Kun Volgan lautturina vuonna 1958 oli Nikita Hruštšov, nyt vuonna 2022 Dneprin lautturina on Vladimir Putin

Siis [Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja on] nyt selvä ja vakaa. Jos tilanne ja mielipiteeni muuttuu, niin ilmaisen senkin selkeästi.” (Presidentin kynästä 4.1.2022).

Noin lausui presidentti Niinistö tammikuun 4. päivänä vain kolme päivää Uudenvuodenpäivänä pidetyn uudenvuodenpuheen jälkeen (Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2022).

Ainakaan minulle Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja ei ole nyt selvä ja vakaa Venäjän uhatessa meitä rajan takana ankarimmalla tavalla koskaan oikeastaan sitten Toisen maailmasodan.

Kesti vain kolme päivää, kun Suomen kansa sai luulla, että uusi aika on koittamassa, että Suomi olisi pian kuulumassa täysverisesti läntisiin demokratioihin ja että Suomi istuisi viimein niissä pöydissä, joissa päätetään myös Suomen turvallisuusasioista.

Niinistön uudenvuodenpuheen jälkeen moni Vihreiden poliitikko ilmoitti kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolue oli jo kääntymässä Suomen Nato-jäsenyyden kannalle tehdäkseen Nato-jäsenyyspäätöksen ensi toukokuun puoluekokouksessa.

Läntisen maailman monet poliitikot ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijat ylistivät Suomen uskaltamista ja muuttunutta linjaa. Joko viimein Suomi uskaltaisi tehdä kauan odotetun ratkaisun ja lopettaisi vikuroinnin?

Miksi taas kerran tämän toivon hetki romutettiin?

Miksi Niinistö esitti tuon edellä kerrotun 4.1.2022 julkaistun kannanoton? Oliko kannanotto ylipäätään tarpeen esittää? Eikö kansa saisikaan miettiä kohtaloaan uusiksi vaan olisi aina odotettava ensiksi presidentin kannanmuutosta ja ohjailua?

****

Artikkelikuva on ehkä Kari Suomalaisen kuuluisin pilapiirros. Tuo vuodelta 1958 oleva piirros on juuri nyt erittäin ajankohtainen. Piirroksen viite on venäläisen taidemaalari Ilja Repinin (Илья Репин) taulu nimeltä Volgan lautturit (Бурлаки на Волге).

Ilja Repinin taulu nimeltä Volgan lautturit on esillä Venäjän valtionmuseossa Pietarissa.

Suomalaisen pilapiirroksessa Neuvostoliiton silloinen johtaja Nikita Hruštšev istuu täyteen pakatussa lotjassa Volgalla, jota Neuvostoliiton etupuskurivaltiot Tšekkoslovakia, Unkari, Itä-Saksa, Romania, Puola, Bulgaria ja Albania vetävät. Hruštšev huutaa rannalla seisoville silloiselle Yhdysvaltojen presidentti Dwight D. Eisenhowerille ja Britannian pääministeri Harold  Macmillanille:

Hävetkää, imperialistit! Shame to you Imperialists!

Noin oli vuonna 1958, jolloin Tšekkoslovakia, Unkari, Itä-Saksa, Romania, Puola, Bulgaria ja Albania kuuluivat Neuvostoliiton johtamiin Varsovan liittoon ja Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto SEV:iin ollen Neuvostoliiton etupiirivaltioita. Samanlainen etupiirivaltio oli tuolloin myös Suomi Neuvostoliiton ja Suomen välisellä YYA-sopimuksella.

Kuten vuonna 1958, etupiirivaltioista nytkin on kyse vuonna 2022.

Nyt vuonna 2022 tilanne on Venäjän kannalta kuitenkin jo toinen. Tšekkoslovakian, Unkarin, Itä-Saksan, Romanian, Puolan ja Bulgarian alueet kuuluvat EU:hun ja Natoon. Albania kuuluu Natoon, muttei vielä EU:hun.

Jos Kari Suomalainen olisi vielä elossa ja piirtäisi nyt vuonna 2022 samasta aiheesta pilapiirroksen, olisi sen sisältö varmaankin kutakuinkin seuraava.

Venäjän nykyinen johtaja Vladimir Putin istuu täyteen pakatussa lotjassa Dneprillä. Lotjaa vetäisivät nyt Natoon kuulumattomat ja Venäjän etupiiriin kuuluvat Suomi, Ukraina ja Ruotsi. Lotja olisi lastattu täyteen sotatarvikkeilla, venäläisohjuksista panssarivaunuihin. Putin huutaisi rannalla seisoville Yhdysvaltojen presidentti Joe Bidenille, Ranska presidentti Emmanuel Macronille ja Saksan entiselle liittokansleri Angela Merkelille:

Hävetkää, imperialistit! Shame to you Imperialists!

Imperialismi on alue- ja talousvaltauksiin pyrkivä suurvaltapolitiikkaa (Kielitoimiston sanakirja, imperialismi).

Dnepr on Kiovan läpi virtaava joki.

Mikään pohjimmainen ei ole Suomen ulkopolitiikassa muuttunut 64 vuoteen. Ei mikään.

+14

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu