Nord Stream 2:n avaaminen – Venäjä on jo aloittanut pelätyt toimet Ukrainassa ja myös Moldovassa

По словам министра, враждебные центры антироссийской пропаганды создаются вдоль границ России и находятся в Риге, Таллине, Варшаве и Хельсинки.” (Звезда 27.8.2021)

Vapaasti suomennettuna:

Ministerin [puolustusministeri Sergei Šoigun] mukaan Venäjän rajoille luodaan vihamielisiä venäläisvastaisia propagandaa levittäviä keskuksia, jotka sijaitsevat Riiassa, Tallinnassa, Varsovassa ja Helsingissä.

Teksti on lainattu Zvezdan (Звезда) sivuilta. Zvezda – suomennettuna tähti – on Venäjän valtion omistama ja puolustusministeriön ylläpitämänä media, joka on yksi lännenvastaisimmista uutiskanavista Venäjällä.

Naton korkein päättävä elin eli Naton neuvosto (North Atlantic Council, NAC) yhdessä Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kanssa vieraili Helsingissä sijaitsevassa Naton ja EU:n hybridiuhkien torjuntakeskuksessa (Hybrid CoE) tiistaina 26.10.2021 (Nato 20.10.2021).

****

З1 листопада Російська Федерація зупиняє поставки енергетичного вугілля в Україну. За інформацією учасників ринку, заборона не розповсюджується на коксівне вугілля, а стосується лише вугілля, яке використовується для потреб енергетики. Такі дії РФ схожі на їх дії восени 2014 року.” (Telegram, Андрей Герус 28.10.2021).

Vapaasti suomennettuna konekäännöstä hyväksikäyttäen ukrainasta:

Venäjä keskeyttää lämmityshiilen toimitukset Ukrainaan 1. marraskuuta alkaen. Markkinatoimijoiden mukaan kielto ei koske koksihiiltä, ​​vaan ainoastaan ​​energiatarkoitukseen käytettävää hiiltä. Tällaiset Venäjän toimet ovat samanlaisia ​​kuin heidän toimensa syksyllä 2014.

Syksyllä 2014 Venäjän ja Ukrainan välillä oli ns. energiasota (энергетическая война). Sitä edellinen Venäjän ja Ukrainan energiasota venäläismaakaasulla toteutettuna oli vuonna 2009.

Tuon Telegram-viestin kirjoittaja oli ukrainalainen poliitikko Andrei Gerus (Андрей Герус, биография), joka toimii mm. parlamentaarisen energia-, asunto- ja kunnallispalveluvaliokunnan johtajana.

Ukrainalaisen poliitikon Andrei Geruksen huolestunut Telegram-viesti, kun Venäjä on keskeyttämässä lämmityshiilen toimitukset Ukrainaan.

Se, että Venäjä ei enää toimittaisi Ukrainaan lämmityshiiltä, on nyt uutisoitu laajasti Venäjän ja Ukrainan mediassa (esim. ТСН 29.10.2021, Главком 29.10.2021, Звезда 29.10.2021 ja Известия 29.10.2021).

Ukrainan merkittävimmät omat kivihiilivarat ovat Donetsin altaalla. Donbass on nyt kuitenkin Venäjän ylläpitämien Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen hallussa eikä hiili virtaa muualle Ukrainaan.

Venäjä käyttää karkein ottein energiaansa poliittisena painostusvälineenä Euroopassa. Kirjoitin asiasta esimerkkejä blogikirjoituksessa otsikolla Gazpromin toimet maakaasun huippukorkealle hinnalle – Jo nyt Nord Stream 2 osoittaa, miten Venäjä pyörittää EU-Eurooppaa (US-blogi 8.8.2021).

Kun Nord Stream 2 otetaan käyttöön, Venäjällä ei ole sen jälkeen mitään rajoitteita käyttää energiaansa demokraattisen Euroopan ohjailuun.

Suurimmassa vaarassa on Ukraina.

****

EU-maa Unkari ja Gazprom allekirjoittivat 27. syyskuuta pitkäaikaisen kaasuntoimitussopimuksen (Газпром 27.9.2021).

Sopimuksen mukaan Venäjä toimittaa Unkarille 4,5 miljardia kuutiometriä kaasua vuosittain 15 vuoden ajan 1. lokakuuta alkaen. Tuosta kuutiomäärästä  3,5 miljardia kuutiometriä toimitetaan Serbian kautta ja miljardi kuutiota Itävallan kautta. Ukrainan kautta Gazprom ei kuljeta enää kuten ennen on kuljettanut yhtään kuutiota kaasua Unkariin, vaikka reitti olisi suorin ja halvin.

EU-maa Unkari on nyt täysin riippuvainen vuosikymmeniksi venäläisenergiasta. Unkariin rakennettavasta Rosatomin ydinvoimalasta kirjoitin kuukausi sitten (US-blogi 3.10.2021).

Unkari on Venäjän harjoittaman politiikan kouluesimerkki, miten Venäjä saa maan hallintaan pitkäaikaisilla energiatoimitussopimuksilla vuosikymmeniksi. Unkari on nyt sidottu täysin Venäjään ydinvoiman ja maakaasun kautta. Venäjän on entistä helpompi hajottaa EU:ta Unkarilla.

Vaikka Nord Stream 2:ssa ei vielä virtaa kuutiosenttiäkään maakaasua, Venäjä on jo aloittanut toimet, ettei jatkossa Ukrainan kautta kuljeteta venäläistä maakaasua EU-alueelle. Unkarin sopimus on ensimmäinen tällainen toimi. Venäläiskaasun siirto Ukrainan kautta Unkariin loppui siis 1.10.2021.

Gazprom ilmoitti 1.10.2021 Telegram-tilillään, että kaasu Unkariin kuljetetaankin TurkStream-kaasuputkien kautta eikä edes EU-maa Itävallan kautta (Telegram, Gazprom 1.10.2021). Linjaus on myös poliittinen. Venäjä kykenee toimittamaan Unkariin maakaasua niin, ettei EU voi niin helposti puuttua peliin, vaikka TurkStream-putki EU-maa Bulgarian kautta kulkeekin.

Ukrainan kohdalla näemme lopun, kun ja jos Saksa sallii Nord Stream 2 -kaasuputket otettavan Venäjän ja valtio-omisteisen kaasuyhtiö Gazpromin käyttöön.

Mielenkiinnolla odotan nähdä etenkin Saksan reaktion, kun se on luvannut Yhdysvalloille pitävän huolta Ukrainasta ja Ukrainan energiahuollosta Nord Stream 2:n käyttöönotosta huolimatta.

Kuinka Saksa hoitaakaan hommat?

Eipä taida enää olla Saksalla vanhankaan vertaa kykyä hoitaa hommia, kun ei ole enää oikein mitään todellista painostusvälinettä Venäjää vastaan. Riippuvuussuhde on nyt yksipuolinen. Kun EU:lla on riippuvuussuhde Venäjästä, niin se on.

****

Gazprom offered Moldova new gas deal in exchange for weaker EU ties. Russian group accused of using energy crunch to punish new pro-western government.” (Financial Times 26.10.2021)

Oheiset Financial Timesin jutun otsikkotekstit vapaasti käännettynä:

Gazprom tarjosi Moldovalle uutta kaasusopimusta vastineeksi EU-suhteiden heikentämisestä. Venäläistä [Gazprom-]ryhmää syytetään energiakriisin käyttämisestä uuden länsimielisen hallituksen rankaisemiseen.

Ukrainana tapaan myös Moldovassa on nyt EU- ja Nato-myönteinen presidentti ja hallitus. Kirjoitin viime keväällä Moldovan länsimielisyydestä presidentti Maia Sandun johdolla blogikirjoituksessa otsikolla Suomi, Ukraina ja Venäjä – Ja tietysti maiden Nato-jäsenyys (US-blogi 12.4.2021).

Käykääpä katsomassa Youtube-videota, kun Moldovan presidentti Maia Sandu vieraili Naton päämajassa 3.7.2019 (YouTube, Nato 3.7.2019). Vastaavasti yksikään Suomen presidentti ei ole vielä esiintynyt Naton päämajassa. Eipä Suomen presidenttejä ole liiammin edes näkynyt Naton päämajan käytävillä. Sauli Niinistö kävi Suomen presidenteistä ensi- ja toistaiseksi ainoan kerran päivämäärällä 9.11.2016.

Maia Sanduja Jens Stoltenberg tapasivat hymyssä suin 3.7.2019 Naton päämajassa Brysselissä.

Moldova julisti 22. lokakuuta hätätilan kaasupulan vuoksi sen jälkeen, kun Moldovalle kaiken kaasun toimittava Gazprom leikkasi kaasutoimituksia kolmanneksella lokakuun alussa. Venäläisen Gazpromin ja moldovalaisen Moldovagazin (kotisivut) pitkäaikainen kaasuntoimitussopimus oli päättynyt lokakuun alussa. Voimassa oleva väliaikainen sopimus päättyy juuri nyt tänään lokakuun viimeinen päivä.

Gazpromilla on tällä hetkellä monopoli Moldovan kaasutoimituksissa, ja se hallitsee apunaan Transnistrian teollisuusministeriö myös siirtoverkko-operaattoriaan, joka on Moldovagaz.

Gazprom oli valmis tarjoamaan moldovalaisille uutta sopimusta edullisemmalla hinnalla, jos Moldova olisi suostunut muuttamaan EU:n kanssa tehtyä tullivapaata kauppasopimusta ja viivyttämään kaasumarkkinoiden vapauttamista edellyttävien EU:n sääntöjen täytäntöönpanoa kilpailun lisäämiseksi.

Moldova ei tuohon suostunut. Naapurimaa Ukraina lupautui myymään tarvittaessa Moldovalle 700 miljoonaa kuutiometriä kaasua ja myös EU on jo tullut apuun:

EU backs Moldova with €60M amid Putin’s gas squeeze” (Politico 27.10.2021).

Vapaasti suomennettuna:

EU tukee Moldovaa 60 miljoonalla eurolla Putinin kaasurutistuksen aikana”.

Moldovan valtuuskunta ei päässyt sopuun venäläisen Gazpromin kanssa 22.10.2021 käydyissä neuvotteluissa, joten kaasusopimus ei jatkunut vielä neuvottelujen päätteeksi.

Venäläinen uutistoimisto Interfax uutisoi nyt myöhään perjantai-iltana (Интерфакс 29.10.2021, Gazprom 29.10.2021), että Moldova ja Gazprom ovat allekirjoittaneet viisivuotisen sopimuksen kaasutoimituksista Moldovan ehdottamalla hintajärjestelmällä.

Melova ei kuitenkaan suostunut Gazpromin aikaisemmin esittämään ja Financial Timesin uutisoimaan järjestelyyn Moldovan EU-suhteiden heikentämiseksi, vaikka Gazpromin mukaan Moldovan kaasuvelka venäläisyhtiölle on 700 miljoonaa dollaria.

Edellä oleva on yksi esimerkki, kuinka Venäjä käyttää energiaa poliittisten päämäärien toteuttamiseksi. Kyse oli pyrkimyksestä estää Moldovaa lähentymästä EU:ta ja Natoa.

****

Nord Stream 2:n käyttöönottolupien lisäksi Gazpromilla on toinen huoli, jonka sen pitäisi saada ratkaistua ja jonka vuoksi se on nyt painostanut EU:ta vähäisillä kaasutoimituksilla. Edellisen luvun mukaisesti Gazprom esitti myös Moldovaa viivyttämään EU:n kaasumarkkinoiden vapauttamista edellyttävien EU-sääntöjen täytäntöönpanoa kilpailun lisäämiseksi.

Vuoden 2009 kaasudirektiiviin toukokuussa 2019 tehdyn muutoksen (PE-CONS 58/1/19 REV 1, 17.4.2019) seurauksena lainsäädäntöä sovelletaan nyt myös virallisesti EU-alueelle maakaasua tuoviin putkiin eikä vain EU-alueen sisäisiin kaasuputkiin. Kaasudirektiiviä sovelletaan siis myös NS2-kaasuputkeen.

Kaasudirektiivin vuoden 2019 muutoksen perusteella NS2:ssa kaasun toimitus on erotettava putkijärjestelmän omistuksesta ja hallinnoinnista. Euroopan neuvosto hyväksyi kaasudirektiivin muuttamisen niin, että EU:n säännöt ulottuvat myös EU:n ja kolmansien maiden välisiin kaasuputkiin (Euroopan neuvosto 15.4.2019).

Gazprom ei siis voi sekä omistaa putkilinjaa että toimittaa kaasua putkilinjan kautta. Kaasuputkea on saatava käyttää myös kolmannet osapuolet kaasun siirtoon. Tuo tarkoittaa esimerkiksi, että Gazpromin venäläisten kilpailijoiden kuten Rosneftin (ПАО «НК  Роснефть») ja Novatekin (ПАО «Новатэк») on saatava myydä kaasua NS2:n kautta. Lisäksi kaasun tariffihintojen on oltava julkisia.

Gazprom on vastustanut ja vastustaa edelleen tuota kaasudirektiivin muutosta. Gazpromilla ei ole halukkuutta päästää venäläisiä kilpailijoita putki-infraansa eikä myöskään läntisessä Euroopassa sijaitseviin varmuusvarastoihin.

Kaasudirektiivimuutokseen liittyen on mielenkiitoinen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EUT, CJEU) tuore heinäkuinen tuomio valitusasiassa C-848/19P, jossa olivat vastakkain Saksan liittotasavalta ja Puolan tasavalta. En käsittele tuota päätöstä tarkemmin (InfoCuria, C-848/19 P – Saksa v. Puola, Tuomio asiassa C‑848/19 P, 15.7.2021), mutta Puola sekä myös Latvia ja Liettua voittivat tuomiopäätöksessä Saksan, Venäjän, Kremlin ja Gazpromin. Kyse on kaasudirektiivin 11 artiklan (Sertifiointi kolmansien maiden osalta) ja 36 artiklan (Uusi infrastruktuuri) yhteisvastuuperiaatteesta.​​

EU:n tulisi nyt kiireen vilkkaa varmistaa Gazpromin vahvan aseman heikentämiseksi, että kaasudirektiivi on voimassa kaikilta osin pikaisesti, jos Nord Stream 2:ssa alkaa virrata Gazprom-kaasua.

В Болгарии заявили, что газ из Азербайджана в 4 раза дешевле российского” (Интерфакс 28.10.2021)

Vapaasti suomennettuna:

Bulgarian mukaan Azerbaidžanista tuleva kaasu on neljä kertaa halvempaa kuin venäläinen”.

Azerbaidžanin kaasutoimitukset Italiaan, Kreikkaan ja Bulgariaan tapahtuvat TAP-kaasuputken (Trans Adriatic Pipeline, TAP) kautta. Kaasuputken nykyinen kapasiteetti on 10 miljardia kuutiometriä maakaasua vuodessa, mutta putken kapasiteetti on mahdollista nostaa jopa 20 miljardiin kuutiometriin vuodessa.

EU:n pitäisi ehdottomasti käyttää tuo Azerbaidžanin kapasiteetti täydellä volyymilla. Ulkopoliittisesti on huomioitava myös Turkki-Azerbaidžan-parivaljakko Venäjän vastapuolena tässä kysymyksessä. Turkkia on syytä käyttää hyväksi asiassa kuten Ukrainakin käyttää seuraavan luvun mukaisesti.

****

Venäjä siirtää joukkoja – asiantuntijan mukaan Ukrainassa saattaa pian tapahtua” (Verkkouutiset 29.10.2021).

Oleellinen kysymys on, mitä Venäjä tekee Ukrainassa, kun Nord Stream 2 poistaa viimeisetkin Ukrainaa suojanneet Venäjän pidikkeet. Tosiasiallisesti Venäjä ei ole siirtänyt pois viime keväänä tuomiansa sotajoukkojaan Ukrainan rajan takaa. Venäjällä on alueella suuri sotilasvolyymi ryhtyä sotaan Ukrainaa vastaan.

Ukrainalla on Moldovan tapaan suuri halukkuus ja pyrkimys EU- ja Nato-jäsenyyteen. Käsittelin tuotakin asiaa tarkemmin kirjoituksessa otsikolla Suomi, Ukraina ja Venäjä – Ja tietysti maiden Nato-jäsenyys (US-blogi 12.4.2021).

Volodymyr Zelenskyi ja Jens Stoltenberg tapasivat hymyssä suin 24.9.2019 YK:n yleiskokouksen 74. istunnon yhteydessä New Yorkissa.

Министр обороны Украины Андрей Таран подписал соглашения с турецкими компаниями о передаче технологий и производство корветов и ударных беспилотных авиационных комплексов для нужд Вооруженных сил Украины.

Vapaasti suomennettuna:

Ukrainan puolustusministeri Andrei Taran allekirjoitti sopimukset turkkilaisten yritysten kanssa teknologian siirrosta sekä korvettien ja miehittämättömien [UCAV-]ilmataistelukoneiden tuotannosta Ukrainan asevoimien tarpeisiin.”

Ukrainan puolustusministeriö ilmoitti tuosta em. Turkin kanssa tehdystä sopimuksista 14.12.2020.

Jo vuotta aikaisemmin Ukrainan oli jo testannut ja ostanut turkkilaisen puolustusteollisuusyritys Baykarin (kotisivut) miehittämättömiä Bayraktar TB2 -ilmataistelualuksia turkkilaisen Roketsan-yhtiön (kotisivut) MAM-L-tarkkuuspommeilla varustettuna. Tuon sopimuksen arvo on epävirallisten lähteiden mukaan 69 miljoonaa dollaria. Ukraina ja Turkki aloittivat sotilasdroonien ostamisen kauppaneuvottelut jo vuonna 2018.

Turkkilainen miehittämätön Ukrainaan toimittu Bayraktar TB2 -ilmataistelualus ukrainalaisilla tunnuksilla varustettuna.

Ukrainan puolustusministeri Andrei Taran tapasi viimeksi Baykarin edustajat 14.10.2021, Ukrainan puolustusministeriö uutisoi (Міністерство оборони України 14.10.2021). Ukrainalaisten päämäärä on edistää ja vauhdittaa Bayraktar TB2-toimituksia sekä siirtää Bayraktar TB2-tuotantoa Ukrainaan. Baykar ilmoitti puolestaan 13. lokakuuta, että se rakentaa Ukrainaan miehittämättömien sotilasilma-aluksien palvelu- ja koulutuskeskuksen (Укрінформ 13.10.2021).

****

Lokakuun 26. päivänä Ukraina käytti ensimmäistä kertaa turkkilaista miehittämätöntä Bayraktar TB2 -ilmataistelualusta Venäjä-mielisiä separatisteja vastaan Itä-Ukrainassa ​​Donetsin altaalla. Ensin ukrainalaiset siviilit (Facebook, Мартин Брест 26.10.2021) toivat asian esille ja sen jälkeen Ukrainan asevoimien pääesikunta (Facebook, Генеральний штаб ЗСУ 26.10.2021) julkaisi videomateriaalia, jossa näytetään Bayraktar TB2:sta laukaistun MAM-L-tarkkuuspommin iskeytymisestä tykistöpatteriin.

Kun katsoo tuota videota tarkasti, näkee MAM-L-pommin vaurioittavan yhtä haupitsia, mutta miehistö pääsee pakenemaan, mikä lieneekin ollut Ukrainan armeijan tarkoitus. Tuhota vain yksi haupitsi tykistöpatterin kolmesta haupitsista ilman ihmisuhreja osoittamaan, että jatkossa voi olla myös toisin, mikäli Venäjä jatkaa marionettiensa avulla pommituksia Ukrainan hallussa oleville alueille rintamalinjalla.

Isku tapahtui Granitnojen alueella (Гранитное, 47°27’13.0″N 37°52’03.0″E), jonne Venäjä on kuljettanut jo Neuvostoliiton aikaan valmistettuja vanhoja 122 mm:n D-30-haupitseja (122-мм гаубица Д-30). Noilla haupitseilla on rakettikäyttöisenä enimmillään 22 kilometrin kantama.

D-30-haupitseja Donetskin kansantasavallan (Донецкая Народная Республика, ДНР) alueella vuonna 2018. Venäläiset ovat ryhmittäneet aina kolme haupitsia toimintaryhmäkseen tykistöpatterina.

Haupitsit sijaitsivat Granitnojen alueella Telmanovon (Тельманово) eteläpuolella peltojen välisen tien laidalla (tarkka sijaintipiste 47°23’38.9″N 38°01’01.9″E) Donetskin kansantasavallan hallussa olevalla alueella.

Granitnojen alueella oli noita venäläishaupitseja jo vuonna 2014, kun Venäjä keskitti sotavoimaansa Donetskin pohjoispuolella Horlivkan (Горловка, 48°20’01.0″N 38°05’33.0″E) sekä Novogrigorovkan (Новогригоровка, 48°21’54.6″N 38°25’08.9″E) ja Granitnojen alueille. Tankkeja oli 35 kappaletta, panssaroituja ajoneuvoja 55 kappaletta ja tykistönä D-30-haupitsieja 24 kappaletta (8 x 3 kappaletta) ja raketinheittimiä 16 kappaletta, joista kolme mallia 9K58 BM-30 Smiercz (9К58 «Смерч»).

Kuvakaappaus Ukrainan asevoimien pääesikunnan julkaisemalta videolta, jossa miehittämätön ilma-alus tuhoaa venäläisen haupitsin Granitnojen alueella. Keskimmäisen tuhotun haupitsin karttapiste oli 47°23’38.9″N 38°01’01.9″E.

****

Suomen Puolustusvoimat on pahasti jäljessä mm. nyt jo Ukrainasta hyökkäävien miehittämättömien ilma-alusten käytössä. Jos Suomi päättäisi joskus hankkia raskaampia hyökkäysdrooneja, turkkilainen vaihtoehto kannattaa pitää hankintaprosessissa mukana, koska se on näyttänyt osaamistaan todellisessa sodankäynnissä.

Vuonna 2019 Puolustusvoimat päätti hankkia 150 droonia 270 000 eurolla (Reserviläinen 11.6.2019), mutta jalkaväkimiinan korvaavan hyppypanoksen liittäminen drooniin ei vielä kovin raskasta UCAV-tuhovoimaa synnytä.

Suurin osa Turkin tukeman Azerbaidžanin armeijan levittämistä tuhoamisvideoista Vuoristo-Karabahin kohteissa olivat Bayraktar TB2 -droonien aikaansaannosta. Armenia hävisi tuon syksyllä 2020 käydyn sodan Azerbaidžanille. Turkki on käyttänyt Bayraktar TB2 -drooneja menestyksekkäästi myös Syyriassa ja Libyassa.

Bayraktar TB2 voidaan sijoittaa 150 kilometrin päähän taistelupaikasta ja se kykenee olemaan ilmassa sotilastehtävissä yli vuorokauden ilman laskeutumista.

****

Kuinka sitten Venäjä oin reagoinut Ukrainan hyökkäystoimintaan kykeneviin sotilasdrooneihin?

Saksa ja Ranska ovat Venäjän ystävinä jo arvostelleet Ukrainan puolustautumista Venäjän ja sen marionettien haupitsipommituksilta (Укрінформ 27.10.2021, Звезда 28.10.2021 ja Звезда 28.10.2021).

Ulkoministeri Sergei Lavrov ilmaisi epäilynsä itse droonin käytöstä lisäten tutut sanakäänteet:

История, конечно, должна заставить задуматься всех тех, кто потакает капризным требованиям Украины о том, что ее необходимо завтра принять в НАТО. И, конечно, заставить задуматься тех, кто вооружает подконтрольный неонацистам киевский режим.” (Тасс 27.10.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Historian pitäisi tietysti herättää ajatuksia kaikille niille, jotka suostuvat Ukrainan oikukkaisiin vaatimuksiin hyväksyä Ukraina huomenna Natoon. Ja historian pitäisi tietysti herättää ajatuksia kaikille niille, jotka aseistavat uusnatsien isännöimää Kiovan hallintoa.

Kremlin lehdistösihteeri Juri Peskov kritisoi Turkkia aseiden toimittamisesta Ukrainaan ja siis Venäjän puskurialueelle (Коммерсант 27.10.2021).

Nato-jäsenyydestä on todellakin pohjimmiltaan vain kysymys, ei mistään muusta.

****

Sekä Ukraina että Moldova ovat maita, jota pyrkivät läheisiin suhteisiin EU:hun ja Natoon päämääränä jäsenyydet.

Suomi on samassa vaiheessa Ukrainan ja Moldovan kanssa Nato-jäsenyyden suhteen, mutta hieman peitellymmin. Suomi ei ole esittänyt julkisesti pyrkimystä Nato-jäsenyyteen.

Suomessa on harhainen käsitys, että EU-jäsenyys suojelisi Suomea jotenkin Venäjän Suomeen kohdistavilta toimilta.

Ei suojele. Venäjä ei pidä EU:ta minään, mutta sen sijaan Natoa pitää jonain. Vaikka maa olisi sekä EU:n että Naton jäsen, vain Nato-jäsenyys viime kädessä ratkaisee. Venäjä näkee EU-jäsenyyden vain välietappina Nato-jäsenyydelle.

Suomi joutuu samojen toimien kohteeksi kuin Ukraina ja Moldova silloin, kun kyse on maan pyrkimyksestä tiiviimpään sotilaalliseen länsi-integraatioon ja mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Tässä kysymyksessä Suomi ei ole Ukrainaa ja Moldovaa kummempi, vaikka täällä asiaa on suuri halukkuus kaunistella.

Venäjä ei pidä eikä arvosta Suomea, Ukrainaa eikä Moldovaa ilman Nato-jäsenyyttä itsenäisinä toimijoina.

Venäjän Suomeen kohdistamassa pakolaisoffensiivissa vuodenvaihteessa 2015–16 oli myös kyse Suomen länsi-integraatiosta ja läheisimmistä sotilaallisista suhteista Yhdysvaltoihin ja Natoon. Käsittelin tuota kysymystä yksityiskohtaisesti kirjoituksessa otsikolla Itärajan pakolaiskriisissä kysymys oli Suomen Nato-jäsenyydestä (US-blogi 3.4.2016).

Tuolloin ei kirjoitustani juurikaan uskottu, mutta ehkä nyt paremmin, kun aikaa on kuulunut. Venäjän Suomen suurlähettiläs Alexander Rumyantsev (Александр Румянцев, биография) valaisi asiaa hieman RIA Novostin haastatellussa (РИА Новости 10.2.2016). Asia esitettiin lopulta selvemmin kuin venäläisenä vihjeenä.

Venäjän toimintatapa on synnyttää aluksi hämmennystä ja epätietoisuutta, mutta saattaa myöhemmin vihjeellä tietoon, mistä olikaan kysymys. Hämmennystä ja epätietoisuutta Venäjän on kyennyt luomaan ihan riittämiin nyt esimerkiksi Saimaan kanava -kysymyksellä.

Tämä on tätä. Tätä tulee jatkumaan niin kauan kuin Suomi, Ukraina ja Moldova eivät ole Naton jäsenmaita ja Venäjä tulkitsee voivansa vaikuttaa maiden päätöksiin erilaisilla ja eriasteisilla painostustoimilla.

Venäjä on käyttänyt toimittamaansa energiaa todella taitavasti saadakseen sekä EU:n että Venäjän rajanaapureina olevat vielä EU:hun ja Natoon kuulumattomat maat pihteihinsä. EU ei näytä panevan tuolle Venäjä-riippuvuudelle erityisesti vastaan, mutta Ukraina ja Moldova panevat.

Natoon kuulumattomat ja Venäjän mielestä sen puskurivyöhykkeeseen kuuluvat Suomi, Ukraina ja Moldova ovat saaneet kokea monenlaista venäläisaggressiota. Nyt viimeksi Suomi Saimaan kanavaa koskevaa, Ukraina ja Moldova venäläisenergiaa koskevaa.

Venäjä on tehnyt noille kolmelle maalle tiettäväksi, että eriasteiset painostustoimet liittyvät maiden sotilaalliseen länsi-integraatioon Yhdysvaltojen ja Naton puitteissa. Saapa nähdä, järjestääkö Venäjä Suomelle uuden sopan Hanhikiven ydinvoimalasta Saimaan kanava -sopan jälkeen.

Nord Stream 2 -kaasuputkilla EU-Eurooppa on nyt saattanut itsensä Venäjän täydellisiin energiapihteihin. Kyse ei ole vain EU-maiden energiariippuvuudesta, vaan maanosan turvallisuudesta Ukrainassa ja Moldovassa.

Aivan kuin EU ei olisi jo tarpeeksi synnyttänyt Saksan ja Ranskan johdolla harmia etenkin Ukrainalle. Vielä nyt päälle tämä energiasotku, jos kivihiilitoimitukset todellakin lakkaavat alkavalla viikolla.

+16

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu