Oliko syy suomalaissaksalaisten sotajoukkojen epäonnistumiseen kesällä 1941 Kuolassa Suomesta NKVD:lle välitetyt tiedot?

Yhteenveto

Venäjän historiallinen seura on julkaissut jo tämän vuosikymmen alussa suuren määrän FSB:n keskusarkiston tiedusteluraportteja, jotka on laadittu pääsääntöisesti Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissariaatin eli NKVD:n sekä Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissariaatin eli NKGB:n puitteissa.

Noissa tiedusteluraporteissa on käsitelty laajasti myös Suomea. Olen nyt tutustunut joihinkin Suomea koskeviin erityisesti välirauhan aikaisiin tiedusteluraportteihin. Raporteista löytyy paljon sellaista tietoa, joka ei ole ollut tiedossamme aikaisemmin. Hyvinkin yllättävää tietoa – että tuokin on ollut venäläisten tiedossa ennalta.

Yllättävää on ollut välirauhan aikaan Suomesta Neuvostoliittoon virrannut tieto koskien Saksan ja Suomen yhteistyötä hyökkäyksen toteuttamiseksi Neuvostoliittoon. Siis nimenomaan hyökkäyksen Neuvostoliiton näkemänä. Suomesta Neuvostoliittoon eri kanavia pitkin virrannut tieto ollut laajaa ja laadukasta. Neuvostoliitto on hyötynyt suuresti noista Suomen kautta virranneista hyökkäystiedoista.

Erityisesti silmään pistää suomalaispoliitikkojen kautta virrannut tieto. Ministeri Mauno Pekkalan ja myös ministeri Juho Niukkasen. Tietoja Neuvostoliittoon välittäneiden henkilöiden toiminta on ollut sellaista, että nykyisin se täyttäisi yksiselitteisesti rikoslain maanpetosrikoksen tunnusmerkistöä.

Miksi sodan melskeissä kukaan ei aikanaan kiinnittänyt huomiota noihin vuotoihin?

Mauno Pekkalan toiminta herättää suuria kysymyksiä. On muistettava, että Pekkala oli keskeinen henkilö myös Suomen YYA-sopimuksen syntymisprosessissa. Ajoiko hän enemmän Neuvostoliiton etua kuin Suomen etua välirauhan tapahtumissa ja myöhemmin YYA-sopimuksen solmimistapahtumissa?

Suurin yllätys noissa tutkimissani tiedusteluraporteissa koskee Rytin hallituksen kahta kokousta 9. maaliskuuta 1940. Kokousten ministeripuheenvuorot ovat sanasta sanaan päätyneet Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle niin, että Neuvostoliitolla on ollut täysi tieto Suomen neuvotteluvaltuuskunnan tavoitteista välirauhan neuvotelluissa. Välirauha astui voimaan neljä päivää Rytin hallituksen kokouksen jälkeen 13.3.1940.

Tuo Suomesta Neuvostoliittoon virrannut tieto Saksan ja Suomen hyökkäysvalmisteluista Neuvostoliittoon aikataulutuksineen saa myös kysymään, johtuiko Suomen ja Saksan sotatoimien epäonnistuminen Itä-Lapissa 29.6.1941 alkaen siitä, että Neuvostoliitolla on riittävästi Suomesta saatua ennakkotietoa tulevasta hyökkäyksestä.

Käsittelen noiden tiedusteluraporttien pohjalta noita kysymyksiä tässä blogikirjoituksessa.

****

Muistan kouluajoiltani opettajan, joka kehui mieleenpainuvasti pääministeri Mauno Pekkalaa Suomen ja Neuvostoliiton välisen YYA-sopimuksen aikaansaajana. Niin, eikä tuo opettajani ollut mikään kommunisti, päinvastoin. Ajankohta oli keväällä 6.4.1973, kun YYA-sopimus täytti 25-vuotta ja YYA-sopimuksen syntymäpäiviä viettiin myös peruskoulussani. Tuo artikkelikuvassa esitetty 60 pennin juhlallisuuden kunniaksi julkaistu postimerkki on monelle postimerkkeilyä harrastaneelle varsin tuttu. Myös minulle tuolloin nuorena kymmenvuotiaana pojan kloppina.

Sopimuksen 25-vuotissyntymäpäivät olivat suurjuhlia koko Suomessa Hangosta Inariin, Vaasasta Ilomantsiin (Suomen Kuvalehti 27.4.2013).

Mauno Pekkala (27.1.1890-30.6.1952) toimi hallituksensa pääministerinä pian sodan jälkeen 26.3.1946-29.7.1948 (Pekkala I). Pekkala oli toiminut valtiovarainministerinä Rytin ensimmäisessä hallituksessa (Ryti I) 1.12.1939-27.3.1940, Rytin toisessa hallituksessa (Ryti II) 27.3.1940-4.1.1941 ja Rangellin hallituksessa (Rangell I) 4.1.1941-22.5.1942. Pekkala oli myös puolustusministeri Paasikiven kolmannessa hallituksessa (Paasikivi III) heti jatkosodan jälkeen 17.4.1945-26.3.1946 ja pari päivää Pekkalan omassa hallituksessa ajanjaksolla 26.3.1946-27.3.1946. Aikaisemmin Pekkala oli maatalousministeri Tannerin hallituksessa 13.12.1926-17.12.1927 (Tanner I).

Alkujaan Pekkala oli puolue-edustukseltaan sosialidemokraatti, mutta siirtyi Suomen Kansan Demokraattiseen Liittoon eli SKDL:ään heti puolueen perustamisesta lähtien vuonna 1946.

Mauno Pekkala oli siis hyvin merkittävä suomalaispoliitikko 1940-luvulla ja erityisesti aikakautena, jolloin Suomi soti.

****

Sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä eli YYA-sopimus (Договор о дружбе, сотрудничестве и взаимной помощи, ДСП-договор) solmittiin 6.4.1948 Moskovassa (17/1948, ДСП-договор 6.4.1948).

YYA-neuvottelujen vaiheet ovat moninaiset, joita en käy tässä kirjoituksessa tarkemmin läpi muutoin kuin joidenkin Mauno Pekkalaan liittyvien tapahtumien osalta. Laajemmassa tarkastelussa on kuitenkin muistettava YYA-sopimusneuvottelujen aikana samaan aikaan käydyt neuvottelut Pohjois-Atlantin liiton solmimiseksi.

Mauno Pekkala teki pääministerinä syksyllä 1947 matkan Moskovaan. Tuliaiseksi hän toi Suomelle ja presidentti Juho Paasikivelle Neuvostoliiton neuvottelualoitteen.

Paasikivi nimitti Mauno Pekkalan hallituksen pitäessä maassa valtaa Suomen neuvotteluvaltuuskunnan, johon kuuluivat Pekkalan hallituksesta pääministeri Mauno Pekkala (kd.) itse, ulkoministerit Carl Enckell (virkam.) ja Reinhold Svento (kd.), sisäministeri Yrjö Leino (kd.) sekä kansanedustajat Onni Peltonen (sd.), Urho Kekkonen (ml.) ja Johan Söderhjelm (r.).

Edellisen kappaleen kd-lyhenne on SKDL:n kansandemokraatin lyhenne, nyt tuo sama kd-lyhenne tarkoittaa kristillisdemokraattia. SKDL:n kansandemokraatit olivat hyvin edustettuina Pekkalan, Sventon ja Leinon voimin pääministerin johdolla neuvottelukunnassa.

Paasikivi antoi pääsääntöisen melko vähäisin poikkeuksin vastuun valtuuskunnan toimista pääministeri Mauno Pekkalalle ja ulkoministeri Carl Enckellille.

Pekkala oli ahkera reissaaja Moskovassa heti sotien jälkeen. Ennen virallisia sopimusneuvotteluja edellä mainitun reissun lisäksi hän teki reissut ainakin lokakuussa 1946 ja maaliskuussa 1948 kahta viikkoa ennen YYA-sopimuksen allekirjoittamista. Pekkalan lokakuun 1946 reissu Moskovaan raivostutti Paasikiven. Pekkala kävi Moskovassa ruinaamassa sopimusneuvottelujen aloittamista ja sopimuksen solmintaa, mikä sai Paasikiven näkemään punaista.

Varsinaiset YYA-sopimusneuvottelut Moskovassa käytiin nopeassa aikatahdissa 22.3.-5.4.1948.

Paasikiven neuvotteluvaltuuskunnalle antamat neuvotteluohjeet ja vaatimukset vuotivat Neuvostoliiton ulkoministeriöön. Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen ja Suomen neuvottelutavoitteista ja -strategiasta neuvottelujen alkaessa 22.3.1948. Paasikiven johdolla laadittu sopimusehdotus ja asiantuntijalausunnot olivat Moskovan tiedossa hyvissä ajoin ennen Suomen valtuuskunnan saapumista.

Kysymys kuuluu: kuka oli vuotaja tai vuotajat Suomesta Moskovaan? Kuinka Neuvostoliitto sai tiedot Suomen neuvottelutavoitteista ja -strategiasta?

En lähtenyt tämän blogikirjoituksen puitteissa selvittämään FSB:n keskusarkistoa vuoden 1948 osalta saadakseni asiaan selvyyttä. Ehkäpä sieltä löytyisi jotain Suomen ja Neuvostoliiton välisestä YYA-sopimusprosessista, kun kerran löytyi Rytin ensimmäisen hallituksen toiminnasta sen Suomen valmistautuessa talvisodan jälkeen rauhanneuvotteluihin maaliskuussa 1940.

Oleellisin kysymys kuuluu: ajoiko Pekkala Suomen etua vai Neuvostoliiton etua niillä toimillaan, joita teki jo välirauhan aikaan ja myöhemmin mahdollisesti YYA-sopimusneuvottelujen aikana suhteessa Neuvostoliittoon.

YYA-sopimus oli Suomen pahin panna kylmänsodan aikana ajanjaksolla 6.4.1948-9.12.1991. Kaikkiaan 15 953 piinan päivää. Ei Suomi voi syyttää pelkästään Neuvostoliittoa tuosta sopimuksesta, vaan on katsottava peiliin.

****

Tämä kirjoitus on toinen jatkokirjoitus 3.8.2024 julkaistuun kirjoitukseen otsikolla Suomi kertoi Neuvostoliitolle jo 10.6. ja 11.6.1941 Saksan Barbarossa-hyökkäyksen aloitusajankohdan (US-blogi 3.8.2024). Ensimmäinen jatkokirjoitus oli 5.8.2024 julkaistu kirjoitus otsikolla Se oli jalkaväenkenraali Erik Heinrichs, joka allekirjoitti Suomen Saksan kanssa solmiman tärkeimmän liittolaissopimuksen (US-blogi 5.8.2024).

Kaikki nämä kolme kirjoitusta perustuvat Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n (Федеральная служба безопасности Российской Федерации, ФСБ России, kotisivut) hallussa olevaan arkistomateriaaliin (Центральный архив ФСБ России, ЦА ФСБ РФ). FSB:n keskusarkistoon kuuluvat myös mm. Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissariaatin eli NKVD:n (Народный комиссариат внутренних дел СССР, НКВД СССР) sekä Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissariaatin eli NKGB:n (Народный комиссариат государственной безопасности СССР, НКГБ СССР) tiedusteluraportit, jotka ovat äärimmäisen mielenkiintoisia Suomea koskien ja jotka osaltaan vaikuttavat suomalaiseen historiakäsitykseen.

FSB:n keskusarkistoon kuuluva arkistomateriaali voidaan yksinkertaistaa puhumalla Neuvostoliiton turvallisuuselimien arkistomateriaalista. Pääosa tuosta NKVD/NKGB-arkistomateriaalista on kirjattu NKGB:n nimiin.

Tuo julkisesti saatavilla oleva aineisto on todella laaja. Aineisto on mielenkiintoinen, joka olisi syytä huomioida historiamme tulkinnoissa. Monessa kysymyksessä arkistomateriaali antaa hyvää lisätietoa.

Tuota FSB:n hallussa olevaa julkistettua arkistomateriaalia löytyy Venäjän historiallisen seuran eli RIO:n (Российское историческое общество eli РИО, kotisivut) ylläpitämästä Historiallisten asiakirjojen elektronisesta kirjastosta (Электронная библиотека исторических документов, kotisivut).

Julkistukset on tehty jo ajat sitten, mutta liiemmin niitä ei ole Suomessakaan käsitelty. Ajattelin hieman julkistaa alkuverryttelyksi. Dokumentit ovat kirjaotteita, mutta itse kirjaa/kirjoja ei tiettävästi ole saatavissa julkisuudessa.

Tuo kirjastosivusto on yksinkertaisin tapa päästä Suomesta käsin Neuvostoliiton vanhaan tiedustelumateriaaliin. Suomessa Venäjän historiallinen seura on käännetty usein Venäjän sotahistorialliseksi seuraksi, koska sen aineisto on pääosin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevaa. Kyse on Vladimir Putinin käskyllä 2012 perustetusta seurasta. Seura ei ehkä ole kuvaavin käännös общество-sanalle. Parempi käännös olisi vaikka yhdistys. Venäjän historiallisen seuran aineisto on joka tapauksessa erittäin hyvä lisä historia-aineistoon länsimaissa.

Käsittelen tässä kirjoituksessa erityisesti Mauno Pekkalaa (Мауно Пеккала) sen perusteella, mitä hänestä löytyy NKGB:n alla tiedusteluraporttitietoina Venäjän historiallisessa seurassa FSB:n keskusarkistosta saatuna välirauhan aikana jatkosodan kynnyksellä. Toinen kyseenalainen nimi tuon ajan suomalaisista huippupoliitikoista on useaan otteeseen ministerinä toiminut Maalaisliiton Juho Niukkanen (Юхо Ньюкканен).

****

Mauno Pekkalaa koskee erityisesti kuusi FSB:n arkistoista löytyvää julkaistua tiedusteluasiakirjaa kirjaotteena aikavälillä 5.6.1941-15.6.1941:

• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin raportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V.M. Molotoville ja L. P. Berialle saksalaisten joukkojen kauttakulusta Suomen läpi, 5. kesäkuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности СССР В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с сообщением, полученным агентурным путем, о транзите немецких войск через Финляндию. 5 июня 1941 г., ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1746, 1747 5.6.1941), РИО 227846
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarin varajäsen B. Z. Kobulovin tiedusteluraportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle Saksan päättäväisyydestä ottaa Suomi mukaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan, 11. kesäkuuta 1941 (Записка зам. наркома госбезопасности СССР Б.З. Кобулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с агентурным сообщением о решимости Германии вовлечь Финляндию в войну против СССР. 11 июня 1941 г., ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л. 1847-1850 11.6.1941), РИО 227853 (venäjänkielinen muistio ja sen suomennos ks. US-blogi 3.8.2024)
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarin varajäsen B. Z. Kobulovin tiedusteluraportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle Saksan sotavalmistelujen valmistumisesta Neuvostoliittoa vastaan ​​ja Suomen alueen käytöstä sotilaallisiin tarkoituksiin, 11. kesäkuuta 1941 (Записка зам. наркома госбезопасности СССР Б.З. Кобулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с агентурным сообщением о завершении подготовки Германии к войне с СССР и об использовании территории Финляндии в военных целях. 11 июня 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1851, 1852 11.6.1941), РИО 227854
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarin varajäsen B. Z. Kobulovin tiedusteluraportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville, L. P. Berialle ja S. K. Timošenkolle Suomessa alkaneesta nuorten osittaisesta liikekannepanosta lähetettäväksi itärajalle ja saksalaisten joukkojen siirtämisestä Suomeen, 13. kesäkuuta 1941 (Записка зам. наркома госбезопасности СССР Б.З. Кобулова И.В. Сталину, В.М. Молотову, Л.П. Берия и С.К. Тимошенко с агентурным сообщением о начавшейся в Финляндии частичной мобилизации молодежи для отправки на восточную границу и о переброске в Финляндию германских войск. 13 июня 1941 г., ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1861, 1862 13.6.1941), РИО 227856
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarin varajäsen B. Z. Kobulovin keskustelutekstillä varustettu muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle Saksan ja sen liittolaisten valmiudesta sotaan Neuvostoliiton kanssa, 15. kesäkuuta 1941 (Записка зам. наркома госбезопасности СССР Б.З. Кобулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с текстами разговоров, полученными агентурным путем, о готовности Германии и ее союзников к войне с СССР. 15 июня 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1888-1893 15.6.1941), РИО 227857
• raportti saksalaisten joukkojen sijoituksesta Pohjois-Suomessa, nikkelikaivoksista Petsamon alueella sekä Neuvostoliiton ja Suomen suhteista, ei päivämäärää (Сообщение о расположении немецких войск в северной Финляндии, о никелевых рудниках в районе Петсамо и советско-финских отношениях. Без даты, Центральный архив службы внешней разведки РФ (ЦА СВР РФ), Мюнхенский сговор), РИО 226697.

Edellä luettelossa viimeisenä olevaan hyvin mielenkiintoiseen tiedusteluraporttiin ei ole kirjattu päivämäärää, mutta ajoitus on ajankohtana, jolloin J. K. Paasikivi oli suurlähettiläänä Moskovassa eli raportti aikatauluttuu huhtikuusta 1940 kesäkuun 4. päivään 1941.

Olen tässä blogikirjoituksessa identifioinut nuo tiedusteluraportit РИО-tunnuksella (RIO) ja asiakirjan nettiosoitteen numerotunnuksella. РИО-tunnus on lyhenne sanoista Российское историческое общество viitaten Venäjän historialliseen seuraan. Tuo identifiointi on vain minun keksimä helpottamaan asiakirjojen tunnistamista tässä kirjoituksessa.

Edellä muistionimissä с агентурным сообщением -ilmaisu on käännetty termillä tiedusteluraportin sisältävä muistio. Toinen käännösilmaisu voisi olla vaikkapa mukaan lukien tiedustelupalvelun kautta saatu viesti. Сообщение-sana on siis kirjattu tässä yhteydessä raportiksi, joissakin tapauksissa myös viestiksi, ei vaikkapa tiedonannoksi tai selvitykseksi. Suoraan käännettynä агентурное сообщение olisi vaikkapa agenttiviesti. Kyse on siitä, että I. V. Stalinille, V. M. Molotoville, L. P. Berialle ja joissakin tapauksissa myös S. K. Timošenkolle menevään muistioon on liitetty myös tiedustelun lähettämä viesti tai raportti esimerkiksi Helsingistä Moskovaan, ja tieto on peräisin vaikkapa agentilta.

Oheiset neuvostohenkilöt ovat tämän kirjoitukseen valituissa tiedusteluraporteissa mainittuina:

• Neuvostoliiton kommunistisen puolueen 1. pääsihteeri ja Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja Josif Vissarionovitš Stalin, Иосиф Виссарионович Сталин, биография (merkintä raporteissa И.В. Сталин, suom. I. V. Stalin)
• Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Mihailovitš Molotov, Вячеслав Михайлович Молотов, биография (merkintä raporteissa В.М. Молотов, suom. V. M. Molotov)
• Neuvostoliiton sisäasioiden kansankomissaari (NKVD:n kansankomissaari) ja kansankomissaarien neuvoston varapuheenjohtaja Lavrenti Pavlovitš Berija, Лаврентий Павлович Берия, биография, НКВД-биография (merkintä raporteissa Л.П. Берия, suom. L. P. Beria)
• Neuvostoliiton kansanpuolustuksen (asevoimien) kansankomissaari (asevoimien komentaja), marsalkka (маршал) Semjon Konstantinovitš Timošenko, Семён Константинович Тимошенко, биография (merkintä raporteissa С.К. Тимошенко, suom. S. K. Timošenko)
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissariaatin varajäsen (ts. NKVD:n apulaiskomissaari vuosina 1941-1943 ja NKGB:n vuosina 1941 ja 1943-1945), kenraalieversti (генерал-полковник) Bogdan Zaharovitš Kobulov, Богдан Захарович Кобулов, биография, НКВД-биография (merkintä raporteissa Б.З. Кобулов tai Кобулов, suom. B. Z. Kobylov tai Kobylov)
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari, valtion turvallisuuden pääosaston eli GUGB:n (Главное управление государственной безопасности, ГУГБ) johtaja NKVD:ssä, kenraali (генерал) Vsevolod Nikolajevitš Merkulov, Всеволод Николаевич Меркулов, биография, НКВД-биография (merkintä raporteissa В.Н. Меркулов tai Меркулов, suom. V. N. Merkulov tai Merkulov)
• Neuvostoliiton ulkomaantiedustelupalvelun (Первое главное управление КГБ СССР, ГУГБ НКВД/НКГБ) johtaja, kenraaliluutnantti (генерал-лейтенант) Pavel Mihailovitš Fitin, Павел Михайлович Фитин, биография, НКВД-биография (merkintä raporteissa Фитин, suom. Fitin)
• NKVD/NKGB:n tiedustelu-upseeri ja Neuvostoliiton armeijan ja laivaston poliittisen pääosaston (Главное политическое управление Советской армии и Военно-морского флота) työntekijä, kenraaliluutnantti (генерал-лейтенант) Pavel Anatolivetš Sudoplatov, Павел Анатольевич Судоплатов, биография, НКВД-биография (merkintä raporteissa Судоплатов, suom. Sudoplatov)

Lisäksi tässä kirjoituksessa mainittuja ovat myös:

• Bolševikkien liittovaltion kommunistisen puolueen keskuskomitean järjestäytymistoimiston (Оргбюро ЦК ВКП(б)) jäsen, NKP:n keskuskomitean sihteeristön (Секретариат ЦК КПСС) jäsen jne. Jelena Dmitrievna Stasova, Елена Дмитриевна Стасова, биография (merkintä raportissa Е. Д. Стасова, suom. E. D. Stasova)
• Bolševikkien liittovaltion kommunistisen puolueen keskuskomitean propaganda- ja agitaatio-osaston (Управления пропаганды и агитации ЦК ВКП(б)) päällikkö jne., kenraalieversti (генерал-полковник) Andrei Aleksandrovitš Ždanov, Андрей Александрович Жданов, биография
• tiedustelu-upseeri, NKVD:n virallinen residenssi (легальный резидент НКВД СССР) Berliinissä, kenraaliluutnantti (генерал-лейтенант) Amayak Zaharovitš Kobulov, Амаяк Захарович Кобулов, биография, НКВД-биография
• GUGB NKVD:n 5. osaston 1. Saksan haaaran (1-го немецкого отделения 5-го отдела ГУГБ НКВД) apulaisjohtaja, kenraalimajuri (генерал-майор) Aleksandr Mihailovitš Korotkov, Александр Михайлович Коротков, биография, НКВД-биография
• tiedustelu-upseeri, valtion turvallisuuden luutnantti (лейтенант государственной безопасности, лейтенант ГБ) Jelisei Tihonovitš Sinitsyn, Елисей Тихонович Синицын, биография, НКВД-биография, toimiessaan neuvostoresidenssinä Helsingissä Sinitsynin peitenimi oli Jelisei Jelisejev (Елисей Елисеев).

****

Lisäksi Mauno Pekkalan asiaan liittyen historiallisten asiakirjojen elektronisesta kirjastosta löytyy kaksi hyvin tarkkaa tiedusteluraporttia Suomen valtioneuvoston 9. maaliskuuta 1940 pitämästä kokouksesta:

• muistio Suomen valtioneuvoston kokouksesta, maaliskuuta 1940 (203. Заметки с заседания Государственного совета Финляндии. 9 марта 1940 г., Ф. 3. Оп. 7. Д. 661. Л. 734)
• muistio [Suomen] valtioneuvoston kokouksesta, 9. maaliskuuta 1940 (204. Заметки с заседания Государственного совета. 9 марта 1940 г., Ф. 3. Оп. 7. Д. 661. Л. 734, jatkoa).

Kyse tosiasiallisesti ei ole muistiinpanoista, vaan hallituksen kokouksessa käytettyjen ministeripuheenvuorojen tarkasta kirjaamisesta.

Mielenkiintoista on, miten NKGB-tiedustelu on onkaan saanut tuon hallituksen kokouksen tarkat ministeripuheenvuorot käyttöönsä. Kyseessä oli Rytin ensimmäisen hallituksen (Ryti I (1.12.1939-27.3.1940) kokouksesta 9.3.1940 klo 17:00 alkaen sekä toisesta kokouksesta 9.3.1940 klo 22:00 alkaen, joissa Väinö Tanner toimi sijaispääministerinä pääministeri Risto Rytin ollessa rauhanneuvotteluissa Moskovassa. Mukana kokouksissa olivat myös presidentti Kyösti Kallio sekä ministerit Juho Niukkanen (ml.), Mauno Pekkala, Pekka Heikkinen (ml.), Juho Koivisto (ml.), Ernst von Born (r.), Uuno Hannula (ml.), Rainer von Fieandt (virkam.), Karl-August Fagerholm (sd.), Väinö Kotilainen (virkam.) ja Johan Söderhjelm (r.).

Tiettävästi noiden kahden hallituskokouksen keskustelua ei ole julkaistu koskaan Suomessa. Voin toki olla väärässä, ja tietoni asiassa ovat tällöin vaillinaiset.

Jos kokouksen keskustelua ei ole aikaisemmin julkaistu Suomessa, niin nyt on julkaistu Venäjältä käsin päivämäärästä 1.12.2020 alkaen, kun paperiset asiakirjat on käännetty sähköiseen muotoon ja saatettu sen jälkeen julkiseksi.

Mauno Pekkalan nimi on mainittu tiedusteluraportissa myös päivämäärällä 17.4.1936 koskien Elena Stasovan kirjettä Otto Ville Kuusiselle:

• D. Stasovan kirje O. [V.] Kuusiselle liitteenä selvitys T. Antikaisen asian oikeudenkäynnin etenemisestä, 17. huhtikuuta 1936 (Письмо Е.Д. Стасовой О. Куусинену с приложением отчета о ходе процесса по делу Т. Антикайнена. 17 апреля 1936 г., РГАСПИ. Ф. 495. Oп. 16. Д. 8. Л. 30-33)

Stasova oli kovan luokan bolševikki ja poliitikko Neuvostoliiton keskushallinnossa monissa eri tehtävissä. Tuossa vuoden 1936 tiedusteluraportissa, jossa Pekkalan nimi on mainittu, ei ole mitään häntä raskauttavaa.

РИО 227852:n (ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1846 11.6.1941) ja РИО 227858:n (ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1914-1916, 17.6.1941) välissä olevat tiedusteluraportit РИО 227853–РИО 227857 liittyvät Suomeen ja Suomesta saatuun tietoon. Kaikki tuon ajan I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle (sekä S. K. Timošenkolle) välitetyt tiedustelumuistiot myös Suomen ulkopuolelta kertovat Neuvostoliitolle melko tarkasti Saksan ja sen liittolaisten valmistautumisesta hyökkäykseen Neuvostoliiton alueelle Barbarossa-operaatiolla. Suomesta välitetty tieto on melko täsmällistä.

Neuvostoliittolaiset tiesivät etenkin kesäkuussa ennen 22.6.1941 alkanutta hyökkäystä melko hyvin Suomen ja Saksan välisen kuvion Suomessa joukkoineen ja sotakalustoineen ja miten hyökkäys etenkin pohjoisessa Itä-Lapissa tulee tapahtumaan.

Se, miksi Neuvostoliitto ja osaltaan myös Stalin eivät olisi sinänsä tienneet tulevaa, on virhekäsitys. Eri asia on, kuinka tosissaan tieto otettiin, mutta tiedettiin kuitenkin.

Miksi Saksan hyökkäys pääosin laajemmassa katsannossa tuli Neuvostoliitolle yllätyksenä? Yleisin vastaus on, että Stalin teki kohtalokkaan virheen, kun ei uskonut Neuvostoliiton tiedustelu-upseerien raportteja.

Erityisesti NKVD:n johtaja Lavrenti Beria halusi miellyttää Stalinia. Hän oli halukas siivoamaan Stalinin ulottuvilta syrjään kaikki epämiellyttävät Saksan hyökkäyssuunnitelmaa liittyvät tiedot.

Siis nimenoman epämiellyttävät.

Vähän samalla tavalla, kun nyt Venäjän eräät tiedustelujohtajat pimittivät tietoja Ukraina tilanteesta ennen 24.2.2022 tapahtunutta hyökkäystä.

****

Talvisota päättyi neljä päivää tuota 9.3.1940 hallituksen pitämää kokousta myöhemmin 13. maaliskuuta 1940 rauhaan. Moskovassa käydyt rauhanneuvottelut kestivät viisi päivää ja alkoivat ilmeisemmin päivää ennen 9.3.1940. Pääministeri Ryti oli 9.3.1940 pidetyn jo aikaisemmin tässä kirjoituksessa mainitun hallituksen kokouksen aikaan Moskovassa. Suomen valtuuskunta lähti Helsingistä illalla 6. maaliskuuta 1940.

Päätös rauhanneuvottelujen aloittamisesta tapahtui hieman aiemmin 5.3.1940. Suomen neuvotteluvaltuuskuntaan kuuluivat pääministeri Risto Ryti (ke.), salkuton ministeri J. K. Paasikivi, kansanedustaja Väinö Voionmaa (sd.) sekä puolueisiin sitoutumaton kenraalimajuri Rudolf Walden.

Hallituksen 9.3.1941 pitämän kokouksen keskustelujen päätyminen neuvostovenäläisten käsiin Moskovaan rauhanneuvottelujen alkaessa on raskauttavaa. On kerrassaan käsittämätöntä, että hallituksen tärkeimmän talvisotaan ja rauhan mahdollisuuden miettimiseen liittyvän kokouksen koko kulku sanasta sanaan on päätynyt neuvostovenäläisille. Kokous, jossa keskusteltiin sotilaallisesta tilanteesta sodan jatkamisen mahdollisuudesta, länsiavusta ja rauhan ehdoista.

Ф. 3. Оп. 7. Д. 661. Л. 734– ja Ф. 3. Оп. 7. Д. 661. Л. 734, jatkoa -asiakirjoissa (yhteensä noin 5 sivua) kirjataan mm. yhtenä esimerkkinä Väinö Tannerin lausuma:

”Таннер: Начну с событий вчерашнего вечера. У главнокомандующего появилась новая идея, которую он трижды обсуждал со мной. Он предлагает обратиться к западным государствам с призывом о помощи, в то время, как будут идти переговоры о мире. Я выразил серьезное сомнение по поводу такой двойной игры, однако главнокомандующий считает, что позднее просьбу о помощи можно и отозвать. Я довел эту идею до сведения делегации. Затем я получил меморандум полковника Паасонена, касающийся помощи западных государств. Там обещания представлены уже в более конкретной форме, нежели ранее. На данный момент помощь составляет 57 000 единиц боевого состава, из которых 15 500 смогут прибыть в течение трех недель, а остальные в зависимости от возможности осуществлять перевозки. Если необходимо, то количество вспомогательных войск может быть увеличено.”

Vapaasti suomennettuna:

”Tanner: Aloitan viime yön [8.-9.3.1940] tapahtumista. Ylipäälliköllä [Gustaf Mannerheim] oli uusi idea, josta hän keskusteli kanssani kolme kertaa. Hän aikoo vedota länsivaltioihin avun saamiseksi rauhanneuvottelujen aikana. Ilmaisin vakavia epäilyksiä tällaisesta kaksoispelistä, mutta ylipäällikkö uskoo, että avunpyyntö voidaan perua myöhemmin. Toin tämän ajatuksen valtuuskunnan tietoon. Sitten sain eversti Paasoselta muistion länsimaisesta avusta. Siellä lupaukset esitetään aiempaa tarkemmassa muodossa. Tällä hetkellä avun määrä on 57 000 taisteluyksikköä, joista 15 500 pääsee perille kolmen viikon sisällä ja loput riippuen kuljetuskyvystä. Tarvittaessa apujoukkojen määrää voidaan lisätä.”

Neuvostovenäläisillä tarkoitan Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan edustajia, jotka käytännössä edustivat tuossa Suomea koskevassa asiassa koko Neuvostoliittoa. Neuvostoliiton puolelta rauhanneuvotteluja hoitivat ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sekä Neuvostoliiton kommunistisen puolueen Leningradin piirin pääsihteeri ja NKP:n politbyroon jäsen, kenraalieversti Andrei Ždanov.

Miten kummassa neuvostovenäläiset ovat saaneet haltuunsa tuon hallituskokousaineiston?

Oliko kyseessä neuvostovenäläisten salakuuntelu? Oliko kyseessä keskustelusta laaditun paperimuotoisen pöytäkirjan saanti jonkun suomalaisen laittomasti neuvostovenäläisille luovuttamana? Toimitettiinko kokouskeskustelu lennätinviestinä Helsingistä Moskovaan Suomen suurlähetystöön ja Suomen neuvotteluvaltuuskunnalle niin, että venäläiset kykenivät sen kaappaamaan matkalla?

Kysymys kuuluu: oliko suomalaista vuotajaa tai vuotajia vai kykenikö Neuvostoliiton tiedustelueleimet itsenäisesti ilman suomalaisten apua saamaan nuo hallituksen ministeripuheenvuorot tietoonsa?

Pidän todennäköisenä, että Neuvostoliitto kykeni saamaan haltuunsa kaiken sen alueella tapahtuvan lennätinliikenteen.

Esimerkkinä tuosta Saksan liittolaisen Japanin viesti Romanian-suurlähettiläältä Japanin Neuvostoliiton-suurlähettiläälle. Romania ja Suomi olivat siis Saksan liittolaisia.

Телеграмма японского посла в Бухаресте японскому послу в Москве 20.6.1941 (РИО 102694):

ТЕЛЕГРАММА ЯПОНСКОГО ПОСЛА В БУХАРЕСТЕ ЯПОНСКОМУ ПОСЛУ В МОСКВЕ

20 июня 1941 г.

Телеграфировал в Токио.

Лично главе учреждения. Совершенно секретно.

Утром 20 июня германский посланник сказал мне доверительно следующее:

”Обстановка вошла в решающую фазу развития. Германия полностью завершила подготовку от Северной Финляндии и до южной части Черного моря и уверена в молниеносной победе. Румыния также по мере возможности ведет подготовку к тому, чтобы можно было сразу выступить. Я лично вполне доволен”.

 Цуцуи

 ЦА ФСБ РФ. Коллекция документов. Машинопись, заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna:

JAPANIN BUKARESTIN-SUURLÄHETTILÄÄN SÄHKE JAPANIN MOSKOVAN-SUURLÄHETTILÄÄLLE

20. kesäkuuta 1941

Sähke Tokioon.

Henkilökohtaisesti laitoksen johtajalle. Huippusalainen.

Aamulla 20. kesäkuuta Saksan lähettiläs kertoi minulle luottamuksellisesti seuraavaa:

”Tilanne on siirtynyt ratkaisevaan kehitysvaiheeseen, ja Saksa on saanut valmiiksi valmistelut Pohjois-Suomesta Mustanmeren eteläosaan ja myös Romania tekee valmisteluja mahdollisuuksien mukaan, olen henkilökohtaisesti varsin tyytyväinen.”

Tsutsui (筒井)

FSB:n keskusarkisto. Asiakirjojen kokoelma. Konekirjoitus, oikeaksi todistettu kopio.

Tuo viesti on siis neuvostotiedustelun kaappaama Neuvostoliiton alueella Japanin Bukarestin ja Moskovan suurlähetystöjen välillä.

Referaatti asiakirjasta: Neuvostoliitto kykeni jo tuolloin vakoilemaan sähköistä tietoliikennettä, jota edusti lennätin. Pidän todennäköisenä, että Neuvostoliiton tiedustelupalvelu luki kaiken sen tietoliikenteen, joka kulki lankoja pitkin Neuvostoliiton alueella.

****

Kirjoittamaani US-blogi 3.8.2024 -blogi valtiovarainministeri Mauno Pekkalaa koskien perustui ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1846 11.6.1941 -tiedusteluporttiin (РИО 227852).

Tuon tiedusteluraportin perusteella Pekkala kertoi neuvostoresidenssille Rangellin hallituksen 9.6.1941 pitämän kokouksen sisällön ja kertoi neuvostoliittolaisille myös mm. Saksan hyökkäyksen päätöksentekoajankohdan, joka olisi 24.6.1941. Tuo Pekkalan NKGB-neuvostoresidenssi Helsingissä oli todennäköisemmin valtion turvallisuuden luutnantti Jelisei Sinitsyn, peitenimeltään Jelisei Jelisejev (US-blogi 3.8.2024).

Pekkalan neuvostomyönteinen toiminta on ollut tiedossa jo aikaisemmin (esim. Apunen, Osmo & Wolff, Corinna: Pettureita ja patriootteja. Taistelu Suomen ulko- ja puolustuspolitiikan suunnasta 1938–1948, ISBN 978-952-222-118-6). Jo tuohon aikaan neuvostoresidensseille riitti suomalaistietolähteitä, siihen ei tarvittu YYA-sopimusta ja kylmän sodan aikaa. Tiedettyjä oli mm. SAK:n sodanaikainen puheenjohtaja Eero A. Wuori koodinimellä Mooses (myöhemmin Silinteri).

Nykyaikana Pekkalan toiminta ministerin virassa täyttäisi varmasti maanpetosrikoksen kriteerit jo pelkästään ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л. 1847-1850 11.6.1941 -tiedusteluporttiin (РИО 227853) kirjatun pohjalta.

Mutta eipä tuossa kaikki. Kaikki edellä luetellut kuusi aikavälillä 5.6.1941-15.6.1941 tiedusteluraporttia ovat Suomelle raskauttavia. Pekkalaa koskien Pekkalaa raskauttavia.

Kirjaan tähän esimerkkejä noista asiakirjoista. Jäljempänä —– -merkki tarkoittaa, että koko asiakirjaa ei ole otettu mukaan vaan ne osuudet, jotka koskevat käsiteltävää asiaa eli asiaa Suomea koskien. Asiakirja kokonaisuudessaan löytyy linkistä.

ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1861, 1862 13.6.1941 (РИО 227856):

N 70. ЗАПИСКА ЗАМ. НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР Б.З. КОБУЛОВА И В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ, Л.П. БЕРИЯ И С.К. ТИМОШЕНКО С АГЕНТУРНЫМ СООБЩЕНИЕМ О НАЧАВШЕЙСЯ В ФИНЛЯНДИИ ЧАСТИЧНОЙ МОБИЛИЗАЦИИ МОЛОДЕЖИ ДЛЯ ОТПРАВКИ НА ВОСТОЧНУЮ ГРАНИЦУ И О ПЕРЕБРОСКЕ В ФИНЛЯНДИЮ ГЕРМАНСКИХ ВОЙСК

N 2233/М

13 июня 1941 г.

Совершенно секретно

Направляем агентурное сообщение, полученное НКГБ СССР из Хельсинки

Зам. народного комиссара

государственной безопасности СССР

Кобулов

Основание: документ N 4186 от 13.VI.41r.

 Сообщение из Хельсинки

Министр финансов Финляндии Мауно Пеккала в беседе снашим агентом сообщил, что в стране началась частичная мобилизация.

Мобилизация проходит по требованию немцев. Всемобилизованные отправляются на восточную границу. Призывается главным образом молодежь.

Одновременно происходит беспрерывный подвоз немецких войск. Прибыло уже три дивизии немецких солдат. Около двух дивизий ожидают погрузки в Штеттине.

По мнению Пеккала, переброска немецких войск в Финляндию и мобилизация финских резервистов происходят с целью психической атаки на СССР, чтобы добиться уступок для немцев в происходящих переговорах между Советским Союзом и Германией.

Однако не исключена возможность непосредственного нападения немцев на СССР, и Финляндия может бытьиспользована как плацдарм для этого нападения.

О начавшейся мобилизации в Финляндии подтверждают также и другие источники.

Зам. нач. 1-го Управления НКГБ СССР         

 Судоплатов

 ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1861, 1862. Заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna tuo 13.6.1941 päivättyyn asiakirjaan nro 4186 (документ N 4186 от 13.VI.41r) perustuva dokumentti nro 2233/M (N 2233/М) kokonaisuudessaan, nro 70 (N 70), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1861, 1862 13.6.1941):

NRO 70. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARIN VARAJÄSEN B. Z. KOBULOVIN TIEDUSTELURAPORTIN SISÄLTÄVÄ MUISTIO I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE, L. P. BERIALLE JA S. K. TIMOŠENKOLLE SUOMESSA ALKANEESTA NUORTEN OSITTAISESTA LIIKEKANNEPANOSTA LÄHETETTÄVÄKSI ITÄRAJALLE JA SAKSALAISTEN JOUKKOJEN SIIRTÄMISESTÄ SUOMEEN

NRO 2233/M

13. kesäkuuta 1941

Huippusalainen

Lähetämme Helsingistä Neuvostoliiton NKGB:n vastaanottaman tiedusteluviestin

kansankomissaarin sijainen

Neuvostoliiton valtion turvallisuus

Kobulov

 

Lähde: asiakirja nro 4186, päivätty 13.6.1941

 Viesti Helsingistä

Valtiovarainministeri Mauno Pekkala kertoi keskustellessa agenttimme kanssa, että maassa on aloitettu osittainen liikekannallepano.

Liikekannallepano tapahtuu saksalaisten pyynnöstä. Kaikki mobilisoidut lähetetään itärajalle. Pääasiassa rekrytoidaan nuoria.

Samaan aikaan Saksan joukkojen kyyditys on taukoamatonta. Kolme saksalaissotilaiden divisioonaa on jo saapunut. Noin kaksi divisioonaa odottaa lastausta Szczecinissä [Puolassa].

Pekkalan mukaan saksalaisten joukkojen siirtäminen Suomeen ja suomalaisten reserviläisten liikekannallepano tapahtuu tarkoituksena painostaa [психическая атака] Neuvostoliittoa, jotta saksalaisille tehtäisiin myönnytyksiä meneillään olevissa neuvotteluissa Neuvostoliiton ja Saksan välillä.

Saksan suoran Neuvostoliiton hyökkäyksen mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea pois, ja Suomea voidaan käyttää sillanpääasemana tälle hyökkäykselle.

Myös muut lähteet vahvistavat liikekannallepanon alkamisen Suomessa.

Kansankomissaarin sijainen, Neuvostoliiton NKGB:n 1. osasto

 Sudoplatov

TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.58, l.1861, 1862. Oikeaksi todistettu kopio.

Referaatti asiakirjasta: Tämäkin asiakirja on Mauno Pekkalalle raskauttava kuten ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л. 1847-1850 11.6.1941 -asiakirja (РИО 227853). Kerrotut asiat kuvastavat hyvin, että Pekkalallaa on ollut halu kertoa Neuvostoliittoa hyödyttävää tietoa Saksan ja Suomen varustautumisesta Neuvostoliittoa vastaan käytävään hyökkäyssotaan.

Noissa asiakirjojen asiakirjatunnisteissa (esim. N 70, N 2233/М ja N 4186) N-kirjain on latinalainen tarkoittaen numeroa (nro).  Ei ole syytä sotkea sen kyrilliseen peilikuvaan eli I-kirjaimeen (И).

ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1888-1893 15.6.1941 (РИО 227857):

N 71. ЗАПИСКА ЗАМ. НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР Б.З. КОБУЛОВА И.В.СТАЛИНУ, В.М.МОЛОТОВУ И ЛИБЕРИЯ С ТЕКСТАМИ РАЗГОВОРОВ, ПОЛУЧЕННЫМИ АГЕНТУРНЫМ ПУТЕМ, О ГОТОВНОСТИ ГЕРМАНИИ И ЕЕ СОЮЗНИКОВ К ВОЙНЕ С СССР

N 2263/М        

15 июня 1941 г.

Совершенно секретно

 —

__________:    Я еще в том докладе подчеркнул о необходимости наступления на Украину. Это в первую очередь. Необходимо ускорить темпы и не упустить момента (не расслышано) по этой линии наступление и со стороны Финляндии.

Vapaasti suomennettuna tuo 15.6.1941 dokumentin nro 2263/M (N 2263/М) Suomea koskeva ote sivulta 4, nro 71 (N 71), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1888-1893):

NRO 71 NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARIN VARAJÄSEN B. Z. KOBULOVIN KESKUSTELUTEKSTILLÄ VARUSTETTU MUISTIO I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE SAKSAN JA SEN LIITTOLAISTEN VALMIUDESTA SOTAAN NEUVOSTOLIITON KANSSA

Nro 2263/M

15. kesäkuuta 1941

Huippusalainen

 —

__________: Tuossa raportissa korostin myös tarvetta hyökätä Ukrainaan. Tuo [hyökkäys] tulee ensin. On tarpeen nopeuttaa vauhtia eikä missata hetkeä (ei kuulunut) hyökkäyksessä tätä linjaa pitkin [myös] Suomesta.

Referaatti asiakirjasta: Asiakirja kertoo Saksan hyökkäysjärjestyksen. Suomi ja Saksa aloittavat sotatoimet Lapissa hieman myöhemmin ja Neuvostoliitto olikin saanut tietoon X + 7 -kirjauksen, jossa X on Saksan Neuvostoliittoon hyökkäyksen yleinen alkamispäivä eli operaatio Barbarossan aloituspäivä 22.6.21941. Tosiasialliset hyökkäystoimet Lapissa alkoivatkin juuri seitsemän päivää myöhemmin 29.6.1941.

ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1746, 1747 5.6.1941 (РИО 227846):

N 60. ЗАПИСКА НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР В.Н. МЕРКУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С СООБЩЕНИЕМ, ПОЛУЧЕННЫМ АГЕНТУРНЫМ ПУТЕМ, О ТРАНЗИТЕ НЕМЕЦКИХ ВОЙСК ЧЕРЕЗ ФИНЛЯНДИЮ

N 2110/М

5 июня 1941 г.

Совершенно секретно

Направляем агентурное сообщение, полученное НКГБ СССР из Хельсинки.

Народный комиссар

государственной

безопасности СССР               

Меркулов

 Основание: сообщение из Хельсинки N 112 от 4.VI.41 г.

 Сообщение из Хельсинки

Министр финансов социал-демократ Мауно Пеккала сообщил нашему агенту следующее:

31 мая президент Рюти на заседании правительства заявил, что международная военная ситуация сейчас весьма сложна и опасна. Германия перебрасывает около 100 дивизий на восточную границу, в связи с чем там прекращено пассажирское движение.

Между СССР и Германией ведутся какие-то переговоры, хотя Москва это отрицает. В ближайшее время увеличится транзит немецких войск через Финляндию. Уязвимыми местами для Финляндии являются: Ханко, Петсамо и Аландские острова. Финляндия находится в опасности. Она хочет остаться нейтральной, но Германия оказывает давление на финское правительство, которое хотело бы сопротивляться этому нажиму, но ничего не выходит.

Начальник 1-го Управления НКГБ СССР     

Фитин

ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1746, 1747. Заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna tuo 4.6.1941 päivättyyn Helsingistä saatuun viestiin nro 112 (N 112) perustuva dokumentti nro 2233/M (N 2110/М) kokonaisuudessaan, nro 60 (N 60), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦАФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1746, 1747 5.6.1941):

NRO 60. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARI  V. N. MERKULOVIN RAPORTIN SISÄLTÄVÄ MUISTIO I. V. STALINILLE, V.M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE SAKSALAISTEN JOUKKOJEN KAUTTAKULUSTA SUOMEN LÄPI

N 2110/M

5. kesäkuuta 1941

Huippusalainen

Lähetämme Helsingistä Neuvostoliiton NKGB:n vastaanottaman tiedusteluviestin.

Kansankomissaari

Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus

Merkulov

Lähde: 4.6.1941 päivätty viesti nro 112 Helsingistä.

 Viesti Helsingistä

Sosialidemokraattinen valtiovarainministeri Mauno Pekkala kertoi agentillemme seuraavaa:

Presidentti Ryti sanoi 31. toukokuuta hallituksen kokouksessa, että kansainvälinen sotilaallinen tilanne on nyt erittäin monimutkainen ja vaarallinen. Saksa siirtää noin 100 divisioonaa itärajalle, minkä vuoksi matkustajaliikenne on siellä pysähtynyt.

Neuvostoliiton ja Saksan välillä käydään joitakin neuvotteluja, vaikka Moskova kiistää tämän. Lähitulevaisuudessa saksalaisten joukkojen kauttakulku Suomen kautta lisääntyy. Suomen herkkiä paikkoja ovat Hanko, Petsamo ja Ahvenanmaa. Suomi on vaarassa. Suomi haluaa pysyä puolueettomana, mutta Saksa painostaa Suomen hallitusta, joka haluaisi vastustaa tätä painetta, mutta siitä ei tule mitään.

Neuvostoliiton NKGB:n 1. osaston päällikkö

Fitin

TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.57, l.1746, 1747. Oikeaksi todistettu kopio.

Referaatti asiakirjasta: Tämäkin asiakirja on Mauno Pekkalalle raskauttava. Se oli Pekkala, joka halusi suomen pysyä puolueettomana. Se oli Pekkala, joka näki Suomen olevan vaarassa. Hangon, Petsamon ja Ahvenanmaan mainitseminen on raskauttavaa. Saksan 100 divisioonaa itärajalle tarkoittaa koko itärajaa Jäämereltä Mustallemerelle, ei suinkaan Suomen itärajaa.

Центральный архив службы внешней разведки РФ (ЦА СВР РФ), Мюнхенский сговор (РИО 226697):

Сообщение о расположении немецких войск в северной Финляндии, о никелевых рудниках в районе Петсамо советско-финских отношениях

О немцах ”____” сообщил: по словам ПЕККАЛА немецких войск в северной Финляндии около 12 тысяч. Он рассказал ”____”, что из никелевых рудников в районе Петсамо советским правительством создались очень напряженные отношения. Посланник в Москве ПААСЙКИВИ торопит финское правительство сю рее разрешить вопрос о никеле и бранить его за медлительность. Однако, по словам ПЕККАЛА, разрешение вопроса, в пользу СССР наталкивается на категорическое возражение немцев. Немцы требуют, чтобы финны отказали СССР в концессии на никелевые рудники. По словам ”____”, ПЕКНАЛА допускает, что задержка в уходе из Финляндии немцев,

 *РАССЕКРЕЧЕНО*

Служба внешней разведки РФ 10

 -з-

очевидно, связана с разрешением вопроса о никелевых рудниках. Со своей-стороны ПЕККАЛА считает, что советское правительство сразу допустило ошибку, что не потребовало передачи никелевых рудников при заключении мирного договора, а согласилось на 40% руды. Тогда б этот вопрос бил разрешен быстро и положительно, теперь же этому препятствуют немцы.

 *РАССЕКРЕЧЕНО*

Служба внешней разведки РФ 10

Vapaasti suomennettuna tuo Venäjän federaation ulkomaantiedustelupalvelun keskusarkistoon (Центральный архив службы внешней разведки РФ, ЦА СВР РФ) tallennettu asiakirja, josta osa on salattu:

Raportti saksalaisten joukkojen sijoituksesta Pohjois-Suomessa, nikkelikaivoksista Petsamon alueella sekä Neuvostoliiton ja Suomen suhteista

”____” raportoi saksalaisista: Pekkalan mukaan Pohjois-Suomessa on noin 12 000 saksalaissotilasta. Hän kertoi ”____”, että neuvostohallitus loi erittäin kireät suhteet Petsamon alueen nikkelikaivoksista. Suomen Moskovan-[suur]lähettiläs Paasikivi kehottaa Suomen hallitusta ratkaisemaan nikkelikysymyksen nopeasti ja moittii sitä hitaudesta. Pekkalan mukaan asian ratkaiseminen Neuvostoliiton hyväksi törmää kuitenkin saksalaisten kategoriseen vastustukseen. Saksalaiset vaativat suomalaisia ​​kieltäytymään myöntämästä Neuvostoliitolle nikkelikaivosten toimilupaa. ”____”:n mukaan Pekkala myöntää, että saksalaisten Suomesta lähdön viivästyminen

 * LUOKITELTU *

Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu 10

 -z-

 liittyy ilmeisesti nikkelikaivoskysymyksen ratkaisemiseen. Pekkala puolestaan ​​uskoo, että neuvostohallitus teki heti virheen, kun se ei vaatinut nikkelikaivosten luovutusta tehdessään rauhansopimusta, vaan tyytyi 40 prosenttiin malmista. Silloin tämä asia olisi ratkaistu nopeasti ja myönteisesti, mutta nyt saksalaiset estävät tämän.

*LUOKITELTU*

Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu 10

Edellä ”____” -merkinnällä on peitetty neuvostoagentin (neuvostoresidenssin) nimi. On todennäköisesti Helsingissä ollut neuvostoresidenssi, joka piti yhteyttä Pekkalaan. Pekkala ja Paasikivi on kirjoitettu isolla (ПЕККАЛА, ПААСЙКИВИ).

Referaatti asiakirjasta: Tuo asiakirja on äärimmäisen raskauttava Pekkalalle, kun hän asiakirjan mukaan oli halunnut jo Moskovan rauhansopimuksessa 1940, että Neuvostoliitto olisi ottanut Petsamon nikkelimalmin kokonaisuudessaan itselleen eikä vain 40 prosentin osuutta. Pekkala siis ilmoitti neuvostovenäläisille, että nikkelimalmin olisi parempi olla Neuvostoliiton hallussa kuin Saksan hallussa Suomen kautta. Jos tuossa ei kyse ole Pekkalan kohdalla maanpetoksesta, niin missä sitten?

Noista nikkelimalmitoimituksista Neuvostoliiton kanssa sovittu ei ole monellekaan tuttu asia, vaikka rauhanehdot talvisodan jälkeen muutoin olisivat tuttuja.

ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 58, л. 1851, 1852 11.6.1941 (РИО 227854):

N 68. ЗАПИСКА ЗАМ. НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР Б.З. КОБУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С АГЕНТУРНЫМ СООБЩЕНИЕМ О ЗАВЕРШЕНИИ ПОДГОТОВКИ ГЕРМАНИИ К ВОЙНЕ С СССР И ОБ ИСПОЛЬЗОВАНИИ ТЕРРИТОРИИ ФИНЛЯНДИИ В ВОЕННЫХ ЦЕЛЯХ

N 2207/М        

11 июня 1941 г.

Совершенно секретно

Направляется агентурное сообщение, полученное НКГБ СССР из Хельсинки

Зам. народного комиссара

государственной

безопасности СССР

Кобулов

Основание: телеграфное сообщение из Хельсинки N 120 от 10.VI.41 г.

 Сообщение из Хельсинки

 Один из лидеров аграрной партии, бывший министр обороны Ньюкканен сообщил нашему агенту, что немцы перебрасывают из Северной Норвегии в Финляндию дивизию, которая прибывает в Рованиеми. Часть этих войск уже расположена в пограничном с СССР районе Куусамо.

На вопрос агента о цели переброски этих частей в Финляндию Ньюкканен ответил, что в ближайшие дни ожидается война между Германией и СССР и что немцы предполагают выступить из Финляндии, которая будет играть большую роль.

О предстоящем в ближайшие дни выступлении Германии против СССР рассказал также бывший министр иностранных дел Хакцель, который объясняет это выступление отказом Советского Союза в поставке немцам хлеба и горючего.

 Из других источников сообщают, что в ближайшие дни в Финляндии высадится большое количество германских войск.

 9 июня в Або прибыл немецкий военный транспорт, который привез примерно 1500 солдат и 40-50 автомобилей для мотопехоты. Все это направлено в сторону Таммерфорса.

Начальник 1-го Управления

НКГБ СССР       

Фитин

ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1851, 1852.

Заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna tuo 10.6.1941 päivättyyn Helsingistä saatuun viestiin nro 120 (N 120) perustuva dokumentti nro 2207/М (N 2207/М) kokonaisuudessaan, nro 68 (N68), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л.1851, 1852 10.6.1941):

NRO 68. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARIN VARAJÄSEN B. Z. KOBULOVIN TIEDUSTELURAPORTIN SISÄLTÄVÄ MUISTIO I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE SAKSAN SOTAVALMISTELUJEN VALMISTUMISESTA NEUVOSTOLIITTOA VASTAAN JA SUOMEN ALUEEN KÄYTÖSTÄ SOTILAALLISIIN TARKOITUKSIIN

N 2207/M

11. kesäkuuta 1941

Huippusalainen

Neuvostoliiton NKGB:n Helsingistä vastaanottama tiedusteluviesti lähetetään

kansankomissaarin sijainen

Neuvostoliiton valtion turvallisuus

Kobulov

 Lähde: lennätinviesti Helsingistä nro 120 10.6.1941.

 Viesti Helsingistä

Yksi Maalaisliiton johtajista, entinen puolustusministeri [Juho] Niukkanen kertoi agentillemme, että saksalaiset siirtävät Pohjois-Norjasta Suomeen [yhtä] divisioonaa, joka saapuisi Rovaniemelle. Osa näistä joukoista jo sijaitsee Neuvostoliiton rajalla Kuusamon alueella.

Agentin kysyttäessä näiden yksiköiden Suomeen siirtämisen tarkoituksesta Niukkanen vastasi, että Saksan ja Neuvostoliiton välinen sota on odotettavissa lähipäivinä ja että saksalaiset ehdottavat marssia Suomesta [Neuvostoliittoon], jolla tulee olemaan suuri rooli [sodankäynnille].

Entinen ulkoministeri [Antti] Hackzell kertoi myös Saksan lähipäivinä tulevasta puheesta Neuvostoliittoa vastaan, joka selittää tämän puheen Neuvostoliiton kieltäytymisellä toimittaa saksalaisille leipää ja polttoainetta.

Muiden lähteiden mukaan Suomeen nousee maihin lähipäivinä suuri määrä saksalaisia ​​joukkoja.

9. kesäkuuta Turkuun saapui saksalainen sotilaskuljetus, joka toi mukanaan noin 1 500 sotilasta ja 40-50 moottoroitua jalkaväen ajoneuvoa. Kaikki tuo on suunnattu Tampereelle.

 1. osaston päällikkö

Neuvostoliiton NKGB

Fitin

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.58, l.1851, 1852.

Varmennettu kopio.

Referaatti asiakirjasta: Tuo viesti on erittäin raskauttava Maalaisliiton entiselle puolustusministeri Juho Niukkaselle. Sanoisipa suorastaa maanpetossyytteen arvoinen noissa olosuhteissa. Niukkasella oli laaja ministerikokemus. Hän toimi puolustusministerinä Kallion kolmannessa hallituksessa 16.8.1929- 4.7.1930 (Kallio III), Cajanderin kolmannessa hallituksessa 12.3.1937-1.12.1939 (Cajander III) ja viimeisimpänä Rytin ensimmäisessä hallituksessa talvisodan aikaan 1.12.1939-27.3.1940 (Ryti I). Sinänsä Niukkasen ilmoitus on yllätys, koska hän oli hyvin saksalaismielinen. Eikö hän tajunnut sanomansa informaatioarvoa ja läksi ikään kuin kehumaan neuvostovenäläiselle agentille Neuvostoliittoa vastassa olevaa sotilasvoimaa? Entisenä puolustusministerinä Niukkasella oli tiedossa alan asiat.

****

Oheiset viesti eivät liity Pekkalaan tai Niukkaseen:

• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin muistio I. V. Stalinille, V.M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun kautta saadulla viestillä, joka sisältää Englannin Suomen-suurlähettiläs Snow’n Britannian ulkoministeriölle lähettämän sähkeen koskien saksalaisten neuvostovastaista propagandaa Suomen maatalouspiireissä, 9. toukokuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности СССР В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с текстом телеграммы английского посла в Финляндии Сноу в МИД Англии, полученным агентурным путем, об антисоветской пропаганде немцев в аграрных кругах Финляндии. 9 мая 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1220, 1221 9.5.1941), РИО 227813
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin raportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V.M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun väärän tiedon levittämisestä Saksan valmiudesta sotaan Neuvostoliiton kanssa sekä Romanian ja Suomen rajan rakentamisen valmistumisesta, 22. toukokuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с сообщением, полученным агентурным путем, о распространении дезинформации по вопросу о готовности Германии к войне с СССР и о завершении строительства на границе с Румынией и Финляндией. 22 мая 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1411-1414 22.5.1941), РИО 227834
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun kautta saadulla viestillä, joka kuvaa Saksan ja Suomen välisiä suhteita, 8. toukokuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности СССР В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с агентурным сообщением, характеризующим германо-финские отношения. 8 мая 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1178, 1179 8.3.1941), РИО 282472
• Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun kautta saadulla viestillä, joka kuvaa Suomen saksalaismielistä suuntausta, 13. toukokuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности СССР В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с текстом разговора, характеризующего прогерманскую ориентацию Финляндии. 13 мая 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1266-1270 13.5.1941), РИО 227818

ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1220, 1221 9.5.1941 (РИО 227813):

N27. ЗАПИСКА НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР В.Н. МЕРКУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С ТЕКСТОМ ТЕЛЕГРАММЫ АНГЛИЙСКОГО ПОСЛА В ФИНЛЯНДИИ СНОУ В МИД АНГЛИИ, ПОЛУЧЕННЫМ АГЕНТУРНЫМ ПУТЕМ, ОБ АНТИСОВЕТСКОЙ ПРОПАГАНДЕ НЕМЦЕВ В АГРАРНЫХ КРУГАХ ФИНЛЯНДИИ

1548/М            

9 мая 1941 г.

Совершенно секретно

Направляем содержание телеграммы английского посла в Финляндии Сноу за N 305 от 29 апреля 1941 г., адресованной Министерству иностранных дел Англии.

Содержание телеграммы получено НКГБ СССР из Лондона агентурным путем.

Народный комиссар

государственной

безопасности СССР

Меркулов

Основание: сообщение из Лондона N 3119 от 7.V.1941 г.

Содержание телеграммы N 305 английского посла в Финляндии Сноу Министерству иностранных дел Англии от 29 апреля 1941 г.

От члена аграрной партии мне стало известно, что немцы сейчас ведут очень сильную пропаганду в правоаграрных кругах и в особенности среди карельских беженцев.

Немцы утверждают, что финское сотрудничество с Германией в грядущей войне с СССР (которая, по общему мнению, начнется в ближайшем будущем) даст финнам возможность не только возвращения Карельских районов, но и приобретения Восточной Карелии и Кольского полуострова. Трудности колонизационной проблемы тогда исчезнут, поскольку карелы смогут вернуться в свои бывшие дома.

Видный аграрный деятель Ньюкканен, известный своими экстремистскими взглядами, является горячим сторонником германских доводов. Ньюкканен поддерживает очень тесную связь с германским пресс-атташе в Финляндии.

(Копия этой телеграммы послана английским послом в Финляндии Криппсу за N 38 от того же числа).

Начальник 1-го Управления НКГБ СССР     

Фитин

 ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1220, 1221.

Vapaasti suomennettuna tuon 7.5.1941 päivättyyn viestiin nro 3119 (N 3119) perustuva asiakirja nro 1548/М (1515/М), nro 27 (N27), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1220, 1221):

Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari  V. N. Merkulovin muistio I. V. Stalinille, V.M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun kautta saadulla viestillä, joka sisältää Englannin Suomen-suurlähettiläs Snow’n Britannian ulkoministeriölle lähettämän sähkeen koskien saksalaisten neuvostovastaista propagandaa Suomen maatalouspiireissä

 1548/M

9. toukokuuta 1941

Huippusalainen

Välitämme Britannian Suomen-suurlähettilään Snow’n 29.4.1941 päivätyn Englannin ulkoministeriölle osoitetun sähkeen nro 305 sisällön.

Neuvostoliiton NKGB vastaanotti sähkeen sisällön Lontoosta tiedustelupalvelun kautta.

Kansankomissaari

Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus

Merkulov

Lähde: viesti Lontoosta nro 3119, päivätty 7. toukokuuta 1941.

Ison-Britannian Suomen-suurlähettiläs Snow’n Britannian ulkoministeriölle 29.4.1941 päivätyn sähkeen nro 305 sisältö.

Yhdeltä Maalaisliiton jäseneltä sain tietää, että saksalaiset harjoittavat nyt erittäin voimakasta propagandaa oikeistolaisissa maatalouspiireissä ja erityisesti karjalaisten siirtolaisten keskuudessa.

Saksalaiset väittävät, että Suomen yhteistyö Saksan kanssa tulevassa sodassa Neuvostoliiton kanssa (joka kaikessa tapauksessa alkaa lähitulevaisuudessa) antaa suomalaisille mahdollisuuden paitsi palauttaa Karjalan alueet, myös hankkia [uusia] alueita Itä-Karjalassa ja Kuolan niemimaalla. Kolonisaatio-ongelman vaikeudet katoavat, sillä karjalaiset pääsevät palaamaan entisiin koteihinsa.

Äärimmäisistä näkemyksistään tunnettu merkittävä maataloushahmo Niukkanen on saksalaisten argumenttien kiihkeä kannattaja. Niukkasella on erittäin läheinen yhteys saksalaiseen lehdistöavustajaan Suomessa.

(Ison-Britannian Suomen-suurlähettiläs lähetti kopion tästä sähkeestä samana päivänä [Britannian suurlähettiläänä 1.5.1940 alkaen Moskovassa toimineelle Sir Richard Stafford] Crippsille nro 38).

Neuvostoliiton NKGB:n 1. osaston päällikkö

Fitin

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.57, l.1220, 1221.

Referaatti asiakirjasta: Saksalaiset käyttivät hyväkseen suomalaisten revanssihenkeä ja erityisesti evakkojen revanssihenkeä. Mielenkiintoista on, että ilmeisemmin Iso-Britannia oli välittänyt sähkeen Neuvostoliitolle omasta tahdostaan eikä Neuvostoliitto ollut kaapannut sitä.

ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1411-1414 22.5.1941 (РИО 227834):

N 48. ЗАПИСКА НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ В.Н. МЕРКУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С СООБЩЕНИЕМ, ПОЛУЧЕННЫМ АГЕНТУРНЫМ ПУТЕМ, О РАСПРОСТРАНЕНИИ ДЕЗИНФОРМАЦИИ ПО ВОПРОСУ О ГОТОВНОСТИ ГЕРМАНИИ К ВОЙНЕ С СССР И О ЗАВЕРШЕНИИ СТРОИТЕЛЬСТВА УКРЕПСООРУЖЕНИЙ СОВЕТСКОЙ СТОРОНОЙ НА ГРАНИЦЕ С РУМЫНИЕЙ И ФИНЛЯНДИЕЙ

N 1797/М        

22 мая 1941 г.

Совершенно секретно

Направляем агентурное сообщение, полученное НКГБ СССР из Берлина.

Народный комиссар

государственной

безопасности СССР

Меркулов

Основание: сообщение Старшины (N 174) от 19.V.41 г.

Сообщение из Берлина

 —-

2. Германские военные атташе из Румынии и Финляндии сообщают, что на советской стороне заканчиваются подготовительные военные контрмероприятия, которые носят оборонительный характер.

Из поступающих в штаб германской авиации из Швеции и Финляндии сообщений видно, что сотрудничество немцев с финскими и шведскими военными кругами за последнее время несколько ослабло. В этих сообщениях указывается, что шведские промышленные круги, заинтересованные в советских заказах, оказывают в Швеции и Финляндии большое влияние в деле сохранения мира с СССР.

—-

Начальник 1-го Управления

НКГБ СССР

Фитин

 ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л. 1411-1414.

Заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna edellä lainatut osuudet 22.5.1941 päivättyyn viestiin nro 174 (N 174) perustuvasta asiakirjasta nro 1797/M  (N 1797/М), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л. 1411-1414):

NRO 48 NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARI V. N. MERKULOVIN RAPORTIN SISÄLTÄVÄ MUISTIO I. V. STALINILLE, V.M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE TIEDUSTELUPALVELUN VÄÄRÄN TIEDON LEVITTÄMISESTÄ SAKSAN VALMIUDESTA SOTAAN NEUVOSTOLIITON KANSSA SEKÄ ROMANIAN JA SUOMEN RAJAN RAKENTAMISEN VALMISTUMISESTA

 Nro 1797/M

22. toukokuuta 1941

Huippusalainen

Lähetämme Neuvostoliiton NKGB:n Berliinistä vastaanottaman tiedusteluviestin.

Kansankomissaari

Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus

Merkulov

Lähde: 19. toukokuuta 1941 päivätty viesti vääpeliltä (nro 174).

Viesti Berliinistä

—-

2. Saksan sotilasattaseat Romaniasta ja Suomesta raportoivat, että luonteeltaan puolustavat valmistelevat sotilaalliset vastatoimet, mitkä ovat Neuvostoliiton puolella, ovat päättymässä.

Saksan ilmavoimien esikunnan Ruotsista ja Suomesta saamista viesteistä käy selvästi ilmi, että Saksan yhteistyö suomalais- ja ruotsalaissotilaspiireissä on viime aikoina jonkin verran heikentynyt. Nämä raportit osoittavat, että ruotsalaisilla teollisuuspiireillä, jotka ovat kiinnostuneita Neuvostoliiton tilauksista, on suuri vaikutus Ruotsissa ja Suomessa rauhan ylläpitämisessä Neuvostoliiton kanssa.

—-

1. osaston päällikkö

Neuvostoliiton NKGB

Fitin

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f.Zos, op.8, d.57, l. 1411-1414.

Varmennettu kopio.

Referaatti asiakirjasta: Tämä asiakirja voisi olla Saksan tiedustelupalvelun värittämä lieventämään Neuvostoliiton pelkoa Saksan hyökkäyksestä.

ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1178, 1179 8.3.1941 (РИО 282472):

№ 13 ЗАПИСКА НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР В.Н. МЕРКУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С АГЕНТУРНЫМ СООБЩЕНИЕМ, ХАРАКТЕРИЗУЮЩИМ ГЕРМАНО-ФИНСКИЕ ОТНОШЕНИЯ

№ 1515/М      

8 мал 1941 г.

Совершенно секретно

Направляем агентурное сообщение21, полученное НКГБ СССР из Лондона.

Народный комиссар

государственной безопасности СССР

Меркулов

Основание: сообщение из Лондона № 3032 от 4.V. 1941 г.

Сообщение из Лондона

В сводке материалов английской разведки за неделю с 20 по 27 апреля 1941 г., в разделе «Германия и Финляндия», сообщается:

Офицер финского Генштаба в конце марта с.г. сказал, что в финском штабе существуют следующие мнения:

1.В случае германо-русского конфликта Германия приложит все усилия к вовлечению Финляндии в войну против СССР.

2. Немцы немедленно начнут наступление на район Мурманска, используя для этой цели свои дивизии из Северной

3. Норвегии.Немецкие морские и воздушные силы окажут помощь финской армии, находящейся в южной части Финляндии.

В конце марта немецкие офицеры несколько раз заявляли в финском Генштабе, что советско-германские отношения вступят в критическую фазу в мае с.г.

Установлено, что во время пасхальных праздников в Рованиеми велись переговоры между офицерами немецкого и финского генштабов. Во время этих переговоров обсуждались предстоящие вскоре маневры, темой которых будет продвижение из Рованиеми на Торнио и Кемь.

Начальник 1-го Управления НКГБ СССР

Фитин

 ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1178, 1179. Заверенная копия.

Vapaasti suomennettuna tuon 8.5.1941 päivättyyn viestiin nro 3032 (№ 3032) perustuva asiakirja nro 1515/M (№ 1515/М), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1178, 1179):

NRO 13 NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARI V. N. MERKULOVIN MUISTIO I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE TIEDUSTELUPALVELUN KAUTTA SAADULLA VIESTILLÄ, JOKA KUVAA SAKSAN JA SUOMEN VÄLISIÄ SUHTEITA

Nro 1515/M

8. toukokuuta 1941

Huippusalainen

Lähetämme Neuvostoliiton NKGB:n Lontoosta vastaanottaman agenttiviestin.

Kansankomissaari

Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus

Merkulov

Lähde: viesti Lontoosta nro 3032, päivätty 4.5. 1941

Viesti Lontoosta

Brittiläisen viikkokohtaisen tiedusteluaineiston 20.-27. huhtikuuta 1941 yhteenvedon ”Saksa ja Suomi” -osiossa todetaan:

Pääesikunnan upseeri Suomessa kertoi tämän vuoden maaliskuun lopussa, että Suomen päämajassa ovat vallalla seuraavat mielipiteet:

1. Saksan ja Venäjän välisen konfliktin sattuessa Saksa tekee kaikkensa saadakseen Suomen mukaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan.

2. Saksalaiset aloittavat välittömästi hyökkäyksen Murmanskin aluetta vastaan ​​käyttämällä tähän tarkoitukseen divisioonansa Pohjois-Norjasta.

3. Saksan meri- ja ilmavoimat avustavat Suomen armeijaa Etelä-Suomessa.

Maaliskuun lopussa saksalaiset upseerit totesivat useaan otteeseen Suomen Pääesikunnassa, että Neuvostoliiton ja Saksan suhteet siirtyvät kriittiseen vaiheeseen tämän vuoden toukokuussa.

Todettiin, että pääsiäisloman aikana Rovaniemellä käytiin neuvotteluja Saksan ja Suomen pääesikuntien upseerien kesken. Näissä neuvotteluissa keskusteltiin tulevista liikkeistä, joiden aiheena olisi eteneminen Rovaniemeltä Tornioon ja Kemiin.

Neuvostoliiton NKGB:n 1. osaston päällikkö

Fitin

 TSA FSB [FSB:n keskusarkisto], f. 3 os, op. 8, d 57, l. 1178, 1179. Oikeaksi todistettu kopio.

Referaatti asiakirjasta: Iso-Britannia ilmeisemmin lähetti tulevalle liittolaiselleen Neuvostoliitolle hyvin oleellisia ja hyödyllisiä tietoja Saksan ja Suomen hyökkäyksestä Neuvostoliittoon. Lontoossa oli huhti-toukokuussa 1941 hyvä tieto, mitä tuleman pitää ja haluttiin informoida Neuvostoliittoa. Brittiläisen viikkokohtaisen tiedusteluaineiston saanti ei liene kaapattua vaan vapaaehtoisesti luovutettua.

ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1266-1270 13.5.1941 (РИО 227818):

N 32. ЗАПИСКА НАРКОМА ГОСБЕЗОПАСНОСТИ СССР В.Н. МЕРКУЛОВА И.В. СТАЛИНУ, В.М. МОЛОТОВУ И Л.П. БЕРИЯ С ТЕКСТОМ РАЗГОВОРА, ХАРАКТЕРИЗУЮЩЕГО ПРОГЕРМАНСКУЮ ОРИЕНТАЦИЮ ФИНЛЯНДИИ

N 1600/М        

13 мая 1941 г.

Совершенно секретно

НКГБ СССР 12 мая 1941 г. записан следующий разговор между _____________ в Москве _____________ и советником

(Вошел ___________.)

___________: Как обстоит вопрос с__________?

___________: Как обстоит вопрос с__________?

___________: Мы молчали, так как русские не требовали ответа; потом я получил телеграмму из__________о направлении русским нашей ноты. Я был в НКИД, читал ее _________________, который очень внимательно слушал меня и ни разу не перебил. Потом ____________ сказал мне, что дело нисколько вперед не продвинулось и что они от нас ждут ответа уже три месяца. Он сказал, что изложенные в ноте условия __________ правительства неприемлемы. Он обещал сообщить о ноте своему правительству.

___________: Когда ты был у___________?

___________: В субботу вечером.

___________: Телеграмму отправил правительству?

___________: Да, вот копия.

___________: __________ прекрасно знает, что по вопросу о ___________ мы советовались с немцами, поэтому он не требует ответа. В этом я сегодня убедился еще раз. Если советское правительство уступит в вопросе о_________, то это оно сделает только потому, что за нами стоит Германия. _____________ тоже такого же мнения. Во всяком случае Германия сейчас стоит за нами, и мы можем отстаивать свои предложения. Телеграмма ___________ мне непонятна. Он слишком торопится делать свои выводы. Он пишет, что в вопросе о ____________ уступать нельзя, так как в течение следующих двух месяцев отношения с Советским Союзом окончательно выяснятся. С ________________ я беседовал в тот же день, когда приехал в ________. У него было совещание, был также ____________. Я беседовал с ____________ наедине целых два часа. Беседовал о __________, о положении в _______________ и о международной обстановке. О _____________ говорил, что все зависит от того, что делает для нас Германия.

Откуда ____________ получил такие сведения, не знаю, но он говорит, что уверен в том, что война между Советским Союзом и Германией неизбежна. Время указать невозможно, но наше вмешательство надо оттягивать. Передачу нашего золота Германии надо отложить, так как Германия может проиграть войну. Общее мнение в ___________, что конфликт между Советским Союзом и Германией неизбежен. Говорят даже, что конфликт этот возможен в июне месяце. В самой Германии также говорят о неизбежности войны между Советским Союзом и Германией.

___________: О войне между Советским Союзом и Германией говорят также здесь, особенно англичане.

___________: Написал ли ты об этом рапорта?

___________: Да.

___________: Мы должны стоять на стороне Германии, так как она единственная великая держава, которая близка к нам. В ___________ существуют прогерманские настроения. Немцы ведут у нас большую агитацию, инструкции они получают из Берлина.

В день моего отъезда из ____________ в Германию поехало 2000 человек.

___________: Для военной подготовки?

___________: Нет, политической. Когда эти 2000 вернутся, туда поедут следующие. Известно ли это советскому правительству, пока никто не знает. У нас, в беседе с _________, будут поэтому неприятности. Но зато это сблизит нас с Германией. В военных кругах говорят даже, что, когда немецкая северная армия будет приближаться к Ленинграду, _____________ армия будет наступать с восточной стороны Ладожского озера. В районе Кеми немцы организовали большой военный лагерь. Самолетов мы от немцев пока не получали, так как у нас нет бензина. Экономическое положение страны плохое, но никто не голодает. Правительственные долги достигли 30 млн. _____________ марок, которые правительство погасить не может. Налоги огромные. Я сам плачу налог в 3 млн.

13-го числа я беседовал с ____________. Он тоже говорит, что война между Советским Союзом и Германией неизбежна. Причиной служит то, что Германия хочет уничтожить своего будущего врага. По его мнению, если Германия не вступит в войну с Советским Союзом, это наша гибель. По вопросу о ___________ также предполагает, что Советский Союз уступит, так как за нами стоит Германия. По другим вопросам наши мнения с ним расходятся. Наконец-то и _______________ заметил в лице Германии нашего спасителя.

16 марта в беседе с ____________ я услышал от него, что ___________ народ против войны и сейчас воевать не может. Швеция боится Советского Союза и старается не вмешиваться в войну. ___________ сообщил, что Советский Союз в данный момент плохих намерений против нас не имеет и не будет иметь их, пока не разрешится балканский вопрос. Далее он говорил, что мы и в будущем будем соблюдать политику нейтралитета и что никакого поворота в политике ___________ не произошло.

Перевозка германских войск происходит согласно заключенным ранее соглашениям. У нас с Германией имеется только экономическое и культурное сотрудничество. Германия покупает наш лес, бумагу, целлулоид, а советское правительство отказалось покупать наш товар. ___________ желает теперь жить в  покое и развивать свое хозяйство. ___________ по-прежнему не верит в войну между Советским Союзом и Германией. В ___________ говорят, что Германия будет диктовать условия Швеции. Какими будут эти условия, пока неизвестно. Германия также против нашего сотрудничества со Швецией.

___________: Я поеду послезавтра в__________.

___________: Ты можешь ехать, я до 1 июня буду здесь.

(На этом деловая часть беседы окончилась.)

Народный комиссар

государственной безопасности

Союза ССР      

Меркулов

ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.57, л.1266-1270. Отпуск.

Vapaasti suomennettuna tuo 13.6.1941 päivätty asiakirja nro 1600/M (N 1600/М), joka on FSB-arkistoon tallennettuna (ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1266-1270):

N 32. NEUVOSTOLIITON VALTION TURVALLISUUDEN KANSANKOMISSAARI V. N. MERKULOVIN MUISTIO I. V. STALINILLE, V. M. MOLOTOVILLE JA L. P. BERIALLE TIEDUSTELUPALVELUN KAUTTA SAADULLA VIESTILLÄ, JOKA KUVAA SUOMEN SAKSALAISMIELISTÄ SUUNTAUSTA

Nro 1600/M

13. toukokuuta 1941

Huippusalainen

Neuvostoliiton NKGB nauhoitti seuraavan keskustelun 12. toukokuuta 1941 _____________ Moskovassa _________________ ja neuvonantajan välillä

(On tullut _______________.)

___________: mikä on ongelma __________:n kanssa?

___________: mikä on ongelma __________:n kanssa?

___________: Olimme hiljaa, koska venäläiset eivät vaatineet vastausta; sitten sain sähkeen __________:lta viestimme lähettämisestä venäläisille. Olin ulkoasioiden kansankomissariaatissa, lue se _________________, joka kuunteli minua erittäin tarkasti eikä koskaan keskeyttänyt minua. Sitten ____________ kertoi minulle, että asia ei ollut edennyt ollenkaan ja että he olivat odottaneet meiltä vastausta kolme kuukautta. Hän sanoi, että muistiossa esitetyt hallituksen ehdot eivät olleet hyväksyttäviä. Hän lupasi ilmoittaa muistiosta hallitukselleen.

___________: milloin vierailit ___________?

___________: lauantai-iltana.

___________: lähetitkö sähkeen hallitukselle?

___________: kyllä, tässä on kopio.

___________: __________ tietää varsin hyvin, että _______________ kysymyksessä neuvottelimme saksalaisten kanssa, joten hän ei vaadi vastausta. Tänään vakuutuin tästä taas. Jos Neuvostoliiton hallitus myöntää _________ kysymyksessä, se tekee niin vain siksi, että Saksa seisoo takanamme. _____________ on myös samaa mieltä. Joka tapauksessa Saksa on nyt takanamme, ja voimme puolustaa ehdotuksiamme. Sähke ___________ on minusta käsittämätön. Hänellä on liian kiire tehdä johtopäätöksiään. Hän kirjoittaa, että on mahdotonta antaa periksi ____________-kysymyksessä, koska kahden seuraavan kuukauden aikana suhteet Neuvostoliittoon tulevat vihdoin selväksi. Puhuin ________________ kanssa samana päivänä, kun saavuin ________. Hänellä oli kokous ja hän oli myös ____________. Puhuin ____________ kanssa kaksi kokonaista tuntia. Hän puhui __________, tilanteesta _______________ ja kansainvälisestä tilanteesta. _____________:sta sanoi, että kaikki riippuu siitä, mitä Saksa tekee hyväksemme.

En tiedä mistä ____________ sai tämän tiedon, mutta hän sanoo olevansa varma, että Neuvostoliiton ja Saksan välinen sota on väistämätön. Kellonaikaa on mahdotonta ilmoittaa, mutta väliintulomme on viivästynyt. Kultamme siirtoa Saksaan on lykättävä, koska Saksa voi hävitä sodan. ___________ on yleinen mielipide, että Neuvostoliiton ja Saksan välinen konflikti on väistämätön. He jopa sanovat, että tämä konflikti on mahdollinen kesäkuussa. Saksassa itsessään puhutaan myös Neuvostoliiton ja Saksan välisen sodan väistämättömyydestä.

___________: Neuvostoliiton ja Saksan välisestä sodasta puhutaan myös täällä, erityisesti brittien toimesta.

___________: kirjoititko raportin tästä?

___________: joo.

___________: Meidän on seisottava Saksan puolella, koska se on ainoa suurvalta, joka on lähellä meitä. ___________ on saksamielisiä tunteita. Saksalaiset tekevät paljon agitaatiota kanssamme, he saavat ohjeita Berliinistä.

Lähtöpäivänäni 2 000 ihmistä meni Saksaan ____________.

___________: sotilaskoulutukseen?

___________: Ei, poliittiseen. Kun nämä 2 000 palaavat, seuraavat menevät sinne. Tietääkö Neuvostoliitto tämän, kukaan ei vielä tiedä. Siksi keskustelussa _________ kanssa meillä on ongelmia. Mutta tämä tuo meidät lähemmäksi Saksaa. Sotilaspiireissä sanotaan jopa, että kun Saksan pohjoinen armeija lähestyy Leningradia, ____________ armeija etenee Laatokan itäpuolelta. Kemin alueella saksalaiset järjestivät suuren sotilasleirin. Emme ole vielä saaneet saksalaisilta lentokoneita, koska meillä ei ole bensaa. Maan taloudellinen tilanne on huono, mutta kukaan ei näe nälkää. Valtion velat ovat nousseet 30 miljoonaan _____________ markkaan, jota valtio ei pysty maksamaan takaisin. Verot ovat valtavat. Maksan itse veroa 3 miljoonaa.

13. päivänä puhuin ____________ kanssa. Hän sanoo myös, että sota Neuvostoliiton ja Saksan välillä on väistämätöntä. Syynä on se, että Saksa haluaa tuhota tulevan vihollisensa. Hänen mielestään jos Saksa ei aloita sotaa Neuvostoliittoa vastaan, tämä on meidän kuolemamme. Asiassa ___________ se olettaa myös, että Neuvostoliitto antaa periksi, koska Saksa on takanamme. Muissa asioissa mielipiteemme eroavat Saksan kanssa. Lopulta _______________ huomasi pelastajamme Saksan persoonassa.

 Maaliskuun 16. päivänä kuulin häneltä keskustelussa _______________, että ___________ ihmistä vastustaa sotaa eivätkä voi taistella nyt. Ruotsi pelkää Neuvostoliittoa ja yrittää olla puuttumatta sotaan. ___________ kertoi, että Neuvostoliitolla ei tällä hetkellä ole pahoja aikeita meitä vastaan ​​eikä tule niitä olemaan ennen kuin Balkanin kysymys on ratkaistu. Hän sanoi lisäksi, että jatkamme puolueettomuuden politiikan noudattamista myös tulevaisuudessa ja että ___________:n politiikassa ei ole tapahtunut muutosta.

Saksalaisten joukkojen kuljetus tapahtuu aiemmin tehtyjen sopimusten mukaisesti. Meillä on vain taloudellinen ja kulttuurinen yhteistyö Saksan kanssa. Saksa ostaa puutavaraa, paperia, selluloosaa, mutta neuvostohallitus kieltäytyi ostamasta tavaroitamme. ___________ haluaa nyt elää rauhassa ja kehittää talouttaan. ___________ ei edelleenkään usko Neuvostoliiton ja Saksan väliseen sotaan. ___________ he sanovat, että Saksa sanelee ehdot Ruotsille. Mitä nämä ehdot ovat, ei ole vielä tiedossa. Saksa vastustaa myös yhteistyötämme Ruotsin kanssa.

___________: menen ylihuomenna osoitteeseen __________.

___________: voit mennä, olen täällä 1. kesäkuuta asti.

(Tähän päättyi keskustelu liiketoimintaa koskeva osa.)

Kansankomissaari

Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus

Merkulov

TSA FSB [FSB:n keskusarkisto] , f.Zos, op.8, d.57, l.1266-1270.

Referaatti asiakirjasta: Tämä tiedusteluraportti on mielenkiintoinen, mutta salatut kohdat vaikeuttavat sisällön tulkintaa. Asiakirja kuitenkin käsittelee Suomea ja Suomen saksalaismielistä suuntausta toukokuun puolivälissä. Suomen asioita Neuvostoliiton tiedustelupalvelulle kertova lienee äveriäs suomalainen liikemies (”Maksan itse veroa 3 miljoonaa markkaa”). Mielenkiintoisa asiakkaassa on kysymys Suomen kultavarannon siirrosta Berliiniin ja 2 000 ihmisen lähettämisestä Saksaan poliittiseen koulutukseen. Tämän tiedusteluraportin paikkansapitävyys pitäisi erikseen tarkastaa niiden yksityiskohtien avulla, joita raporttiin on kirjattu. Ettei se ole disinformaatiota.

****

Olen keräännyt tähän vain joitakin tiedusteluraportteja, jotka ovat laatineet Neuvostoliiton kansallinen turvallisuus kansankomissaari V. N. Merkulov ja kansankomissaarin sijainen B. Z. Kobulov ja joita on välittänyt  NKGB:n 1. osaston päällikkö P. M. Fitin.

Nuo keräämäni tiedusteluraportit koskevat lähinnä vain sitä tietoa, mitä Neuvostoliitto on saanut Suomessa reilusti tiedustelemalla tai suomalaispoliitikkojen kautta tai jotka muutoin liittyvät Suomeen Saksan ja Suomen suunnittelemassa hyökkäysasiassa. Niin, kahden suomalaispoliitikon lisäksi on mukana myös yksi suomalainen liikemies (ЦА ФСБ, ф. 3ос, оп. 8, д. 57, л. 1266-1270 13.5.1941, РИО 227818).

Kaiken kaikkiaan tämän vuosikymmenen alussa Venäjän julkaisema tiedusteluaineisto on hyvin laaja. Suomea koskevia asiakirjamerkintöjä sivustolla on yhteensä lähes kahdeksisen sataa, joten tässä käsitellyt tiedusteluraportit ovat vain hyvin pieni otos.

Kun lukee noita FSB:n keskusarkiston tiedustelumuistioita, herää mieleeni yksi keskeinen hyökkäystapahtuma ja siihen liittyvä kysymys heti Barbarossa-operaation alkuviikkoina heinäkuussa 1941.

Tuo tapahtuma epäonnistui pahoin suomalaisilta ja saksalaisilta sotavoimilta. Saiko Neuvostoliitto Suomesta sen tiedon, jolla se kykeni ennakoimaan hyökkäyksen ja varautumaan siihen riittävästi?

Kyse Norjan vastaisella rajalla oli saksalaisten kenraalieversti Eduard Dietlin johtamista 2. vuoristodivisioonan (2. Gebirgs-Division) ja 3. vuoristodivisioonan (3. Gebirgs-Division) sekä etelämpänä suomalaisen Hjalmar Siilasvuon johtamista 3. divisioonasta (3.D) ja 6. divisioonasta (6.D). Vähäisemmässä määrin mukana oli myös Rajavartiolaitoksen joukkoja (ainakin 16. RajaJK, 26. RajaJK ja 46. RajaJK). Jatkosodan aikana Dietl toimi sittemmin armeijakuntansa esikunnassa Rovaniemellä.

Suomalaissaksalaiset operaatiot pohjoisessa olivat ns. kettu-operaatioita (Fuchs). Unternehmen Silberfuchs oli päänimi tuolle operaatiokokonaisuudelle. Sen alla Unternehmen Rentier alkoi jo samana päivänä kuin Barbarossa-hyökkäys eli 22.6.1941. Unternehmen Platinfuchs ja Unternehmen Polarfuchs alkoivat 29.6.1941. Joukkojen siirrot suunniteltiin koodinimillä Blaufuchs I ja Blaufuchs II, jotka tapahtuivat kesäkuussa 1941.

Saksan kielen Unternehmen-sana on paras kääntää tässä yhteydessä operaatioksi. Silberfuchs on hopeakettu, Rentier on poro, Platinfuchs on platinakettu, Polarfuchs on napakettu ja Blaufuchs on sinikettu. Platinakettu ei ole todellinen kettulaji, muut ovat.

Noiden kettu-operaatioiden suunnittelu alkoi Suomen ja Saksan armeijoiden kesken varhain alkuvuodesta 1941. Saksalaiset ja suomalaiset sopivat jo helmikuussa 1941 operaatio Silberfuchsin suunnitelmista ja Saksan Norjassa olevan armeijan johto siirsi joutuin saksalaisia sotilaita Pohjois-Suomeen.

Saksan ja Suomen hyökkäystoimet kesällä 1941 menivät täysin vituralleen. Muurmannin rataa (Кировская железная дорога) eivät suomalaissaksalaiset joukot kyenneet katkaisemaan eikä myöskään Murmanskin kaupunkia alueen satamineen valloitettu.

Muurmannin rata ja Muurmanskin alueen satamat olivat Neuvostoliiton todellinen henkireikä Euroopan puolella. Liittoutuneiden sotilaskuljetukset tapahtuivat juuri tuota pohjoista kautta. Sota tuskin olisi päättynyt niin kuin päättyi, jos suomalaissaksalaiset joukot olisivat kyennet katkaisemaan Murmanskin alueen erilleen muusta Neuvostoliitosta Vienanmeren kohdalta. Tuo katkaisu etelämmässä oli osaltaan myös Siilasvuon tehtävä, jossa hän epäonnistui.

Operaatio Platinfuchsissa suunnitelmassa oli, että Eduard Dietlin johtamat 2. ja 3. vuoristodivisioonat yhdessä joidenkin suomalaisten rajayksiköiden kanssa etenisivät pohjoisemmassa suoraan Murmanskiin ja valtaisivat kaupungin.

Neuvostoliitto oli hyvin tietoinen ennakkoon noista pohjoisen suomalaissaksalaisista hyökkäysoperaatioista. Nuo neuvostotiedustelulähteet kertovat, että:

• Silberfuchs-suunnitelman («Чернобурая лиса») mukaan oli tarkoitus iskeä Poljarnin alueelle (Полярный район) ja Kantalahden (Кандалакша, 67°09’25.0″N 32°24’42.0″E) suuntaan. Poljarnin alue eli napa-alue oli Neuvostoliiton yksi hallintoalueyksikkö (административно-территориальная единица) Murmasnkin alueella.
• Blaufuchs-suunnitelman («Голубой песец») mukaan suomalaissaksalaiset joukot aikoivat vallata koko Kuolan niemimaan. Hyökkäyksen aloitusajankohdaksi oli määrätty venäläislähteiden mukaan X + 7, jossa X on Saksan Neuvostoliittoon hyökkäyksen yleinen alkamispäivä eli operaatio Barbarossan aloituspäivä. Venäläisillä oli tiedossa suurin piirtein oikeat vahvuudet. Tuon valloitustavoitteen saavuttamiseksi Saksa ja Suomi keskittäisivät pohjoiseen kaksi saksalaista ja yhden suomalaisen armeijakunnan (корпус), joita tukisivat Saksan ilma- ja merivoimat. Tuo oli siis neuvostonäkemys tilanteesta tiedustelun pohjalle laadittuna.
• Rentier-suunnitelma («Северный олень») sisälsi venäläislähteiden mukaan hyökkäyksen Murmanskiin.

Saksalaiset yrittivät vielä toistamiseen valloituksia Kuolan niemimaalla, mutta en löytänyt tietoa, missä vaiheessa venäläiset saivat tiedon noista valloitusaikeista. Vuonna 1942 venäläisittäin Zelenjoni Lug  («Зеленый Луг») eli suomeksi Vihreät niityt oli Saksan suunnitelma Kalastajasaarennon (Рыбачий, 69°43’59.9″N 32°30’00.0″E) valloittamiseksi. Kalastajasaarento on niemi Murmanskin alueen luoteisosassa ja osa Petsamoa. Niin ikään venäläisittäin Lovlja lososja («Ловля лосося») eli suomeksi Lohenkalastus oli Saksan niin ikään vuonna 1942 suunnitelma Murmanskin rautatien valtaamiseksi. Saksalla oli tiedossa, kuinka paljon liittoutuneilta ja etenkin Yhdysvalloista avustustavaraa virtaa Murmanskista Saksan itärintamalle. Kun katkaisua ei onnistuttu saamaan aikaan vuonna 1941, niin ehkäpä sitten vuonna 1942.

Kysymys tuo NKVD/NKGB:n tiedusteluaineiston perusteella kuuluu, saiko Neuvostoliitto Suomesta ja suomalaispoliitikoilta niin paljon tietoa tai edes vihiä, että se kykeni riittävissä määrin varautumaan tuleviin hyökkäyksiin jo kesäkuussa ennen päivämäärää 22.6.1941. Vihillä tarkoitan, että suomalaiset herättivät Neuvostoliiton tiedustelupalvelun siinä määrin, että alkoivat kaivamaan yksityiskohtaisempaa tietoa Suomesta saatujen yleisempien viitteiden pohjalta.

Venäjä keskitti hieman tuolloin sodan alussa Suomen rintamalla vähäisiä voimiaan nimenomaan pohjoiseen Vienanmeren korkeudella, mutta pääosin syyt suomalaissaksalaisten joukkojen epäonnistumiseen liittyivät saksalaisjoukkojen surkeaan sodankäyntitaitoon.

Oleellinen kysymys siis kuitenkin on: Kuinka paljon Neuvostoliitto sai tiedustelupalvelunsa kautta Suomesta sellaista tiedustelutietoa, jolla oli merkitystä sodankäyntiin pohjoisessa.

Suomalaispoliitikot tiedonvälityksessään eivät välttämättä aina ymmärtäneet tiedon merkitystä sodankäyntiin eikä toiminta ehkä ollut erityisen tietoisen harkittuna. Poikkeuksena tuosta Mauno Pekkalan välittämät tiedot. Sen sijaan Juho Niukkasen välittämät tiedot hyvin saksalaismyönteisenä lienevät olleet ehkä uhoa ja kehumista Suomen viholliselle Saksan voimasta, vaikka annetut tiedot sotavoimasta olivatkin raskauttavia.

****

Ovatko nuo FSB:n arkistoon säilötyt tiedusteluraportit uskottavia?

Pääsääntöisesti ovat. Epäuskottavat on helppo tunnistaa ja tuon tunnistuksen on tavallaan tehnyt jo raportin laatija aikanaan.

Otetaan yksi esimerkki raportin uskottavuudesta.

Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaarin varajäsen B. Z. Kobulovin tiedusteluraportin sisältävä muistio I. V. Stalinille, V. M. Molotoville ja L. P. Berialle Saksan päättäväisyydestä ottaa Suomi mukaan sotaan Neuvostoliittoa vastaan, 11. kesäkuuta 1941 (Записка зам. наркома госбезопасности СССР Б.З. Кобулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с агентурным сообщением о решимости Германии вовлечь Финляндию в войну против СССР. 11 июня 1941 г., ЦА ФСБ, ф.Зос, оп.8, д.58, л. 1847-1850 11.6.1941, РИО 227853):

”2. Германский посланник в Финляндии Блюхер заявилмининделу Витгингу, что решение СССР продать финнам 20 000 т хлеба принято по требованию немцев.”

Vapaasti suomennettuna:

”2. Saksan Suomen-lähettiläs Blücher kertoi [ulko]ministeri Wittingille, että Neuvostoliiton päätös myydä 20 000 tonnia viljaa suomalaisille tehtiin saksalaisten pyynnöstä.”

Niin, lahjoitus tai myynti. Neuvostoliitto toimitti tuon viljaerän Suomelle tuolloin, mutta kunniaa siitä Suomessa ei annettu Saksalle (esim. HS 23.7.2017).

”Lähettiläänä Paasikivi tapasi Stalinin vasta tehdessään lähtöä toukokuun lopussa 1941. Se oli heidän viimeinen kohtaamisensa. Stalinin toteamus Paasikivelle, jolle hän puoli tuntia kestäneen tapaamisen jälkeen lupasi 20 000 tonnia viljaa, oli tietäväinen: ’Teihin ei olla [Helsingissä] tyytyväisiä’ (Oni ne dovlojny vami). Stalinin hautajaisiin 1953 Paasikivi lähetti pääministeri Kekkosen.” (Paasikivi-Seura, Paasikivi Moskovassa).

Tuon on kirjoittanut René Nyberg, joka myös on Paasikiven tapaan Suomen entinen suurlähettiläs Moskovassa vuosina 2000-2004.

Noihin tiedusteluraportteihin liittyy toki myös joitain raportteja, jotka on helppo tunnistaa Saksan tiedustelun kaksoisagenttien syöttämiksi. Neuvostotiedustelu on tuon kyllä huomannut, kun peilaa eteenpäin välitettyjen tiedusteluraporttien laatimistapaa.

Otetaan yksi esimerkki disinformaattorin luomasta tekstistä.

Neuvostoliiton valtion turvallisuuden kansankomissaari V. N. Merkulovin muistio I. V. Stalinille, V.M. Molotoville ja L. P. Berialle tiedustelupalvelun kautta saadulla viestillä Saksan sotasuunnitelmista koskien Neuvostoliittoa, jonka on päivätty 25. toukokuuta 1941 (Записка наркома госбезопасности СССР В.Н. Меркулова И.В. Сталину, В.М. Молотову и Л.П. Берия с текстом беседы, полученным агентурным путем, о германских планах войны с Советским Союзом. 25 мая 1941 г., ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1500-1504, РИО 282475):

”Самым интересным является то, что даже военные круги Финляндии составили план завоевания Советского Союза при содействии германских войск и что им также потребовалось бы на это 6 недель!”.

Vapaasti suomennettuna:

”Mielenkiintoisinta on, että Suomenkin sotilaspiirit laativat suunnitelman Neuvostoliiton valloittamiseksi saksalaisten joukkojen avulla ja että heiltäkin menisi 6 viikkoa tähän.”

Tuo 25. toukokuuta 1941 päivätty tiedusteluraportti on pitkä, joten en kääntänyt sitä tähän kokonaan, mutta se on luettavissa ЦА ФСБ, ф. 3 ос, оп. 8, д. 57, л. 1500-1504 -linkistä Google-kääntäjän avulla.

Raporttiin oli kirjattu Saksan suunnitelmasta vallata Neuvosliiton eurooppalaiset osat kuudessa viikossa.

Neuvostoliiton tiedustelulähteiden mukaan Suomen ja Saksan piti lyödä Neuvostoliitto siis kuudessa viikossa. Sinänsä tuo voi olla totta niin, että Saksassa ja Suomessa odotettiin Neuvostoliiton kaatuvan nopeasti alle kahdessa kuukaudessa ja että Neuvostoliitto on nopeasti lyötävissä.

Tuon tiedusteluraportin lähde oli Berliinissä, nimittäin neuvostovenäisten värväämä vakooja, jonka peitenimi oli Letseist («Лицеист»). Kyseessä oli tosiasiallisesti Saksan tiedustelupalvelun agentti. Harvoin noihin tiedusteluraportteihin oli kirjattuna agenttien peitenimiä, mutta tuohon oli. NKGB:n miehiä asiaan liittyen olivat Berliinissä asuva Amajak Kobylov ja Aleksandr Korotkov. Tuo Amajak Zaharovitš Kobylov on eri Kobylov kuin noihin tiedusteluraportteihin kirjattu Bogdan Zaharovitš Kobulov, mutta nuo Kobylovit ovat kuitenkin veljeksiä. Elokuusta 1939 Amajak Kobylov toimi neuvostoresidenttinä Berliinissä peitenimellä Zahar («Захар»), mikä on suomeksi sokeri. Berliinin Kobylov ei ollut venäläistenkään tuolloin näkemänä tiedustelun ammattilainen juuri disinformaattoreihin nähden.