Neuvostoaikaiset panssarivarastot – Venäjällä näyttää olevan varaa tuhotuttaa panssareitaan mielin määrin Ukrainassa
”We have information that the Russian military has been actually executing soldiers [in Avdiivka] who refuse to follow orders.” (The White House 26.10.2023).
Vapaasti suomennettuna nuo Valkoisen talon tiedottaja John Kirbyn torstaina 26.10.2023 lausumat sanat:
”Meillä on tietoa, että Venäjän armeija on todellakin teloittanut [Avdiivkassa] sotilaita, jotka kieltäytyvät noudattamasta käskyjä.”
Donetskin esikaupunki Avdiivka on ollut paljon esillä lokakuun loppupuolen päivinä Ukrainan sotatapahtumien uutisoinnissa. Авдеевка venäjän kielellä ja Авдіївка ukrainan kielellä.
Venäjän massiivinen hyökkäys Avdiivkaan alkoi 10. lokakuuta. Tai paremminkin hyökkäystoimet saada kaupunki mottiin ja rintamalinja suoraksi Donetskin kohdalla. Avdiivkasta on sinänsä taisteltu jo helmikuusta 2022 lähtien. Rintamalinja on ollut alle kymmenen kilometrin päässä Donetskin rautatieasemalta. Jos sotatoimet päättyisivät kutakuinkin nykyisille rintamalinjoille, Venäjän tavoite on vielä oikaista Avdiivkan pussi niin, ettei tällä hetkellä Venäjän hallussa oleva Donetskin alueen pääkaupunki olisi enää kiinni rajassa.
Britannian tiedustelupalvelun mukaan Venäjän joukkojen hyökkäys Avdiivkan alueella on Venäjän merkittävin hyökkäysoperaatio sitten ainakin tammikuun 2023. Venäjällä oli hyökkäyksessä käytössään massiivisen tykistön ja ilmavoimien lisäksi runsaasti panssarivaunuja ja muuta panssaroitua kalustoa. Venäjä yritti saada 10. lokakuuta alkaneella hyökkäyksellä alueen mottiin toisen maailmansodan ajalta meille tutuksi tulleilla saksalaisilla salamasodankäynnin opeilla. Massiivinen sotakalusto ja nopeatoiminen hyökkäys ei kuitenkaan ole tuottanut venäläisille toistaiseksi tulosta.
Ukraina on ilmoittanut Venäjän valtavista sotavoimamenetyksistä hyökkäyksessä. Alueella Ukrainan sodankäynnistä vastaa operatiivinen ja strateginen joukkoryhmittymä Tavria (Оперативно-стратегічне угруповання військ «Таврія», ОСУВ «Таврія»). Tuon joukkoryhmittymän komentaja (Командувач Тарнавський) prikaatin kenraali Oleksandr Georgiovitš Tarnavski (Олександр Георгійович Тарнавський) lausui mm. 20.10.2023 oheisesti:
”Знищено 143 одиниці військової техніки противника. Зокрема, 31 танк, 74 ББМ, 6 артилерійських систем, 3 РСЗВ, 18 БпЛА та 10 одиниць автомобільної техніки. Також знищено склад боєприпасів ворога. Ще 63 одиниці ОВТ окупантів пошкоджено, зокрема, 20 танків ” (Telegram, Командувач Тарнавський 20.102023).
Vapaasti suomennettuna:
”143 vihollisen sotakalustoyksikköä on tuhottu. Eritoten 31 panssarivaunua, 74 panssaroitua taisteluajoneuvoa, 6 tykistöjärjestelmää, 3 raketinheitinjärjestelmää, 18 miehittämätöntä ilma-alusta ja 10 autolaitetta. Myös vihollisen ammusvarasto tuhottiin. Lisäksi vaurioitui 63 miehittäjien itseliikkuvia OVT-yksikköjä, erityisesti 20 panssarivaunua.”
Tuon ilmoituksen jälkeen Venäjän tappioiden määrät ovat vain lisääntyneet, eikä Venäjä toistaiseksi ole kyennyt suluttamaan haaveilemaansa mottia.
Venäjällä on siis ollut hyökkäysoperaatiossa merkittävä määrä panssarikalustoa, jota se vaikuttaa käyttäneen säästämättä ja menetyksistä piittaamatta. Hieman samaan tyyliin kuin mitä Neuvostoliitto käytti sotavoimaansa tuolla samalla alueella toisen maailmasodan aikaan vallatessaan Wehrmachtilta takaisin Stalinon (Сталино) eli nykyisen Donetskin 7.-8.9.1943 Donbassin hyökkäysoperaatiossa (Донбасская наступательная операция) 13.8.-22.9.1943.
Natsi-Saksan hyökkäyksen ajoilta Ukrainan seuduilta on peräisin mm. termi fasistikomento (фашистское командование), jota Venäjä käyttää edelleen, kun sotii Ukrainan alueella 80 vuoden jälkeen. Joulukuuhun 1941 mennessä Wehrmacht oli miehittänyt koko Ukrainan neuvostotasavallan alueen. Osa Ukrainan väestöstä tervehti saksalaisia vapauttajina aina itäistä Ukrainaa myöten. Tuo on se perusta, miksi venäläiset rinnastavat ukrainalaisia edelleen niin uutterasti natseihin.
****
Venäjällä näyttää olevan suuri valmius kärsiä suuria tappioita, vaikka jokin suunniteltu sotilasoperaatio näyttäisi johtavan jo alussa epäonnistumiseen. Avdiivka on hyvä esimerkki. Toiminta on täysin samanlaista kuin toisen maailmansodan aikana. Tappioilla ei ole merkitystä, kunhan päämäärä saavutettaisiin. Kuolleiden lukumääriä ja kaluston menetyksiä ei lasketa.
Venäjän sotilaskomento on ottanut ja ottaa edelleen rauhallisesti vastaan joukkojensa suuret tappiot eikä usko sotakalustonsa loppuvan niin tykistössä kuin ei myöskään panssareissa.
Lännessä on uumoiltu – ja ennen kaikkea toivottu – suuresti, että Venäjältä loppuisi pian sotakalusto. On toivottu ennen kaikkea tykistö- ja panssarikaluston loppumista, jota Venäjällä on ollut paljon enemmän – kertaluokkaa enemmän – kuin lännessä Nato-mailla. Kuten kylmän sodan aikaan, niin sen jälkeenkin Nato-maiden puolustuskyky ei perustunut yhtä vahvaan perinteiseen konventionaaliseen sotakalustoon kuin mitä Neuvostoliitolla oli ja Venäjällä on. Naton sotilaallinen pelote on perustunut pitkälti ydinaseisiin. Ydinaseet ovat se pohjimmainen pitävä lukko, joka esti Neuvostoliiton hyökkäykset ja estää Venäjän hyökkäykset Nato-maihin.
Tuosta strategiasta on seurannut nyt ongelmia länsimaiden tukeman Ukrainan kohdalla, kun Ukrainaa ei suojaa ydinaseet kuten Nato-maita. Meidän pitäisi kyetä vastaamaan Venäjän runsaaseen perinteiseen konventionaaliseen sotavoimaan konventionaalisella sotavoimalla, mikä on tuottanut vaikeuksia. Sotakalustoa kuin vain ei meillä ole riittävästi ja sitä vähäistäkin on annettu tipoittain vähän kerrallaan ilman riittävää päämäärätietoisuutta.
Olemme itse osaltamme pahentaneet ongelmaa, kun olemme vastanneet Venäjän hyökkäykseen pääosin vain sillä aselajikalustolla symmetrisesti, mitä Venäjä itsekin käyttää maahyökkäystoimissaan. Tykistöön on vastattu tykistöllä. Panssarivaunuihin on vastattu panssarivaunuilla. Jalkaväkeen on vastattu jalkaväellä. Läntinen tykistö- ja panssarikalusto on kuitenkin vähäistä siihen sodankäyntitapaan, mitä Ukrainassa käydään Venäjän määrittelemänä. Asymmetrista sodankäyntiä on ollut vähänlaisesti.
Lännen kehittyneemmän konventionaalisen aselajikaluston toimitukset Ukrainaan ovat olleet vähäisempiä. Tarkoitan esimerkiksi pitkän kantaman tarkkaa ohjusaseistusta. Sen sijaan vanhaa neuvostokalustoa on itäisen Euroopan vanhoista Varsovan liiton maista Suomi mukaan lukien toimitettu runsaammin, ovathan nuo maat saaneet toimituksista hyvän korvauksen.
Kuinka paljon Venäjällä onkaan sitten vielä panssarikalustoa? Taistelupanssarivaunuja, rynnäkköpanssarivaunuja sekä panssaroituja taisteluajoneuvoja? Riittääkö panssarikalusto Venäjän käyttämään sodankäyntitapaan pitkäksikin aikaa?
Kun Venäjän armeija on sodankäynnissään kokenut massiivisia kalustomenetyksiä jo puolentoista vuoden ajan, niin kuinkahan paljon Venäjällä on vielä kalustoa jäljellä? Kyse on ennen kaikkea siitä varastoarsenaalista, joka Venäjällä on, mutta joka ei suoraan ole käyttökelpoista ilman kunnostusta ja modernisointia.
Venäjä yksityisti ja samalla romutti vanhentunutta teollisuuttaan 1990-luvulla. Myös Venäjän puolustusteollisuus koki saman kohtalon. Niin tuolloin kuin itseasiassa edelleenkin Venäjällä valmistetaan melko pieniä määriä täysin uusia ja uudentyyppisiä sotilaskalustoa ja -aseita. Vanhojen neuvostoaikaisten aseiden kunnostus ja modernisointi on se tapa, jolla suurimmalle osalle armeijan joukoista saadaan perinteinen kalusto ja aseet. Tuo näkyy ennen kaikkea kuljetus-, panssari- ja tykistökalustossa, mutta myös kaikessa muussa ilma-aluksista laivoihin.
Panssareista puheen ollen, panssaroitu taisteluajoneuvo on venäläisittäin BBM (Боевая бронированная машина, ББМ). Jalkaväen taisteluajoneuvo, siis suomalaisittain rynnäkköpanssarivaunu on venäläisittäin BMP (Боевая машина пехоты, БМП). Nuo saattavat mennä länsimaisessa kirjoittelussa joskus sekaisin. BBM merkitään taulukoissa ja teksteissä BMP:ksi, mikä nyt ei oikein ole ainakaan hirvittävä virhe. Kyse on siis jalkaväessä (пехота) siitä, millä se hyökkää ja millä se ei hyökkää vihollistaan vastaan eturintamalla.
****
”Eli jos venäläisillä on jäljellä noin 7 miljoonaa ammusta, tuolla kulutuksella ja uustuotannolla ammukset loppuvat ensi vuoden [2023] lopussa. Jos Venäjä kykenee menemään kolmivuorotyöhön ammustuotannossa, ammuksia riittää kesään 2024. Kyky tähän on kuitenkin kyseenalainen.” (X-viestipalvelu, Pekka Toveri 17.12.2022).
USA:n tiedustelujohtaja: Venäjän ammukset ovat loppumassa (Verkkouutiset 5.12.2022).
Venäjän panssarivaunut loppuvat, jos nykytahti jatkuu – uudet luvut tankkitehtailta paljastavat panssarikriisin syvyyden (MTV Uutiset 1.3.2023).
Panssarivaunut loppuivat, Putinin voitonpäivän paraateja perutaan – ”Valtaisa nöyryytys” (IS 19.4.2023).
No joo…
Olen käsittelyt kesästä 2022 lähtien Venäjän neuvostoaikaisia tykistö- ja panssarikalustoreservejä useassa kirjotuksessa hyvin laajasti, koska sota näytti jo sen alkuvaiheessa kulminoituvan Venäjän ja länsimaiden väliseksi kulutussodaksi. Sotaa on käyty sillä sodankäyntitavalla, joka on ollut Venäjälle suotuisa. Panssarikaluston suhteen olen käsitellyt erityisesti taistelupanssarivaunuja, en niinkään muuta panssarikalustoa:
- Google tarkensi karttojaan Ukrainan sodan seurauksena – Venäjän suurilla panssarivaunujen varastokentillä vaunut kasvat koivua (US-blogi 12.6.2022)
- Venäjän ja Ukrainan tykistöt – Kumpi ampuu tarkasti pidemmälle, se voittaa (US-blogi 19.6.2022)
- Venäjän asevoimien liikekannallepanon heikkous – Lyhyt oppimäärä Neuvostoliitosta alkaen, osa 2/2 (US-blogi 2.10.2022)
- Lännen panssarivaunuarmeijat – Tilanne taitaa olla katastrofaalinen, kun vaunuja ei oikein löydy (US-blogi 20.1.2023)
- Suomen ja Nato-maiden panssariarmeijat – Suurin piirtein lähellä fiaskoa (US-blogi 29.1.2023)
- Ukrainan suuri vastahyökkäys on käsillä ja myös Venäjä on työstänyt kalustosiirtojaan – Kuinkahan tässä oikein käy? (US-blogi 2.4.2023).
Toisin kuin monet muut ovat arvelleet niin täällä Suomessa kuin myös maailmalla, en ole nähnyt Venäjältä tuon kaluston loppumista yhdessäkään edes sodan alkuvaiheen kirjoituksessa.
Sotaa ei todellakaan ratkaista 1-2 vuodessa, jos sodan päättyminen ja mahdollinen voitto sidotaan Venäjän sotakaluston loppumiseen. Sodan voittamista ei voi perustaa oletukseen, että Venäjältä loppuu sen perinteinen konventionaalinen sotakalusto, jota se nyt käyttää Ukrainassa ja jota se käyttänyt samoilla sotaopeilla aikanaan myös natsi-Saksan lyömiseen. Jos tuollaisia strategisia ajatuksia lännessä edelleen on, on ne viimeistään nyt hylättävä ja muutettava strategiaa kiireen vilkkaan. Strategiamuunnossa olemme jo pahasti myöhässä – suorastaan fataalisti myöhässä.
Länsimailla Yhdysvaltojen johdolla ei tällä hetkellä ole toimivaa strategiaa eikä tuon strategian mukaisia toimia, jolla sota saataisiin loppumaan hyväksyttävissä olevalla tavalla. Strategiaa on siis muutettava kiireen vilkkaan ennen kuin on liian myöhäistä. Esimerkiksi hävittäjien toimittaminen Ukrainaan ei todellakaan ole vielä mikään strategiamuutos. Pelkällä aseavun toimittamisella sota ei todellakaan lopu.
****
Military Balance arvioi tämän vuoden alussa (The Military Balance 2023) Venäjällä olevan varastoissaan noin 11 tuhatta erityyppistä panssaroitua ajoneuvoa, joista 4 tuhatta olisi BTR-60/70-tyypin panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa (БТР-60, БТР-70), 4 tuhatta BMP-1/2-tyypin rynnäkköpanssarivaunua (БМП-1, БМП-2), 2 tuhatta MT-LB-tyypin kuljetuspanssarivaunua (МТ-ЛБ) ja 1 tuhat BRDM-2-tyypin panssaroitua amfibioajoneuvoa (БРДМ-2).
International Institute for Strategic Studies (IISS) ei kuitenkaan arvioi tuossa vuotuisessa julkaisussaan tuon sotakaluston kuntoa kovinkaan tarkasti. Olisiko kalusto vietävissä suoraan taistelukentille.
Vanhan neuvostoaikaisen sotakaluton kunto ja sen korjausmahdollisuudet ovat se oleellisin asia, kun arvioidaan Venäjän panssarikaluston käyttöönotettavia reservejä. Kuinka paljon kalustoa on kunnostettavissa taistelukentille ja missä aikataulussa.
Liitän tähän linkin, jossa on 57 valokuvaa ja josta näkee, mikä massiivinen määrä vanhaa neuvostopanssarikalustoa Venäjällä ja sen vanhoilla liittolaisalueilla on ollut ja mikä Venäjällä edelleen on. Kaluston kunto vaihtelee ja käyttökelvottoman kaluston varastointi osoittaa osaltaan, ettei ainakaan metallinkierrätys taida toimia: HDpic.club, Бхвт танки.
Kun Neuvostoliitto hajosi ja kun Venäjä alkoi tyhjentää runsaita panssarikalustoreservejään Varsovan liiton maista, kalustoa siirretiin ympäri Neuvostoliittoa ja etenkin Siperiaan aivan vain taivaan alle. Tuon kaluston määrä on helppo laskea satelliittikuvista arvioiden samalla hieman myös sen kuntoa ja kunnostettavuutta. Kaluston kuntoa voi arvioida kuitenkin vain hieman. Tarkempi arvio edellyttäisi käyntiä paikan päällä ja tarkkaa kuntotutkintaa asiantuntijavoimin. Venäjä lienee tuon prosessin tehnyt.
Venäjän puolustusministeriöllä on tällä hetkellä puolustustarvikkeiden säilytyskategorioita yhteensä neljä. Ensimmäinen luokka, joka käsittää arvokkaimman kaluston, varastoidaan erityisissä ilmastoiduissa ja lämmitetyissä tiloissa. Toisen luokan kalusto varastoidaan lämmittämättömissä halleissa. Kolmannen luokan kalusto varastoidaan telttojen alla sateen suojassa ja neljännen luokan kalusto varastoidaan ulkoilmassa taivaan alla.
Viite edellä kirjattuun: Käsikirja aseiden ylläpitoon ja sotilasvarusteiden yleiskäyttöön, sotilastekninen omaisuus Venäjän federaation asevoimissa, Liite Venäjän federaation puolustusministerin määräykseen 2013 nro 969 (Руководство по содержанию вооружения и военной техники общевойскового назначения, военно-технического имущества в Вооруженных Силах Российской Федерации, Приложение к приказу Министра обороны Российской Федерации 2013 года № 969, asiakirja). Asiaan liittyvä Venäjän federaation puolustusministerin määräys 2013 nro 969 päivämäärällä 28.12.2013: Приказ МО РФ от 2013 г. № 969.
Sivuhuomautuksena niille, jotka ovat kiinnostuneita noista em. Venäjän federaation puolustusministerin käskyistä ja määräyksistä, aineistoa löytyy hyvin puolustusministeriön sivuilta (Справочник по приказам и директивам Министра обороны Российской Федерации (по состоянию на 1 января 2023 г.)).
Venäjällä asevarikoilla on siis myös katettuja varastohalleja. Venäjällä asevarikkoa vastaava perustermi on usein keskusvarastotukikohta (центральная база хранения).
Varastohalleihin sijoitettua panssarikalustomäärää on vaikeampi arvioida siviilipuolen satelliittikuvista, mutta esimerkiksi Yhdysvallat kykenee tuota arviota tekemään jatkuvalla satelliittitiedustelulla. Kyse on mm. varastohalleihin liittyvistä toiminnoista ja ylläpidosta, joiden muutoksia voidaan seurata satelliiteilla, mikäli satelliittihavainnointi on kohtuullisen reaaliaikaista.
****
Otan tähän lukuun pienenä välihuutona artikkelikuvaan liittyen, millaisiin toimiin Venäjä ryhtyi syksyllä 2022 nostaakseen panssarien toimitusmääriä rintamalle. Noita Venäjän toimia sotakaluston tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi ei lännessä noteerattu vuosi sitten mitenkään. Lieneekö asiaa selvitetty strategiselta merkitykseltään ollenkaan. Lännessä oli aloitettu keskustelut Leopard-taistelupansarivaunujen toimittamisesta Ukrainaan hieman aikaisemmin elokuussa 2022.
Venäläinen Spetsremont (АО «Спецремонт») on yritys, jonka tehtävä oli prosessoida Venäjällä panssareiden korjaamista korjauskonepajoilla. Spetsremont siirrettiin vuosina 2017-2018 Venäjän puolustusministeriöstä Rostecin (Государственная корпорация «Ростех», kotisivut) alaisuuteen. 90 prosentilla yhtiön korjauskonepajoista oli tuolloin siirron aikaan merkkejä maksukyvyttömyydestä tai ne olivat jo konkurssimenettelyssä. Venäjä ei modernisoinut eikä korjannut panssarikalustoaan vielä tuolloin erityisen suuressa mittakaavassa, mikä osaltaan tuotti alan yrityksille ongelmia.
Lokakuussa 2022 GABTUn päällikkö kenraalimajuri Aleksandr Šhestakovin johdolla pidettyyn kokoukseen osallistui sotilasviranomaisten ja konepajateollisuuden edustajia. Kokouksen tiimoilta laaditun kaksisivuisen ja kahdeksankohtaisen hyväksymisasiakirjan etusivu on yllä olevassa kuvassa.
Asiakirjan kohtiin 2-5 on kirjattu:
”2. Начальникам 1266, 464, 338, 688 военных представительств МО РФ представить в ГАБТУ МО РФ доклады о текущем состоянии и финансовом положении дел ремонтных предприятий АО «9 ЦАРЗ», АО «172 ЦАРЗ», ООО «УК «114 ремонтный завод», ООО «Спецтехника», а также их готовность к выполнению государственного оборонного заказа.Срок до 12 октября 2022 года.
3. АО «9 ЦАРЗ», АО «172 ЦАРЗ», ООО «УК «114 ремонтный завод», ООО «Спецтехника» направить в ГАБТУ МО и Департамент по обеспечению государственного оборонного заказа МО РФ (далее – ДОГОЗ МО) сведения о текущем состоянии и финансовом положении предприятий, сроков готовности предприятий к выполнению ГОЗа и производственных возможностей по количеству и номенклатуре ремонтируемой техники.Срок до 12 октября 2022 года.
4. Государственной корпорации «Ростех» и АО «РТ-Капитал» проработать способы сохранения и оперативной передачи производственных мощностей, технологического оборудования и кадров АО «9 ЦАРЗ» и АО «172 ЦАРЗ» предприятиям с устойчивым финансово-экономическим положением, готовым выполнять ГОЗ. Предложения направить в ГАБТУ МО и Министерство промышленности и торговли РФ.Срок до 12 октября 2022 года.
5. АО «9 ЦАРЗ», АО «172 ЦАРЗ», ООО «УК «114 ремонтный завод», ООО «Спецтехника» провести мероприятия по возобновлению производства выпускаемой продукции. Организовать работу с предприятиями, выполняющими ГОЗ по заключению договоров соисполнения с целью загрузки производственных мощностей.”
Vapaasti suomennettuna:
”2. Venäjän federaation puolustusministeriön sotilaallisten edustustojen 1266, 464, 338, 688 päälliköt toimittavat Venäjän federaation puolustusministeriön GABTU:lle raportit 9. autokorjauksen keskuskonepajan (9 TsARZ), 127. autokorjauksen keskuskonepajan (172 TsARZ), 114. korjauslaitoksen ja Spetstehnikan nykyisestä tilasta ja taloudellisesta tilanteesta sekä niiden valmiutensa täyttää valtion puolustusmääräys. Määräaika 12.10.2022 asti.
3. 9. autokorjauksen keskuskonepaja (9 TsARZ), 127. autokorjauksen keskuskonepaja (172 TsARZ), 114. korjauslaitos ja Spetstehnika lähettävät Venäjän federaation puolustusministeriön GABTU:lle sekä Venäjän federaation puolustusministeriön puolustusmääräyksiä antavalle osastolle (jäljempänä DOGOZ MO) tiedot yritysten tämänhetkisestä tilasta ja taloudellisesta asemasta, yritysten valmiuksista ajoittaa valtion puolustusmääräyksen toteuttaminen sekä tuotantokapasiteetista korjattavan kaluston määrän ja nimikkeistön osalta. Määräaika 12.10.2022 asti.
4. Valtioyhtiöt Rostec ja RT-Capital kehittävät tapoja säilyttää ja siirtää nopeasti 9. autokorjauksen keskuskonepajan (9 TsARZ) ja 127. autokorjauksen keskuskonepajan (172 TsARZ) tuotantokapasiteettia, teknisiä laitteita ja henkilöstöä yrityksille, joilla on vakaa rahoitus- ja taloustilanne ja jotka ovat valmiita täyttämään valtion asettaman puolustusmääräyksen. Ehdotukset tulee lähettää Venäjän federaation puolustusministeriön GABTU:lle ja Venäjän federaation teollisuus- ja kauppaministeriöön. Määräaika 12.10.2022 asti.
5. 9. autokorjauksen keskuskonepaja (9 TsARZ), 127. autokorjauksen keskuskonepaja (172 TsARZ), 114. korjauslaitos ja Spetstehnika ryhtyvät toimenpiteisiin jatkaa valmistamiensa tuotteiden tuotantoa ja järjestää toiminta valtion puolustusmääräyksiä toteuttavien yritysten kanssa yhteistoteutussopimuksilla pyrkimyksenä kasvattaa tuotantokapasiteettia.”
Tuo on kovaa tekstiä noille neljälle yritykselle eli 9. autokorjauksen keskuskonepajalle (9 центральный автомобильный ремонтный завод, АО «9 ЦАРЗ»), 127. autokorjauksen keskuskonepajalle (127 центральный автомобильный ремонтный завод, АО «127 ЦАРЗ»), 114. korjauslaitokselle (ООО «УК «114 ремонтный завод») ja Spetstehnikalle (ООО «Спецтехника»).
Noiden yritysten taloudellinen tila ei ole ollut hyvä. 9 TsARZ julistettiin maksukyvyttömäksi 11.6.2019 alkaen eli oli konkurssissa ja 127 TsARZ vastaavasti 20.1.2022 alkaen. Venäjä pitää nyt huolen, että yrityksiin liittyvät laitteet ja henkilöstö ovat joka tapauksessa Venäjän sotateollisuuden käytössä ainakin jossakin yrityksessä.
Venäjällä kaikki yritykset ovat siis velvoitettuja sotilastuotantoon, joita valtion asettamat puolustusmääräykset (государственный оборонный заказ, ГОЗ) koskevat. Vapauksia ei ole. Autoritäärisessä valtiossa pakko ei koske vain kansalaisia vaan myös yrityksiä. Venäjä aloitti tuotantokapasiteettien vahvistamisen mm. noilla puolustusmääräyksillä jo vuosi sitten. Venäjä on ollut käytännössä sotataloudessa jo vuoden päivät.
Nyt vuoden tarkastelun jälkeen on syytä todeta, ettei Venäjältä ole sotakalusto todellakaan loppumassa. Tuo on syytä täällä lännessä huomioida viimeistään nyt huolella, mikäli huomiointia ei ole aikaisemmin tehty. Olemme jo pahasti myöhässä.
Kertaan ja vatkutan nyt tuota samaa asiaa monesti tässä kirjoituksessa.
****
Seuraavan luvun jälkeisessä luvussa olevaan kuvamuotoiseen taulukkoesitykseen (Taulukko 1) ja taulukkoa edeltävään luetteloon on kerätty satelliittikuvalaskennasta näkyvissä olevaa panssarikalustoa keskeisissä varastotukikohdissa. Asevarikoilla on myös katettuja varastotelttahangaareja ja varastohalleja, joissa Venäjä säilyttää paremmassa kunnossa olevaa kalustoa. Tuo varastoissa oleva kalusto ei sisälly arviona seuraavan luvun taulukkotietoihin. Varastoissa sisällä oleva kaluston määrä voidaan kuitenkin arvioida riittävällä tarkkuudella varaston koon ja venäläisen varaston täyttämistavan perusteella.
Taulukon määrät on laskenut avoimia lähteitä hyväksikäyttävä (open source intelligence, OSINT) analyytikko nimimerkillä Covert Cabal (@CovertCabal). Esityksestä ei kuitenkaan ole syytä tehdä kaiken kattavia päätelmiä, koska kaluston kuntoa ja korjaustarvetta on vaikea arvioidaan pelkästään siviilipuolen satelliittikuvista, joiden tarkkuus ei vastaa vaikkapa Yhdysvaltojen sotilassatelliittien tarkkuustasoa.
Tutkimuksen metodologiaa ja laskelmia Covert Cabal on arvioinut julkaisemassaan videossa: YouTube, @CovertCabal, Russian BMPs and other fighting vehicles remaining in storage 21.10.2023.
Kun Military Balance arvioi tämän vuoden alussa Venäjällä edelleen olevan noin 11 000 erityyppistä panssaroitua ajoneuvoa, on oheisessa esityksessä lähes 9 000 erityyppistä panssaroitua ajoneuvoa. Toisin sanoen panssarikalusto ilman taistelupanssarivaunuja. Tuohon määrään kuuluisi yli 3 500 jalkaväen taisteluajoneuvoa eli BMP:tä, suomalaisittain rynnäkköpanssarivaunua.
On siis syytä arvioida, että Venäjällä on siis suuruusluokaltaan noin kymmenen tuhannen erityyppisen panssaroidun ajoneuvon varasto rynnäkköpanssarivaunut mukaan lukien, josta se kyllä saa riittävän varannon sodankäyntiinsä Ukrainassa pitkälle ajalle. Taistelupanssarivaunut ovat sitten vielä erikseen eivätkä nekään ole loppumassa.
Suuruusluokka on kuitenkin tärkeintä. Venäjällä tulee olemaan panssarien pohjakalustoa sen verran tuleville vuosille Ukrainassa käymälleen maavoimien sodalle, etteivät länsimaat ja Ukraina kykene siihen määrällisesti vastaamaan, mikäli sota jatkuu nykyisessä muodossaan.
Edellä ”nykyisessä muodossaan” on tärkeä sanapari.
Tykistöammukset ovat Venäjälle haasteellisimpia, mutta Pohjois-Korea on nyt tullut apuun hädän hetkellä.
Jos länsimaat ja Ukraina haluavat nuo panssarireservit tuhota, on tuhoamiseen tarvittavat sodankäyntireservit helposti laskettavissa. Ei taida oikein meiltä onnistua tuo tuhoaminen. Lisäksi Venäjä on laittanut ison vaihteen päälle kasvattaakseen myös panssareiden uudistuotantoa. Tuohon meillä ei ole kyvykkyyttä vastata. Jotain muuta on siis keksittävä, jos sota halutaan voittaa tavalla, jossa Ukraina saa haltuunsa kaikki alueensa.
Sota olisi siis voitettava jollakin muulla strategialla, jossa länsimaiden olisi haastettava vahvuuksillaan todenteolla Venäjä. Lännen tulisi muuttaa sodankäyntimuotoa itselleen ja Ukrainalle edulliseksi ja tehokkaaksi. Kulutussota ei tuota tulosta, siihen Venäjä kykenee vastaamaan eikä sillä kalusto lopu. Sodankäynti nykyisessä muodossaan ei siis ole Ukrainalle ja länsimaille tuloksellista, mikäli sodan päämääränä haluamme Ukrainan valtaavan menettämänsä alueet takaisin.
****
Venäjän kolme suurinta vanhaa panssarien säilytysvarikkoa ovat 2544. panssarivaunukeskusvarastotukikohta (2544-я Центральная база резерва танков, 2544-я ЦБРТ, в/ч 54630) Kosulkassa (Козулька) 56°10’09.9″N 91°27’08.0″E-koordinaattipisteessä. Lokakuun 2023 tarkastelun perusteella panssareiden kokonaismäärä olisi 916 kappaletta, joista 496 olisi rynnäkköpanssarivaunuja.
Seuraavana 111. [BMP-1-rynnäkkö]panssarivaunujen keskusvarastotukikohta (111-я Центральная база резерва танков (БМП-1]) Halgasossa (Хальгасо) 50°41’33.3″N 136°52’06.0″E-koordinaattipisteessä. Maaliskuun 2023 tarkastelun perusteella panssareiden kokonaismäärä olisi 800 kappaletta, joista 778 olisi rynnäkköpanssarivaunuja.
Kolmantena 349. panssarivaunujen keskusvarasto- ja korjaustukikohta (349-я центральная база хранения и ремонта танков, ЦБХиРТ, в/ч 63753) Toptšihassa (Топчиха) 52°48’39.6″N 83°08’10.5″E-koordinaattipisteessä. Lokakuun 2023 tarkastelun perusteella panssareiden kokonaismäärä olisi 791 kappaletta, joista 305 olisi rynnäkköpanssarivaunuja.
Nuo luvut eivät siis käsitä taistelupanssarivaunuja vaan muita panssareita.
Seuraavan luvun taulukossa esimerkiksi 1295. panssaroitujen ajoneuvojen keskusvarastotukikohta (1295-я Центральная база хранения бронетанковой техники) nimetään joissakin lähteissä ja julkisissa teksteissä 1295. panssarivaunujen varasto- ja säilytyskeskustukikohdaksi (1295-я Центральная база резерва и хранения танков, 1295 ЦБРиХТ), mutta samasta sotilasyksiköstä 42718 on kysymys (в/ч 42718), joten 1295 ЦБРиХТ -lyhennettä voidaan mielestäni käyttää molempien tukikohtanimien yhteydessä.
Taulukkoon kirjattu GRAU (Главное ракетно-артиллерийское управление МО РФ, ГРАУ) on Venäjän puolustusministeriön alainen ohjus- ja tykistöaseistuksen päävirasto. Арсенал ГРАУ tarkoittaa taulukossa pääviraston ohjus- ja tykistöaseistuksen asevarastoa, arsenaalia.
Taulukkoesityksessä Muut-riville on kirjattu 530 panssariajoneuvoa, joista kolme on jalkaväen taisteluajoneuvoa. Tuo määrä on koottu kymmenestä varastotukikohdasta, joita ei ole eritelty taulukkoon.
Taulukon tietoihin lisäten Venäjällä on myös 81. panssarikorjauskonepaja (81 Бронетанковый ремонтный завод, АО «81 БТРЗ», 44°59’30.3″N 41°09’08.5″E), 103. panssarikorjauskonepaja (103 Бронетанковый ремонтный завод, АО «103 БТРЗ», 51°55’00.9″N 113°38’57.7″E) ja 144. panssarikorjauskonepaja (144 Бронетанковый ремонтный завод, АО «144 БТРЗ», 6°45’44.8″N 60°37’01.5″E), ja noissa on suorittu ja suoritaan myös BMP- ja BBM-korjaustoimintaa, mutta pääpaino on ollut taistelupanssarivaunujen korjauksissa ja modernisoinneissa.
Taulukkoon kirjattu 61. panssarikorjauskonepaja on kuulunut vuodesta 2015 panssarivaunuvalmistaja Uralvagonzavodiin (АО «Научно-производственная корпорация «Уралвагонзавод», kotisivut). 61. panssarikorjauskonepaja sijaitsee siis Pietarissa ja olen aikanaan käynyt siellä. Jos kiinnostaa, millaiselta konepajassa näyttää, 14 minuuttia ja 50 sekuntia pitkä video kertoo paljon (YouTube, 61 Бронетанковый ремонтный завод 15.3.2018).
Venäjä on tehnyt jo aikaisemmin sodan aikana päätökset modernisoida T-72- ja T-80-taistelupanssarivaunut ja työtä suorittaa Uralvagonzavod täydellä tuotantokapasiteetilla yötä päivää kolmivuorotyössä. Kun Venäjä tarvitsee sodantaisteluoperaatioissa suunnattoman määrän vainuja, tuota taustaa vasten Venäjä päätti modernisoida myös varastoidut T-62-vaunut. Päätös tehtiin jo vuoden 2022 puolella.
Tuota työtä suorittaa ainakin em. 103. panssarikorjauskonepaja jo vuonna 2022 tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimus käsittää T-62M-vaunujen modernisoimisen, yhtensä 800 kappaletta. Panssarivaunut tuodaan konepajalle varastoista taivaan alta sen kuntoisena kuin ne ovat. Konepajalla ne puretaan kokonaan, osat ja laitteet vaihdetaan ja ne kootaan suunniteltu modernisointi huomioiden. Päivitettäviin T-62-vaunuihin lisätään esimerkiksi mm. monikerroksisia panssarimoduuleja niin runkoon kuin torniin. Jos kiinnostaa 3 minuuttia 47 sekuntia pitkä video konepajatyöskentelystä, voi sen katsoa VK, Третья мировая война-osoitteesta.
800 panssarivaunua lisää siis yhden konepajan toimittamana. Kuinka pitkään länsimailta menisi aikaa päättää ja toimittaa 800 taistelupanssarivaunua Ukrainalle? Kuinkas paljon Suomella olikaan taistelupanssarivaunuja kaiken kaikkiaan? Jotain kahdensadan vaunun luokkaa taisi määrä olla. Huomatkaa siis volyymierot.
Venäjällä on vanhojen yksinkertaisempien T-62-vaunujen ja uusien parempikuntoisten T-90-vaunujen saaminen taistelukuntoon nopeampaa kuin T-72- ja T-80-vaunujen. Tarvittava vaunumäärä tarvittavassa aikataulussa tuntuisi nyt vaikuttavan siihen, mitä vaunuja korjataan ja modernisoidaan.
****
Venäjän sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohdat keskittyvät itäisen sotilaspiirin alueelle:
- 230. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (230-я база хранения и ремонта военной техники), Datšhoje (Дачное)
- 237. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (237-я база хранения и ремонта военной техники), Bikin (Бикин)
- 240. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (240-я база хранения и ремонта военной техники), Belogorsk (Белогорск)
- 243. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (243-я база хранения и ремонта военной техники), Habarovsk (Хабаровск)
- 245. sotatarvikkeiden varastointi – ja korjaustukikohta (245-я база хранения и ремонта военной техники), Lesozavodsk (Лесозаводск)
- 247. sotatarvikkeiden varasto – ja korjaustukikohta (247-я база хранения и ремонта военной техники), Sibirtsevo (Сибирцево)
- 261. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (261-я база хранения и ремонта военной техники), Mohovaja Pad (Моховая Падь)
- 7020. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (7020-я база хранения и ремонта военной техники), Ussurijsk (Уссурийск)
- 7021. sotatarvikkeiden varastointi- ja korjaustukikohta (7021-я база хранения и ремонта военной техники), Nikolskojen kylä, Belogorskin alue (Никольское, Белогорский район).
Edellä lueteltuja varastointi- ja korjaustukikohtia ei ole sisällytetty jäljempänä olevaa taulukkoon (Taulukko 1).
Nuo yksiköt olivat ennen Venäjän sotavoimien vuosien 2009-2012 uudistusta siviiliorganisaatioita, mutta uudistuksen jälkeen henkilökuntaa siirretään prikaateihin mobilisoinnin yhteydessä. 7021. sotatarvikkeiden varasto- ja korjaustukikohta liittyy esimerkiksi 27. erilliseen moottoroituun kivääriprikaatiin (27-я Отдельная Гвардейская Севастопольская Краснознаменная мотострелковая бригада, 27-я ОМСБр, в/ч 61899).
Venäjän panssarikalustoon liittyen monelta unohtuu usein, että Venäjän laivaston rannikkojoukkojen (Береговые войска, БВ) ja Venäjän ilmavoimien panssarivaunut on myös laskettava Venäjän joukkojen käytössä oleviin panssarivaunumääriin.
Taulukon 1 tiedot ovat ohessa kopiotavassa muodossa:
- 1295. panssaroitujen ajoneuvojen keskusvarastotukikohta (1295-я Центральная база хранения бронетанковой техники, 1295-я ЦБРиХТ, в/ч 42718), Arsenjev (Арсеньев), 44°07’38.3″N 133°16’50.7″E, 183 kpl (BBM + BMP), 170 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 6/2023
- 3018. panssarivaunukeskusvarastotukikohta (3018-я Центральная База Резерва Танков, 3018-я ЦБРТ, в/ч 75485), Kamyšlov (Камышлов), 56°50’40.9″N 62°44’12.4″E, 651 kpl (BBM + BMP), 521 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 3/2023
- 94. GRAU-asevarasto (94-й арсенал ГРАУ, в/ч 63779), Omsk (Омск), 55°00’53.9″N 73°23’39.3″E, 752 kpl (BBM + BMP), 252 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 5/2023
- 22. panssarivaunujen keskusvarastotukikohta (22-яцентральная база резерва танков, 22-я ЦБРТ, в/ч 42713), Bui (Буй), 58°27’49.8″N 41°30’29.6″E, 702 kpl (BBM + BMP), 254 kpl (BMP), tarkasteluajankohta E6/2023
- 111. [BMP-1-rynnäkkö]panssarivaunujen keskusvarastotukikohta (111-я Центральная база резерва танков [БМП-1], 111-я ЦБРТ, в/ч 44284), Halgaso, Khal’gaso (Хальгасо), 50°41’33.3″N 136°52’06.0″E, 800 kpl (BBM + BMP), 778 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 3/2023
- 216. sotakaluston varasto- ja korjaustukikohta (216-я База Хранения и Ремонта Военной Техники, 216-я БХиРВТ, в/ч 63452), Petroskoi (Первомайский), 61°49’54.5″N 34°15’04.3″E, 326 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 6/2023
- 243. sotakaluston varasto- ja korjaustukikohta (243-я база хранения и ремонта военной техники, 243-я БХиРВТ, в/ч -), Sosnovka (Сосновка), 48°21’29.6″N 135°01’39.9″E, 120 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 6/2023
- – (sotilasyksikkö varmistamaton), Smolino (Смолино), 56°29’50.2″N 53°41’00.7″E, 114 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 5/2023
- 120. GRAU-asevarasto (120-й арсенал ГРАУ, в/ч 42696), Brjansk (Брянск), 53°13’25.3″N 34°23’44.7″E, 154 kpl (BBM + BMP), 7 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 4/2023
- 7020. Harbinin sotakaluston varasto- ja korjaustukikohta (7020-я Харбинская база хранения и ремонта военной техники, 7020-я БХиРВТ, в/ч -), Ussurijsk (Уссурийск), 43°50’10.6″N 131°59’49.6″E, 655 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 5/2023
- в/ч 55449 (sotilasyksikön nimi varmistamaton), Lesnoi Gorodok (Лесной Городок), 51°44’38.4″N 113°02’07.1″E, 158 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 10/2022
- 103. panssaroitujen ajoneuvojen keskusvarastotukikohta (103-я База Хранения и Ремонта Вооружения и Техники 103, БХиРВТ, в/ч 32456), Jarkovo (Ярково), 54°46’13.3″N 82°30’55.4″E, 480 kpl (BBM + BMP), 304 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 2/2023
- 349. panssarivaunujen keskusvarasto- ja korjaustukikohta (349-я центральная база хранения и ремонта танков, ЦБХиРТ, в/ч 63753), Toptšiha (Топчиха), 52°48’39.6″N 83°08’10.5″E, , 791 kpl, (BBM + BMP), 305 kpl (BMP) tarkasteluajankohta 10/2023
- 769. erikoiskaluston keskuskorjaustukikohta (769-я центральная база ремонта специальной техники, 769-я ЦБР,Т в/ч 44286), UIan-Ude (Улан-Удэ), 51°53’20.7″N 107°31’22.3″E, 632 kpl (BBM + BMP), 587 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 9/2023
- 2544. panssarivaunukeskusvarastotukikohta (2544-я Центральная база резерва танков, 2544-я ЦБРТ, в/ч 54630), Kosulka (Козулька), 56°10’09.9″N 91°27’08.0″E, 916 kpl (BBM + BMP), 496 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 10/2023
- – (sotilasyksikkö varmistamaton), Frolovo (Фролово), 49°45’15.3″N 43°40’12.1″E, 170 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 3/2023
- – (sotilasyksikkö varmistamaton), Ržanitsa (Ржаница), 53°27’49.0″N 33°56’50.1″E, 124 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP) tarkasteluajankohta 9/2021
- – (sotilasyksikkö varmistamaton), Saigrajevo (Заиграево), 51°49’21.1″N 108°14’56.9″E, 199 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 4/2022
- 163. panssarikorjauskonepaja (163 Бронетанковый ремонтный завод, АО «163 БТРЗ»), Kuševskaja (Кущевская), 46°32’08.2″N 39°36’40.3″E, 108 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 10/2021
- 560. panssarikorjauskonepaja (560 Бронетанковый ремонтный завод, АО «560 БТРЗ»), Wozžaevka (Возжаевка), 50°43’22.9″N 128°42’18.2″E, 248 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 7/2022
- 104. panssarikorjauskonepaja (61 Бронетанковый ремонтный завод, АО «61 БТРЗ»), StreIna, Pietari (Стрельна, Санкт-Петербург), 59°50’41.0″N 30°00’11.1″E, 104 kpl (BBM + BMP), 0 kpl (BMP), tarkasteluajankohta 8/2022.
Yllä olevat tiedot ovat taulukoitu oheisesti taulukkoon 1. Taulukon lähde on siis Covert Cabal (@CovertCabal). Koordinaattipisteiden Google-satelliittikuvat eivät ole suinkaan se, mistä panssarimäärät on laskettu.
Taulukko 1, jonka saa klikkaamalla koko kuvaruudun näyttöön:
Sotakaluston varasto- ja korjaustukikohtien sotilasyksiköillä (воинская часть, в/ч) ei välttämättä ole erillisiä sotilasyksikkönumeroita. 243. sotakaluston varasto- ja korjaustukikohta (243-я БХиРВТ) ja 7020. Harbinin sotakaluston varasto- ja korjaustukikohta (7020-я БХиРВТ) ovat oheisessa taulukossa ilman sotilasyksikkönumerointia.
243. sotakaluston varasto- ja korjaustukikohdan osoite Habarovskissa (Хабаровск) on sama kuin 92. erillinen moottoroidun prikaatin (92-я отдельная мотострелковая бригада, 92-я ОМСбр) osoite 35. yhdistetyssä armeijassa (35-я общевойсковая армия). Sotakaluston varasto- ja korjaustukikohdat liittyvät aina yleensä johonkin prikaatitason sotilasyksikköön. 216. sotakaluston varasto- ja korjaustukikohdalla Petroskoissa on sotilasyksikkönumero 63452 (в/ч 63452).
Smolinossa (Смолино) 56°29’50.2″N 53°41’00.7″E-karttapisteessä, Frolovossa (Фролово) 49°45’15.3″N 43°40’12.1″E-karttapisteessä, Ržanitsasa (Ржаница) 53°27’49.0″N 33°56’50.1″E-karttapisteessä ja Saigrajevossa (Заиграево) 51°49’21.1″N 108°14’56.9″E-karttapisteessä olevien tukikohtien sotilasyksikökkönumeroista tai muusta identifikaatiosta ei ole varmuutta. Muu identifikaatio tarkoittaa vaikkapa yritysmuotoisen korjauskonepajan hallinnassa olevaa varastoaluetta.
Esimerkiksi Saigrajevossa 51°49’21.1″N 108°14’56.9″E-karttapisteessä oleva varastoalue on lähellä 1019. panssarikorjauskonepajaa (1019 Военный Ремонтный завод, ОАО «1019 ВРЗ»), joka korjaa Venäjän ilmavoimien lentokalustoa samalla paikalla, jossa oli vanha sotilasyksikkö 28098 Onohoj-2:ssa (в/ч 28098, Онохой-2). 1019. panssarikorjauskonepajan Onohoj-2:n (51°55’17.0″N 108°06’00.7″E) vieressä on varastoalue, jossa on runsaasti sotilasajoneuvo- ja myös hieman panssarikalustoa (51°55’00.1″N 108°06’48.1″E) samoin kuin kilometrin päässä juuri tuolla Saigrajevon 51°49’21.1″N 108°14’56.9″E-karttapisteen alueella. Myös Onohoj-3:n (51°53’08.5″N 107°58’55.8″E) alueella on runsaasti varastoituna sotilasajoneuvokalustoa.
560. panssarikorjauskonepajaan liittyy mielenkiintoinen uutinen viime keväältä (URA.RU 18.4.2023). Konepaja kuuluu Kurganmašzavod-puolustusyritykseen (ПАО «Курганский машиностроительный завод», КМЗ), jonka alaisuuteen konepaja on siirtynyt juuri tänä vuonna. Konepaja haki mekaanikkoja taistelu- ja erikoisajoneuvojen (военная техника ja спецмашиа) korjaamiseen, palkkana 50 000 ruplaa kuussa, mikä vastaa Venäjällä suurin piirtein mediaanipalkkaa (ГородРабот, Зарплата в сентябре 2023). Kyse on erityisesti BMP-3-rynnäkköpanssarivaunuista (БМП-3), joita 560. panssarikorjauskonepaja nyt modernisoi ja korjaa Ukrainan taistelukentille. Konepaja on hakenut myös BMP-testiajajia (URA.RU 29.3.2023). Sotateollisuudessa työmiesten palkat vaihtelevat noin 45 000 ruplasta 60 000 ruplaan kuukaudessa.
Kuinka suuren tilauksen Venäjän puolustushallinto on tehnyt tältä konepajalta kuten muiltakin Venäjän panssarikorjauskonepajoilta, sitä tietoa ei ole julkisista lähteistä saatavilla.
****
Jos haluaa tietää vihollisen sotilaallisen kyvykkyyden ja myös sen potentiaalikyvykkyyden suurin piirtein, on syytä selvittää aluksi armeijan organisointi perinpohjaisesti. Sotilasyksiköt ja niiden koot sekä järjestäytyminen. Optimaalinen organisaatio ja organisaation eheys ovat yksiköiden ja niiden koonpanojen taistelutehokkuuden edellytyksiä.
Venäjänkin asevoimien kokoonpano sotilasyksikkötasolla on mahdollista määrittää melko luotettavasti, mutta kokonaisuudessaan kaikista sotilasyksiköistä tuskin on tietoa edes asiaan perehtyneimmillä sotilasasiantuntijoilla läntisissä armeijoissa, kun Venäjä ei itsekään taida tietää asiaa kunnolla. Mikä tänään vielä pätee, ei päde Venäjällä enää huomenna. On myös muistettava, kun arvioidaan miehistövahvuuksia, henkilöstömäärä ei ole asevoimien todellinen olemassa oleva lukumäärä, vaan vain organisaatioasiakirjojen määräämä enimmäismäärä henkilöstön suhteen. Harvoin kokoonpanot ovat sataprosenttisesti miehitetty.
Jotka ovat syvällisemmin kiinnostuneita Venäjän asevoimista ja sen kalustosta sotilasyksikköineen, kirjaan tähän hyväksi lukuvinkiksi Harkovassa toimivan Jaroslav I Viisaan mukaan nimetyssä kansallisessa oikeustieteellisessä korkeakoulussa (Національний юридичний університет імені Ярослава Мудрого, kotisivut) ja tarkemmin Ukrainan turvallisuuspalvelun oikeushenkilöstön koulutusinstituutissa (Інститут підготовки юридичних кадрів для Служби безпеки України, kotisivut) erikoistataktiseen tulitus- ja fyysiseen erikoisharjoitteluun keskittyvällä erikoisosastolla 3 (Спеціальна кафедра № 3 «Тактико-спеціальна, вогнева та спеціальна фізична підготовка») laaditun 101-sivuisen asiakirjan otsikolla Venäjän federaation maahanhyökkäysjoukkojen aseet ja sotilastekniikat, Maavoimat (Озброєння та військова техніка сил вторгнення Російської Федерації. Сухопутна компонента, УДК 623.44 Д58). Teos on valmistunut vuonna 2022 ja se on hyvyyden lisäksi vielä ajankohtainen. Teos on ukrainankielinen, mutta käännettävissä kyllä erilaisilla ohjelmilla ja ohjelmavaiheilla suomen kielelle. BDF-tulosteissahan koneellinen kääntötyö on hieman monimutkaisempaa.
Teoksen kolmelta viimeiseltä sivulta löytyy asiakirjan helmet liitteinä A ja B (Додаток А, Додаток Б), jos Venäjän sotilasyksiköt ja jos etenkin niiden muodostamat struktuurit kiinnostavat enemmän. Liitteessä A on esitetty Venäjän federaation läntisen sotilaspiirin (Західний воєнний округ ЗС РФ) sotilasyksiköt ja liitteessä B eteläisen sotilaspiirin (Південний воєнний округ ЗС РФ) sotilasyksiköt.
Venäjän sotilasyksiköt – joita todellakin riittää – olisi hyvä saada yhteen yhteiseen asiakirjaan, mutta sellaista ei tietääkseni ole olemassa edes läntisissä sotilastiedustelupalveluissa. Tuskinpa Venäjälläkään kukaan tietää sotilasyksikköjä viimeistä piirtoa myöten tarkasti. Osa yksiköistä on vielä hyvin salaisia. Sotilasyksiköt ovat Venäjällä hyvin nopeasti muuttuvia. Yksikköjä lakkautetaan, perustetaan ja yhdistetään tuon tuostakin. Mikä tänään on voimassa, ei enää huomenna saata olla voimassa. Seurannan tulisi olla reaaliaikaista. Oleellisinta on tietää yksikköjen vahvuusmuutokset.
Alla olevat kuvat ovat klikattavissa koko kuvaruutunäyttöön.
Mikäli muiden maasodankäyntiin kuuluvien aseiden kuin panssareiden kalustotilanne on samankaltainen ja Venäjä viis veisaa niin kalusto- kuin miehistötappioista, on johtopäätös karu. Venäjän mahdollisuus voittoon kasvaa, mitä pidempään sotaa käydään. Lännen apu ei tule ikinä niin massiiviseksi, että se kääntäisi voimasuhteet Venäjän tappioksi.
Putinin ja sodan suosio tuntuu kasvavan ja sotaan epäilevästi suhtautuvat pysyvät passiivisina. Sotilaat marssivat kuolemaan, heistä leivotaan sankareita ja marttyyrejä, ortodoksinen kirkkokin tukee vahvasti Putinin pyhää sotaa.
Pakotteisiin on Venäjällä sopeuduttu, Kiina valtaa kestokulutustavaroiden markkinat ja perusvenäläinen vain sopeutuu, kuten ennenkin.
Miten Venäjä saadaan häviämään? Onko Naton lähdettävä sotimaan Venäjää vastaan? Ukrainalle ohjusaseistusta, jolla voidaan iskeä syvälle Venäjälle, suuriin kaupunkeihin?
.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan USAn olisi pitänyt jo aikoja sitten, ja pitää, antaa Ukrainalle:
– Runsaasti Abrams panssarivaunuja, ammuksineen, varaosineen, jne.
– Runsaasti F-16 hävittäjiä laajalla aserepertuaarilla
– Runsaasti ATACMS ohjuksia, myös 300 km kantamalla
– jne.
Olisi mistä antaa, vaan ei anna, kuin vähän ja hitaasti.
Ilmoita asiaton viesti
ATACMS -ohjuksista puheen olleen, niin rypälekärjillä varustettuja on valmistettu reilut 2.000 kpl. Muilla kärjillä alle 1.000 kpl.
Eli noita ei ole -rypäleversioita lukuun ottamatta- laajemmin tarjolla. Rypäleohjuksillehan USA:lla ei ole enää tarvetta, koska se ei niitä käytä. Mutta ne ovat jo vanhaa vuosikertaa ja ne täytyy huoltaa, ettei polttoaine räjähdä jo piipussa.
Ilmoita asiaton viesti
Noin 160 km kantaman omaavia ATACMSeja USA antoi Ukrainalle vain noin 20 kpl, vaikka olisi antaa runsaasti, olivat menossa romutukseen.
300 km kantavia voisi aivan hyvin antaa vaikka 100 kpl.
Ilmoita asiaton viesti
Silloin reilu vuosi sitten kun USA antoi HIMARS -kilkkeet, niin ne oli modattu sellaisiksi ettei niillä voinut ampua ATACMS -ohjuksia. Eli osa HIMARSeista on sittemmin muunnettu takaisin alkuperäiseen kuntoonsa.
Osa ATACMSeista lienee jo romutettu (valmistettu jo 80/90 -lukujen taitteessa) sekä paljonhan niitä ammuttiin jo 1. Irakin sodassa. Ja kuten mainittu, niin vanhat ohjukset täytyy huoltaa. Jos ohjus räjähtää jo piipussa, niin sekä HIMARS -laite että miehistö tuhoutuvat.
Ilmoita asiaton viesti
”Nimenomaan USAn olisi pitänyt jo aikoja sitten, ja pitää, antaa….”
Eikä vain USA:n, Euroopan mailla on kiitos massiivisten uusvarustehankintojen ja Venäjän asevoimien toipumisajan varaa antaa varusteita reippaasti enemmän Ukrainalle. Ennen kaikkea nyt puuttuvaa meri- ja ilmavoimien varustusta.
Ilmoita asiaton viesti
Yleisesti ottaen Euroopan maat luopuivat käytännöllisesti katsoen kalustostaan neukkulan kemahtamisen jälkeen. Ei jäänyt kuin rippeet jäljelle ja niiden rippeidenkin kunnossaolo on kyseenalaista (ehkä pahimmat esimerkit Saksa ja Ruotsi). Ei jäänyt Hollannillekaan juuri mitään.
USA ei hävittänyt kaikkea, vaan pisti ennemminkin pitkäaikaiseen säilytykseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Yleisesti ottaen Euroopan maat luopuivat käytännöllisesti katsoen kalustostaan neukkulan kemahtamisen jälkeen.”
No onkohan ihan noinkaan? Vaikkapa Alankomaiden ilmavoimissa oli 1985 160 hävittäjälentokonetta (97 F-16A/B, 63 NF-5A/B). Nyt 50. Yhdysvaltain ilmavoimissa (pelkkä USAF) oli 1989 yhteensä 4004 taistelulentokonetta (pommittajat pois lukien.) Nyt 1556.
Alankomaiden koneilla on kylmästä sodasta poiketen pitkän kantaman ohjukset ja päivitetty sensori- ja johtovarustus.
Alankomaiden merivoimissa oli 18 fregattia ja 6 sukellusvenettä 1985, nyt 6 fregattia ja 3 sukellusvenettä. Kaikki ovat tosin huikean paljon suorituskykyisempiä kuin kylmän sodan vastineensa.
Mitä tulee kaluston ylläpitoon epäilen kaluston ylläpidon standardien olevan erilasia. Lähtökohtaisesti veikkaisin saksalaisen varastonhoitajan sanovan eri kohdassa ”Alles Gut!” kuin venäläisen ”Oтличный!”. Lue esim. Siivet 2/23 kertomus siitä, miten USA:ssa pidetään Horneteja yllä.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin lähinnä maavoimien kalustoa. Maavoimien joukoilla voidaan vallata alueita ja pitää alueita hallussa.
Esimerkiksi Hollanti luopui kokonaan panssarivauinuistaan ja niin taisi käydä myös rynnäkköpanssarivaunuille (siis telakalusto).
Saksalla oli kylmän sodan aikana erittäin suuret panssarivoimat, nyt rippeitä jäljellä.
Fregateilla ei taida olla Mustalla merellä juurikaan käyttöä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tarkoitin lähinnä maavoimien kalustoa. Maavoimien joukoilla voidaan vallata alueita ja pitää alueita hallussa.”
Toki, vaan vaikkapa Alankomaista on juuri suurin apu meri- ja ilmavoimien taholta. Itäisemmän Euroopan maat ovat riittävän vahvoja, Baltiaa lukuun ottamatta, pysäyttämään Venäjän maavoimat. Venäjän maavoimat olivat vain rippeitä NL:n vahvuudesta jo ennen Ukrainan sotaa, nyt entistä pienemmät.
”Fregateilla ei taida olla Mustalla merellä juurikaan käyttöä”
Olisin paljolti eri mieltä. Toimiva meritie Ukrainan satamiin tarkoittaisi Ukrainan talouden tehostumista rajusti. Merivoimien alukset voisivat hoitaa myös ilmapuolustusta etupainotteisesti. Merivoimien risteilyohjukset taas voisivat iskeä Venäjän kohteisiin, amfibiojoukot muodostaa ainakin latentin uhan Krimille ja Venäjän sivustoille. Merenherruus Mustalla merellä tarkoittaisi myös mahdollisuutta Venäjän viennin ja tuonnin merkittävään vaikuttamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
”Toimiva meritie Ukrainan satamiin tarkoittaisi Ukrainan talouden tehostumista rajusti. Merivoimien alukset voisivat hoitaa myös ilmapuolustusta etupainotteisesti.”
Miten ne Hollannin fregatit saadaan Mustalle merelle? Turkki on sulkenut salmet sota-aluksilta.
Melkoisen hyvin rahtilaivat seilaavat nytkin Mustalla merellä vieden ja tuoden Ukrainan materiaalia. Esimerkiksi Odessan hujakoilla olevista satamista Romanian ja Bulgarian aluevesien kautta. Eikä Ukrainalla ole ensimmäistäkään fregattia tai korvettia.
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina tukeutuu hyvin vahvasti läntiseen apuun. Se ei halua uhrata sotilaitaan siinä määrin kuin voittaminen vaatisi.
Nähdäkseni Ukrainan ainoa mahdollisuus ’voittoon’ olisi massamobilisaatio ja sotilaiden heittäminen isona massana tuleen. Ja kun Ukraina ei tuota halua -ymmärettävistä syistä tehdä- niin olisi aika arvioida tavoitteet uusiksi.
Lännestä ei ole saatavissa sellaista tulimäärää, joka Venäjän karkoittaisi pois Ukrainasta. Ainoastaan tuli + maajoukot voisivat sen saavuttaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ukraina tarvitsee välttämättä ne yllä mainitsemani F-16 hävittäjät. USA ei ole edes luvannut antaa niitä ensimmäistäkään, vaikka olisi runsaasti antaa.
Abramsejakin olisi ihan hyvin antaa vaikka 300, mutta on luvannut vain 30.
Ukraina taistelee läntisten demokratioiden ja läntisen sivistyksen puolesta idän barbariaa vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiinnolla odotan Saksan Taurusten toimitusaikataulua. Tuntuu olevan kovin vaikea pala liittokansleri Scholzille tarvittavan materiaalin toimittaminen.
Liian hyvät perinteiset suhteet Venäjälle, vai mistä kiikastaa ?
Ilmoita asiaton viesti
Taurukset olisivat erinomainen lisä Ukrainan arsenaaliin – vaan Scholz ei lupaa toimittaa.
Ilmoita asiaton viesti
F-16 on ongelmallinen konetyyppi, koska Ukrainan nykyiset kiitoradat ovat liian lyhyitä – ja pidentäminen näkyy satelliittikuvissa. Samoin F-16 vaatii täysin puhtaan kiitoradan, koska se imee ilman moottoriin lantion korkeudelta (MIG ottaa noustessaan ilman siiven päältä). Niinpä kiitorata on sabotöörin helppo saastuttaa pienesineillä.
Abrams on erittäin paljon ja monimutkaista huoltoa vaativa laite. Olemme myös eteläisellä rintamalla nähneet, että sinne ei kannata ajoneuvoja lähettää – Venäjä tuhoaa ne.
Ilmoita asiaton viesti
F-16 voi nousta ja laskeutua myös suoralta kestopäällystetyltä maantieltä. Tosin täyden asekuorman ja täyden polttoainemäärän kanssa tarvitaan pitkä suora. Pienemmälläkin asekuormalla ja vajaalla polttoaineella voi kuitenkin toimia.
Tärkeintä on hyvä tutka, ja F-16 koneissa se on hyvä. Pitkän kantaman ohjuksilla F-16 koneilla tekee rumaa jälkeä vihollisen riveihin.
Ilmoita asiaton viesti
Pienikin vierasesine tiellä imeytyy moottoriin ja rikkoo sen. Kone tippuu ja pilotti saattaa selviytyä.
Kesällä Twitterissä ko. koneita työkseen huoltanut jenkki valaisi asiaa, ja kertoi kuinka kiitoradalta isolla joukolla etsittiin vierasesineitä – vaikkapa koneesta itsestään tippuneita. Sama heppu kertoi vuosien putkesta, joka vaaditaan mekaanikkojen pätevöitymiseen pitämään koneet ilmassa. Yksi lentotunti kun vaatii 16h huoltoa.
En ymmärrä kuinka tuosta todellisuudesta voitaisiin Ukrainassa poiketa.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessakin puhdistetaan koneellisesti ”varalaskupaikat” ennen kuin niitä käytetään.
Luuletko, että Ukrainalla ei ole katujen puhdistamiseen käytettäviä harjakoneita?
Muuten, saatan tietää pikkuisen lentämisestä, kun lentopäiväkirjassa on tiimaa yli 600 tuntia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten mainitsin, erittäin helppo kohde sabotoida.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi maantietukikohtaa olisi sen helpompaa sabotoida kuin mitään muutakaan lentotukikohtaa, jos sen vartiointi ja puolustus järjestetään asiaankuuluvasti?
”Pienikin vierasesine tiellä imeytyy moottoriin ja rikkoo sen. Kone tippuu ja pilotti saattaa selviytyä.” – Onko Sinulla esittää tilastofaktoja tästä aiheesta?
Ei alkujaan tukialuskäyttöön suunniteltu F/A-18 Hornet ole sen kummempi moottoriensa ilmanoton suhteen kuin F-16, ja onhan niillä maatukikohdista operoitu kaikissa käyttäjämaissa.
Montako Hornet-onnettomuutta tiedät Suomessa tapahtuneen vierasesineen takia? Kiitoratojen puhdistus vierasesineistä ei ole teknisesti ylivoimaista millekään F/A-18:n tai F-16:n käyttäjämaalle.
”Yksi lentotunti kun vaatii 16h huoltoa. En ymmärrä kuinka tuosta todellisuudesta voitaisiin Ukrainassa poiketa.” – Miksi pitäisikään? F-16:n käyttäjäkunta on maailmanlaajuisesti harvinaisen suuri, eikä huollon tarpeessa tietenkään oteta lentoteknisiä turvallisuusriskejä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla voi sivistää itseään F-16 haavoittuvuudesta.
https://twitter.com/TJOSInt/status/1659757691097731072
F-18:ssa on kaksi moottoria, F-16:ssa vain yksi.
Ilmoita asiaton viesti
”careless placement of a bolt or tool by a mechanic” ei ole F-16:n haavoittuvuutta, vaan mekaanikon huolimattomuutta, joka samoin kuin lintutörmäys ei kohtele sen paremmin mitään muutakaan yksimoottorista hävittäjää (esim Mirage 2000, Gripen, F-35).
Kaipaisin näyttöä ongelman todellisuudesta faktatiedon valossa, kun F-16 -hävittäjää on sentään valmistettu jo yli 4 500 kpl ja tuotanto jatkuu yhä.
Kiitoradan puhdistukseen mm. suomalainen Vammas valmistaa erittäin pätevää kalustoa. https://www.kaleva.fi/lentokentan-kiitoradalle-kesakelit/2168317
Ilmoita asiaton viesti
Monosen lienee parempi kääntyä alkuperäislähteen puoleen. Sieltä hän saattaisi saada kysymyksiinsä vastauksia, joita ei Puheenvuorosta ole saatavilla.
Ilmoita asiaton viesti
Alkuperäislähde kirjoittaa: ”First, and let me make this very clear, I support F-16s, or similar western aircraft for Ukraine. I have since the beginning of the war. I have twice written my Congressional representative, who also supports such a delivery, the latest being after the news broke…”
Kirjoittajahan ei väitä, että Ukrainassa ei pystyttäisi operoimaan F-16:lla, vaan että vierasesinevahinkojen ehkäisy vaatii siellä paljon työtä.
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja kyllä mainitsee mm. ukrainalaiset betonilaatoista tehdyt kiitotiet.
En pysty Monosta vakuuttamaan mistään, joten jätän tämän osaltani tähän. Olen kantanut Monosen kaivoon jo riittävästi vettä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ”Monosen kaivosta” ole kyse, vaan että F-16:n todellinen arvo Ukrainalle nähdään vasta 2024 kun se saadaan siellä operatiiviseen käyttöön.
”Pienikin vierasesine tiellä imeytyy moottoriin ja rikkoo sen” on mielestäni paisuttelua, jota on vaikea uskoa ottaen huomioon yli 4 500 valmistetun koneen palveluskäytön 45 vuoden ajalta mm. seuraavissa maissa:
Bahrain
Belgium
Chile
Denmark
Egypt
Greece
Indonesia
Iraq
Israel
Jordan
Morocco
Netherlands
Oman
Pakistan
Poland
Portugal
Romania
Singapore
South Korea
Taiwan
Thailand
Turkey
United Arab Emirates
United States
Venezuela
Former operators
Italy
Norway
(Future operators
Bulgaria
Slovakia
Ukraine)
Ilmoita asiaton viesti
Taitaapa Ukrainalle käydä kylmät. Eu nyt on mikä paska onkin, Orban ja Tsekin uusi pääministeri lyövät kapuloita rattaisiin minkä ehtivät.
Ilmoita asiaton viesti
Slovakian. Ja hänkin on ollut nyt kovasti hiljaa joistain vaalienaluspuheistaan huolimatta. (Ja köyhä pikkumaa ehti jo antaakin kaiken mitä oli annettavissa, ihan Mig -hävittäjistä alkaen.)
Ilmoita asiaton viesti
Olen ollut sodan alusta asti hyvin skeptinen uskomuksiin Venäjän pikaisesta häviöstä. Silloinkin kun Ukrainalla näytti menevän hyvin. Lännessä on tehty karkeita arviointivirheitä kahdella tapaa ja ne virheet ovat toimineet kertoimina toisilleen. Venäjän luonnetta ja selviytymiskykyä ei lännessä tunneta juuri lainkaan. Ja läntinen yhtenäisyys ja taistelutahto on taas ollut vahvasti liioiteltua. Näistä uhkakuvista olen kirjoitellut 2014 lähtien ja silloin niitä ei pidetty kovinkaan varteenotettavana. Nyt tilanne kentällä alkaa vastata silloisia arvioitani.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaisempaa kuin Venäjän käytössä olevien taistelupanssarivaunujen määrä, tai Venäjän kyky korjata tai palauttaa varastoistaan suuria määriä panssarivaunuja takaisin Ukrainan rintamalle, on näiden vaunujen suorituskyky.
Vanhojen T-62-vaunujen, sekä hieman uudempien T-72- ja T-80-vaunujen tuhoaminen uudenaikaisella länsimaisella panssarintorjuntakalustolla on osoittautunut erittäin helpoksi tehtäväksi. Ylhäältä alaspäin suuntautunut panssaritorjunta-aseen osuma on räjäyttänyt vaunujen ammusvaraston ja tuhonnut vaunut katastrofaaliselta tavalla. Myös uudempien T-90-vaunujen suojaus on osoittautunut heikoksi.
Venäläisten taistelupanssarivaunujen taistelukyky on myös huono, sillä ne eivät pysty ampumaan tarkasti tai eivät lainkaan liikkuessaan. Niissä on heikkotasoiset tähtäinlaitteet, huonot tai ei ollenkaan pimeänäkölaitteita, ja vaunujen kyky liikkua vaikeassa maastossa nopeasti on heikkoa, esimerkiksi Leopardeihin verrattuna.
Ukrainan ei tarvitse olla kovinkaan huolissaan Venäjän taistelupanssarivaunuista. Venäjä voi tuoda niitä lisää Ukrainan rintamalle, mutta ne tuhotaan helposti ja nopeasti länsimaisella aseistuksella.
Ilmoita asiaton viesti
Oletko aivan varma? Väitteesi edellyttää sitä, että Ukrainalla on lähes rajattomasti käytössä länsimaista panssarintorjunta-aseistusta. Mikäli sitä ei ole tietyllä lohkolla eikä vaunuja saada tuhottua tykistöllä tai raketeilla, on vanhakin vaunu pelottava vastustaja.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan sama asia vaikka Suomen rintamalla. Kun Venäjä keskittää kapealle alueelle suuren määrän vanhoja panssareitaan ja pistää ne etenemään, niin hyvin helposti loppuu panssarintorjunta-aseet kesken ja tulee läpimurto.
Sitten niitä läpi murtautuneita pitää jahdata selustasta – jossa ne ennättävät tehdä paljon pahaa.
Venäjän etuna on määrä, kun lännessä on nukuttu ”Ruususen unta”:
https://jput.fi/Illuusio.htm
Ilmoita asiaton viesti
”Väitteesi edellyttää sitä, että Ukrainalla on lähes rajattomasti käytössä länsimaista panssarintorjunta-aseistusta.”
”Rajattomasti” on melko paljon sanottu, kun edes Venäjällä ei ole mahdollisuutta tuoda rintamalle määrättömästi taistelupanssarivaunuja ja niiden miehistöjä. Tilanne on aseistuksen kustannustehokkuutta laskettaessa sellainen, että länsimaiset panssarintorjunta-aseet maksavat vain murto-osan siitä, mitä venäläisten taistelupanssarivaunujen, miehistö mukaan lukien, ylläpito, korvaaminen ja siirto takaisin rintamalle Venäjälle maksaa. Olkoonkin niin, että venäläiset vaunut ovat vanhoja, niitä on paljon varastossa ja venäläisiä nuoria miehiä voidaan tapattaa ilman suurempia vastalauseita.
Ilmoita asiaton viesti
Rajattomasti on paljon sanottu, olet oikeassa ja ymmärrän kyllä kustannustehokkuuden, mitä korostat. Mutta tarkoitus oli sanoa, että tietäen Venäjän resurssit, pitäisi torjunta-aseita olla vähän joka paikassa runsaasti. Jos puolen tusinaa vaunua ammutaan tohjoksi, tulee sieltä kenties toiset puoli tusinaa ja kolmas puolitusinaa sekä rynnäkkövaunua ja jalkaväkeä, jota ehkä on varaa käyttää vaikka miinanpolkijoina ensimmäisessä aallossa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä nyt vaan on minun mielipiteeni mutta alusta asti pidin itsestäänselvänä että Ukrainalle tulee käymään huonosti, vie se sitten aikaa minkä vie. Syykin on selvä; venäläisillä on ääretön määrä sotajoukkoja kun se kaikilla muilla on rajallinen. Yhtä itsestäänselvää että sotarautaa Venäjä pystyy tuottamaan äärettömästi eikä se lopu ikinä, oli tappioluvut sitten mitä oli.
Kun vastassa on vihollinen jonka kapasiteetti on loppumaton, pitää tehdä kaikkensa ettei sellaisen kanssa joudu nokkapokalle. Ukrainan harmiksi sillä ei ole omaa Paasikiveä
Ilmoita asiaton viesti
Syykin on selvä; venäläisillä on ääretön määrä sotajoukkoja kun se kaikilla muilla on rajallinen.
Kuulostaa melko hassunkuriselta, kun verrataan Venäjän ja NATOn yhteenlaskettuja vahvuuksia toisiinsa. Ymmärrätkö muuten, mitä tarkoitetaan ”äärettömällä”?
Ilmoita asiaton viesti
”Kuulostaa melko hassunkuriselta, kun verrataan Venäjän ja NATOn yhteenlaskettuja vahvuuksia toisiinsa.”
Numerot on numeroita, tunteet ihania ja siksi tosia, näin se vain menee. Aikoinaan monissa lehtijutuissa oli erilaisia infograafeja ja tilastoja havainnollistamassa asioita, ilmeisesti sellaisille ikäville jutuille ei ole enää tarvetta kun voimme laukata tunteiden nurmilla ja kauhun aalloilla.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos olet huomannut, niin NATO:n johtajat eivät pääse oikein mistään yksimielisyyteen ja järjestön sisällä on ”myyriä”, mutta Putinin ei tarvitse neuvotella sopivista sotatoimista. o täysin selvää, että NATO maat pelkäävät Venäjää.”
Eivät Nato-maat itsessään pelkää Venäjää, ydinaseista toki ollaan huolissaan samoin kuin sodasta Ukrainassa. Mielipiteet vaan vaihtelevat siitä onko Venäjän voittaminen vaarallisempaa tai pitkällä tähtäimellä hankalampaa kuin liennytys. Putinin sylikoirat Orban ja Fico ovat juurikin jälkimmäistä mieltä.
Toki Putinin ei tarvitse neuvotella mistään mutta hän joutuu ottamaan huomioon todellisuuden rajat.
Itse toki kannattaisin Ukrainan tukea voittoon asti.
Natossa on ollut syntyhetkistään asti paljon erimielisyyksiä, ei siinä ole mitään uutta.
Tappion maalailussa kannattaa kuitenkin muistaa, että jo annetulla aseavulla Venäjän asevarantoja on kulutettu todella paljon, maan varustautumista viety kymmeniä vuosia taaksepäin samalla kun Naton varautuminen ja varustautuminen on edennyt merkittävästi. Niin, ja päätyipä Suomikin Natoon.
Ilmoita asiaton viesti
Miten niin? Olkoot tyhmiä tai ei, niin ukkoa tuntuu Venäjällä riittävän, ja muitakin kuin vankeja. Syrjäseutujen miehiä motivoi palkka, joka on matalaan elintasoon tottuneille iso houkutin.
Tuskin venäläinen on sen tyhmempi sotilaana kuin ukrainalainenkaan, mutta on taatusti tottuneempi raakaan kuriin.
Ilmoita asiaton viesti
Tavallista moskovalaista ei rekrytoinnit vaivaa. Venäjä todellakin pakkorekryää porukkaa syrjäseuduilta. Sitä porukkaa riittää kyllä. Sota pitäisi saada enemmän Venäjän maaperälle…
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti Pesosen jutut ovat hyvin usein niin laajoja ,että kaipaisi vaikka loppuun jonkinlaista johtopäätösosiota tai alkuun tiivistelmää.
Muuten Avdijivka näytettäisiin translitteroivan suomeksi Avdijivka. Ehkä ukrainasta?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Avdijivka
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä Avdiivka olisi paras tapa translitteroida suomeksi. Suomen kielessä on tapana kirjoittaa samalla tavalla kuin lausutaan.
Siksi minä kirjoitan Ukrainan presidentin nimenkin Zelenski.
Ilmoita asiaton viesti
Ks. kommentti #4005362.
Ilmoita asiaton viesti
Avdijivkan nimi, ukrainaksi Авдіївка, äännetään [avdijivka], ja näin se myös transitteroidaan suomeksi. Ukrainan kirjain ”i” äännetään kuten suomen i-äänne. Kirjain ї äännetään [ji], kun edessä on toinen vokaali.
Zelenskyi, ukrainaksi Зеленьский, translitteroidaan suomeksi Zelenskyi. Nimessä on kirjain и, jonka ääntäminen kuulostaa hiukan suomen y:ltä, vaikka kyse ei ole samasta äänteestä. (Sama koskee myös Zelenskyin etunimeä Володимир – Volodymyr.) Kirjain й translitteroidaan vokaalin jälkeen i:nä. Venäjässä kirjain и äännetään i:nä.
Pääkaupungin Kiovan nimi on ukrainaksi Київ, joten siinä on sekä kirjain и että ї, ja se äännetään ukrainaksi suunnilleen [kyjiv].
Tämän kaiken voi itse todeta, kun kirjoittaa nimet Google Translateen ja kuuntelee ne sieltä.
Siis: Avdijivka ja Zelenskyi.
(Zelenskyi on venäjäksi Зеленский ja äännetään [zelenski]. Nimen ukrainankielisessä muodossa on lisäksi liudennusmerkki ь, jota ei ole venäläisessä muodossa ja joka translitteroidaan vain tietyissä tapauksissa.)
Ilmoita asiaton viesti
Blogin voi kirjoittaa ainakin kahdella eri tavalla, joko kirjoittaa kaiken tietämänsä, tai jakaa kirjoituksessaan vain aiheen käsittelyn kannalta olennaisen sisällön.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjällä on Siperiassa sellaiset jättimäiset pansarivaunuvarikot, että sieltä riittää kalustoa kunnostettuna vaikka kolmanteenkiin maailansotaan.
https://www.thedefensepost.com/2023/08/15/russia-mothballed-tanks-storage/
Ilmoita asiaton viesti
Iltalehden artikkelissa ”Tavallisilla ukrainalaisilla on tärkeä viesti ehkä juuri sinulle: ”Oikeastaan käymme jo maailmansotaa” Inessa Voronovalla oli painavaa sanottavaa.
”Ukraina on ollut sodassa jo lähes 10 vuotta. Valitettavasti näinä vuosina eräänlainen venäläisen terrorismin syöpä on saanut liberaalin lännen sallimana kasvaa valtaviin mittasuhteisiin. Siis lännen, joka ei ole kokenut sotaa yli 70 vuoteen. Ja jotkut maat harkitsevat edelleen hyökkääjän lepyttämistä aseita vähentämällä. Kuten näemme, perustuen myös Israelin viimeaikaisiin tapahtumiin, hirviö olisi pitänyt tappaa kehtoonsa…
…Olemme tietysti kiitollisia eurooppalaisille ja amerikkalaisille kaikesta avusta, jota on annettu niin aseiden kuin pakolaistuen muodossa. Ymmärrämme myös, että resurssit eivät ole loputtomia. Lisäksi uskon, että vihollinen pitäisi hoidella yhdellä voimakkaalla kertaiskulla, eikä vain ripotellen. Se ei yksinkertaisesti toimi. Venäjä hyötyy loputtomasta sodasta samalla, kun länsimaiset poliitikot elävät vaaleista toiseen. Näemme jo tuloksia joistakin niistä, kun vasemmisto ja populistit pääsevät valtaan, valmiina sietämään Putinia. He eivät luultavasti välitä Venäjän naapurustosta, jos Ukraina kaatuu. Esimerkiksi Baltian maat, Suomi, Iso-Britannia ja Puola ymmärtävät tämän hyvin ja on sääli, että kaikki eivät.
Näen pahuuden levittäytyvän ympäri maailmaa. Mitä seuraavaksi? Kiina ja Taiwan? Toivon, että Naton jäsenmaat ymmärtävät, että jos näitä ”mustia aukkoja” eli erilaisia konflikteja maailmanlaajuisesti tukkinut Yhdysvallat murtuu, niin silloin myös Eurooppa kaatuu. Nato, joka ei ole vielä koskaan kunnolla taistellut, saattaa osoittautua hyödyttömäksi.”
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoittaja on oikeassa siinä, että Ukrainaa tuetaan jälkijättöisesti ja aivan kuten vain otettu lääke tehoaa, vain annettu aseapu tehoaa. Mutta Venäjän ylivoiman maalailu on kuitenkin täysin perusteetonta. Miksi Länsi olisi määrällisesti ja rahallisesti ylivoimaisena alivoimainen?
Venäjä on onnettomast länttä sotatarviketuotannossa jäljessä. Vuonna 2022 Venäjän lentokoneteollisuus tuotti 27 taistelulentokonetta (Su-30, Su-34, Su-35, Su-57). Vuonna 2022 USA tuotti 141 F-35 -hävittäjää. Siis yksin USA tuotti yli viisinkertaisen määrän hävittäjä. Päälle vielä toki kuorrutteeksi Super Hornet ja F-15EX -tuotanto. Ranska tuottaa jatkossa 36 Rafalea vuodessa, Toisin sanoen yksin Ranska tuottaa enemmän hävittäjiä kuin Venäjä. Mitä todennäköisimmin kaikki tuotannossa olevat läntiset konetyypit ovat merkittävästi parempia kuin venäläiset.
Yhdysvalloilla on noin 2500 aktiivikäytössä olevan panssarivaunun lisäksi varastossa rapiat 3700 Abrams-panssarivaunuja eri muodoissaan. Kaikki versiot ovat parempia kuin T-80 -vaunut ja päivitettävissä parempaan kuntoon. Toisin sanoen yksin USA:lla on merkittävästi suuremmat panssarivaunuvarannot kuin Venäjällä.
Uusia panssariajoneuvotilauksia on yksin Euroopan mailla paljon enemmän kuin Venäjällä. Vaikkapa yksin Ranskan tilauskanta on 4100 panssariajoneuvoa vuoteen 2035. Lisäksi panssaroituja ajoneuvoja on jo nyt paljon enemmän rivissä kuin Venäjällä, mitä todennäköisimmin parempia kuin Venäjällä. Yksin vaikkapa Espanjalla on noin 2000 panssaroitua ajoneuvoa, piskuisella Suomellakin lukumäärä on jossain 1300 ajoneuvon tienoilla.
Toisin sanoen kulutussodassa Venäjä on alakynnessä olettaen että länsi jatkaa apuaan. Toki joitain harvoja sotia lukuun ottamatta sodat eivät lopu vastustajan viimeisen sotavarusteen tuhoamiseen. Saksan laivastolla oli 156 sukellusvenettä sen antautuessa 1945, lähes kolme kertaa enemmän kuin sodan alkaessa 1939 (57)…
Ilmoita asiaton viesti
NATOn kyvykkyys konventionaalisin asein käytävään sotaan on merkittävästi Venäjää parempi. Pidäkkeinä ovat poliittisen tahdon puuttuminen, ja viimeisenä lukkona Venäjän ydinaseiden muodostama pelote. Demokratioiden ikuisena ongelmana on se, että päättäjien on kyettävä perustelemaan kansalaisilleen laajamittaisen sodan aiheuttaman massatuhon ja taloudellisen taantuman välttämättömyys, eikä se useinkaan sovi yhteen poliitikkojen henkilökohtaisten tavoitteiden kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
”Venäjällä näyttää olevan suuri valmius kärsiä suuria tappioita, vaikka jokin suunniteltu sotilasoperaatio näyttäisi johtavan jo alussa epäonnistumiseen. Avdiivka on hyvä esimerkki. Toiminta on täysin samanlaista kuin toisen maailmansodan aikana. Tappioilla ei ole merkitystä, kunhan päämäärä saavutettaisiin. Kuolleiden lukumääriä ja kaluston menetyksiä ei lasketa”.
Wagner myönsi 20 000 miestappiot Bakhmutissa. Avdiivkassa meni kymmenessä päivässä ehkä 2000 venäläistä. Venäjä sai lopulta haltuunsa alueen korkeimmat paikat, joista ne lyötiin ainakin kerran takaisin.
Putin oli ilmeisesti kiusaantunut kuvista, joissa venäläiset tankit ajoivat miinakenttiin ja muutenkin ukrainalaiset napsivat dokumentoidusti panssaroituja ajoneuvoja. Näytti hieman samalta kuin Ukrainan hyökätessä kesällä, josta Putin kuittaili.
Venäjä on kyllä edennyt monilla suunnilla pienten palojen kanssa.
Mikäli Ukraina menettää kemiallisen tehtaan Avdiivkan suunnalla, on tilanne tukala. Huono sää on pudottanut sotimisen intensiteettiä viime päivinä.
Onko Venäjä sittenkin sotimassa rajuimmin Kupiansk-Liman suunnalla? Näyttäisi Venäjän ilmoittamat ukrainalaisille aiheutetut tappiot olevan suuria sillä suunnalla. Isoimmat maa-alueet ovat vaihtaneet omistajaa sillä suunnalla. Siellä ei ole Avdiivkan tapaisia linnoitettuja asemia.
Ilmoita asiaton viesti