt epidemian ensiaallon huipun. Singaporessa kuolleita on puolestaan vain kaksi ja kuolleisuusluku on toistaiseksi vain 0,35 miljoonaa asukasta kohden.

Jotta tämän päivän koronakuolleisuusluvuissa Suomi pysyisi paremmalla tasolla kuin Kiina, Suomessa ei saisi tulla yli 12 koronakuolemaa. Italian suhteen Suomessa ei saisi tulla yli 440 koronakuolemaa, Espanjan suhteen yli 204 koronakuolemaa ja Ruotsin suhteen yli 11 koronakuolemaa.

Aasian maiden perustella kuolleisuusluvun pitäisi pysyä 2-3 välissä miljoonaa asukasta kohden ja lähempänä kahta kuin kolmea. Tuon mitoittaa lopulta eristys- ja rajoitustoimien onnistuminen sekä päätösten oikea-aikaisuus. Jos valtio ryssii eristys- ja rajoitustoimet ja oikea-aikaisuuden, se näkyy varmimmin kuolintilastoissa.

Vielä on kuitenkin ennenaikaista tehdä lopullista vertailua kunkin maan onnistumisesta. Kuolintilastot kertovat oikeastaan kaiken ja ne ovat lopullinen mittari kaikesta onnistumisesta eristys- ja rajoitustoimenpiteistä lähtien. Kuinka paljon ihmishenkiä kyetään säästämään, on se lopullinen mittari kaikille eri valtioiden toteuttamille koronatoimille ja niiden oikea-aikaisuudelle.

Testaus ja tieto positiivisten testitulosten määrästä ovat siis mielestäni oleellisen tärkeitä, kun arvioidaan tulevaa tautikehitystä Suomen eri osissa ja tarvittavia eristys- ja rajoitustoimenpiteitä. Maakohtaisia tilastoja ei ole syytä perustaa testiteihin vaan lääkärien tekemiin virallisiin tautidiagnooseihin ja kuolintilastoihin. Kotona sairastavilla ja kotona tervehtyvillä ei ole tuossa sen suurempaa merkitystä samaan tapaan kuin vaikka tavanomaisissa flunssoissa. Ainoa merkitys heillä on viruksen kantajina ja siten oikea-aikaisten eristys- ja rajoitustoimien määrittäjinä.