Nokian toinen romahdus – hallituksen puheenjohtajat Ollila ja Siilasmaa
Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa julkaisi vuosi sitten 12.10.2018 Nokiaa koskevan kirjan nimeltä Paranoidi optimisti, Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi).
Risto Siilasmaa on toiminut Nokian hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012. Yhtiön hallitukseen hänet valittiin vuonna 2008, jolloin hän toimi myös F-Securen hallituksen puheenjohtajana. Risto Siilasmaan juuret ovat perustamassaan tietoturvayritys F-Securessa, jossa hän toimi myös yhtiön toimitusjohtaja vuoteen 2006 saakka.
Nokia on romahtanut matkapuhelimiin liittyen tällä vuosituhannella kahdesti. Kyse molemmissa romahduksissa on matkapuhelimista ja matkapuhelinverkoista silloin, kun tuotteeseen pitäisi liittää markkinapaineessa yhä enemmän älyä ja älytoimintoja. Nokia ei enää ole ollut tuossa vaiheessa edelläkävijä vaan muiden jäljittelijä.
Ensimmäisen kerran Nokia romahti vuonna 2000. Vuoden 2008 pörssiarvon alennusta siivitti finanssikriisi, joka ei kuitenkaan tehnyt erityistä lovea vaikkapa matkapuhelinvalmistaja Applen kurssikehitykseen.
Nokia-puhelimet Nokian valmistamina olivat ohi jo vuonna 2012. Nokia oli kyennyt itse tuhoamaan oman luomuksensa täysin omin avuin reilussa vuosikymmenessä.
Tuossa on saavutusta kerrassaan suomalaiseen teollisuushistoriaan. Nopea nousu ja nopea tuho.
Toisen kerran Nokia romahti nyt. Nokialle tulee matkapuhelinverkoista vielä toinenkin osaromahdus muutaman vuoden kuluttua 5G-verkkojen laajan käyttöönoton jälkeen muiden valmistajien tehdessä kunnon tulosta. Näin tulee varmuudella tapahtumaan, jos vanhan ongelmaratkaisukaavan mukaan Nokia jälleen etenee.
Nokia menetti tämän toisen romahduksen ensivaiheessa osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeen torstaina 24.10.2019 yhdessä päivässä arvostaan noin neljänneksen. Kurssilasku jatkuu edelleen.
No, Nokialle tällaiset arvomenetykset päivässä yhtiön sisältä luotuna eivät ole uusia. On tapahtunut ennenkin. Nuo romahdukset Nokia on onnistunut kutomaan ihan itse ilman muiden apua.
Nokian ongelma on, ettei se kykene teknologiakehityksen seuraavaan vaiheeseen. Matkapuhelinkeksijä ei kyennyt enää pääsemään älypuhelimiin. Matkapuhelinverkoissa Nokia ei kykene pääsemään 5G-älyverkkoihin. Äly on siis Nokialle se ylittämätön haaste. Rautaa osataan kyllä takoa.
Molemmissa Nokia-romahduksissa mukana on ollut Risto Siilasmaa. Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on kuitenkin se vastuuhenkilö, miksi Nokia ei kyennyt pääsemään älypuhelimiin.
Siilasmaa on nyt mielenkiintoisempi tapaus. Mielenkiintoinen ei ole Nokian nykyinen Intiasta kotoisin oleva toimitusjohtaja Rajeev Suri. Hän on vain Nokian tekninen toteuttaja – naruista vedettävä sätkyukko siis, ei strategian luoja eikä toteuttaja.
****
Edellä mainittua Siilasmaan tulevaa kirjaa Helsingin Sanomat käsitteli laajasti sunnuntain lehdessään viime vuoden syyskuussa (HS 23.9.2018).
Siilasmaa painotti Helsingin Sanomien jutussa, että hän haluaa kuvata kirjassaan joitakin Nokian tapahtumia sen takia, jotta muut voisivat ottaa opiksi Nokian kriisistä ja uudistumisesta. Siilasmaan mukaan Nokiaa johdettiin pelolla.
Siilasmaa halusi siis opettaa muita, ei niinkään Nokiaa.
Siilasmaa oli vielä vuonna 2018 varma, että Nokian uudistuminen ja uusi strategiavalinta ovat menestystarinoita.
”Toivottavasti työntekijämme lukevat kirjan, jotta emme tekisi samoja virheitä uudestaan. Kirjan opetus on positiivinen.”, Siilasmaa toteaa. Siilasmaa syyttää kirjassaan Nokian ongelmista rajusti edeltäjäänsä Jorma Ollilaa, vaikka hän kiisti julkisuudessa myöhemmin tämän.
Tulosten perusteella ilmeisesti Siilasmaan kirja ei ole ollut Nokian henkilöstöllä ainakaan lukulistojen kärjessä. Toivottavasti Siilasmaa edes itse on muistanut ottaa opiksi kirjaansa kirjoittamastaan.
”Tämä ei ole kirja Jorma Ollilasta. Yrityksissä vain on ihmisiä, jotka käyttäytyvät tavalla, jota ei voi millään hyväksyä. Heitä on autettava, ja se onnistuu vain puhumalla näistä asioista.”, Siilasmaa jatkaa, ja jatkaa vielä seuraavasti:
”Olisin halunnut selvittää, mitkä olivat keskeiset ongelmat ja miten niitä yritettiin korjata, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta. Se oli kiellettyä. Hallituksen jäsen ei saanut keskustella operatiivisten johtajien kanssa, koska se ei ollut tapana Nokiassa.”
Siilasmaa siis viestittää, että pohjalle mentiin, kun matkapuhelimissa ei tehty korjausliikkeitä ajoissa vaan viivyteltiin.
Toivottavasti nyt matkapuhelinverkoissa Siilasmaan johdolla reagoidaan ajoissa.
Reagointia odotellessa vuosi on pitkä aika sijoittajalle.
****
Siilasmaa on nyt nykyisen Nokian vanha Ollila vaikutusvallalla mitattuna. Nyt mitataan, toimiiko Siilasmaa niin kuin vuosi sitten kirjassaan opetti vai mikä hän on oikein miehiään.
Palataan vielä Siilasmaan vanhoihin puheisiin.
”Jos yhtiö on alallaan maailman suurin, sillä on eniten rahaa, suurimmat tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, mutta siitä huolimatta se häviää kilpailun, ei voi olla kysymys mistään muusta kuin johtamisongelmasta”, Siilasmaa on todennut Koivusaaressa elokuussa 2018 (HS 23.9.2018).
Matkapuhelinverkoissa Nokia kuuluu vielä tällä hetkellä kolmeen suureen yhdessä Huawein ja Ericssonin kanssa. Rahaa varmasti siis löytyy tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin. Jos ei menestytä nytkään, kyse on johtamisongelmista, kuten Siilasmaa totesi viime vuoden elokuussa.
Vuonna 2013 Nokia teki Siilasmaan johdolla päätöksen luopua älypuhelimista ja keskittyä tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin. Nokia suuntasi siis matkapuhelimista matkapuhelinverkkoihin. Alcatel-Lucentin lisäksi Nokia osti Siemens Networks -verkkoliiketoiminnan. Tätä uutta strategiaa ei ole paljon julistettu julkisuudessa, mutta se on Siilasmaan Nokia-strategia vielä enemmän kuin mitä matkapuhelimet olivat Ollilan Nokia-strategia.
Siilasmaa ei ole kyennyt viemään Nokiassa kirjassaan kertomaa viestiä edes Alcatel-Lucent-integraation saamiseksi päätökseen ja yritykselle tuottavaksi. Alcatel-Lucent-integraatioasia on takkuillut Siilasmaan komennossa vuosia. Nokia ei ole itse tehnyt mitään Alcatel-Lucent-integraatioon liittyvien ongelmakohtien tuomiseksi edes esille, puhumattakaan, että niitä yritettäisiin Nokian sisällä ratkaista kunnolla.
Siilasmaa tilitti siis Helsingin Sanomien haastattelussa: Olisin halunnut selvittää [Nokiassa], mitkä olivat keskeiset ongelmat ja miten niitä yritettiin korjata, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta.”
Ainakaan Alcatel-Lucentin kohdalla Siilasmaa ei ole tuota omaa neuvoa tulosten perusteella noudattanut. Nokia on tekemässä verkkorakentajana aivan samoja virheitä kuin mitä se teki puhelinrakentajana.
****
”Tässä kontekstissa [Huawein, Ericssonin ja Nokiana välisessä 5G-verkkokilpailussa] tuo raportti [=osavuosikatsaus] kertoo huolestuttavaa kieltä Nokian kilpailukyvystä 5G-aikakaudella.” totesi analyytikko Mikael Rautanen Inderes-analyysiyhtiöstä (Yle 24.10.2019).
Ylen juttu ”Analyysi: Nokia ansaitsi selkäsaunan” -otsikolla muutaman päivän takaa kertoo paljon siitä, ettei Nokiasta taida olla uudistujaksi verkkojen rakentajana kuten ei aikanaan matkapuhelinrakentajanakaan (Yle 25.10.2019):
”Nokian verkkoyksikön kannattavuus näyttää pudonneen viime vuodet kuin lehmän häntä. Tulosta Nokia on tehnyt tammi–syyskuussa lähinnä teknologiaa lisensoimalla ja jonkin verran myös ohjelmistoilla. Verkkolaitteiden myynnistä on jäänyt yhtiölle entistä vähemmän käteen.
Kuluvan vuoden aikana Nokian verkkoyksikkö on tehnyt myyntiin suhteutettuna liiketulosta –0,1 prosenttia. Viime vuonna liiketulosta syntyi samaan aikaan kaksi prosenttia, sitä edellisenä yli seitsemän prosenttia.”
Kyse on siis Nokian vuonna 2013 valitseman strategian onnistumisesta. Keskittyminen matkapuhelinverkkoihin oli aivan oikea linjaus, mutta strategian vieminen toimintaan on takkuillut pahoin. Ensisijainen vastuu kuuluu yhtiön hallitukselle.
Nokian valitsemaa strategiaa on kehuttu myös julkisuudessa ja jopa yliopistotutkimuksissa (Talouselämä 24.5.2018):
”Tietoliikenneverkkoja ei ollut koskaan ajateltu Nokian ydinliiketoimintana, mutta kun johtajat joutuivat kohtaamaan datan puhelinten huonosta menestyksestä ja markkinoiden kehnoista näkymistä, pitkään mahdottomalta näyttänyt täyskäännös muuttui varteenotettavaksi strategiaksi.”
Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuoren ja Singaporen Insead-yliopiston professori Quy N. Huyn tutkimusartikkeli valittiin jopa Academy of Managementin (AoM) vuosittaisen konferenssin parhaimmistoon (viite: Distributed Attention and Shared Emotions in the Innovation Process: How Nokia Lost the Smartphone Battle, Johnson Cornell University 2015)
No, riippumatta, miten strategiaan päädyttiin, se ei toistaiseksi ole tuonut erityistä hyvää Nokialle. Yhtä tärkeää ja melkeinpä tärkeämpää kuin strategian valinta, on strategian oikea toteuttaminen.
Strategian onnistumisesta parhaiten kertoo pörssikurssi. Viiden vuoden tarkastelu antaa jo hyvän suunnan. Kun uusi strategia hyväksyttiin Nokiassa vuonna 2013, on Nokia-osakkeen pörssikurssiarvo muuttunut vuodesta 2013 seuraavasti: 11.1.2013 7,95 dollaria, 10.1.2019 4,40 dollaria 24.8.2019 4,05 dollaria. Tuorein noteeraus on vain 3,61 dollaria (MarketWatch).
Nokia on uudella strategialla onnistunut puolittamaan arvonsa viidessä vuodessa. Siinäpä Vuorelle ja Huylle lisä- ja jatkotutkittavaa.
No, se siitä, miten sinänsä lähtökohdiltaan hyvä strategia on kyetty viemään käytäntöön tuloksiksi.
****
Vähäisenä alkukysymyksenä voidaankin esittää, milloin Siilasmaa kykenee opeillaan integroimaan kalliilla ostetun Alcatel-Lucentin Nokiaan kunnon tulosta tuottavaksi.
Siilasmaa ei ole saanut mitään ratkaisevaa aikaan useaan vuoteen tulevien matkapuhelinverkkojen ollessa 5G. Tällä hetkellä Nokia ei pärjää Ericssonille eikä Huaweille 5G:ssä.
Siilasmaan johtamisopeilla ei ole ainakaan Nokia-näyttöjen perusteella kantokykyä.
”HS-analyysi: Nokia voi pian joutua vaihtamaan johtajiaan” (HS 25.10.2019):
”Ongelmien kärjistyminen herättää väistämättä kysymyksen toimitusjohtaja Rajeev Surin asemasta ja hallituksen vastuusta.”
Surinia on tästä turha syyttää. Hallituksen ja etenkin Siilasmaan on kyllä syytä katsoa nyt rankasti peiliin, miettiä syntyjä syviä ja vanhoja oppeja.
Suomessa näitä epäonnistuneita yritysjohtajia riittää, joista osa sitten vielä kaiken lisäksi siirretään tekemään valtiolle kaiken maailman selvityksiä. On ”Kännykkä”-Ollilaa, ”Verkko”-Siilasmaata, ”UMTS”-Relanderia.
”Jorma Ollila tiemaksutyöryhmän puheenjohtajaksi” (Yle 3.2.2012).
Miksi helvetissä valtio noita yritysmaailmassa osin epäonnistuneita pyytää vielä selvitysmiehikseen? Mikä tuossa on oikein idea? Selvitystyön poliittinen ohjaus ennalta määrättyyn ja haluttuun lopputulokseen yritysjohtajan avulla?
Siilasmaa on puolestaan ollut asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän puheenjohtaja (Puolustusministeriö 28.9.2010).
Kyllähän näitä suomalaisia ”hyvin onnistuneita” johtajia voisi luetella samaan tyyliin myös Stora Ensosta, Fortumista, Talvivaarasta ja Outokummusta.
No, sukunimikaima sentään UPM:ssä pärjää vielä kohtuuhyvin, vaikka hänen kilpasarjansa on maailmanlaajuinen.
Niin, nyt on nähty numerot, seuraavana pitää nähdä toimet.
5G verkossa on tulevaisuus tai loppu…
Ilmoita asiaton viesti
Tekstistä päätellen blogaajalla on rahaa kiinni Nokian osakkeissa – kelläpä ei tätä ”hyvää kansanosaketta” olisi – enemmän tai vähemmän.
Ihmettelen hiljaisuutta, joka Nokian ympärillä on, vaikka rojahdus oli dramaattinen. Miksi toimittajat eivät kysele, vai onko Nokia ”sulkenut verhot”.
Miksi Siilasmaa ei tule esille ja kerro tulevasta strategiastaan samalla innolla kuin kirjassaan ”Pranoidi optimisti” – vai onko Nokia / Siilasmaan strategia vaihtumassa tragediaksi – taas.
Siilasmaa on varmaan aito optimisti, mutta onko hän realisti. Kun mies lyö olan takaa edellistä johtajaa (joka nosti Nokian svääreihin) niinkin kovin sanoin kuin teki, uskon, että kirjan sihteerilleen sanelleella henkilöllä oli tuolloin usko omiin kykyihinsä ja johtamansa yhtiön kykyihin sekä strategiaan. Nyt näyttää, että sanoille ei ollut katetta – ainakaan silloisella aikataululla.
Olisiko kannattanut miettiä kirjan julkaisuajankohtaa. Nyt Jorma Ollila nauraa olemattomaan partaansa
J.O. oli todennut Siilasmaalle (ja nuo sanat sattuivan ilmeisen syvälle) jotenkin näin: Kuule Risto, sinä et oikein ymmärrä, kun olet ollut pienen nyrkkipajan palveuksessa. Ei kai vaan Ollila ollut oikeassa?
Ilmoita asiaton viesti
Minulla ei ole Nokian osakkeita eikä ole koskaan ollutkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä Ollila oli oikeassa siinä, ettei F-Securea voinut verrata kompleksiseen ja jättimäiseen Nokiaan.
Hän oli myös siinä oikeassa, ettei tietoturvaohjelmistojen kokonaisuus ja integraatiovaatimukset olleet edes samalla hehtaarilla mobiiliverkon lukuisten järjestelmien kanssa.
Yksittäisen kännykän ohjelmistotaso oli lähempänä tietoturvaohjelmistpn vaativuustasoa.
Siilasmaa kuitenkin ymmärsi modernia ohjelmistotuotantoa ja -tekniikkaa Ollilaa enemmän. En ainakaan tiedä mistä Ollila olisi tätä tietämystä ehtinyt hankkia. Hän oli yritysjohtaja ja Siilasmaan kokemus kuitenkin lähempänä softatuotantoa.o
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä Siilasmaasta enkä tulevaisuudesta, mutta Ollila oli pääjohtajana täysi diktaattori ja jopa sai päättää seuraajansakin. Vailitsi kaverinsa Kallasvuon, mikä oli viimeinen niitti firmalle.
Kallasvuon virkaanastumispuhetta kuunnellessa sanoin heti, että tuosta ei hyvä seuraa – eikä seurannut.
Ollila pitäisi pitää tiukasti erossa Nokiasta, mutta ei taideta ymmärtää.
Ilmoita asiaton viesti
Kallasvuo oli samanlainen toimitusjohtaja kuin nykyinen: toteuttaa vain käskyjä. Perusinsinööri. Kenellä on yrityksessä hallussa rahahanat, se määrää panostukset. Nokian tuotekehityspanostukset 5G:hen eivät ole olleet hallituksen määräämänä kummoiset verrattuna kilpailijoihin. Nokian kaupat eivät ole olleet kovinkaan onnistuneita. Karttapalvelukin meni aika halvalla.
Ilmoita asiaton viesti
Kallasvuo on juristi.
Ilmoita asiaton viesti
Kallasvuo on juristi. Suri on teknikko ja myyntimies. Ovat ihan erilaisia tyyppejä. Suri tietää mitä on agility bisneksessä, Kallasvuo ei mielestäni näyttänyt tietävän.
Ilmoita asiaton viesti
Juristista saa harvoin hyvää yritysjohtajaa. Syy on yksinkertainen. Juristiksi hakeutuu henkilöitä, joiden vahvimmat ominaisuudet ovat sääntöjen oppimisessa ja kaavamaisessa soveltamisessa. Ja heikoimpia ominaisuuksia ymmärtää elämää ja ihmisiä kuten ne ovat ja toimivat usein ilman sääntöjä.
On vaikeaa saada tällaisesta persoonasta alaisiaan ja asiakkaitaan ymmärtävää innostavaa johtajaa innovoivaan bisnekseen, jossa ei voi juuttua kaavamaiseen ajatteluun ja sääntöihin pärjätäkseen.
Ilmoita asiaton viesti
Lisään ajatuksen, joka unohtui kommentistani: En ole J. Ollilan johtamistyylin ihailija. Mutta ”bussiness is bussiness” ja ”money talks”. Ainakin omistajien kannalta osakkeen arvon nousu tai sen säilyminen on tärkeää. Johtamisen keinot ja -tyyli ovat sitten toinen, joskaan ei merkitykksetön tekijä.
Osakkeen omistajilla ei ole minkäänlaista syytä olla tyytyväinen Nokian nykyjohtoon – tällä hetkellä. Eikä -mielestäni- toisella johtajalla ole / olisi syytä arvostella toista yritysmaailmassa menestynyttä johtajaa, ellei omat näytöt ole vakuuttavia.
Nyt vaan kävi niin, että Siilasmaan kirja ”Paranoidi optimisti” ja sen julkaisuajankohta viesti aivan muunlaisista odotuksista kuin mitä ko. johtajan teot osoittavat tällä hetkellä.
Tuo on harmillista kirjan laatineen kannalta – tämän päivän tietojen valossa.
Toivotaan menestystä.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä pitkä tarina ei etene, koska kirjoittaja ei tunne Nokian kumpaakaan liiketoimintaa. Pelkkä lähteiden lainailu ei auta yhtään.
Nokiaa ei pysty analyytikko ymmärtämään, jollei ole yrityksessä toiminut vuosia ja tehnyt työtään Nokialla eri yksiköissä sekä eri puolilla maailmaa. Myös asiakaskunnan ja kilpailijoiden tuntemus on välttämätöntä. Tekniikka sekä tuotteet on ymmärrettävä kapulasta mobiiliverkkoon sekä liittyviin tietojärjestelmiin.
Toimintaympäristö on äärimmäisen kompleksinen ja pitkään käytetty globaali matriisiorganisaatio varsinainen hermoverkko, jonka johtaminen ei onnistu ulkopuolelta tulevalta vuosiin.
Toimin itse yrityksessä useissa tehtävissä tuotekehityksessä, business developmentissa sekä myynnissä, tuotehallinnassa, systeemi-integraatiossa ja partner managementissa.
Voin vakuuttaa, että toimintaa ei voi tajuta ja analysoida ulkopuolinen oikein. Oleellista on myös tajuta, ettei yrityksen menestys tai romahdus ole ollut Ollilan tai Siilasmaan käsissä siinä määrin kuin blogisti ja yleisö luulee. Taitaa tämä ongelma olla myös analyytikoilla ja lehdistöllä.
Nokialla on ollut erittäin osaava välijohto, joka on tehnyt merkittäviä päätöksiä yrityksessä päivittäin kaikissa toiminnoissa. Vaikutusvallasta ja kehitysrahoista on tapeltu kautta vuosien. Erilaisia omia projekteja on pyöritelty ja päällekkäisiä kehitysprojekteja tehty runsaasti. Voidaan kysyä perustellusti onko ylin johto edes saanut aina oikeaa tietoa toiminnasta, filtteroijia on ollut runsaasti.
Olin Suri kanssa samaan aikaan Aasiassa töissä ja hän oli hyvin käytännöllinen osaava kauppamies jo silloin. Hänen taustansa on maanläheinen. Samoin oli Baldaufin. Siilasmaan kanssa olimme 90-luvun alussa ständillä seisomassa CeBitissä ja tiedän hänen nähneen liiketoiminnan myös perustuksista lähtien.
Ei Nokian johdon kokemuksessa mitään vikaa ole ollut. Kyse yrityksen epäonnessa on ihan muualla. Kun suomalainen yritysjohto muuttui monimiljonääreiksi, sen mielenkiinto muuttui suhteessa arkiseen liiketoimintaan. Ei ollut henkilökohtaista halua paneutua muuttuvaan monimutkaiseen tekniikkaan ja ohjelmistoihin. Toisaalta langat haluttiin pitää tiukasti käsissä. Olisi ollut aika luottaa uusiin tekijöihin.
Nokialla tiedettiin jo 2000-luvun alussa hyvin tarkkaan minkälainen tuli olla seuraavien polvien kännyköiden. Teimme Kaakkois-Aasiassa asiakkaiden kanssa systeemikartoituksia uusista palveluista internetiin perustuen ja niihin määriteltiin sopivat päätelaitteet. Laitteet olivat juuri sellaisiksi määritelty kuin, joita käytämme nyt. Mitään epäselvyyttä ei älypuhelimien ominaisuuksista ollut. Suuri kosketusnäyttö, tehokas prosessori, laajat muistit ja nopea mobiili internetyhteys olivat lukuisten muiden vaatimusten osalta ymmärretty paljon ennen ensimmäisten iPhonien tuloa. Käyttöjärjestelmän, kehitysympäristön sekä selainkäytön merkitys oli ymmärretty.
Nämä näkemykset jäivät hieman liioitellen ring tonien ja wapin jalkoihin elettäessä kvartaalihengessä. Operaattorit eivät uskoneet asiakkaiden haluavan käyttää nettisovelluksia siinä laajuudessa kuin näimme eikä siten uskottu kalliiden älykännyköiden massamyyntiin kuin yrityksille. Nopea mobiilidatakin oli vasta kehitysvaiheessa. Kun operaattorit eivät halunneet tätä, ei Nokian johtokaan kiirehtinyt murroksen läpiviennissä. Kenttäväkikin oli kahta mieltä ja monet konservatiiveja pienten askelten kannattajia.
Mitä tulee verkkoliiketoimintaan niin sitä on turha suuremmin selittää kuulijoille, jotka eivät tunne mobiiliverkon moninaisia toimintoja ja tuote-elementtejä sekä integraatiota. On ihan turha puhua vain 5Gstä sellaisenaan. Verkkokauppoja tehdään niin eri tavoin olemassaolevaa ympäristöä laajentaen.
Näin itse hyvin läheltä Nokian ja Siemensin verkkotoimintojen yhdistämisen ja voin kertoa, että sen läpivienti oli yhtä tuskaa myös Saksan päästä katsoen, jossa olin vuosia. Sisäinen kilpailu tuotteiden eloonjäännistä on aina ensimmäinen kitkakohta yhdistyessä. Seuraava on kauppojen menetys epäselvän tilanteen takia. Ja lopulta alkaa yrityskulttuureiden kitka vaikuttaa. Suomalainen on kovin erilainen kuin saksalainen tai ranskalainen. Kun yhdistymiset ovat hoituneet, alkaa liikaväen poispotkinta, jolla on erittäin negatiivinen vaikutus liiketoimintaan ja työympäristöön sekä jopa asiakassuhteisiin.
Nokian kaltaisen laivan menestys tai tuho ovat paljon monimutkaisempia asioita kuin parin johtajan tekemiset tai tekemättä jättämiset. Laiva vie myös johtajia eikä vain toisinpäin. Tässä tuo viestini ydin.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, heh. Taisin sattua arkaan paikkaan.
”Nokiaa ei pysty analyytikko ymmärtämään, jollei ole yrityksessä toiminut vuosia ja tehnyt työtään Nokialla eri yksiköissä sekä eri puolilla maailmaa.”
Analyytikon ei todellakaan tarvitse tietää tuollaista ollenkaan. Analyytikolle riittää, että se tietää, tekeekö joku muu taho saman asian paremmin kuin Nokia.
Yrityksen pörssikurssikehitys ja tulokset ovat ratkaisevia. Se, mitä sen alla tapahtuu, on toissijaista yrityksen tavoitteiden kannalta, kun kyse on länsimaisesta osakeyhtiöstä, jota ei omista valtio.
On aivan turha taivastella insinöörijuttuja, jos tulosta ei yrityksessä synny.
Ilmoita asiaton viesti
Jauhat turhanpäiväisiä jaarituksia blogissasi. Ne eivät selitä, ennusta tai hyödytä ketään. Olisit voinut kirjoittaa lyhyesti, että olet tottunut saamaan osinkotuottoja tekemättä mitään ja nyt ei olekaan fyffeä tulossa ja et sinä eivätkä analyytikot tiedä miksi.
Ymmärrys ei riitä. Ostatte ja myytte osakkeitanne. Sillä ei ole mitään kansantaloudellista merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tekijä Stephen Elop on Nokian historiassa.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ymmärrän Hämäläisen arroganssin!
Ilmoita asiaton viesti
Jos tuntee jonkin aiheen ja siitä kirjoitetaan puuta heinää niin täytyy siihen puuttua. Vai mitä itse tekisit Max. Puolustat usein kovasti oikeudellisissa asioissa järjestelmää ja sen palvelijoita, koska olet itse nähnyt oikeusistuinten toiminnan ja lakien soveltamisen tuomarina. Aika arogantti olet silloin.
Ilmoita asiaton viesti
Nokialaiset eivät Kiinassa olleet erityisen suosittuja kuin puhelimina kiinalaisten (alihankkijoiden) mielestä.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät olleet, koska Kiinan armeijan yritykset ja myöhemmin Huawei haluttiin menestymään.
Toimitimme Kiinaan mm vaativia ohjelmistoja, niitä ns. koekäytettiin ja käyttö jossain vaiheessa loppui yllättäen. Hieman myöhemmin havaitsimme kiinalaisilla olevan tismalleen samanlaista koodia tuotannossa. Se oli kopioitu ohjelmistovirheitä myöten.
Tällaista tapahtuu ja siihen oli varauduttu eli ei odotettu liikoja.
Ilmoita asiaton viesti
Hehheh, syynä oli nokialaisten täysin ylimielinen asenne kiinalaisia alihankkijoita kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
No se mitä itse koin oli aivan muuta. Oli vaikeaa luottaa ydinosaamista, koska se kopioitiin välittömästi ja härskisti. Näin myöhemmin ajatellen ei lopputulos olisi muuttunut toimittiin miten tahansa. Se oli kiinalaisten strategia eikä Nokian päätös.. Suomalaiset eivät pärjää maailmalla, koska me olemme aina kovissa kisoissa ainoat, joilla on kirkea bisnesetiikka. Edes ruotsalaiset eivät ole yhtä tyhmiä.
Kun Nokian ja Siemensin bisnekset yhdistettiin verkkopuolella, menetettiin rutkasti asiakkaita, kun Nokia vaati lopettamaan päättäjien lahjonnan. Moni saksalainen menestynyt Siemensin kauppamies vaihtoi hommia tämän takia. Valitettavaa lyhytnäköisyyttä tämä Nokialta. Muutos olisi pitänyt tehdä vähitellen tai ei ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Raudantoimittajilleko Nokia sitä ydinosaamista luovutti? Aika älytöntä touhua sellainen.
Ilmoita asiaton viesti
Rauta ei toimi ilman softas. Kyllä molempia jouduttiin toimittamaan trialeihin dun muihin koepinnistuksiin. Kaikki mahdollinen oli kopiouhan alla.
Suomella ei ole mitään uhkaotetta Kiinassa tekijänoikeusrikkomuksia vastaan kuten on mm USAlla tai Saksalla, joilla on painostuskeinoja laajasti, joilla pitää puolensa. Kiinassa kunnioitetaan vain voimaa lopultakin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta viimeisestä olen täysin samaa mieltä. EU:lla on turha uhata…sille naurettiin viimeksi tänään ja nauretaan päivittäin tulevaisuudessakin.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt ymmärrän miksi Nokia romahti, Hämäläinen on ollut siellä säätämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Snellman olisi yrittäjäsuvun johtajana ollut kiva nähdä tienaamassa vaurautta Suomeen. Harmi, että kaltaistasi osaajaa ei nähty missään maailmalla.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, olen ollut neuvottelemassa toimituksista Nokialle sitä huomattavasti isomman firman juristina. Sen huomasi, ettei Nokian johdolta itseluottamusta puuttunut.
Ilmoita asiaton viesti
Hhmm. En ole nähnyt elämäni aikana kaupallista sopimusta, jonka ovat juristit neuvotelleet. Mutta mukana heitä raahataan sopimustekstejä tarkastamassa.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo on täysin totta. Isoissa sopimuksissa juristit eivät ota kantaa asiasisältöön, ainoastaan tekstisisältöön ja lisäksi laativat muodolliset asiat kuten mitä lakia sovelletaan jne. Pätevä lakimies pysäyttää asian omalta osaltaan heti, kun mennään asiasisällön puolelle, koska substanssiosaaminen on jossain ihan muualla.
Ilmoita asiaton viesti
Itseluottamusta oli hyvinä aikoina ja se oli ansaittua. Lopulta itseluottamus oli ylimielisyyttä kumppaneita kohtaan. Pienet kumppanit saivat odotella rahojaan kuukausitolkullakin. Ylimielisyys katosi ajan mittaan menestyksen romahtaessa.
Ilmoita asiaton viesti
Ericsson oli myös samanlaisissa vaikeuksissa ja joutui vaihtamaan toimitusjohtajan.
Ei se 5G muillekaan helppoa ole.
Ilmoita asiaton viesti
Ericsson tarttui ongelmaan nopeammin mutta Nokia viivytteli Rajeev Surin suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Minä tulkitsen, että Ericssonin toimitusjohtajan vaihdos 2017 muutti suunnan. Pörssikurssi on tuon jälkeen lähtenyt nousuun. Tämän syksyn toimitusjohtajan vaihtoon ei liity dramatiikkaa. On saatettu tietoon hyvissä ajoin.
Katsotaan, milloin Nokia reagoi ja miten. Ericsson jo vuonna 2017, mutta kyllä Nokiallakin takkusi jo tuolloin.
Olisi hyvä, että Ericsson ja Nokia pärjäisivät 5G:ssä Huaweille.
Ilmoita asiaton viesti
Jorma Ollila on tänä päivänä Alma Media Oyj:n hallituksen puheenjohtaja
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoituksen valintaa ”toimituksen valinnaksi” lienee turha odottaa… 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Se ei nyt muutenkaan korokkeelle nostoa ansaitse. Ihan turha pläjäys. Se on vain ahneen huuto tuottojen perään, joita ei ole itse millään tavoin luomassa. Kuten tuossa jo totesin, olisi aika ryhtyä miettimään mitä keinottelijat tuottavat tähän yhteiskuntaan.
Eivät mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, ”hyvinhän” Nokialle kävi matkapuhelintenkin kanssa, kun ei aikanaan reagoinut vaan jäi odottamaan taivaalta putoavaa ihmettä. Apple keräsi nopeasti potin.
Kuten formuloissakin, olet yhtä hyvä kuin edellinen päiväsi. Vuosien taakse ei voi menestystä katsoa, koska se ei kanna.
Sama kuin Nokiaan pätee suomalaispoliitikkoihin: asioihin ei reagoida riittävän ajoissa ja mitään ei saada aikaan. Pitäisikö viitata vaikkapa soteen, joka on ollut levään jo toistakymmentä vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Olet oikeassa, ettei reagoitu ajoissa oikein. Nyt kuitenkin koko Nokia ei ollut yhtä ja samaa mieltä. Eivätkä olleet operaattorit. Nokian johto tuli myös harhaanjohdetuksi selkeästi omiensa toimesta. Johto valitsi väärät henkilöt, joita se kuuli.
Kyse oli monimutkaisen asian lisäksi oikean ajoituksen näkeminen. Parhaallakaan älykännyllä ei tehnyt mitään ennen kuin verkon elementit tukivat sitä ja nopeampaa datasiirtoa. Lopultakin mobiilidatan käyttöä vauhdittavat sovellukset olivat vasta kehitteillä. Kun palikat asettuivat paikalleen niin käyttö räjähti. Ja monille oli yllätys kuinka paljon uuden sukupolven kännykästä oltiin valmiita maksamaan jopa kehitysmaissa.
Nokialla ei todellakaan levätty laakereillaan 1998-2008. Ei millään alueella. Olisi pitänyt keskittyä vielä enemmän mobiilin internetin kehitykseen kautta linjan.
Ilmoita asiaton viesti
Pitääpä ihan kiittää Juha Hämäläistä kommentista – ilmeisesti läheisempää tietoa kuin ei alalla olleella, jonka kiinnostus on enempikin osakkeen hinnassa. Näkemyksiä tosin riittää.
Lienee selvää, että Nokian ja J.O: n menestyksen ajan takana on paljon tekijöitä. Ja kuten myös nyt, taustalla lienevät enempikin globaalit ongelmat ja 5G teknologian etenemisen jonkinlainen odotusvaihe.
Kykenemättä puuttumaan teknologiaan, pidän kyllä Nokian johdolta jonkin asteisena virheenä yltiöoptimistia puheita jo kolme (3) vuotta sitten yhtiökouksessa – sama jargon jatkui vielä viime keväänä.
Samoin pidän /pidin ”Paranoidi optimisti” kirjan Ollila osuuksia vähän outoina. Tämän hetkinen Nokian tila antaa ko. kirjassa esitetyille koville arvosteluille hiukan tragikoomiset raamit.
Mutta uskon että Nokian johdossa on muutakin mietittävää – täällä ei (((
p.s. Jaa, että Ollila on Alman johdossa. Sehän suitsii heti ankarimmat arvostelut tai bannia tulee (((
Sinällään pidän blogia ajankohtaisena keskustelun avaajana.
Ilmoita asiaton viesti
Minustakin aihe on ajankohtainen, mutta sen käsittelytapa on blogistilla väärä. Se on hyökkäävä ja syyttävä, mutta vailla ymmärrystä siitä, mikä on tilanteen taustalla. Se on vähän kuin murrosikäisen kiukuttelua, joka ei ole kiinnostunut paneutumaan asioihin, mutta valittaa huonoa vointiaan.
Ei kannata sijoittaa liiketoimintaan, jota ei ymmärrä. Blogistihan tuossa totesi, ettei sijoittajan tarvitse tuntea yrityksen toimintaa ja tekniikkaa. Ei tarvitsekaan, muttei pidä valittaa, jos omassa uhkapelissään häviää. Eivät tuotot ole koskaan taattuja.
Ja jos vähänkin on älyä niin tajuaa, ettei Nokian kannattavuus oikene heittämällä Suri ja Siilasmaa pihalle. Toki kiukutteluun se tuo hetken helpotuksen piensijoittajalle ja pelimiehelle.
Se osaaminen ja kokemus, joka näillä herroilla on, ei ole tuosta vain korvattavissa kuten kirjoittaja luulee.
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vain totean:
Kirjamessuilla eräs asiantuntija totesi, että Ollila ja Lilius lähtivät ylpeinä ja itsevarmoina Venäjälle, – ehkä tyypilliseen suomalaiseen suuryrityksen johtajain tapaan.
Mutta molemmat haksahtivat.
Nyt jännätään, miten paljon virhearviot ja munaukset maksavat.
Nyt ensisijaisesti Fortumin suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
Fortum taisi aloittaa laajemman Venäjä-retkensä Halosen presidenttikaudella. Olen aina nähnyt, että tähän liittyy myös ulkopolitiikkaa, jota Halonen ajoi. Haluttiin näin osaltaan ”sitouttaa” Venäjää länteen.
No, tuo ”sitouttaminen” epäonnistui. Tuli hyvin esille, kuka määrää tahdin, kun Fortum oli ostamassa vesivoimaa Karjalasta ja kun Fortum pakotettiin mukaan Fennovoimaan.
Fortum on samalla tavalla sidottu Venäjään ja Kremliin kuin venäläiset oligarkit. Et voi irtautua menettämättä miljardiomaisuuttasi.
Ilmoita asiaton viesti
Muutaman tunnin vanha uutisotsikko Hesarissa:
”Sijoittajien luottamus Nokiaan horjuu pahoin: osake halpenee yhä tuntuvasti Helsingin pörssissä”.
Juttuun oli kirjoitettu:
”Perjantaina osake halpeni perjantaina runsaat neljä prosenttia ja maanantaina liki viisi prosenttia. Osakkeen voimakas halpeneminen tarkoittaa, että ainakin osa sijoittajista on menettänyt luottamuksensa Nokiaan.
Nokian markkina-arvo on supistunut osavuosikatsauksen jälkeen kahdeksan miljardia euroa 17,9 miljardiin euroon. Markkina-arvo lasketaan kertomalla osakkeen hinta osakkeiden määrällä.
Maanantaina luottoluokitusyhtiö Moody’s ilmoitti heikentävänsä Nokian luottoluokitusta. Se arvioi yhtiön liiketoiminnan elpyvän ensi vuonna odotettua hitaammin radioverkkolaitteiden katteisiin kohdistuvan paineen takia ja 5G-tekniikkaan tehtävien lisäinvestointien takia.”
Ilmoita asiaton viesti
Minulla on noita vielä jäljellä. Eihän noilla nykyisillä voi edes tapetoida seiniä : : D
Ilmoita asiaton viesti
Sehän vanhassa paperiosakkeessa oli hyvää, ettei se ollut koskaan täysin arvoton…
Ilmoita asiaton viesti
En ole missään havainnut, että Ollila Ja Siilasmaa olisivat vieläkään osoittaneet ymmärtävänsa Nokia kännykkäbisneksen romahduksen pääsyyn:
Tämän vuoksi Nokian kännykkäbisnes romahti
2.10.2010 18:29 Lauri Gröhn
Jos unohdetaan Nokian organisatoriset ongelmat, Nokian teknologian heikkoudet ovat juuri ne, mitkä ovat Applen vahvuudet. Oheinen Hesarin kuukausiliitteen 10/10 kuva Nokian kännykkävalikoimasta 2007-2010 osoittaa tuon karmealla tavalla. Kuva kertoo myös mihin Nokia tuhlaa vuosittain 6 miljardin t&k-rahansa…
Viime vuonna Nokian valikoimassa oli yli 50 kännykkämallia. Apple vastaavassa kuvassa olisi jokaista vuotta kohden 1 kännykkä eikä siinä kaikki. Vanhoihin iPhone 3 -malleihin on voinut ladata tämän vuoden mallin softan, siltä osin kuin hw on sallinut.
Eikä tuossa kaikki. Applen jokaisen laitteen softa sopii hw rajoituksin muihin laitteisiin ja kaikilla on sama kehitysympäristö !!!
Mutta …
Android kehitysympäristö ja platformi ajavat tulevaisuudessa avoimuutensa vuoksi iphonen ohi. Lisäksi Adroid-platformissa on useita merkittäviä ominaisuuksia, jotka iPhonen platformilta puuttuu. Edellytyksenä tietysti, että Android-sovellusta markkinapaikka on Applen veroinen.
Käyttöjärjestelmä sellaisenaan ei ole ratkaiseva tekijä. IPhonen ydin Unix-pohjainen, Androidilla on Linux-ydin.Ne jotka asiasta jotain ymmärtävät, että Android on kehittäjille tulevaisuuden valinta, mutta iPhoneakaan ei kannata unohtaa. Nokia tuskin saada organisaatiohässäkässään kehitysympäristöään riittävään kuntoon lähivuosina.
PS:
Ollila muistuttaa muistelmissaan Vanjoen johtaneen Nokiassa juuri sitä yksikköä, jonka olisi pitänyt kehittää vastaus iPhonelle. – Hän oli vastannut uudesta MeeGo-projektista, johon oli palkattu lähes 2 000 ihmistä. Kuitenkin Google toteutti Android-ohjelmistonsa 400 – 500 työntekijällä.”
Ilmoita asiaton viesti
Kirjasta Partanen & Sandelin, Nokian jalokivi:
Vertailu alkuperäisten koodirivien ja nykypäivän korkeamman kielitason työkalujen generoiman koodimäärän välillä edellyttää pientä laskutoimenpidettä. Sen pohjalta DX 200 MSC Serverin ohjelmisto on verrattavissa noin 150 miljoonaan koodiriviin ja koko DX-ohjelmistokirjaston koko lähentelee jo 300 miljoonaa vuoden 1982 koodiriviä.
Valtava kehitystyö on vaatinut myös merkittäviä resursseja. DX 200:n tutkimus- ja tuotekehityspanokset vuosina 1970 – 2006 olivat uskomattomat yli 3 500 000 000 euroa. Tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioiden vahvuuksien pohjalta voidaan myös arvioida DX-projektin henkilötyövuosia, joita vuodesta 1970 aina vuoteen 2006 asti kertyi lähes 50 000. Tälläkin mittarilla DX 200 on Suomen kautta aikojen suurin yksittäinen tuotekehitysprojekti.
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaa myös laskea rinnalla paljonko nämä verkkoelementit ja softat sekä niihin liittyvät palvelut toivat myyntiä. Ei aivan pikkusummia vuosikymmenten mittaan.
Ilmoita asiaton viesti
”DX-liiketoiminnan arvo vuodesta 1980 aina vuoteen 2014 ylittää varovaisesti arvioiden jo 40 miljardia euroa. Tämän valtavan liiketoiminnan lähtölaukauksena toimi nuorten suomalaisten insinöörien usko siihen, että on olemassa uusi ja parempi tapa rakentaa digitaalinen puhelinkeskus.
Välillisesti DX:n arvo Nokialle on ollut tätäkin suurempi: se, joka toimittaa keskusjärjestelmän, saa usein toimitettavaksi myös radioverkon sekä siirto- ja muita järjestelmiä, joita ei ole sisällytetty yllä oleviin lukuihin.” Partanen & Sandelin
Ilmoita asiaton viesti
Nokian koko matkapuhelintuotannon myyminen Microsoftille halvemmalla, kuin mitä se maksoi ruotsalaisesta Skypsestä oli kaikkien aikojen fiasko ja roimasti alihintainen kauppa.
Ilmoita asiaton viesti
Oikean hinnan määritelmää olen aina opettanut sen perään kysyjille. Oikealle kauppahinnalle on vain yksi määritelmä: Se on hinta, jolla kauppa syntyy.
Ilmoita asiaton viesti
Perin outo määritelmä hengessä; ”menköön vaikka tappiolla, kunhan kauppa syntyy”
Ilmoita asiaton viesti
Siilasmaan kirjan ja Jorma Ollilan kirjan lukeneena . Tulee mieleen tuon kokoluokan yrityksissä kuin merellä olisi kymmentuhatpäinen miehistö kilometrin pituisessa purjealuksessa . Siinä sitten karikkoisissa vesissä luovivat sumussa . Edes mennyt Kairamokin hölmöili tv-putki tuotantoja ostaessaan Saksasta jne .
Oma näkemys Nokia aluksen tämän hetken tilanteeseen on . Jotta Kiinan Huaweil ei pärjää mikään yhtiö liberaaleis länsimaissa . Heillä on komento talous . Miljardöörit rikastuu siel lisää ja köyhistä otetaan työ tehoja enemmän halvemmalla . Pisteytettya Työläis reserviä riittää 1,3miljrd kansasta .
Länsimaisesta insinöörist ei saada kustannus tehokkaasti samoja tehoja . Verorekikin jarraa .. Länsimaissa sitä paitsi voi ihan kivan elämän järjestää vaikkei vaivais millään työnteol itseensä. Jää vaikka vaan hikoilevan insinöörin maksamien verorahojen varaan loikomaan .. pitäähän eriarvoisuutta torjua 🙂
Ilmoita asiaton viesti
https://www.verkkouutiset.fi/kiinan-kommunistinen-puolue-purkaa-jattivelkojaan/
Ilmoita asiaton viesti
https://news.cgtn.com/news/2019-10-31/Britain-must-avoid-the-path-of-demonizing-Chinese-students-LeNzEihnAk/index.html
Länsimaissa ”panikoidaan” …
Ilmoita asiaton viesti
Tämän aamun Helsingin Sanomien verkkosivuilla oli juttu otsikolla ”Nokian 5G-suunnitelmat törmäsivät sekavaan johtamiseen ja viivyttelyyn teknologian vaihdossa – Nyt yhtiö korjaa virheitään panostamalla Ouluun” (https://www.hs.fi/talous/art-2000006289852.html).
Jutussa kirjoitetaan:
”Kolmen toisistaan riippumattoman lähteen mukaan kunnianhimoisten 5G-tavoitteiden toimeenpano on ollut ailahtelevaa ja organisaatiomuutokset ennen Uiton johtajakautta aiheuttivat hämmennystä ja turhautumista.
Turhautuminen johti siihen, että ihmiset välttivät ottamasta vastuuta, minkä vuoksi tuotekehitys alkoi kangerrella.
Lisäksi Nokian ostaman ranskalaisen kilpailijan Alcatel-Lucentin yhdistäminen Nokiaan on ollut ilmeisesti ennakoitua hankalampaa, mikä on myös häirinnyt 5G-tuotteiden kehittämistä johdonmukaisesti tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.”
Uiton edeltäjä Marc Rouanne sai potkut marraskuussa 2018. Melko pitkälti samoissa ”ongelmissa” olleen Ericssonin toimitusjohtajan vaihdos tapahtui jo tammikuussa 2017, kun Börje Ekholm valittiin Ericssonin toimitusjohtajaksi.
Ericsson siis reagoi Nokiaa nopeammin vaihtamalla johtoa ja on tavallaan lähes kaksi vuotta edellä 5G-asioiden ratkaisuissa. Kaikki tuo näkyy pörssikursseissa, jonka kehitys kertoo paljon.
Toivottavasti Nokia saa asiansa kuntoon pian. Päävastuu kuuluu aina hallitukselle ja Risto Siilasmaalle hallituksen puheenjohtajana.
Ilmoita asiaton viesti
Joo, jopa minä aikoinani pelleilin noilla osakemarkkinoilla. Tulos oli tarkkaan +/-=0. Nokiat myytiin heti aamulla uneni vuoksi. Takkiin tuli muutama satku, mutta viikon kuluttua olisi tappio ollut suurempi. Voitto? Oli se voitto.
Luulenpa, että Nokian kujanjuoksu on monien tapahtumien summa. Näkymättömin voisi olla, kun ISOILTA sijoittajilta meni usko. Eivät ne kaltaiseni lailla myy kertaheitolla, vaan vaivihkaa ujuttavat pottiaan markkinoille. Joku voiton toiveessa ja joku minimoidakseen tappiot. Samaan aikaan täällä kylmässä pohjolassa luodaan kuvaa sankareista ja putiikin tj:stä leivotaan tulevaa presidenttiä.
Nokia sulkeutui ja kävi toivottamaan kilpaan, jossa pidetään menneisyydestä kiinni. Tulevaisuuden visioissa kiinalaisten ja korealaisten ja applen, hämmästyttävää kyllä, ihan pikkuriikkisen myös japanin tuomat uhkakuvat liian hyvästä, toisenlaisesta tuotteesta olivat ilmassa. Harmi, että johto Nokialla päätti vetäytyä ja ei lähtenyt mukaan taistoon. Inhimillistä tottakia, kunniakasta ei sitten millään.
Ilmoita asiaton viesti
LG 11.11.2015
Risto Siilasmaan kaksi kultaista sääntöä Slushissa:
– Pitää keskittyä tuotteisiin. Tuotteita pitää rakastaa. Johdon pitää syvällisesti ymmärtää tuotetta, ja sitä, miten ne palvelevat asiakkaita. Toinen asia on, että rakasta asiakkaitasi. Ymmärrä asiakkaiden tarpeet ja yritä minimoida kaikki muu, hän lisäsi.
Matti Alahuhta kirjassaan Johtajuus:
– Intialaisen it-yrityksen HCL Technologiesin pitkäaikainen toimitusjohtaja Vineet Nayar sanoo kirjansa nimessä viisaasti: Employees First, Customers Second eli ensin henkilöstö, sitten asiakkaat. Jos henkilöstö ei voi hyvin, eivät asiakkaatkaan voi hyvin. Itse en osaa asettaa näitä kahta tärkeysjärjestykseen; ne ovat molemmat yritysjohtamisen ytimessä.
-Nykyään on jo täysin selvää, että edelläkävijyyden pitää liittyä kaikkeen, mitä yritys tekee. On rakennettava yhteys useiden alojen parhaisiin asiantuntijoihin, kuten globaaleissa yrityksissä vaikkapa johtaviin ekonomisteihin.
Jorma Ollila kirjassaan Mahdoton menestys:
Nyt jälkeenpäin on tietenkin helppo olla viisaampi kaikessa. Kukaan meistä, Anssi Vanjoki, Pertti Korhonen tai minä, ei ollut ohjelmistojen asiantuntija. Samoin oli Matti Alahuhdan ja Olli-Pekka Kallasvuon taustan suhteen. Meillä oli hyviä kysymyksiä, mutta vastataksemme niihin olimme riippuvaisia seuraavan organisaatiotason osaamisesta. Mitä ohjelmistojen maailmassa tapahtuu seuraavan 5-10 vuoden kuluessa? Miten Nokia voisi oikeasti muuttua ohjelmistoyhtiöksi? Ja jos voisi, mitä siitä seuraisi? Mitä pitäisi tehdä? Kaikki nämä kysymykset olivat esillä jo 2004–2007. Näihin kysymyksiin etsittiin kuumeisesti hyviä ja perusteltuja vastauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoimpia liikkeenjohdon ohjeita ovat juuri nuo, jotka ovat yksinkertaisia ja ihan maalaisjärjelläkin keksittäviä. Alahuhta ja Siilasmaa ovat osoittaneet osaavansa.
Kaikki hienot strategiahöpinät ovat käytännössä turhia niiiden rinnalla. Itse kuuntelin aikanaan INSEADin professoreiden viisauksia ja tein yrityspelejä. Mitään hyötyä ei niistä ollut käytännössä. Niillä voi viisastella kauppakorkean professorit ja tehdä mallejaan, mutta heistä ei olekaan yleensä käytännön hommiin. Wahlroos oli harvinainen poikkeus.
Ilmoita asiaton viesti
Alahuhta on fiksu. Siilasmaa leikkii konsulttia. Höpsii tekoälystä ja tämä on jo piip:
Siilasmaa höpsi skenaarioista 2
LG 12.1018
Skenaariot eivät ole luetteloita yrityksen tulevaisuuden vaihtoehdoista, kuva. Skenaariot ovat ulkoisista syistä aiheutuvia mahdollisia tulevaisuuspolkuja, joihin yrityksen on sopeuduttuva. Hohhoijaa, näissä kyse vain laskennallisista vaihtoehdoista, ei skenaarioista:
”Nokiassa meidän olisi pitänyt pohtia mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita: Olisiko mahdollista, että kosketusnäyttöpuhelimista tulee älypuhelinten valtavirta? Mitä oli tehtävä viipymättä, jotta kilpailukykymme säilyisi uudessa tilanteessa? Investoimmeko oikeisiin tuotteisiin ja teknologia-alustoihin, jotka tuovat meille kasvua tulevaisuudessa? Mikä oli käynnissä olevien kehitysohjelmien todellinen tilanne?”
”Meillä oli aikaa ja resursseja tutkia vaihtoehtoisia skenaarioita ja investoida erilaisiin ulospääsyteihin.”
Ilmoita asiaton viesti
Björn Wahlroosin elämänkerran lukeneena kyllä hänen faijansa aukaisi oikeita portteja hänelle. Ikivanha kytky Stadightinkin kanssa ilmenee .
Jotenkin itelle aina tulee mieleen jotta kun aina Ruotsin hovinkin kanssa kuheeraannut . Jotta enemmän on Ruotsalaisten kuin Suomalaisten puolella . Pelaten Ruotsalaisten edunmukaista peliä .
Röyhkeästi rahoittavat pakkoruotsiakin Suomeen . Saaden siten verorahoil koulutettua väkeä muuttamaan Ruotsiin töihin . Vaikka Venäjänkielenkin osaaminen on Suomes markkina arvoltaan enenemässä määrin arvokkaampaa .
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan vain tuolla edellisellä purkauksella, että mobiililaite markkinat ovat just nyt ”bad, bad business.”
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti kirjoittaa, että strategian vieminen käytäntöön on hallituksen vastuulla. Kyllä se on toimitusjohtajan vastuulla yksiselitteisesti. Itseasiassa käytännössä toimitusjohtaja yhdessä johtoryhmän kanssa työstää ja esittelee strategian hallitukselle. On varsin poikkeuksellista, että tulee bumerangi.
Useimmissa tapauksissa hallituksen tehtäväksi jää useimmiten erottaa toimitusjohtaja ja valita uusi. Hyvinjohdetuissa yrityksissä hallitus on ottanut enemmän roolia. Raja menee kuitenkin strategiassa. Strategian vaatimat muutokset ovat toimivan johdon asia. Sitä pidetään jopa virheellisenä menettelynä, jos hallituksn puheenjohtaja ohittaa toimitusjohtajan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä pätee hyvin pikkufirmoissa, muttei enää hyvin suurissa. Niissä todellisuudessa päätökset jäävät paljon myös alempien tasojen käsiin, kun yrityksen tuotteet ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Ratkaisevia päätöksiä voi siis syntyä tekemisen myötä ilman, että tiedostetaan joidenkin valintojen olleen itseasiassa suurempia vaikutuksiltaan.
Margariinitehtaan tai mobiiliverkkobisneksen tuotteet ja päätökset ovat sen verran erilaiset.
Nokia oli monituote- ja suuryritys. Onko se sitä enää, se on hieman makuasia. Yksinkertaisemmaksi se on kyllä tullut kymmenessä vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin suurien firmojen käytös muuttuu, kun kasvavat liian isoiksi. GM jenkeissä on hyvä esimerkki. Tapellaan tulevaisuutta vastaan, hinnalla millä hyvänsä.
Nokia menetti verkkopuolen, vaikka olisi kassallaan voinut kehittää siitä mitä vain…….vaikka älymargariinin.
Ilmoita asiaton viesti
Kiessus näitä toimintatatragetian hallitsevia. Niin ne menevät pieleen hallitsee tai ei. Ammattitaidosta lienee kysymys, ei siitä mikä on pääkoppaan juurrutettu. Olen stragetian kannalla, vaan en tiedä, onko se oikein. Katotaan nyt… lienee tragetian alku.
Ilmoita asiaton viesti
””Toivottavasti työntekijämme lukevat kirjan, jotta emme tekisi samoja virheitä uudestaan. Kirjan opetus on positiivinen.”, Siilasmaa toteaa.”
Ei sisäistä tiedottamista ja henkilöstön opettamista tehtyjen virheiden toistamisen välttämiseksi hoideta hallituksen puheenjohtajan kirjoittamalla kirjalla!
Ilmoita asiaton viesti
Tuohan kertoo vääjäämättömästi, ettei Siilasmaa ole ymmärtänyt Nokian kännykkäbisneksen romahduksen syytä.
Ilmoita asiaton viesti