Nokian toinen romahdus – hallituksen puheenjohtajat Ollila ja Siilasmaa

Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa julkaisi vuosi sitten 12.10.2018 Nokiaa koskevan kirjan nimeltä Paranoidi optimisti, Näin johdin Nokiaa murroksessa (Tammi).

Risto Siilasmaa on toiminut Nokian hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2012. Yhtiön hallitukseen hänet valittiin vuonna 2008, jolloin hän toimi myös F-Securen hallituksen puheenjohtajana. Risto Siilasmaan juuret ovat perustamassaan tietoturvayritys F-Securessa, jossa hän toimi myös yhtiön toimitusjohtaja vuoteen 2006 saakka.

Nokia on romahtanut matkapuhelimiin liittyen tällä vuosituhannella kahdesti. Kyse molemmissa romahduksissa on matkapuhelimista ja matkapuhelinverkoista silloin, kun tuotteeseen pitäisi liittää markkinapaineessa yhä enemmän älyä ja älytoimintoja. Nokia ei enää ole ollut tuossa vaiheessa edelläkävijä vaan muiden jäljittelijä.

Ensimmäisen kerran Nokia romahti vuonna 2000. Vuoden 2008 pörssiarvon alennusta siivitti finanssikriisi, joka ei kuitenkaan tehnyt erityistä lovea vaikkapa matkapuhelinvalmistaja Applen kurssikehitykseen.

Nokia-puhelimet Nokian valmistamina olivat ohi jo vuonna 2012. Nokia oli kyennyt itse tuhoamaan oman luomuksensa täysin omin avuin reilussa vuosikymmenessä.

Tuossa on saavutusta kerrassaan suomalaiseen teollisuushistoriaan. Nopea nousu ja nopea tuho.

Toisen kerran Nokia romahti nyt. Nokialle tulee matkapuhelinverkoista vielä toinenkin osaromahdus muutaman vuoden kuluttua 5G-verkkojen laajan käyttöönoton jälkeen muiden valmistajien tehdessä kunnon tulosta. Näin tulee varmuudella tapahtumaan, jos vanhan ongelmaratkaisukaavan mukaan Nokia jälleen etenee.

Nokia menetti tämän toisen romahduksen ensivaiheessa osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeen torstaina 24.10.2019 yhdessä päivässä arvostaan noin neljänneksen. Kurssilasku jatkuu edelleen.

No, Nokialle tällaiset arvomenetykset päivässä yhtiön sisältä luotuna eivät ole uusia. On tapahtunut ennenkin. Nuo romahdukset Nokia on onnistunut kutomaan ihan itse ilman muiden apua.

Nokian ongelma on, ettei se kykene teknologiakehityksen seuraavaan vaiheeseen. Matkapuhelinkeksijä ei kyennyt enää pääsemään älypuhelimiin. Matkapuhelinverkoissa Nokia ei kykene pääsemään 5G-älyverkkoihin. Äly on siis Nokialle se ylittämätön haaste. Rautaa osataan kyllä takoa.

Molemmissa Nokia-romahduksissa mukana on ollut Risto Siilasmaa. Nokian entinen hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila on kuitenkin se vastuuhenkilö, miksi Nokia ei kyennyt pääsemään älypuhelimiin.

Siilasmaa on nyt mielenkiintoisempi tapaus. Mielenkiintoinen ei ole Nokian nykyinen Intiasta kotoisin oleva toimitusjohtaja Rajeev Suri. Hän on vain Nokian tekninen toteuttaja – naruista vedettävä sätkyukko siis, ei strategian luoja eikä toteuttaja.

****

Edellä mainittua Siilasmaan tulevaa kirjaa Helsingin Sanomat käsitteli laajasti sunnuntain lehdessään viime vuoden syyskuussa (HS 23.9.2018).

Siilasmaa painotti Helsingin Sanomien jutussa, että hän haluaa kuvata kirjassaan joitakin Nokian tapahtumia sen takia, jotta muut voisivat ottaa opiksi Nokian kriisistä ja uudistumisesta. Siilasmaan mukaan Nokiaa johdettiin pelolla.

Siilasmaa halusi siis opettaa muita, ei niinkään Nokiaa.

Siilasmaa oli vielä vuonna 2018 varma, että Nokian uudistuminen ja uusi strategiavalinta ovat menestystarinoita.

Toivottavasti työntekijämme lukevat kirjan, jotta emme tekisi samoja virheitä uudestaan. Kirjan opetus on positiivinen.”, Siilasmaa toteaa. Siilasmaa syyttää kirjassaan Nokian ongelmista rajusti edeltäjäänsä Jorma Ollilaa, vaikka hän kiisti julkisuudessa myöhemmin tämän.

Tulosten perusteella ilmeisesti Siilasmaan kirja ei ole ollut Nokian henkilöstöllä ainakaan lukulistojen kärjessä. Toivottavasti Siilasmaa edes itse on muistanut ottaa opiksi kirjaansa kirjoittamastaan.

Tämä ei ole kirja Jorma Ollilasta. Yrityksissä vain on ihmisiä, jotka käyttäytyvät tavalla, jota ei voi millään hyväksyä. Heitä on autettava, ja se onnistuu vain puhumalla näistä asioista.”, Siilasmaa jatkaa, ja jatkaa vielä seuraavasti:

Olisin halunnut selvittää, mitkä olivat keskeiset ongelmat ja miten niitä yritettiin korjata, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta. Se oli kiellettyä. Hallituksen jäsen ei saanut keskustella operatiivisten johtajien kanssa, koska se ei ollut tapana Nokiassa.”

Siilasmaa siis viestittää, että pohjalle mentiin, kun matkapuhelimissa ei tehty korjausliikkeitä ajoissa vaan viivyteltiin.

Toivottavasti nyt matkapuhelinverkoissa Siilasmaan johdolla reagoidaan ajoissa.

Reagointia odotellessa vuosi on pitkä aika sijoittajalle.

****

Siilasmaa on nyt nykyisen Nokian vanha Ollila vaikutusvallalla mitattuna. Nyt mitataan, toimiiko Siilasmaa niin kuin vuosi sitten kirjassaan opetti vai mikä hän on oikein miehiään.

Palataan vielä Siilasmaan vanhoihin puheisiin.

Jos yhtiö on alallaan maailman suurin, sillä on eniten rahaa, suurimmat tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, mutta siitä huolimatta se häviää kilpailun, ei voi olla kysymys mistään muusta kuin johtamis­ongelmasta”, Siilasmaa on todennut Koivusaaressa elokuussa 2018 (HS 23.9.2018).

Matkapuhelinverkoissa Nokia kuuluu vielä tällä hetkellä kolmeen suureen yhdessä Huawein ja Ericssonin kanssa. Rahaa varmasti siis löytyy tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiin. Jos ei menestytä nytkään, kyse on johtamisongelmista, kuten Siilasmaa totesi viime vuoden elokuussa.

Vuonna 2013 Nokia teki Siilasmaan johdolla päätöksen luopua älypuhelimista ja keskittyä tietoliikenneverkkoihin ja -palveluihin. Nokia suuntasi siis matkapuhelimista matkapuhelinverkkoihin. Alcatel-Lucentin lisäksi Nokia osti Siemens Networks -verkkoliiketoiminnan. Tätä uutta strategiaa ei ole paljon julistettu julkisuudessa, mutta se on Siilasmaan Nokia-strategia vielä enemmän kuin mitä matkapuhelimet olivat Ollilan Nokia-strategia.

Siilasmaa ei ole kyennyt viemään Nokiassa kirjassaan kertomaa viestiä edes Alcatel-Lucent-integraation saamiseksi päätökseen ja yritykselle tuottavaksi. Alcatel-Lucent-integraatioasia on takkuillut Siilasmaan komennossa vuosia. Nokia ei ole itse tehnyt mitään Alcatel-Lucent-integraatioon liittyvien ongelmakohtien tuomiseksi edes esille, puhumattakaan, että niitä yritettäisiin Nokian sisällä ratkaista kunnolla.

Siilasmaa tilitti siis Helsingin Sanomien haastattelussa: Olisin halunnut selvittää [Nokiassa], mitkä olivat keskeiset ongelmat ja miten niitä yritettiin korjata, mutta siihen ei annettu mahdollisuutta.

Ainakaan Alcatel-Lucentin kohdalla Siilasmaa ei ole tuota omaa neuvoa tulosten perusteella noudattanut. Nokia on tekemässä verkkorakentajana aivan samoja virheitä kuin mitä se teki puhelinrakentajana.

****

Tässä kontekstissa [Huawein, Ericssonin ja Nokiana välisessä 5G-verkkokilpailussa] tuo raportti [=osavuosikatsaus] kertoo huolestuttavaa kieltä Nokian kilpailukyvystä 5G-aikakaudella.” totesi analyytikko Mikael Rautanen Inderes-analyysiyhtiöstä (Yle 24.10.2019).

Ylen juttu ”Analyysi: Nokia ansaitsi selkäsaunan” -otsikolla muutaman päivän takaa kertoo paljon siitä, ettei Nokiasta taida olla uudistujaksi verkkojen rakentajana kuten ei aikanaan matkapuhelinrakentajanakaan (Yle 25.10.2019):

Nokian verkkoyksikön kannattavuus näyttää pudonneen viime vuodet kuin lehmän häntä. Tulosta Nokia on tehnyt tammi–syyskuussa lähinnä teknologiaa lisensoimalla ja jonkin verran myös ohjelmistoilla. Verkkolaitteiden myynnistä on jäänyt yhtiölle entistä vähemmän käteen.

 Kuluvan vuoden aikana Nokian verkkoyksikkö on tehnyt myyntiin suhteutettuna liiketulosta –0,1 prosenttia. Viime vuonna liiketulosta syntyi samaan aikaan kaksi prosenttia, sitä edellisenä yli seitsemän prosenttia.

Kyse on siis Nokian vuonna 2013 valitseman strategian onnistumisesta. Keskittyminen matkapuhelinverkkoihin oli aivan oikea linjaus, mutta strategian vieminen toimintaan on takkuillut pahoin. Ensisijainen vastuu kuuluu yhtiön hallitukselle.

Nokian valitsemaa strategiaa on kehuttu myös julkisuudessa ja jopa yliopistotutkimuksissa (Talouselämä 24.5.2018):

Tietoliikenneverkkoja ei ollut koskaan ajateltu Nokian ydinliiketoimintana, mutta kun johtajat joutuivat kohtaamaan datan puhelinten huonosta menestyksestä ja markkinoiden kehnoista näkymistä, pitkään mahdottomalta näyttänyt täyskäännös muuttui varteenotettavaksi strategiaksi.

Aalto-yliopiston professori Timo O. Vuoren ja Singaporen Insead-yliopiston professori Quy N. Huyn tutkimusartikkeli valittiin jopa Academy of Managementin (AoM) vuosittaisen konferenssin parhaimmistoon (viite: Distributed Attention and Shared Emotions in the Innovation Process: How Nokia Lost the Smartphone Battle, Johnson Cornell University 2015)

No, riippumatta, miten strategiaan päädyttiin, se ei toistaiseksi ole tuonut erityistä hyvää Nokialle. Yhtä tärkeää ja melkeinpä tärkeämpää kuin strategian valinta, on strategian oikea toteuttaminen.

Strategian onnistumisesta parhaiten kertoo pörssikurssi. Viiden vuoden tarkastelu antaa jo hyvän suunnan. Kun uusi strategia hyväksyttiin Nokiassa vuonna 2013, on Nokia-osakkeen pörssikurssiarvo muuttunut vuodesta 2013 seuraavasti: 11.1.2013 7,95 dollaria, 10.1.2019 4,40 dollaria 24.8.2019 4,05 dollaria. Tuorein noteeraus on vain 3,61 dollaria (MarketWatch).

Nokia on uudella strategialla onnistunut puolittamaan arvonsa viidessä vuodessa. Siinäpä Vuorelle ja Huylle lisä- ja jatkotutkittavaa.

No, se siitä, miten sinänsä lähtökohdiltaan hyvä strategia on kyetty viemään käytäntöön tuloksiksi.

****

Vähäisenä alkukysymyksenä voidaankin esittää, milloin Siilasmaa kykenee opeillaan integroimaan kalliilla ostetun Alcatel-Lucentin Nokiaan kunnon tulosta tuottavaksi.

Siilasmaa ei ole saanut mitään ratkaisevaa aikaan useaan vuoteen tulevien matkapuhelinverkkojen ollessa 5G. Tällä hetkellä Nokia ei pärjää Ericssonille eikä Huaweille 5G:ssä.

Siilasmaan johtamisopeilla ei ole ainakaan Nokia-näyttöjen perusteella kantokykyä.

HS-analyysi: Nokia voi pian joutua vaihtamaan johtajiaan” (HS 25.10.2019):

Ongelmien kärjistyminen herättää väistämättä kysymyksen toimitusjohtaja Rajeev Surin asemasta ja hallituksen vastuusta.

Surinia on tästä turha syyttää. Hallituksen ja etenkin Siilasmaan on kyllä syytä katsoa nyt rankasti peiliin, miettiä syntyjä syviä ja vanhoja oppeja.

Suomessa näitä epäonnistuneita yritysjohtajia riittää, joista osa sitten vielä kaiken lisäksi siirretään tekemään valtiolle kaiken maailman selvityksiä. On ”Kännykkä”-Ollilaa, ”Verkko”-Siilasmaata, ”UMTS”-Relanderia.

Jorma Ollila tiemaksutyöryhmän puheenjohtajaksi” (Yle 3.2.2012).

Miksi helvetissä valtio noita yritysmaailmassa osin epäonnistuneita pyytää vielä selvitysmiehikseen? Mikä tuossa on oikein idea? Selvitystyön poliittinen ohjaus ennalta määrättyyn ja haluttuun lopputulokseen yritysjohtajan avulla?

Siilasmaa on puolestaan ollut asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittäneen työryhmän puheenjohtaja (Puolustusministeriö 28.9.2010).

Kyllähän näitä suomalaisia ”hyvin onnistuneita” johtajia voisi luetella samaan tyyliin myös Stora Ensosta, Fortumista, Talvivaarasta ja Outokummusta.

No, sukunimikaima sentään UPM:ssä pärjää vielä kohtuuhyvin, vaikka hänen kilpasarjansa on maailmanlaajuinen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu