Olisiko kuitenkin ollut parempi hankkia koronavastustuskyky rokotteella kuin sairastamalla?

”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta” (HS 19.3.2020).

Kyseinen lausahdus on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuuden johtaja Mika Salmisen suusta.

Kyse on THL:n ja Maailman terveysjärjestön (WHO) erimielisyydestä koronavirustestien suorittamistarpeesta. THL:n kannan on muovannut Mika Salminen.

THL:n testikriteerien mukaisesti suurin osa koronaviruksen varalta testatuista on joko riskiryhmiin kuuluvia, vaikeasti sairaita tai terveydenhuollon henkilökuntaa. Lieväoireisia ei testata. Koronavirusten leviämistä maassa ei enää tarkemmin seurata.

Suomen koronatestikapasiteetti on noin 1 500 testiä päivässä.

”Testejä ei tehdä päivässä niin montaa kuin mahdollista, vaan tarpeen mukaan.”, Salminen selitti testien vähäistä määrää Helsingin Sanomissa (HS 19.3.2020).

Kyse WHO:n ja THL:n testiriidassa on siitä, millainen rooli pidetään epidemian hallinnassa. Suomessa Salminen on asettanut epidemian hallinnan roolille vähäisemmän merkityksen kuin mitä WHO.

”Testi ei ole hoitokeino”, Salminen totesi Helsingin Sanomille. Suomi ei siis enää aseta erityistä asemaa viruksen leviämiselle maassa, vaikka toistaiseksi Uudenmaan ulkopuolella virusta ei käytännössä ole ja rajoitteilla voitaisiin vielä saada tulosta viruksen leviämiselle maan sisällä.

Uusimaa Suomessa on siis tavallaan kuin Lombardia Pohjois-Italiassa tai Wuhan Kiinassa, mutta toki toistaiseksi vielä vähäisemmässä mittakaavassa. Italia laittoi Lombardian eristykseen. Kiina laittoi Wuhanin eritykseen.

Aika näyttää, onko THL vai WHO oikeassa testausten merkityksestä epidemian hallittavuuden ja sen leviämisen estämistoimenpiteiden suhteen.

****

”Emme totta puhuen ymmärrä WHO:n linjausta testaamisessa. Emme saa sitä tautia enää kokonaan maailmasta pois. Jos joku näin väittää, ei ymmärrä pandemioita.” Salminen tilittää Helsingin Sanomissa (HS 19.3.2020).

Salmisen kehittelemä ja Marinin hallituksen hyväksymä strategia tähtää epidemian pysäyttämisen sijaan sen hidastamiseen. THL Salmisen johdolla ja Marinin hallitus pyrkivät siis madaltamaan ja pidentämään tartuntakäyrää. Tuolla logiikalla yhteiskunta selviäisi tartuntojen huipun yli, ja taudin jo sairastanut väestö alkaisi toimia suojana mahdollisen uuden aallon iskiessä.

”Se on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että laitetaan nyt yhteiskunta totaaliseen stoppiin, koska silloin epidemia tulee uudestaan. Epidemia todennäköisesti palaa esimerkiksi Kiinaan sen jälkeen, kun voimakkaat liikkumisrajoitukset poistetaan. On hyvin vaikea uskoa, ettei epidemia koskaan sinne palaisi. Onko tarkoituksenmukaista, että maailma on ikuisesti kiinni?” Salminen selitteli valitsemaansa strategiaa Helsingin Sanomissa.

Tuota Salmisen strategiaa siis Marinin hallitus noudattaa.

Niin, Suomi taitaa kuitenkin jo olla kutakuinkin melkein totaalisessa stopissa?

Salmisen linja on, että virusaallon pitää kulkea kansan läpi ja sen aiheuttamat tuhot on vain kestettävä. Vastustuskyky on hankittava sairastamalla, rokotteilla ei ole mitään roolia Salmisen strategiassa.

Tätä ei pitäisi sanoa julkisesti, mutta minulle Salmisesta tulee mieleen eräs tohtorismies 1930- ja 1940-lukujen Saksassa, jolla oli taipumusta tehdä kaikenlaisia kokeita ihmisillä. Onneksi tämä on vain ajatuksen mieleentuloa, eikä mistään tällaisesta ole kysymys missään nimessä tässä tapauksessa.

****

En ole ollenkaan vakuuttunut, onko Salmisen linja parempi kuin Aasiassa valittu linja. En ole tässä asiassa minkään sortin lääketieteen asiantuntija vaan täysi maallikko.

Valitun linjan lopputulos ratkaisee paremmuuden. Asia jää nähtäväksi. Paremmuutta mitataan kuolleiden määrällä, aiheutetun kärsimyksen määrällä ja syntyneen talouskriisin hinnalla.

Aasiassa Etelä-Korea, Kiina ja esimerkiksi Singapore ovat jo saaneet koronaepidemian hallintaan aggressiiviisilla testaus- ja eristämistoimilla. Kyse on toimien oikea-aikaisuudesta. Itse asiassa samat toimet on jouduttu myös Euroopassa tekemään, mutta vääräaikaisina ne ovat olleet vähemmän tehokkaita synnyttäen suuria talousmenetyksiä ihmishenkien menetyksen lisäksi.

”Etelä-Korean ihme: Näin korona taittui” (Verkkouutiset 16.3.2020).

Etelä-Korean strategia perustui aggressiiviseen testaukseen tartuntaketjujen saamiseksi hallintaan. Tartuntojen määrän saaminen hallintaa kesti Etelä-Koreassa noin kaksi kuukautta. Yli 50 miljoonaisen tiheästi asutetun maan (526,3 asukasta/km²) tilastoidut tartunnat päivässä hieman päälle 800 kahtena päivänä.

”Uskon, että tapausten aikainen havaitseminen tarkoilla testeillä yhdistettynä eristykseen voi laskea kuolleisuutta ja estää viruksen leviämistä.” totesi Etelä-Korean laboratoriolääketieteen yhdistyksen puheenjohtaja, professori Gye Cheol Kwon BBC:lle, miksi Etelä-Korea onnistui koronan taltuttamisessa (BBC 12.3.2020).

”Koronavirus on kohta historiaa Kiinassa, mutta Pohjoismaissa tartunnat lisääntyvät kovaa vauhtia – katso kuvista, miksi tautia yritetään hidastaa” (Yle 11.3.2020).

”Kiinassa ei yhtään uutta kotimaista koronavirustartuntaa, Suomi palautti rajatarkastukset kaikille rajoilleen” (HS 16.3.2020).

1,4 miljardin asukkaan Kiinassa ensimmäisen koronavirusinvaasion saaminen hallintaan kesti noin puolitoista kuukautta. Oheinen kuvakaappaus on Ylen sivuilta (Yle 11.3.2020). Mittaustavan muutoksella ei ole merkitystä kuvaamaan invaasion saamista hallintaan.

”Singapore, Taiwan ja Hongkong onnistuivat hillitsemään korona­viruksen leviämistä todella tehokkaasti – asiantuntija arvioi, mikä ratkaisi tilanteen” (IS 18.3.2020).

****

Onko Salmisen, THL:n ja Marinin hallituksen linja parempi kuin Aasiassa valittu linja?

Aasiassa valittu linja perustuu oikea-aikaiseen matkustusrajoitteisiin, karanteeniin ja aggressiiviseen testaukseen. Kyse on nimenomaan oikea-aikaisuudesta, kun virus on tulossa maahan. Sen tulo ja leviäminen pyritään estämään.

Euroopassa tämän Aasiassa toteutetun strategian kärkenä on ollut Hallen yliopistosairaalan lääketieteellisen mikrobiologian instituutin johtaja, professori Alexander Kekulé. Hänen ajatuksiaan on syytä käydä lukemassa (esim. HS 18.3.2020).

Oheinen tartuntakartta on kuvaava valittujen strategioiden onnistumisesta tällä hetkellä (University of Washington, Humanistic GIS Laboratory 18.3.2020). Iran ja Italia ovat katastrofeja. Mitä tummempi väri, sitä enemmän tartuntoja. Kartan perusteella Suomen ja koko Euroopan strategia on tämänhetkisessä tarkastelussa epäonnistunut.

****

On siis kaksi tapaa saada vastetta koronavirukselle: sairastaa tauti tai olla erillään viruksesta siihen saakka, kunnes rokote on olemassa. Millainen vaste saadaan kertasairastumisella, ei vielä varmuudella tiedetä.

Toistaiseksi Salmisen tautisairastamisen linja on ainakin maksanut järkyttävän paljon Suomen taloudelle. Puhutaan miljardeista ja jopa kymmenistä miljardeista euroista. Valtion juuri julkistama tukipaketti on jo 15 miljardia euroa (Yle 20.3.2020). Kyse on siitä, että Salmisen mallissa Suomen kotimarkkinat ovat lähes kiinni, mikä maksaa.

Toki on mahdollista, että nyt valitulla rajoitustoimenpiteillä myös Suomessa saavutetaan vähäinen tartuntojen määrä, mutta taloudellinen hinta on ollut järkyttävä eikä kansalla olisi edelleenkään sairastamisen tuomaa vastuskykyä.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rokotteiden kehitystyö eri puolilla maailmaa on jo pitkällä. Toivottavasti rokote saadaan käyttöön jo ensi vuonna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuuden johtaja Mika Salmisen ja Marinin hallituksen linja on siis ollut, että koronatauti pitää sairastaa eikä sen tuloa Suomeen voida estää. Marinin hallitus on vahvasti nojautunut koronapäätöksissään THL:n näkemyksiin myös silloin, kun maailmalla WHO:n linjaukset ja suositukset ovat olleet THL:n linjauksista poikkeavia.

Suomi on toiminut Mika Salmisen oppien mukaan eikä laittanut rajoja kiinni silloin, kun Itävallasta ja Italiasta tuli suomalaistalvimatkaajien mukana kunnon virusryöppy noin kuukausi sitten. Suomi ei aloittanut massiivisia testaus- ja seurantaohjelmia rajaa ylittäviä kohtaan.

Nyt ollaan sitten tuon ryöpyn ja valitun toimintalinjan jäljiltä tilanteessa, jossa koko maa on sekaisin ja talous romahduspisteessä. Rajat on kuitenkin jouduttu sulkemaan ja lisäksi maan sisällä rajoitteet ovat ankaria.

Suomen rajat olisi pitänyt laittaa kiinni jo reilu kuukausi sitten. Kaikki maahan tulevat olisi pitänyt testata ja laittaa lähtökohtaisesti kahden viikon karanteeniin. Toisin sanoen virus olisi pitänyt yrittää pysäyttää rajalle.

Vastustuskykyä ei olisi hankittu Salmisen oppien mukaisesti sairastamalla, koska mm. vanhukset eivät sitä kestä. Salmisen oppi tietää liian monta kuollutta ja liian paljon kärsimystä, jos nykyiset kontaktirajoitukset maan sisällä pettävät. Kontaktirajoituksia on helpompi toteuttaa maan rajoilla kuin maan sisällä.

Miten sairastaminen synnyttää vastustuskykyä, ei vielä varmuudella tiedetä.

Vielä kertaalleen, mitä Salminen totesi Helsingin Sanomissa (HS 19.3.2020):

”Se on paljon parempi vaihtoehto kuin se, että laitetaan nyt yhteiskunta totaaliseen stoppiin, koska silloin epidemia tulee uudestaan. Epidemia todennäköisesti palaa esimerkiksi Kiinaan sen jälkeen, kun voimakkaat liikkumisrajoitukset poistetaan. On hyvin vaikea uskoa, ettei epidemia koskaan sinne palaisi. Onko tarkoituksenmukaista, että maailma on ikuisesti kiinni?”

Virus tulee toisessa aallossa niihinkin maihin, jotka ovat kyenneet rajaamaan sen kohtuudella rajoillensa ensimmäisessä aallossa. Maissa ei ole kansalaisten laajaa sairastumisen kautta tullutta vastustuskykyä eikä näiden maiden strategia siihen perustukaan.

Se perustuu siihen, että tarvittavia kontrolli- ja rajoittamistoimia tarvittavassa laajuudessa pidetään sinne saakka, kunnes rokote on käytössä. Maailma ei todellakaan ole ikuisesti kiinni.

Tarvittavia eriasteisia vaihtelevia kontrolli- ja rajoittamistoimia tarpeen mukaan pidetään rajoilla sinne saakka, kunnes rokote on otettavissa käyttöön. Maallikollekin on selvää, ettei toinen aalto ole enää vakavuudeltaan vastaava kuin ensiaalto.

Fyysiset toimet riippuvat eri maiden virustilanteesta. Rajat eivät siis missään tapauksessa tule olemaan näissäkään maissa kiinni kokonaisuudessaan rokotteen käyttöönottoon saakka, mutta tarvittavia rajoitustoimenpiteitä varmasti tullaan asettamaan uusien virusaaltojen paineessa.

Maallikkomielipiteenäni aasialainen toimintatapa, jossa suomalaisten vastuskyvyn hankkiminen koronalle olisi jätetty rokotteelle, olisi saattanut olla parempi inhimillisen kärsimyksen ja talousmenetysten näkökulmasta tarkasteltuna. Mielestäni tämä olisi ollut parempi strategia kuin nyt valittu sairastamisen ja suuren kärsimyksen strategia.

Edellisessä blogikirjoituksessa minua syytettiin jälkiviisaudesta korona-asiassa. Sanontaan nyt sitten tulevaisuuden varalta, että pitäköön Marinin hallitus huolen siitä, ettei virus leviä Suomessa sinne, missä sitä ei vielä ole.

Oheinen kuvakaappaus levinneisyystilanteesta on Helsingin Sanomista (HS 13.3.2020). Kun nyt Suomessa noudatettava THL:n testauspolitiikka on mikä on, ovat tulevat tartuntatilastot tilannetta kaunistelevia. On seurattava hoidossa ja tehohoidossa olevien määrää.