Naton taktiset ydinaseet ja Suomen uudet F-35-hävittäjät

Yhdysvaltojen Edwardsin lentotukikohdasta käsin suoritettavassa testiohjelmassa F-35A pudottaa uusimman taktisen B61-12-ydinaseen Kalifornian taivaalla. Kuva: vapaa lähde (Yhdysvaltojen puolustusministeriö/F-35:n ohjelma-toimisto, US DoD/F-35 Joint Program Office).

Olen käsittelyt vuosien mittaan Venäjän sotilaskalustoa ja Venäjälle rakennettua sotilasinfrastruktuuria kymmenissä eri blogikirjoituksissa. Jotkin kirjoitukset ovat olleet melko yksityiskohtaisia sisältäen sellaistakin tietoa, jota ei löydy netistä.

Nato-maiden sekä Suomen ja Ruotsin sotilaskalustoa ja sotilasinfrastruktuuria sen sijaan olen käsitellyt varsin säästeliäästi. Tiedän ja tunnen hieman sitäkin, mutta en kuitenkaan niin perinpohjaisesti kuin Venäjän.

Nyt pieni poikkeus tuohon linjaan. Käsittelen tässä hieman Naton ja Nato-maiden Euroopan kamaralle säilöttyjä taktisia ydinaseita, joita käytetään ilma-aluksissa ydinaseen saattamiseksi tarvittaessa haluttuun kohteeseen, joka mitä todennäköisemmin sijaitsee Venäjällä.

Taktiset ydinaseet ovat nyt ajankohtainen asia Venäjän lievän ydinaseuhittelun vuoksi. Ydinaseet ovat ajankohtainen asia myös Suomelle, jonka on määritettävä pian ydinasepolitiikkansa liittyessään Natoon. Kuinka vahvan roolin Suomi on valmis ottamaan taktisissa ydinaseissa ja kuinka vahvan roolin muut Nato-maat on Suomelle valmiita antamaan.

****

Nato aloitti maanantaina 17.10.2022 vuotuisen Steadfast Noon -ydinaseharjoituksen pohjoisessa Euroopassa (Nato 14.10.2022). Harjoituksen on määrä kestää tällä kertaa tavanomaista pitempään – kaksi viikkoa 30.10.2022 saakka.

Syksyiset harjoitukset ovat olleet tavanomaisesti viikon kestäviä, viime vuonna ajankohta oli 18.10.2021-25.10.2021 (Nato 8.10.2021, Nato 18.10.2021). Viime vuoden harjoitus pidettiin eteläisessä Euroopassa, nyt on taas pohjoisen vuoro.

Viime vuonna Steadfast Noon -harjoituksen aikaan Natolla oli samalla alueella NATO Cross-Servicing 2021 -ilmasotaharjoitus ilmatankkauksineen ja laskuvarjohyppyineen ajanjaksolla 14.9.-27.10.2021. Vuoden 2021 Steadfast Noon -harjoituksen isäntämaa oli Italia. Italia on ollut Steadfast Noon -harjoitusten tuttu isäntä. Esimerkiksi vuosina 2010 ja 2013 Italia isännöi harjoituksia Avianon lentotukikohdasta käsin.

Italia on ollut Yhdysvaltojen ja Naton luotettu ydinasekumppani.

NATO Cross-Servicing 2021 -ilmasotaharjoituksen todellisena tavoitteena oli testata kunkin harjoitukseen osallistuneen Nato-maan kykyä huoltaa toisen Nato-maan lentokoneita omalla Nato-lentokentällä. Steadfast Noon- ja NATO Cross-Servicing 2021 -harjoitukset olivat todellisuudessa samaa harjoitusta ja kyse oli ydinaseista. Kyse oli lentokentistä, joissa säilytetään Yhdysvaltojen B61-sarjan taktisia ydinaseita.

Pian Suomenkin on harjoiteltava Naton puitteissa samaa asiaa, mutta ilman ydinaseita. Miten norjalaisia tai tanskalaisia F-35-hävittäjiä huolletaan ja valmistellaan sotatoimiin Suomessa ja päinvastoin.

NATO Cross-Servicing 2021 -ilmasotaharjoituksen lentoalueet Pohjois-Italiassa 14.10.2021 alkaen. Samalla alueella samaan aikaan pidettiin myös Steadfast Noon -ydinaseharjoitus. Kuva: vapaa lähde (italialainen Desk Aeronautico -sivusto, jossa luetteloidaan mm. ilmailurajoituksia).
Steadfast Noon -ydinaseharjoituksen aikaista ilmaliikennettä Pohjois-Italian taivaalla syksyllä 2021. Kaksi F-16-hävittäjää (J-646 ja J-201) hollantilaisesta ydinaseita sisältävästä Volkelin lentotukikohdasta on liittynyt hollantilaisen Airbus A330 -ilmatankkauskoneen (T-057) seuraan Italian Ghedin ydinaseita sisältävän lentotukikohdan yllä. Kuva vapaa lähde (kuvakaappaus ADS-B Exchange -lennonseurantasivustolta).

Jos haluaa seurata sotilaskoneiden lentoja, ADS-B Exchange -sivusto on yksi parhaista suodatuspolitiikkansa ansiosta. Yllä oleva kuva on siis ko. sivustolta.

Niin vuonna 2021 kuin vuonna 2022 Steadfast Noon -harjoitukset on pidetty samoina ajankohtina, kun Nato-maiden puolustusministerit ovat tavanneet Brysselissä. Tänä vuonna puolustusministeritapaaminen oli 12.–13.10.2022 (Nato 13.10.2022) ja viime vuonna 21.–22.10.2022 (Nato 22.10.2021).

Ajoitukset eivät liene sattumaa.

Steadfast Noon -harjoitukset järjestetään joka vuosi eri maassa. Vuonna 2020 isäntänä oli Alankomaat ja harjoituskeskus oli Volkelin lentotukikohta.

****

Venäjän Steadfast Noon -harjoituksia vastaavat harjoitukset ovat olleet nimeltään Grom («Гром») vuodesta 2019 alkaen. Kyse on ollut strategisesta komento- ja esikuntaharjoituksesta (стратегическое командно-штабное учение). Toisena sotaharjoitustyypin määritteenä on käytetty strategista pelotetta (стратегическое сдерживание). Venäjä on toki aikaisemminkin harjoitellut vuosittain vastaavilla harjoituksilla ilman Grom-nimeämistä.

Suomennettuna гром tarkoittaa ukkosta, englanniksi thunder.

Venäjä on noissa harjoituksissa testannut ydinasekelpoisia pommikoneitaan, sukellusveneitään ja ohjuksiaan. Vuodesta 2019 alkaenkaan Venäjän puolustushallinto ei aina ole aktiivisesti käyttänyt noista Venäjän strategisia ohjusjoukkoja koskevista harjoituksista korostetusti Grom-nimeä, vaikka venäläismedia tuota nimeä viljeleekin.

Käsittelin vuoden 2019 lokakuun 15.–17. päivänä pidettyä Grom-ydinaseharjoitusta («Гром-2019») aikanaan blogikirjoituksessa, joten ei tuota nyt tällä kertaa sen enempää (US-blogi 18.11.2019). Vuoden 2019 Steadfast Noon pidettiin samaan aikaan 14.10.–18.10.2019. Vuoden 2019 Grom oli Venäjän asevoimien vuoden 2019 koulutusjakson päätöstapahtuma.

Vuoden 2020 Grom («Гром-2020») pidettiin vasta 9.12.2020. Syksyllä 2021 ilmoitettiin, että vuoden 2021 Grom-harjoitus olisi tarkoitus pitää vasta tammikuussa 2022. Puolustusministeri Sergei Šoigu vahvisti 21.12.2021, että Grom-harjoitus pidetään vasta vuonna 2022 (Президент России 21.12.2021). Tass lisäuutisoi harjoitusajankohtaa tammikuun alussa (Тасс 3.1.2022).

Kyse harjoituksen siirrossa syksyltä 2021 vuoden 2022 puolelle oli hyökkäyssuunnitelmasta Ukrainaan. Venäjän suunnitelma hyökkäyksestä Ukrainaan oli pitkälti valmis jo syksyllä 2021. Loppujen lopuksi harjoitus alkoi 19.2.2022 (Президент России 19.2.2022, Ведомости 19.2.2022), kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022.

Tuo 19.2.2022 alkanut harjoitus lienee ollut tämän vuoden Grom-harjoitus («Гром-2022»), koska puolustusministeri Sergei Šoigu oli nimenomaan nimennyt harjoituksen Grom-harjoitukseksi. Toki kyse voi olla vuoden 2021 harjoituksesta, joka siirtyi pitkälle vuoden 2022 puolelle Venäjän Ukraina-hyökkäyksen vuoksi.

Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että viimeistään tuolloin 19.2.2022 myös Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkalla oli varmuudella tiedossa tuleva hyökkäys Ukrainaan, kun hän tutkaili samana päivänä Putinin kanssa yhdessä Grom-harjoituksia Kremlissä.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka seuraamassa 19.2.2022 Kremlin tilannekeskuksesta alkavaa Grom-harjoitusta. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viisi päivää myöhemmin. Kuva: vapaa lähde (Venäjän presidentti -sivusto, Президент России).
Kuvassa on esitetty Kremlin tilannekeskuksen näyttöseinä, jota Putin ja Lukašenka tarkastelivat 19.2.2022 Grom-harjoitukseen liittyen. Kuva: vapaa lähde (Venäjän presidentti -sivusto, Президент России).

****

Russian bombers capable of carrying nukes detected near Finland (The Jerusalem Post 30.9.2022).

Vapaasti suomennettuna:

Venäjän ydinaseita kantamaan kykeneviä pommittajia havaittiin lähellä Suomea.

Pitkä rivi Venäjän ilmailuvoimien Tu-160- ja Tu-95-pommittajia Olenogorskissa (Оленегорск) Olenjan lentotukikohdassa (авиабаза Оленья, 68°09’07.4″N 33°27’28.6″E) lokakuussa 2022. Lähellä on Bolšoje Ramozeron (Большое Рамозеро) toinen ydinasevarasto 68°15’30.1″N 33°50’36.6″E-karttapisteessä. Käsittelin asiaa aikanaan 11.10.2018 julkaistussa blogikirjoituksessa otsikolla ”Venäjän rakensi uudet ydinasevarastot kiinni Suomen ja Norjan rajaan”. Kuva: vapaa lähde (Planet Labs).

Nyt kysymys kuuluu, pitääkö Venäjä vielä syksyllä 2022 ennen vuodenvaihdetta toisen Grom-harjoituksen tai muun vastaavan samansisältöisen ydinaseita koskevan peloteharjoituksen.

Yhdysvallat on otaksunut, että Venäjä tulee pitämään vielä tämän vuoden puolella Grom-tyyppisen harjoituksen ja testaa ydinohjuksia osana peloteharjoitusta. Uuden START-sopimuksen (New START Treaty) mukaan Venäjä on velvollinen ilmoittamaan tällaisten ohjusten laukaisuista etukäteen. Toistaiseksi Venäjä ei ole lähettänyt mitään ilmoitusta Pentagoniin.

Monet läntiset sotilasasiantuntijat ovat viestittäneet, että esimerkiksi Venäjän nyt syksyllä Kuolan niemimaalle siirretyt ydinasepommittajat liittyisivät syksyisiin Venäjän ydinasepeloteharjoituksiin, mutta epäilen tuota jo aikataulutuksen perusteella. Venäjä ei ole koskaan tehnyt strategisissa peloteharjoituksissa ydinaseita kuljettamaan kykenevien lentokoneiden tai vaikkapa merialusten siirtoja kuukausia ennen harjoitusta.

Suomessa on nyt pyritty noita pommittajasiirtoja selittämään helpoimmalla tavalla. Tällä kertaa Venäjän sotaharjoituksilla. Tuota selittelyä käyttävät eivät osoita ainakaan tässä asiassa kovinkaan suurta Venäjä-tietämystä, joista esimerkkinä Puolustusvoimien Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikkö Pekka Toverin lausunnot (IS 1.10.2022).

Myös Suomen Puolustusvoimat on vähätellyt Tu-160- ja Tu-95-pommittajien siirtoja Suomen rajan pintaan perusteena, että niiden ydinaseet olisivat strategisia ydinaseita pitemmälle kantamalle. Noita pommittajia on Venäjällä toki jatkuvasti Kuolan niemimaalla. On kuitenkin muistettava, että pommittajiin on lastattavissa hyvinkin lähelle laukaistavissa olevia risteilyohjuksia. Esimerkkinä Kh-sarjan risteilyohjukset (Х-55, Х-55СМ ja Х-101). Pommittajat kykenevät kuljettamaan myös ydinlatauksia sisältäviä risteilyohjuksia lyhyelle kantamalle.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Venäjä ei pitäisi enää tänä vuonna Grom-harjoituksia, vaikka Pentagonissa niin arvioidaankin.

Vuotuiset Steadfast Noon- ja Grom-harjoitukset olivat vuonna 2019 samanaikainen astinpari. Miten jatkossa, se jää nähtäväksi. Miten Venäjä omia harjoituksiaan aikatauluttaa. Steadfast Noon -harjoitukset pidetään joka vuosi kuitenkin aina samaan aikaan syksyllä riippumatta Venäjän harjoituksista.

****

Nato kuten myös Venäjä on vähentänyt huomattavasti ei-strategisten ydinaseiden määrää Euroopassa kylmän sodan jälkeen. Vähennysprosessi olisi todennäköisesti jatkunut, ellei Venäjä olisi hyökännyt Ukrainaan vuonna 2014. Venäjä on nyt vuoden 2014 jälkeen lisännyt ei-strategista ydinarsenaaliaan. Nato on vastaavasti jälleen korostanut Yhdysvaltojen taktisten ydinaseiden merkitystä Euroopassa.

Taktiset – siis ei-strategiset – ydinaseet tulevat olemaan vahvasti agendalla Euroopassa vuosia eteenpäin.

Venäjän taktisen ydinaseistuksen kasvattamisen takana on sen puolustuspoliittinen analyysi, ettei Venäjä pärjää Natolle konventionaalisin asein käytävässä sodassa, minkä takia Venäjä on lisännyt pelotettaan pienitehoisilla taktisilla ydinaseilla. Tuo pelote on varteenotettava, kun tiedämme Venäjän heikon kyvykkyyden käydä konventionaalisin asein sotaa Ukrainassa. Venäjällä ei riitä sotilaat eikä sotakalusto. Tilanne on kääntynyt päälaelleen kylmän sodan ajoista, jolloin Yhdysvaltojen ydinaseet suojasivat läntistä Eurooppaa Neuvostoliiton vahvalta konventionaaliselta armeijalta.

Yhdysvaltojen Eurooppaan maalle sijoitetuista taktisista ydinaseista vastaa Yhdysvaltojen ilmavoimat (U.S. Air Force, USAF). USAF varastoi Euroopassa tällä hetkellä arviolta noin 100 ydinpommia, kun niitä vuonna 2010 oli 180 kappaletta ja vuonna 2000 ydinpommeja oli vielä 480 kappaletta. Määrä on pudotettu kahdessa vuosikymmenessä viidenteen osaan.

Nuo ydinaseet ovat B61-sarjan B61-3- tai B61-4-tyyppiä. Nimessä B tarkoittaa pommia (bomb) ja 61 tarkoitta pommin ensimmäistä valmistusvuotta. 3 ja 4 ovat versionumeroita. Uusin versio on B61-12 yhdeksän eri päivityksen sarjassa. Harjoituspommit ovat tunnistettavissa heleän punaisesta väristä, mikä näkyy myös artikkelikuvassa. B61-3- ja B61-4 ovat vanhimmat pommit ja ne ovat painovoimapommeja, kun B61-12 voidaan laukaista myös koordinaattiohjatusti. B61-3- ja B61-4 tullaan korvaamaan kun B61-12-pommilla myös Euroopassa. B61-12-pommit ovat nyt tuoreeltaan tuotannossa.

Kaaviokuvat B61-3/B61-4/B61-10- ja B61-12-ydinpommeista. Ohjusmuotoisen pommin pituus on noin 3,6 metriä ja halkaisija noin 34 senttimetriä. Kuvaa vapaa lähde (Yhdysvaltojen ilmavoimat, USAF ja Federation of American Scientists, FAS).

On nyt kuitenkin muistettava, etteivät nuo B61-sarjan ydinaseet ole ainoita läntisiä ydinaseita Euroopassa. Iso-Britannialla ja Ranskalla on omansa ja Yhdysvaltojen taktisten ydinaseiden suurin varasto on merellä niin meren pinnalla kuin pinna alla.

Nuo B61-3- tai B61-4-tyypin ydinaseet on sijoitettu Nato-Euroopassa kuuteen lentotukikohtaan ja ne ovat:

Kleine Brogelin lentotukikohta Belgiassa on Googlen satelliittikartassa sumennettu, mutta näkyy hyvin esim. Yantexin satelliittikartassa. Vastaavasti Incirlikin lentotukikohta Turkissa on Yantexin satelliittikartassa sumennettu, mutta näkyy hyvin esim. Googlen satelliittikartassa. Nuo eri maiden asevoimien harrastama sumentaminen on täysin turhaa. Jos saa yhden kartan sumennettua, kohde näkyy lukuisissa muissa kartoissa.

Alla luetteloidut lentotukikohdat eräänlaisia varatukikohtia, joita on varustettu yllä luetteloitujen lentotukikohtien tapaan ydinaseiden säilytys- ja turvajärjestelmillä (ns. Weapons Storage and Security System, WS3), mutta joissa ei tällä hetkellä siis säilytetä ydinaseita, mutta joissa on säilytetty ydinaseita. Lentotukikohdilla on edelleen välitön valmius ottaa ydinaseita säilytettäväksi. WS3-holvit (WS3 vaults) ovat elektronisia ohjaimia sisältäviä maanalaisia teräsbetoniholveja, jotka on varustettu maanpäällisillä lentokonesuojilla/hangaareilla (Protective Aircraft Shelters, PAS).

Nuo ydinaseiden varatukikohdat Nato-Euroopassa ovat:

Araxosin lentotukikohta Kreikassa on Googlen satelliittikartassa sumennettu, mutta näkyy hyvin esim. Yantexin satelliittikartassa. Vastaavasti Balikesirin ja Akincin lentotukikohdat Turkissa ovat Yantexin satelliittikartassa sumennettu, mutta näkyvät hyvin esim. Googlen satelliittikartassa.

Niin tämän vuoden kuin viime vuoden Steadfast Noon -harjoitukset kuten jo hieman aiemminkin ovat tapahtuneet ajankohtana, jolloin Nato-alueella tehdään merkittäviä ydinasetukikohtien modernisointeja eri puolilla Eurooppaa. On olemassa ydinasevarastojen modernisointiohjelma, jota toteutetaan. Modernisointi liittyy myös uusiin B61-12-ydinpommeihin ja uusiin ydinaseita kuljettamaan kykeneviin viidennen sukupolven hävittäjiin, mutta ennen kaikkea siihen, että vanhat varastot vain tarvitsevat kuntonsa vuoksi peruskorjausta. Modernisoinnin yhteydessä ei puhuta suoraan ydinaseista vaan erikoisaseista (special weapons).

Modernisointiohjelma on koskenut Belgiaa, Saksaa, Italiaa, Alankomaita ja Turkkia. Yhdysvaltojen vuoden 2023 budjettiehdotuksen perusteella modernisointi tulisi koskemaan myös Iso-Britanniaa ja todennäköisemmin sen Lakenheathin lentotukikohtaa (Department of Defense, Construction Program, North Atlantic Treaty Organization Security Investment Program 4/2022), josta Yhdysvallat veti B-61-sarjan ydinpommit vuonna 2008. Vuosi 2008 merkitsi loppua yli puoli vuosisataa kestäneelle Yhdysvaltojen ydinvarastojen ylläpitämiselle Isossa-Britanniassa.

Kuusi lentotukikohtaa, joissa säilytetään ydinaseita, on merkitty punaisilla ympyröillä. Kuusi varatukikohtaa on esitetty harmailla ympyröillä. Noissa varatukikohdissa on säilytetty aikanaan ydinaseita, muttei enää. Ydinaseiden säilytys on suuntautunut Nato-Euroopassa etelään ja länteen. AB tarkoittaa lentotukikohta (air base). Kuva: vapaa lähde (Federation of American Scientists, FAS).

****

Naton mukaan tämän vuotiseen Steadfast Noon -harjoitukseen osallistuu 14 Nato-maata ja jopa 60 lentokonetta. Harjoitus koskee ydinaseiden kuljetukseen kykeneviä neljännen sukupolven F-16- ja F-15E-hävittäjiä sekä viidennen sukupolven F-35A- ja F-22-hävittäjiä. Myös joukko ilmatankkauskoneita ja valvontalentokoneita on mukana. Harjoitustapahtumissa ei käytetä todellisia ydinaseita.

Vaikka harjoituksessa harjoitellaan Naton ei-strategista ydinasevalmiutta, osallistuu harjoitukseen myös kaksi Yhdysvaltain strategista B-52-pommittajaa. Koulutuslentoja suoritetaan Belgian ja Iso-Britannian ilmatilassa sekä Pohjanmeren yli. Lentoja saattaa olla myös Saksan ja Alankomaiden ilmatilassa.

Steadfast Noon -harjoituksessa harjoitellaan ydinaseiden jakamisena tunnettua järjestelyä, jossa Yhdysvallat asentaa ydinaseita sellaisten Nato-maiden hävittäjiin, jotka eivät ole ydinasevaltoja. Toisin sanoen nuo maat eivät ole Ranska tai Iso-Britannia. Yhdysvallat kouluttaa noiden maiden lentäjiä suorittamaan ydinaseiskun Yhdysvaltojen ydinaseilla.

Tulevana Naton jäsenmaana Suomen on määrittäessään ydinasepolitiikkaansa Suomen käytävä tuokin asia läpi ja muodostettava kanta. Salliiko Suomi Yhdysvaltojen kouluttaa suomalaislentäjiä suorittamaan ydinaseiskun Yhdysvaltojen ydinaseilla? Onko tuohon Yhdysvalloilla ja Natolla tarvetta ja halukkuutta?

Tarvitaanko Naton koilliskulmalle uutta ydinasevalmiutta, kun Nato-alue laajenee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä 866 887 neliökilometrillä ja painopiste siirtyy tuolla perusteella pohjoisemmaksi.

Tuo ydinaseiden käytön harjoittelu Nato-maiden hävittäjissä on ärsyttänyt Venäjää, vaikka järjestely onkin kirjaimellisesti ydinsulkusopimuksen mukainen eikä Yhdysvallat luovuta ydinaseita muille maille. Harjoittelu tapahtuu ilman todellisia ydinaseita. Sota-aika on tietysti asia erikseen.

Hävittäjät, joihin voidaan lastata ydinaseita, ovat ns. kaksitoimihävittäjiä (dual-capable aircraft, DCA), joita Nato-Euroopassa ovat F-16-, F-15E-, F-35A– ja PA 200 Tornado -hävittäjät. Ydinaseita kantavien hävittäjien tulee olla tietyn prosessin mukaan sertifioituja. F-22 Raptor on myös suunniteltu ja rakennettu kaksitoimiseksi, mutta sitä ei ole prosessoitu kuljettamaan ydinaseita. F-22 Raptor -hävittäjää käyttää vain Yhdysvallat.

Naton puitteissa ydinaseisku voidaan kuitenkin suorittaa vasta, kun se on saanut nimenomaisen poliittisen hyväksynnän Naton ydinasesuunnitteluryhmältä (Nuclear Planning Group, NPG) ja kun valtuutus on saatu myös Yhdysvaltain presidentiltä ja Iso-Britannian pääministeriltä. On hieman epäselvää, miksi Ison-Britannian pääministerin pitäisi antaa lupa yhdysvaltalaisten ydinaseiden käyttöön Euroopassa. Kenties kyse on historian jäänteestä.

Naton ydinasesuunnitteluryhmään kuuluvat kaikki muut jäsenmaat paitsi Ranska.

Ellei Nato-maiden alueelle ole ensin hyökätty ydinaseilla, on epätodennäköistä, että NPG:n 29 maata pystyisi hyväksymään ei-strategisten ydinaseiden käytön Euroopassa sijaitsevista tukikohdista. Ruotsin ja Suomen liityttyä NPG:ssä on 31 maata.

Currently, seven Allies voluntarily participate in the NATO nuclear mission by contributing DCA.” (NATO’s Nuclear Sharing Arrangements 2/2022).

Vapaasti suomennettuna:

Tällä hetkellä seitsemän liittolaismaata osallistuu vapaaehtoisesti Naton ydinasetehtävään tukemalla DCA:ta”.

DCA tarkoittaa siis kaksitoimihävittäjiä. Tuo Nato-dokumentista otettu lause tarkoittaa, että Natossa on seitsemän jäsenmaata, jotka ovat valmiita kuljettamaan sertifiointiprosessin läpikäyneillä kaksitoimihävittäjillään ydinaseita. Kaksitoimihävittäjiä on sinänsä Nato-maissa laajemmin ja pian myös Suomessa F-35-hävittäjien myötä, mutta se ei tarkoita ydinaseiden kuljettamista. Pitäisi olla ensinnäkin Suomen poliittinen päätös ja toiseksi Naton yhteisesti todettu tarve.

Nuo seitsemän maata ovat ilman julkista toteamista Yhdysvallat, Belgia, Saksa, Italia, Alankomaat, Turkki ja Kreikka. Kuusi maata on sellaisia, joilla ei ole omia ydinaseita.

****

Käsitellään noita lentotukikohtien ydinasevarastointia hieman tarkemmin esimerkinomaisesti. Esimerkiksi valitsin Ghedin lentotukikohdan Italiassa.

Satelliittikuva Ghedin lentotukikohdasta Italiassa 45°26’08.6″N 10°16’26.0″E-karttapisteessä. Kuvassa on punaisella viivalla rajattu alue, jossa ydinaseita säilytetään. Vihreällä viivalla on puolestaan rajattu Yhdysvaltojen ilmavoimien 704. sotatarvikelentueen käytössä oleva alue. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Google-kartasta).

Yhdysvalloilla on kaiken kaikkiaan noin 200 taktista B61-painovoimapommia. Noin sata näistä pommeista on edellä kerrotusti varastoituna Eurooppaan. Noista Eurooppaan varastoiduista B61-painovoimapommeista noin 60 on varattu Nato-maiden hävittäjille ja 40 Yhdysvaltojen omille lentokoneille. Loput 100 pommia ovat keskusvarastossa Yhdysvalloissa varmuus- ja valmiustehtäviä varten Indo-Tyynenmeren alueelle.

Naton ydinasetukikohtia Etelä-Euroopassa on viime vuosien aikana päivitetty useita em. modernisointiprosessiin liittyen. Päivityksiin on sisälletty ylimääräisten turvareittien lisääminen varastoitujen ydinaseiden suojan vahvistamiseksi. Kaksi näistä tukikohdista on jo päivitetty viimeisten viiden vuoden aikana. Nuo tukikohdat ovat Avianon lentotukikohta Italiassa ja Incirlikin lentotukikohta Turkissa. Noissa molemmissa tukikohdissa on 20 kappaletta B61-3- tai B61-4-tyypin ydinpommia. Ghedin lentotukikohta Italiassa näytti vielä viime vuonna olevan tuo modernisointi käynnissä, mutta lienee jo nyt päätöksessä.

Ghedin lentotukikohdassa toimii Italian ilmavoimien 6. laivue (6° Stormo, 6th Stormo wing), jonka tehtävänä on käyttää Yhdysvaltojen B61 -ydinpommeja 102. hävittäjäpommittajalentueen (102º Gruppo, 102nd fighter-bomber squadron) ja 154. hävittäjäpommittajalentueen (154º Gruppo, 154th fighter-bomber squadron) PA 200 Tornado -hävittäjissä. Tukikohdan maanalaisissa holveissa on siis 15 kappaletta B61-sarjan ydinpommia. Pommit ovat Yhdysvaltojen ilmavoimien 704. sotatarvikelentueen (704th Munition Support Squadron, 704th MUNSS) hallussa. Tukikohdassa toimii 130 sotilashenkilön vahvuinen turvallisuus- ja huoltoyksikkö.

Ghedin lentotukikohdan (45°26’08.6″N 10°16’26.0″E, Google Maps, 45°26’08.6″N 10°16’26.0″E, Yantex Maps) modernisointi liittyi myös uusien F-35A-hävittäjien saapumiseen tänä vuonna. Lentotukikohta käsittää kahdeksan maanalaista holvia – paremminkin bunkkeria – ydinaseiden säilytykseen. Noiden lentotukikohtien modernisointi Euroopassa on tapahtunut ja tapahtuu samalla kaavalla.

Ghedissä modernisointi käsitti mm. kaksinkertaisten turvamuurin (double-fence security perimeter) rakentamisen lentokonesuojien ympärille. Turvamuurien sisäpuolelle jäävä alue on ns. Nato-aluetta (NATO area). Turvamuurien sijaan olisi parempi ehkä puhua turva-aidoista.

Lentokonesuojia on yhtä monta kuin maanalaisia ydinaseiden säilöntään tarkoitettuja maanalaisia holveja (underground vault). Ghedissa holveja oli ennen modernisointia 11 kappalaetta, mutta nyt Nato-alueen sisäpuolella niitä näyttäisi olevan kahdeksan.

Ghedissa oli aikaisemmin vielä vuonna 2000 kaiken kaikkiaan 40 ydinpommia, joille oli tehty 11 holvia. Nyt Ghedissa säilytetään siis enää 15 pommia. Nato-alueen ulkopuolella jääneitä holveja käytetään harjoituksissa. Jokaiseen holviin voidaan säilöä neljä ydinpommia mutta normaalisti siellä on vain yksi tai kaksi kappaletta. Jo aikaisemmin kerrotusti lentokonesuojat/hangaarit ovat ns. PAS-rakenteita (Protective Aircraft Shelters).

Lähikuva Ghedin lentotukikohdan ydinaseiden säilytysalueelta, ns. Nato-alueelta (NATO area). Kuvassa on kahdella vihreällä nuolella osoitettu kaksinkertaisten turvamuuri (double-fence security perimeter) ajoporttien kohdalla. Oikeampi nimitys muurille olisi aita. Keltaisilla nuolilla on osoitettu lentokonesuojat/hangaarit, jotka on toteutettu ns. PAS-rakenteena (Protective Aircraft Shelters) ja joita on turvamuurialueella kahdeksan kappaletta. Loput Nato-alueen ulkopuolella ovat vanhoja ja niitä on kolme kappaletta ja ne on osoitettu punaisilla nuolilla. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Google-kartasta).
Lähikuva Ghedin kaksinkertaisesta turvamuurista/aidasta, jossa muurien/aitojen ja ajoporttien välimatka sisääntuloajossa on suuri, että väliin mahtuu ajoneuvo. Kuvan oikeassa reunassa lentokonesuoja/hangaari, jonka alla on maalainen ydinaseiden säilytysholvi. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Google-kartasta).
Kuva PAS-rakenteena (Protective Aircraft Shelters) toteutetusta lentokonesuojasta/hangaarista. Oheinen lentokonesuoja/hangaari on Yhdysvaltojen Kadenan lentotukikohdassa (Kadena Air Base) Japanissa. Kuva: vapaa lähde (Yhdysvaltojen ilmavoimat, USAF).

Incirlikin lentotukikohdassa Turkissa lentokonesuojat/hangaarit on tunnistettavissa samanlaisista päätyjen teräsristikkorakenteista, kuin mitä Kadenan lentotukikohdassa on käytetty. Esimerkkinä 36°59’54.7″N 35°24’29.9″E-karttapiste.

Yksi noita vahvistettuja lentokonesuojia/hangaareja valmistava yritys on turkkilainen Madoors (kotisivut). Yksi tuote-esimerkki: Protective Aircraft Shelter Gate Door (PAS) (Type 3).

Ghedin lentotukikohdassa holvien ja lentokonesuojien merkitystä modernisoinnissa voi arvioida myös hälytysviestintään ja näyttöön liittyvien kaapelien (AC&D cables, alarm communication and display cables) sijaintiurista.

Ghedissa Yhdysvaltojen ilmavoimien 704. sotatarvikelentueen sijainti on kiitoteiden itäpuolella. Alueelle rakennettiin uusi maanalainen bunkkeri ja STMS-alue (Secure Transportation Maintenance System, STMS). STMS-alue tarkoittaa ydinaseiden turvalliseen siirtoon ja säilyttämiseen liittyviä kuljetus- ja huoltojärjestelmiä. STMS-termi liittyy myös niihin ajoneuvoihin, joilla ydinaseita siirretään.

Ghediin rakennettiin myös uusi asematasoalue (apron area) tuleville F-35-hävittäjille. Natossa F-35-hävittäjistä tulee ydinaseiden ensisijainen kantaja:

First Italian F-35A lands at Ghedi Air Base (Key.Aero 23.6.2022).

F-35-hävittäjät tulevat korvaamaan Italian Tornado-kaksitoimihävittäjät. Vastaavasti F-35-hävittäjät tulevat kantamaan tarvittaessa ydinaseita myös Italian Avianon lentotukikohdassa, Alankomaiden Volkelin lentotukikohdassa ja Belgian Kleine Brogelin lentotukikohdassa. Italian, Hollannin ja Belgian hävittäjävalinta on ollut F-35 ja osaltaan todennäköisesti valintaan ovat vaikuttaneet ydinaseet. Niin olisivat kantaneet F-35:t taktisia ydinaseita myös Turkissa, ellei Turkki olisi sählännyt asemaansa Venäjän kanssa.

Turkin sähläyksessä kyse on noiden lentotukikohtien ilmapuolustuksesta, ilmatorjunnasta ja ilmatorjuntaa käytettävistä ohjusjärjestelmistä. Turkin S-300-ilmatorjuntaohjusjärjestelmän hankinta Venäjältä Yhdysvaltojen ydinaseita säilyttävään maahan oli täysin vailla pienintäkään harkintaa ja typeryydessään vertaansa vailla. Yhdysvallat tiputti Turkin F-35-hävittäjistä, joista piti tulla tukevaisuudessa myös niiden taktisten ydinaseiden kuljettajia, joita on säilötty Turkkiinkin.

F-35:t tulevat korvaamaan myös Saksassa Tornado-kaksitoimihävittäjät Ramsteinin lentotukikohdassa. Saksa ostaa F-35-hävittäjiä yhteensä 35 kappaletta. Ostospäätös uutisoitiin tämän vuoden keväällä pian sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainan (Reuters 14.3.2022). Ensimmäiset hävittäjät saapuisivat Saksaan jo vuonna 2026 (Reuters 22.6.2022).

Ghedissä modernisointiprosessia vastaavasti on jo modernisoitu Turkissa Incirlikin lentotukikohta ja Italiassa Avianon lentotukikohta. Incirlikin lentotukikohta on Euroopan suurin ydinaseiden varastointipaikka, jossa on 25 maanalaista holvia. Modernisointia Nato-Euroopassa siis vielä riittää, kun ydinpommien B61-12-versiot Eurooppaan korvaamaan B61-3- ja B61-4-versioita.

****

F-35 Completes Final Test for Nuclear-Capable B61 Series Weapons (Air&Space Forces 5.10.2021).

Vapaasti suomennettuna:

F-35 suoritti B61-sarjan ydinpommin viimeisen testin.

F-35A on ensimmäinen viidennen sukupolven hävittäjä, joka ydinasesertifioinnin (the nuclear certification) jälkeen otetaan kaksitoimihävittäjänä kantamaan uusia ydinpommeja. F-22Raptor on myös viidennen sukupolven hävittäjä ja kaksitoiminen, mutta niitä ei käytetä ydinaseiden kantamiseen. F-35:llä on läntistä hävittäjistä parhaat häiveominaisuudet. Pentagon on arvioinut F-35:n sertifiointiprosessin olevan valmiin vuoden 2023 alussa, jolloin myös F-35A:n DCA-ominaisuuden odotetaan julkisuuteen esitettäväksi Block 4 -ohjelmistopäivityksen myötä. Sertifiointiprosessi on kaksivaiheinen koskien itse ydinasetta (nuclear design certification) että sen käyttöä (nuclear operational certification).

Ydinpommit tulevat olemaan B61-sarjan B61-12-pommeja B61-3- ja B61-4-sijaan, jotka vielä ovat käytössä ja varastoituna Nato-Euroopan kuudessa lentotukikohdissa.

Jokaiseen F-35-hävittäjään ei ydinasetta voi lastata, vaan niin kukin hävittäjä kuin koko prosessi on sertifioitava.

Nato-Pohjoismaiden osalta on mielenkiintoista, onko Naton syytä hajauttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien myötä B61-sarjan ydinasevarastoja laajemmalle alueelle Euroopassa, kun nyt käytössä olevat varastot ovat Nato-Euroopan läntisissä ja eteläisessä osissa. Venäjää lähin varasto on Turkin Incirlikin lentotukikohdassa yli 800 kilometrin päässä Venäjän rajasta.

Norja on kieltänyt ydinaseet maaperällään rauhan aikana. Ydinaseiden tuonti sodan aikana ei onnistu ilman ennakkosuunnitelmia ja sertifiointiprosesseja. On selvää, jos taktisten ydinaseiden kuljettajina toimisivat lentokoneet, ne olisivat tulevaisuudessa ensisijaisesti F-35-hävittäjiä.

Norja toteuttaa Ørlandin lentotukikohtaan mittavia rakennustoimia uusien F-35-hävittäjien myötä. Käsittelin asiaa pari vuotta sitten kirjoituksissa otsikoilla Yhdysvaltojen asevarastot Norjassa – Sieltä ehkä ammennetaan sotaohjuksia myös Suomeen, jos HX-hävittäjä amerikkalainen, osa 2/2 (US-blogi 31.10.2020) ja Suomen HX-hanke – myös alle 50 hävittäjää riittäisi (US-blogi 2.6.2020).

Oheiset viisi lentotukikohtaa Norjassa ja Suomessa ovat jatkossa sekä Nato-tukikohtia että F-35-tukikohtia. On todennäköistä, että myös Suomi joutuu Norjan tapaan tekemään päivityksiä tukikohtiin F-35-hävittäjien myötä. Tulisiko myös Pohjoismaissa olla varauduttu sota-ajan ydinaseiden varastointiin? Norjan Ørlandin tukikohta olisi riittävän kaukana – noin tuhannen kilometrin päässä – Venäjän rajasta. Kuva: oma tuotos (kuva blogikirjoituksesta otsikolla ” Suomen HX-hanke – myös alle 50 hävittäjää riittäisi”).

****

Suomi etsii rooliaan osana Naton ydinasepelotetta – puolustusvaliokunnan jäsenet myönteisiä ydinaseharjoituksille (YLe 20.10.2022).

Tuosta Ylen uutisjutussa suomalaispoliitikot eivät kertoneet, mitä Naton ydinaseharjoituksia he tarkoittavat. Pitäisikö Suomen jatkossa osallistua Steadfast Noon -ydinaseharjoituksiin, jossa Suomen rooli olisi ydinaseita sisältävien hävittäjien ja pommittajien turvaaminen, ellei Suomen omiin F-35-hävittäjiin voida ydinaseita lastata.

Natolla ei oikeastaan ole muita nimettyjä ydinaseharjoituksia kuin Steadfast Noon, joten puolustusvaliokunnan jäsenistä Hanna Holopainen (vihr.), Mika Kari (sd.), Joonas Könttä (kesk.), Antti Häkkänen (kok.) ja Jari Ronkainen (ps.) tarkoittivat varmasti Suomen osallistumista juuri tuohon harjoitukseen.

Yksi iso ydinaseita koskeva harjoituksellinen toiminta on Yhdysvaltojen pommittajien lennot Euroopan ilmatilassa, joita sitten eri maat hävittäjillään turvaavat, mutta tuota toimintaa ei ole kytketty Natoon.

Puolustusvaliokunnan jäsenten ydinaseharjoituskannanotot ovat hieman omituisia, kun Suomi ei toistaiseksi ole sallinut edes Yhdysvaltojen ydinasepommittajien lentoja Suomen ilmatilassa. Olen käsitellyt tuota presidentti Niinistöstä lähtevää omituisuutta monessa blogikirjoituksessa. Viimeisimmän asiaa koskevan kirjoituksen otsikolla Yhdysvaltojen B-52-pommittajat ja Sauli Niinistö julkisin syyskuussa (US-blogi 4.9.2022).

Jos nyt puolustusvaliokunta laittasi aluksi tuon asian kuntoon ja sallisi Yhdysvaltojen ydinasekuljetuskelpoisten B-52– ja B1-B Lancer -pommittajien lennot Suomen ilmatilassa. Seuraava Steadfast Noon -harjoitus Suomen osallistumiseksi on vasta vuoden päästä.

+4

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu