Marinin hallituksen hybridistrategia – fiaskojen fiasko mitoitukseltaan ja aikataulultaan

Muutama päivä sitten Suomessa uutisoitiin EndCoronavirus-selvitysryhmän mielenkiintoisesta selvityksestä, jossa maita asetettiin kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka koroviruksen vastaisissa toimissa on onnistuttu ja miltä valtioilta edellytetään vielä toimia koronavirustilanteen saamiseksi hallintaan (Which countries do best in beating COVID-19?).

Nuo kolme ryhmää on nimetty voittajiin (winning), lähes tavoitteisiin päässeisiin (nearly there) ja vielä toimia tarvitseviin (need action). Jako on tehty sen mukaan, kuinka koronavirustatartuntojen aktiivisten tapausten (active case) määrä on maassa kehittynyt epidemian aikana. Suomi oli aluksi luokiteltu vielä toimia tarvitsevien maiden ryhmään, mutta myöhemmin siirretty lähes tavoitteisiin päässeiden maiden ryhmään.

Nuo kolme ryhmää voidaan helposti muodostaa koronavirustatartuntojen aktiivisten tapausten kuvaajien perusteella, joita on esitetty artikkelikuvassa. Vasemmanpuoleinen Islanti kuuluu voittajiin (winning), keskimmäinen Suomi lähes tavoitteisiin päässeisiin (nearly there) ja oikeanpuoleinen Ruotsi vielä toimia tarvitseviin (need action).

Suomi on rajatapaus. Suomi voitaisiin asettaa myös vielä huonoimpaan ryhmään, koska tapaushuipun jälkeen kuvaajaa ei ole saatu vakautettua kohti nollaa suuntautuvaksi. Suomikin tarvitsee vielä toimia, jotta koronavirus saataisiin tukahdutettua Islannin tavoin.

Aktiiviset tapaukset (active cases) saadaan kun kokonaismäärästä (total cases) vähennetään COVID-19-taudista parantuneet (total recovered) ja COVID-19-tautiin menehtyneet (total deaths). Kyse on siis COVID-19-tautia parhaillaan sairastavista ja potevista.

EndCoronavirus-selvitysryhmä aloitti toimintansa 29.2.2020 yhdysvaltalaisen ajatushautomo New England Complex Systems Instituten (NECSI) puitteissa. Tuon ajatushautomon sivuilta löytyy hyvää maakohtaista tietoaineistoa korovirusaineistoon liittyen (2019-nCoV Outbrake Updates). Sivustolla on mm. alla oleva havainnollinen viher- ja punasävyinen kaavio, joka kertoo, missä vaiheessa kukin maa on epidemian suhteen. Jos punaisen jälkeen on  jo vihreää, maa on jo voiton puolella:

Kärkimaita ovat mm. Islanti, Kiina, Uusi-Seelanti, Luxemburg, Australia ja Etelä-Korea. Suomi tulee kärjestä kaukana perässä.

EndCoronavirus-selvitysryhmän selvityksestä uutisoivat Suomessa mm. Iltalehti (IL 12.5.2020) ja Helsingin Sanomat (HS 12.5.2020).

****

Mistä aktiivisten tapausten kuvaajista on kysymys?

Oheiset neljä kuvaajaa yllä kuten muutkin tämän kirjoituksen kuvaajakuvat ovat Wordometers-sivuston koronavirustilatoista (COVID-19 Coronavirus pandemic). Kuvassa on neljän maan aktiiviset tapaukset helmikuun 15. päivästä nykyhetkeen. Nuo maat ovat Islanti (vasen yläkulma), Uusi-Seelanti (oikea yläkulma), Suomi (vasen alakulma) ja Ranska (oikea alakulma).

Yllä olevassa neljän maan kuvaajakuvassa on kaksi maata, jotka ovat käytännössä saaneet taltutettua koronaviruksen tai ainakin sen ensiaallon. Nuo maat ylärivin Islanti ja Uusi-Seelanti. Sen sijaan Suomi on jäänyt junnaamaan tietylle tasolle, ja Ranska ei ole saanut kuvaajaa laskuun huipulle päästyään.

Maat ovat asukasluvultaan hyvin erikokoisia, mutta asukasluku ei vaikuta kuvaavien muotoon, kun niitä verrataan tehtyihin koronaviruksen torjuntatoimiin valtioiden päätöksinä. Kyse on toimista ja ennen kaikkea niiden oikeasta määräämisajankohdasta. Volyymit ovat vain toimien kerrannaisia.

Suomi ja Uusi-Seelanti ovat asukasluvultaan samansuuruisia ja myös tämän seikan suhteen hyviä verrokkeja, kun verrataan viranomaistoimien purevuutta.

Islannin kuvaaja on ideaali, miten virus on saatu oikeilla viranomaistoimilla tukahdutettua täysin. Islannin kokonaistapausmäärä (total cases) oli 15.5.2020 yhteensä 1 802, kuolleita 10 henkilöä (total deaths) ja parantuneita (total recovered) 1 782 henkilöä. Aktiivisia tapauksia (active cases) oli siis enää vain 10 kappaletta. Islannissa aktiivisten tapausten huippu oli huhtikuun 6. päivänä: 1 096 tapausta. Viimeinen koronakuolintapaus Islannissa on kirjattu 20.4.2020.

Islanti on selättänyt koronaviruksen ensimmäisen vaiheen.

Islanti voi mielestäni niin päättäessään purkaa kaikki sisämaan rajoitukset ja siirtyä ulkorajojen koronavirusvalvontaan niin, ettei uusia tapauksia tule ulkomailta. Siis siihen, miten tämä koronaviruksen eliminointi olisi pitänyt jo alun perin hoitaa vuoden alkukuukausina ilman, että se olisi päästetty maahan (US-blogi 23.3.2020 ja US-blogi 30.3.2020).

Missä sitten Islanti ja Uusi-Seelanti ovat onnistuneet ja missä Ranska sekä myös Suomi ovat epäonnistuneet? Miksi Suomi 15.4.2020 kirjatun aktiivisten tautitapausten huipun (2 865 tapausta) jälkeen ei ole saanut aktiivisia tapauksia vastaavaan laskuun kuin Islanti ja Uusi-Seelanti?

Nyt Suomessa on junnattu kuukausi lukemissa 1 594-1 558 (16.4.-14.5.2020). Myös kuolleiden päivittäinen määrä on kohta kuukauden ajan junnannut Suomessa paikoillaan ilman trendiä alaspäin.

Uudessa-Seelannissa aktiivisten tautitapausten huippu oli 6.4.2020 (929 tapausta). Viimeinen kirjaus 15.5.2020 on 56 tapausta. Viimeinen kuolintapaus on 6.5.2020 ja koronaviruskuolleiden kokonaismäärä yhteensä vain 21 henkilöä (Suomessa 293). Uuden-Seelannin nykyinen asukasluku on 4 817 403 (Worldometers, New Zealand population), Suomen 5 539 667 (Worldometers, Finland population).

****

Ruotsin tilanne on millä tahansa mittarilla mitattuna katastrofaalinen. Ruotsi ei ole vielä saavuttanut edes epidemian huippukohtaa Italian ja Espanjan tapaan. Ruotsi on yksi Euroopan katastrofi Saksan länsi- ja eteläpuolella olevien maiden tapaan Portugalia ja Sveitsiä lukuun ottamatta.

Yllä olevassa kuvassa ovat Ruotsin aktiiviset koronavirustapaukset (vasen yläkulma), päivittäiset todetut tautitapaukset (oikea yläkulma), COVID-19-tautiin kuolleet logaritmisella asteikolla (vasen alakulma) ja koronavirustapausten kokonaismäärä logaritmisella asteikolla (oikea alakulma).

Vasemman yläkulman koronavirustapauskuvaaja osoittaa, ettei Ruotsi ole saavuttanut vielä epidemian huippua vastaavasti kuin esim. Islanti, Uusi-Seelanti ja Suomikin. Kuvaaja sojottaa edelleen kohti koillistaivasta. Kuvan alareunan logaritmisissa asteikoissa kuvaajaviivat eivät ole saavuttamassa vaakasuoraa nollakulmalla, joten tapaukset vain kasvavat. Oikean yläkulman päivittäiset uudet tautitapaukset ovat olleet samalla tasolla jo huhtikuun alusta puolentoista kuukauden ajan ilman käännettä.

Monessa maassa Ruotsin totaaliseen katastrofiin johtavan linjan valinneet poliitikot olisivat tulleet jo potkituiksi, muttei Ruotsissa. Löfvenin hallitus vain porskuttaa. Myös Ruotsin kansanterveysviraston (Folkhälsomyndigheten) johtava epidemiologi Anders Tegnell vielä vain porskuttaa valitsemallaan  omintakeisella strategiallaan.

Toistaiseksi ei ole olemassa myöskään näyttöä, että rankka koronasairastuvuus ja -kuolleisuus tuottaisivat laumasuomaa ja immuniteettia kansakunnan tasolla, kun kyseessä on koronavirus. Ruotsin talous on kärsinyt yhtä paljon koronaviruksesta kuin Suomen, Norjan ja Tanskan taloudet. Myöskään ihmisten itsesuojeluvaistoa ei voi kumota höllentämispäätöksillä, jos maan koronatilanne ei herätä luottamusta.

Ruotsi ei ole voittanut valitsemallaan koronastrategialla ainakaan taloudessa.

Ruotsi on nyt nyhrännyt valitsemallaan strategialla yli kaksi kuukautta eikä valmista ole tullut. Kuolonuhrien määrä toukokuun 15. päivänä oli 3 646. Ruotsi maksaa kovan hinnan Löfvenin ja Tegnellin strategiasta saamatta mitään hyötyä etenkin, jos koronaviruksen suhteen ei muodostu laumasuojaa kuten monen muun viruksen yhteydessä muodostuu. Toistaiseksi meillä ole riittävästi tietoa myöskään siitä, voidaanko koronavirusta vastaan kehittää ylipäätään varmuudella pitkäaikaisesti toimivaa rokotetta.

Oheinen alla oleva kuva kertoo pelkistetysti Pohjoismaiden koronatilanteen ja maiden paremmuusjärjestyksen. Vasemmanpuoleisessa kuvassa ovat päivittäiset uudet koronatapaukset kumulatiivisesti, oikeanpuoleisessa kuolontapausten määrä miljoonaan asukasta kohden.

Islanti on omaa luokkaansa paremmuudessa. Ruotsi on omaa luokkaansa huonommuudessa. Islannin jälkeen tulee Norja. Suomen asemaa huonontaa tapauskäyrän jääminen sahaamaan. Norja on mennyt edelle, vaikka Norjan alku oli yhtä hurjaa kuin Ruotsin. Norja vaihtoi strategiansa tukahduttamiseen maaliskuun lopulla ja on saavuttamassa kakkosena Islantia vastaavan aseman.

”Norja vaihtoi epidemian torjunnan strategiaa: Enää virusta ei haluta jarruttaa vaan tukahduttaa” (HS 26.3.2020).

”Strategiasta ei ole mitään epäilystä: se on viruksen tyrmääminen”, Norjan terveysministeri Bent Høie totesi maaliskuun viimeisenä tiistaina (NRK 24.3.2020).

****

Mitä Suomen tulisi tehdä, että koronavirustilanne saataisiin Islannin ja Uuden-Seelannin tasolle eli täysin tukahdutettua? Voisiko Suomi siirtyä koronaviruksen täydellisen tukahduttamisen jälkeen tilanteeseen, että vain maan ulkorajoilla olisi rajoitteita maan ollessa muutoin täysin auki. Tulisiko maa jakaa osiin, jossa koronavirusvapaat alueet voisivat siirtyä nopeammin normaaliin elämään?

Suomella on vain kaksi ongelmaa: Uusimaa ja Länsi-Pohja. Tai oikeastaan vain yksi: Uusimaa. Länsi-Pohjan väestönmäärä (60 295  asukasta) on pieni ja tartuntojen kokonaismäärä kuitenkin väkäinen (141 tartuntaa 15.5.2020). Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat käytännössä koronavapaita. Noissa kahdessa maakunnassa on yhteensä vain 42 tapausta asukasluvun ollessa 292 222 (THL, Varmistetut koronatapaukset Suomessa (COVID-19)).

Olen seurannut 17.4.2020 alkaen Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen sairaalahoidossa olevien COVID-19-tapausten määrää (osasto- ja tehohoidossa olevat) ja kuolleiden kumulatiivista määrää suhteessa muuhun maahan (Turun, Tampereen, Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueet). Myös em. Etelä-Karjala kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen.

Ajatukseni oli seurata, miten Uudenmaan liikkumisrajoituksien purku vaikuttaa koko maan koronatilanteeseen ja alkaako koronvirus levitä Uudeltamaalta muuhun maahan. Marinin hallitus teki päätöksen Uudenmaan eristyksen purkamisesta 15.4.2020.

Yllä olevan kuvan mukaisesti 17.4.2020 HYKS:n erityisvastuualueen sairaaloissa oli 70,67 prosenttia maan koronapotilaista, 16.5.2020 puolestaan 82,50 prosenttia. Suuri prosenttisuus oli toukokuun 11. päivänä 86,34 prosenttia ajanjaksolla 17.4.-16.5.2020.

Yllä olevan kuvan mukaisesti 17.4.2020 Suomen COVID-19-kuolintapauksista HYKS:n erityisvastuualueen alueella tapahtui 65,85 prosenttia koko maan koronakuolemista, 16.5.2020 puolestaan 81,82 prosenttia. Suurin prosenttisuus oli toukokuun 6. päivänä 82,14 prosenttia. Tapausten kasvu 68,37 prosentista (20.4.) 78,01 prosenttiin (21.4) johtuu hoivakodeissa ja -laitoksissa tapahtuneista kuolemista  HYKS-ervan alueella. 20.4.2020 HYKS-ervan kumulatiivinen kuolinluku oli 67 kuolemaa ja 21.4.2020 kumulatiivinen kuolinluku oli 110 kuolemaa.

Johtopäätös: Uudenmaan eristyksen purku ei pahentanut muun maan koronatilannetta ja Suomen koronatilanteessa kyse on entistä korostuneemmin vain Uudestamaasta.

Mitä sitten Marinin hallitus on tehnyt Uudenmaan koronaongelman ratkaisemiseksi?

Ei mitään. Ei yhtään mitään. Ei kerta kaikkiaan yhtään mitään. Sama huono tilanne suhteellisesti tarkasteltuna on jatkunut jo kutakuinkin kaksi kuukautta eikä valmista ole tullut.

****

”Painuisihan se [R_o-luku] alle yhden, jos porukka on pottukuopassa viikkokausia eikä kukaan tapaa ketään. Mutta meidän on hoidettava vanhuksia, terveydenhuoltohenkilökunnan on käytävä töissä, kaupat on pidettävä auki. Minusta rajoitustoimet ovat jo voimakkaita, enkä pidä realistisena, että niitä enää tiukennettaisiin.”

Noin taivasteli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Markku Tervahauta Helsingin Sanomissa puolitoista kuukautta sitten (HS 5.4.2020).

Tervahaudan mukaan ”virusta ei ehkä saada tukahdutettua, mutta sen leviämistä voidaan silti hidastaa paljon”. Huhtikuun alussa Tervahauta näki uudenlaisen mahdollisuuden toimia kesällä 2020.

Siis vasta kesällä. Tuon mukaan Marinin hallitus on toiminut, mutta koronaviruksella näyttääkin olevan hieman eri aikataulu kuin Marinin hallituksella ja THL:llä. Kesä on liian myöhään.

”Meillä on ajatus, että ikkuna voisi olla auki tällaiselle hybridimallille. Että se olisi vielä Suomen oloissa mahdollinen.” Tervahauta toteaa em. Helsingin Sanomien haastattelussa.

Tuo on käsittääkseni ensimmäinen kerta, kun hybridimalli-sana mainittiin. Nyt puhutaan hybridistrategiasta. Tuo omintakeinen käsite on siis ilmeisemmin THL:n ja Markku Tervahaudan keksintöä.

Mikä se Tervahaudan hybridimalli ja -strategia onkaan, jonka Marinin hallitus otti käyttöönsä?

Tervahaudan sanoin se on:

”Kyse on Suomen oloihin sovellettuna mallista, jota on toistaiseksi menestyksekkäästi käytetty esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Singaporessa. Molemmissa maissa yhteiskunta on pysynyt selvästi enemmän auki kuin Euroopassa ja viruksen leviämistä on onnistuttu patoamaan.”

Ja:

”Uudessa strategiassa virusta pyrittäisiin tukahduttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta sen leviämistä voitaisiin estää. Samalla yhteiskuntaa ei tarvitsisi välttämättä pitää suljettuna kohtuuttoman pitkään, kun epidemiaa pyrittäisiin pitämään kurissa nykyistä tehokkaammin muilla keinoin.”

Tervahaudan vertaus Etelä-Koreaan ja Singaporeen on hieman onneton, koska sama strategia on ollut noissa maissa koko ajan sama: viruksen tukahduttaminen.

Tukahduttamisessa olen Tervahaudan kanssa samaa mieltä. Koronavirus pitää tukahduttaa ja virus on täysin tukahdutettavissa. Tässä kirjoituksessa mainitut Islanti ja Uusi-Seelanti ovat tämän hetken kärkiesimerkkejä maailmassa viruksen tukahduttamisessa. Aasiata muita vastaavia esimerkkejä löytyy kosolti Taiwanista alkaen.

Tervahauta totesi tuon saman tukahduttamisen viimeperjantaisessa Ylen Marja Sannikka -ohjelmassa (Yle Areena, Marja Sannikka 15.5.2020):

”Ei THL:llä ole mitään sitä vastaan, että [COVID-19-]tauti nyt tällä hetkellä Suomesta ajetaan nollille.

****

Tervahaudan mainitsema hybridistrategia tarkoittaa mm. laajaa testausta, laajaa tartuntaketjujen jäljittämistä ja karanteenia sekä puhelinsovellutusten käyttöönottoa.

Marinin hallitus linjasi suunnitelmasta koronakriisin hallinnan hybridistrategiaksi ja rajoitusten vaiheittaisesta purkamisesta 3.5.2020 (Valtioneuvoston viestintäosasto, tiedote 308/2020 4.5.2020). Hallitus teki asiasta periaatepäätöksen 6.5.2020 (Valtioneuvoston periaatepäätös VNK/2020/57 6.5.2020).

Hallitukselta meni siis peräti kuukausi siihen, kun sai aikaan hybridistrategiasta periaatepäätöksen 6.5.2020, kun THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta otti asian esille Helsingin Sanomissa 5.4.2020.

Marinin hallitus on nimennyt  asian testaa, jäljitä, eristä ja hoida -periaatteeksi.

Tosiasia kuitenkin on, ettei Marinin hallitus tosiasiallisesti ole tehnyt mitään, mikä oikeuttasi hallitusta käyttämään strategiastaan hybridistrategia-sanaa Tervahaudan määrittelemänä. Mallia ei ole otettu Etelä-Koreasta ja Singaporesta eikä Islannista. Nuo maat eivät myöskään höpöttele mitään mistään hybridistä. Noissa maissa toimitaan eikä taivastella.

Marinin hallituksen toimet ovat olleet yleisrajoituksia ilman toimimista yksityiskohdissa. Tartuntaketjuja ei ole kyetty yksitäistoimenpiteinä eliminoimaan. Koronasta vapaat Etelä- ja Pohjois-Karjala ovat olleet Marinin hallitukselle yhtä kuin Uudenmaan ja Länsi-Pohjan viruskeskittymät. On toimittu kuin juustohöyläleikkauksissa erottelematta ratkaisuja vaativia ongelmakohtia.

Marinin hallituksen yleisrajoitustoimet ovat syösseet koko Suomen talouden ja Suomen kotimarkkinat käytännössä konkurssiin. Maailmantalouden romahduksesta tulee vielä erikseen oma shokkinsa Suomeen. Koulut ovat olleet kiinni kautta koko maan. Ravintolat, museot, kirjastot ja kaikki muut kokoontumispaikat ovat olleet kiinni kautta koko maan.

Kasvomaskiasia kertoo paljon, missä Marinin hallitus menee. Poliittinen peli menee koronaviruksen torjunnan edelle. ”Kasvomaskisuosituksiin voi liittyä poliittisia kysymyksiä.” THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta totesi Ylellä Marja Sannikan haastattelussa (Yle 15.5.2020).

Kasvomaskiasia on siis Marinin hallitukselle poliittinen kysymys, ei tekninen eikä lääketieteellinen kysymys. Kun oppositio maskikäyttöä esitti, niin hallitus ei voi sitä toteuttaa muun maailman tapaan.

****

Hyvä esimerkki on Marinin hallituksen koronahitaudesta on myös kännykkäsovellutuksen käyttöönoton aikataulu.

”Tartuntasovellus kännyköihin voi olla käytössä kesällä” oli uutisotsikko Helsingin Sanomien sivuilla kolmisen viikkoa sitten (HS 23.4.2020). Jutun mukaan koronaviruksen tartuntaketjuja kartoittavan mobiilisovelluksen saaminen käyttöön edellyttää myös lakimuutoksia Suomen lainsäädäntöön.

Mobiilisovellutuksen osalta em. periaatepäätökseen on kirjattu, että se olisi käytössä vasta kesällä.

Vertailuna Islanti otti kännykkäsovellutuksen käyttöönsä jo huhtikuun alussa.

Uskalla lyödä vetoa, että Suomessa sovellutus ei ole käytettävissä ennen elokuuta, jos silloinkaan. Suomalaiset virkamiehet ja poliitikot osaavat nyhrätä asiassa kuin asiassa puoli vuotta. Kaikki pitää kehitellä mahtipontisesti itse besserwisser-asenteella, mitään ei oteta ulkomailta valmiina.

Varsin hitaita ovat siis hallituksen kiireet olleet koronakriisissä. Tuolla vauhdilla hallitus jää viruksesta auttamattomasti jälkeen, kun nyt olisi oikea aika tukahduttaa se täysin. Tuo hitaus näkyy nyt tuossa jo edellä julkaistussa kuvassa käyrän sahaamisena ilman laskevaa suuntaa. Tuo sahaaminen on kestänyt jo kuukauden päivät:

Tartuntaketjujen eliminoinnissa on tärkeää jäljitystyö, joka ei tällä hetkellä toimi alkuunkaan eikä olleenkaan. Volyymia jäljityksessä ei ole edelleenkään riittävästi.  Marinin hallituksen em. periaatepäätökseen ei ole kirjattu mitään muuta jäljityksestä kuin että ”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos käynnistää [jäljitystyön] toimintamallin mahdollisimman nopeasti.”

Ei kirjausta aikataulusta valmiuden tehostamiseksi, ei kirjausta jäljittäjien määrän lisäyksestä, ei kirjausta jäljitystyön kapasiteetin kasvattamisesta.

Tampereen ja Itä-Suomen yliopistot ovat kuitenkin nyt aloittamassa koronavirustapausten kontaktien kartoittamisen ja tartunnalle altistuneiden jäljityksen kouluttamisen (Yle 28.4.2020). Siis varsin myöhään tuokin toimi aloitetaan.

Hyvä esimerkki sekä testauksen että jäljitystyön epäonnistumisesta on viruksen päästäminen hoivakoteihin ja sairaaloihin jylläämään, mistä viimeisempänä esimerkkinä Helsingin Laakson sairaala, jossa on todettu 69 koronatartuntaa sairaalahenkilökunnalla ja 14 potilailla (HS 12.5.2020). Jäljittämisen ohella Suomessa ei toimi sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunnan testaus edes alkeellisemmalla tasolla. Hoivakodeissa edelleenkin toimitaan ilman suojavarusteita ja ilman, että koko henkilökunta olisi säännöllisin väliajoin testattu.

Laakson sairaalan 83 tartuntaa on kaksinkertainen määrä kuin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa koko koronakriisin aikana (42 tartuntaa). Onko mitään perusteita pitää Etelä- ja Pohjois-Karjalassa maakunnan sisällä samoja rajoitteita kuin Laakson sairaalassa, Helsingissä tai Uudellamaalla?

Kaikki tuon laatuiset yksityiskohtien ohjeistamista määrittelevät viranomaistoimet ovat Suomessa vielä hieman alkeellisella tasolla, jos katsoo tuloksia. Valtaosa Suomen koronakuolemista on tapahtunut hoitokodeissa, joiden piti olla kaikkein tehokkaimmin suojattuja koronalta.

****

Suomi saisi käytännössä tukahdutettua koronaviruksen Islannin ja Uuden-Seelannin tasolle, mikäli se kykenisi eliminoimaan Uudenmaan tartuntapesäkkeen. Länsi-Pohja on toinen pesäke, jonka eliminointi ei pitäisi olla erityinen ongelma niin kuin se nyt näyttää olevan. Muun maan tartunnat pitäisi olla kontrolloitavissa pelkästään testauksella, jäljittämisellä ja karanteeneilla.

Tarvittaisiin siis vain alueellisia toimia kahdella erillisellä pesäkealueella, jotta maa saataisiin täysiin auki ulkorajoja lukuun ottamatta. Kun maa on puhdas koronaviruksesta, rajoitustoimet voitaisiin keskittää ulkorajoille siihen saakka, kun rokote on parhaimmassa tapauksessa vuoden loppupuolella valmis.

Länsi-Pohja on hyvä esimerkki, miten pienenkin asukasmäärän (60 295  asukasta) ja pienen tartuntatapausmäärän (141 tapausta) aluetta Suomen viranomaiset eivät kykene saamaan koronan suhteen hallintaan.

”THL: Asu­kas­mää­rään suh­teu­tet­tu­na ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­to­ja eniten Uu­den­maan alueel­la, Län­si-Poh­ja kak­ko­se­na” oli uutisotsikko Lapin Kansan sivuilla jo 10.4.2020 (Lapin Kansa 10.4.2020). Tilannetta ei ole saatu edelleenkään korjattua vaan on vain pahentunut.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jyri Taskilan selitykset ovat olleet hieman lapsellisia. ”HUS-alueella tautia liikkuu vapaasti. Meillä vapaata tautia ei ole löytynyt satunnaisotoksissa.” Taskila totesi Ylellä (Yle 18.4.2020) eikä siis kuukaudessa ole edistytty ollenkaan – päinvastoin. 18.4.2020 tartuntoja oli 80 kappaletta, nyt siis 141 kappaletta. Tilanne on lähes tuplasti pahentunut.

Miten sitten korona saataisiin tuhottua Uudeltamaalta?

Samoilla konsteilla kuin mitä Islanti sai 340 976 asukkaan saariltaan ja joita mm. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on esittänyt julkisuudessa jo puolitoista kuukautta sitten (MTV Uutiset 8.4.2020 ja IL 8.4.2020).

Lasse Lehtonen totesi aivan oikein jo tuolloin Uudenmaan osalta:

”Tavoitteena pitäisi nyt olla se, että nopeasti tehdyillä tehokkailla toimilla saataisiin tämä [Uudenmaan] tilanne laukeamaan ja voitaisiin sitten ehkä jo kesään mennessä palata normaalimpaan elämään.” (MTV Uutiset 8.4.2020).

Toimittaja Petja Pellin raportti Helsingin Sanomissa kertoo hyvin, mitkä ovat olleet Islannin aseet eliminoida koronavirus saarilta:

”Islanti tukahdutti viruksen ja kertoo nyt, miten se onnistui: ’Käytimme toimia, joita on koeteltu epidemioissa vuosisatoja’” (HS 13.5.2020).

En lähde noita toistamaan kuten en myöskään Lasse Lehtosen esittämää kuin vain avainsanoilla:

tapausten aikainen havaitseminen (testaus- ja jäljitystyö, kontaktien jäljitys), eristys sairaille ja karanteeni altistuneille (tartuntaketjujen tuhoaminen), tiukat kokoontumisrajoitukset ja suojaukset (esim. eriasteiset kasvomaskipakot).

Marinin hallitus menetti mahdollisuutensa Uudenmaan suhteen, kun ei kyennyt eliminointitoimiin silloin kuin niiden aika olisi ollut huhtikuun alussa.

Islannin kaikista tartunnoista 57 prosenttia on todettu ihmisiltä, jotka olivat jo valmiiksi karanteenissa. Suomessa karanteeni on ollut tosiasiallisesti vapaaehtoista ja vain omavalvontaista. Suomalaista karanteenia on helppo kiertää.

****

Eurooppa on toistaiseksi vielä maailman synkintä aluetta koronatartunnoissa ja -kuolemissa. Toimissa on epäonnistuttu etenkin Saksan länsipuolisissa Euroopan suurvalloissa.

Onko Eurooppa jo valmis avaamaan koronarajoitteita?

Ei ole pääsääntöisesti, jollei aktiivisten tapausten määrä ole saavuttanut huippua ja ellei aktiivisten tapausten määräkuvaaja ole suuntaumassa miinuskulmassa kohti nollaa. Näitä maita ei vielä ole paljon, kun tarkastelee eri maiden kuvaajia Worldometers, Cronavirus -sivustolla. Kuvaajan pitää olla oikeanpuoleinen, ei vasemmanpuoleinen. Kuvassa vasemmalla Itävalta, oikealla Ranska.