Pääministeri Antti Rinne kaatui perussuomalaisiin

Lainsäädäntö on se, mikä määrää toimiemme oikeellisuutta.

Lainsäädäntö määrää myös pääministerin toimien oikeellisuuden.

Luottamus on eri asia kuin oikeellisuus.

Tämä kirjoitus koskee hallituksen omistajaohjaustoimien oikeellisuutta, ei luottamusta.

Tämän kirjoituksen julkaisuajankohtana näyttää siltä, että pääministeri Antti Rinne (sd.) joutuu eroamaan eikä hänellä ole enää Keskustan riittävää luottamusta.

****

”Meillä on tällä hetkellä työmarkkinoilla rajattomasti saatavilla sellaista työvoimaa, joka on valmis tekemään työtä millä tahansa palkalla. Se antaa Postin kaltaisille henkilöintensiivisille yrityksille mahdollisuuden hakea kustannusleikkauksia nimenomaan ruohonjuuritason työntekijöiden palkoista.”

Noin lausui Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Suomen Uutisissa marraskuun 27. päivänä (Suomen Uutiset 27.11.2019). Samaa Perussuomalaisista lähtenyttä viestiä kuultiin jo aikaisemmin.

Jutun otsikko oli: ”Halla-aho: Postin johdolle on luotu voimakkaat kannustimet tehdä voittoa hinnalla millä hyvänsä, tässä tapauksessa henkilöstön kustannuksella”.

SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Antti Rinne totesi pian tuon jälkeen:

”Posti on toiminut vastoin valtio-omistajan tahtoa, se on täysin selvä. On erittäin raskauttavaa, että Postin johto on antanut harhauttavaa tietoa siitä, miksi työehtosiirrot pitäisi tehdä.” (Taloussanomat 29.11.2019).

Posti Group Oyj:n tiedote marraskuun 29. päivänä kumosi Rinteen väitteen, että Posti olisi toiminut vastoin valtio-omistajan tahtoa (Posti-tiedote 29.11.2019). Tiedotteen otsikko oli: ”Postin hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola: Liikkeenluovutuksella on ollut omistajan tuki”.

Hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolan kannanotto tiedotteessa kuvaa hyvin valtion poliittisen toiminnan ja valtion yritysomistuksen ristiriitaa:

”Meillä on ollut jatkuva dialogi omistajaohjauksen ja yhtiön välillä, missä myös virkamiehet ovat olleet keskeisessä roolissa. Kuten julkisuudessakin on todettu, Posti on informoinut ministeriä liikkeenluovutusta koskevista suunnitelmista valmistelun aikana. Jos omistajalla olisi ollut eriävä kanta ja sellainen olisi tuotu esille, olisimme siihen ehdottomasti reagoineet, vaikka kysymys onkin hallituksen päätösvaltaan kuuluvasta asiasta.”

Tosiasia on, etteivät SDP ja pääministeri Antti Rinne olleet Postin työntekijöiden etuja ajamassa niin kuin demarit ovat nyt jälkikäteen antaneet kuvaa. SDP ei ajanut työntekijöiden etua viestittämällään tavalla.

Jos Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry ei olisi nostanut mekkalaa Posti Group Oyj:n liikkeenluovutuksesta Posti Palvelut Oy:lle ja liikkeenluovutukseen liittyvästä työehtosopimussiirrosta, SDP olisi hyväksynyt liikkeenluovutuksen ja työehtosopimussiirron alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Kun Postin koko henkilöstön siirto uuteen työsopimukseen ei lähtenyt vetämään, SDP:n hyväksymä seuraava vaihe oli ensin pienemmällä siirrolla testata, miten työehtosopimusten vaihdot otettaisiin vastaan.

****

Rinteen johtama hallitus ei ole muuttanut Sipilän hallituksen linjaa Postia koskevasta omistajaohjauksesta ja Postille annetusta luvasta henkilöstön työehtojen päivittämiseen laillisin järjestelyin. Asiaa ei ole myöskään käsitelty Rinteen hallituksessa eikä etenkään hallituksen täysistunnossa.

Rinteen hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu päivitys valtion omistajapolitiikan periaatepäätöksestä piti valmistua nyt syksyllä, mutta eipä ole vielä näkynyt (Uusi Suomi 14.9.2019).

Rinteen hallitus ei ole vielä tehnyt hallituspuolueiden kesken mitään uutta linjausta omistajaohjauksesta eikä Postille annetusta luvasta henkilöstön työehtojen päivittämiseen laillisin järjestelyin.

Valtio-omistaja ohjeisti jo vuonna 2017 Postin hallitusta ja hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjolaa rukkaamaan Postia sellaiseen taloudellisen kuntoon, että yhtiö ei joutuisi tulevaisuudessa pyytämään valtiolta lisää pääomaa mahdollisten tappioiden kattamiseen. Ohjeistaja oli siis Sipilän hallitus.

Postin hallituksen puheenjohtaja Pohjola on todennut tuon linjauksen olemassaolon myös nykyisen hallituksen aikana:

”Se on se keskeinen johtolanka. Tätä peruslähtökohtaa ei ole uuden hallituksen aikana muutettu.” (HS 29.11.2019).

Rinteen hallitus ei siis ole muuttanut mitään. Hallitukset ei löydy yhtään dokumenttia, jossa tuota linjausta Postin omistajaohjauksessa olisi muutettu. Sen sijaan kaikenlaista on möläytelty ilmaan pääministerin suusta.

Posti Group Oyj ja valtioneuvoston omistajaohjausyksikkö (VNK, Omistajaohjaus) ja sen virkamiehet toimivat kulloisen hyväksytyn virallisen omistajaohjauspolitiikan mukaan, eivät möläytysten perusteella.

Posti Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola on korostanut, että valtion omistajaohjaus on instituutio, jossa on selkeät vastuut ja pelisäännöt: valtionyhtiön johto kommunikoi omistajaohjauksen virkamiesten kanssa, joiden vastuulla on se, että asiat tulevat oikein selostettua poliittisille päättäjille (HS 29.11.2019).

Demarimielisten työntekijöiden on todella syytä tarkastella SDP:n kutakin poliittista työmarkkinaviestintää huolella. Demareilla on noissa asioissa ketunhäntä kainalossa.

Posti-tapaus on hyvä esimerkki osoittamaan SDP:n periaatteiden rajoja. Missä määrin puolue on valmis luopumaan periaatteistaan, jos kukaan työntekijäkentässä ei nosta mekkalaa.

Tämän Posti-tapauksen synnytti SDP:n pelko kannatuksen menettämisestä Perussuomalaisille. Ei mikään muu.

SDP:ltä ja Rinteeltä meni siis  pupu pöksyyn.

Niin tai näin, lopputulos on joka tapauksessa sama SDP:n kannatukselle, vaikka pääministeri vaihtuukin.

Saapa nähdä, kuinka lähellä kymmentä prosenttia seuraavat mielipidemittaukset pyörivät.

****

Palataan kirjoituksen varsinaiseen aiheeseen. Poliittiseen vaikuttamiseen valtion yhtiöissä ja siihen, mitä Suomen laki määrää osakeyhtiöistä ja valtion osakeyhtiöomistuksen ohjauksesta.

Omistajaohjaus ei ole toiminut yhdenkään hallituksen aikana ongelmitta. Ministereillä on ollut halukkuutta oikoa lainsäädäntöön kirjattua ja ohjeistaa valtio-omisteisia osakeyhtiöitä suoraan tavalla, jota Suomen lainsäädäntö ei tue.

Muistamme hyvin Vihreiden ministeri Heidi Hautalan eroon johtaneet toimet valtionyhtiö Arctia Shipping- ja Greenpeace-tapauksessa kuusi vuotta sitten (Yle 11.10.2013):

”Hautala ottaa vastuun valtionyhtiö Arctia Shippingin tekemän rikosilmoituksen poisvetämisestä. Hän katsoo, ettei voi tästä syystä jatkaa tehtävässään.”

Kyse oli poliittisesta ohjauksesta vastoin osakeyhtiölakia.

Tapaus ei ollut ensimmäinen eikä viimeinen niin kauan, kun ministereillä on halukkuutta ohjata valtion osakeyhtiötä etenkin vastoin osakeyhtiölakia.

Ministerien eroja itsenäisyyden ajaltamme on koonnut yhteen Yle (Yle 29.11.2019).

Sipilä hoiti viime hallituksessa aluksi myös omistajaohjausministerin tehtävää.

On syytä muistuttaa jo kirjoituksen tässä vaiheessa, että omistajaohjauksesta vastaavat lainsäädännössä pääministerit, jotka ovat hieman epämääräiseksi muodostuneessa käytännössä delegoineet yleensä vastuutaan jollekin toiselle ministerille ilman pääministerin omaa vastuuta.

Tämän jakamiskäytännön muututtava. Tarvittaessa lainsäädäntöä on korjattava niin, että vastuuministeri on kirjattu lakiin, jos se ei ole pääministeri. Joko pääministeri tai lainsäädäntöön kirjattu omistajaohjausministeri. Asia on lakimuutoksen arvoinen.

Omistajaohjausministeri olisi hyvä kirjata lainsäädäntöön vastuullisena tahona, jos pääministerin vastuuta halutaan rajoittaa. Sijaiskärsijät eivät kuulu suomalaiseen vastuunkantoon. Pääministerillä ei tule olla sijaiskärsijöitä asioissa, jotka ovat lainsäädännössä pääministerin vastuulla.

Lainsäädäntöä lukemalla vastuu on nyt toistaiseksi aina pääministerin.

Oleellinen juridinen kysymys siis on, voiko pääministeri tai erikseen omistajaohjausministeri pääministerin alaisuudessa ohjeistaa suoraan ja omin ajatuksin valtion enemmistöomisteista yhtiötä etenkin osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen kirjauksista huomioimatta. Kenen eduksi tai tappioksi mahdolliset ristiriidat luetaan.

****

Finlex oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton internetpalvelu.

Finlex on hyvä sivusto lakitekstejä lukeville. Erityisesti sivuston hakusanatoiminto on hyvä tarkastella suomalaista lainsäädäntöä. Missä laissa mitäkin on säädetty hakusanaan liittyen.

Omistajaohjausministeri-termiä ei Suomen lainsäädäntö tunne ja kaikki Finlex-hakutulokset viittaavat kunta- ja omistajaohjausministeri Paateron titteliin allekirjoittajana, ei mihinkään muuhun.

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta (4.4.2007/393).

2 § Valtioneuvoston kanslian alaiset valtio-omisteiset yhtiöt

”Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat yhtiöt:

Arctia Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy, Finavia Oyj, Finnair Oyj, Finnpilot Pilotage Oy, Fortum Oyj, Gasonia Oy, Gasum Oy, Governia Oy, Kemijoki Oy, Kuntarahoitus Oyj, Leijona Catering Oy, Motiva Oy, Neste Oyj, Patria Oyj, Posti Group Oyj, Solidium Oy, Suomen Erillisverkot Oy, Suomen Ilmailuopisto Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, Suomen Rahapaja Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Suomen Viljava Oy, Tapio Oy, Valtion kehitysyhtiö Vake Oy, Vapo Oy, Veikkaus Oy sekä VR-Yhtymä Oy.”

3 § Valtioneuvoston kanslian organisaatio

”Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.”

Lain 3 § määrää myös valtioneuvoston kansliaan omistajaohjausosaston. Osastoja on yhteensä viisi.

Valtioneuvoston kanslia – pääministerin ministeriö siis – vastaa Posti Group Oyj:n omistajaohjauksesta 2 §:n mukaisesti. Ei esim. työ- ja elinkeinoministeriö, hallintaan  kuuluu monia valtion omistuksilla höystettyä yhtiötä.

Ministerinä Posti Group Oyj:stä kantaa vastuun siis pääministeri, ei hänen delegoitu alaisensa eikä siis omistajaohjausministeri. Vastuuta ei kanna se ministeri, jolle pääministeri Sipilä on vastuitaan yrittänyt sälyttää. Valtaa voi jakaa alas, mutta vastuuta ei. Pääministeri on viimeinen ketjun viimeinen vastuutaho.

Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta (21.12.2007/1368):

2 § Määritelmät

”Valtion omistajaohjauksella tarkoitetaan valtion äänioikeuden käyttämistä yhtiökokouksissa sekä muita toimenpiteitä, joilla valtio osakkeenomistajana myötävaikuttaa yhtiöiden hallintoon ja toimintaperiaatteisiin.”

Valtion ensisijainen omistajaohjauksen vaikutusvalta on siis yhtiökokouksissa äänioikeuden käyttäminen. Valtion pitää lain mukaan myötävaikuttaa osakkeenomistajana yhtiöiden hallintoon ja toimintaperiaatteisiin. Kaksi tärkeää sanaa: myötävaikuttaa osakkeenomistajana.

Valtio ei voi toimia omistamiensa yhtiöiden vastaisesti. Valtiolle sen omistamat yhtiöt eivät voi olla työmarkkinapolitiikan väline. Valtio ei voi käyttää yhtiöitään jatkuvasti muuttuvien poliittisten tavoitteiden edistäjänä. Puoluepolitiikkaa pitää tehdä muutoin kuin valtion yhtiöiden kautta. On myös muistettava, että yhtiöiden aikajänne on eri kuin poliitikkojen.

4 § Valtioneuvoston toimivalta

”Valtioneuvoston yleisistunto käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka koskevat:

6) valtion omistajapolitiikkaa ja omistajaohjausta koskevia yleisiä periaatteita ja toimiohjeita.”

Mielenkiintoinen kysymys on, onko valtion omistajapolitiikassa valtionyhtiön liikkeenluovutusehdot ja työehtosopimussiirtomahdollisuudet sellaisia asioita, joita pitäisi käsitellä yleisistunnossa?

Katsoin valtioneuvoston yleisistuntojen aineistoja läpi pikasilmäyksellä (Valtioneuvoston yleisistuntojen aineistot). Uskallan väittää tuon pikasilmäyksen perusteella, ettei valtionyhtiöiden liikkeenluovutusehtoja eikä työehtosopimussiirtomahdollisuuksia ole käsitelty valtioneuvoston yleisistunnoissa, vaan kaikki pääministeri Rinteen sanomiset ovat vain pääministerin omia.

Olisiko sitten syntyneen Posti-tapauksen perusteella kyseisiä asioita ollut syytä käsitellä yleisistunnossa?

Kyllä olisi. Yksikään juristi ei Suomen maassa ole varmaankaan eri mieltä kanssani. Oikeuskansleri saisi hieman tutkailla tuotakin asiaa huomioiden laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta.

Pääministerin touhotti toimivaltansa yli nimittämänsä hallituksen suhteen. Hallitus ei ole päättänyt asiasta mitään, vaan pääministeri päätti.

Niin, vähänpä hallituksen porvaripuolueetkin ovat katsoneet heitä koskevien asioiden perään ja ovat antaneet Rinteen rellestää.

Rinne touhotti jo aiemmin ennen pääministerin uraa:

”Rinne totesi myös kertoneensa näkemyksensä [Postin pakettijakelijoiden työehtojen heikentämisestä] Postin aiemmalle toimitusjohtajalle Heikki Maliselle jo ennen hallituksen aloittamista. Postista kerrotaan, että Rinne on ilmeisesti tavannut Malisen elokuussa 2018.” (HS 29.11.2019).

On selvää, että Posti Group Oy ei ota tuollaisia kannanottoja oppositiopoliitikon suusta kuultuna kuuleviin korviin. Posti Group Oy tietää kyllä lainsäädännön, jos valtio-omistaja ei tiedä.

****

Käsitellään nyt osakeyhtiölakia (21.7.2006/624) ja miten se linkittyy lainsäädännön valtion omistajaohjausta koskevaan lainsäädäntöön.

Osakeyhtiön vastuutahojen (hallituksen, toimitusjohtaja sekä mahdollisesti myös hallintoneuvoston) taholta asia on selvä. Osakeyhtiölaki on määräävä. Ristiriidassa osakeyhtiölaki on määräävä ja osakeyhtiön vastuuhenkilöiden osalta ohittaa valtion omistajaohjausta koskevan lainsäädännön.

Posti Group Oyj ja Posti Palvelut Oy eivät ole toimineet vastoin osakeyhtiölakia pääministerin painostuksesta huolimatta.

Osakeyhtiölaki (21.7.2006/624)

1 luku, 6 § Enemmistöperiaate

”Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa yhtiökokouksessa.”

”Yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua.”

”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

Jos joku ajattelee, ettei yhtiön ja yrityksen tarkoituksena ole tuottaa voittoa, niin tuo asia on siis kirjattu ainakin lakiin. Tuo laki olisi kansanedustaja Anna Kontulankin (vas.) syytä lukea.

1 luku, 9 § Tahdonvaltaisuus

”Osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen taikka hyvän tavan vastainen.

Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö.”

Osakeyhtiölaki ja yhtiöjärjestys määrittävät yhtiön toiminnan, jota johto – hallitus ja toimitusjohtaja – toteuttavat. Tämä koskee myös valtion enemmistöomisteisia yhtiöitä. Lait valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta ei tee tätä kirjausta pätemättömäksi.

Yhtiöjärjestys on tärkeä asiakirja ja siihen voidaan asioita paljon enemmän, mitä lainsäädäntö vähimmillään edellyttää. Jos valtio haluaa jotain poikkeuksellista sen täysin omistamaan yhtiöön, olisi se hyvä kirjata vaikkapa yhtiöjärjestykseen.

Osakeyhtiölaissa valtio on siis vain osakkeenomistaja. Täysin omistamissaan yhtiössä valtio on ainoa osakkeenomistaja. Osakeyhtiölaki on tosiasia myös valtiolle.

Valtion mahdollisuus toimia osaltaan on säädetty omistajaohjausta koskevassa lainsäädännössä, mutta sitä osakeyhtiö ei voi tulkita itselleen osakeyhtiölakia enemmän määräävänä. Valtio voi toimia osakeyhtiössä vain osakeyhtiölain mukaisesti ja omistajaohjauksessa koskeva lainsäädäntö koskee ensisijaisesti vain valtiota, ei osakeyhtiötä oikeistoimijana.

Suomennettuna: myös valtion omistaman yhtiön on toimittava osakeyhtiölain mukaan, jos omistajaohjaus on ristiriidassa.

6 luku, 2 § Hallituksen yleiset tehtävät

”Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Hallitus vastaa siitä, että yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty.

”Hallitus tai hallituksen jäsen ei saa noudattaa yhtiökokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastaisena pätemätön.”

Hallituksen puheenjohtaja Markku Pohjola ja myös Posti palvelut Oy:n hallituksen puheenjohtaja toimivat tuon mukaan pääministerin moitteista ja toiveista huolimatta.

Pääministeri Antti Rinteen toiveita on rajoittanut ja rajoittaa edelleen vahvasti Suomen lainsäädäntö, mikäli hän olisi saanut jatkaa pääministerinä.

Rinne on koulutukseltaan lakimies. Välillä sitä on todella vaikea uskoa.

****

Valtion omistajaohjaus ei ole Suomessa kunnossa. Ei edelleenkään, ikävä kyllä. Valtion omistajaohjauksessa on jatkuvia ongelmia. Valtion omistajaohjaus on jatkuvasti lehtien palstoilla negatiivisissa uutisissa.

Yhtiöitä ei pidä käyttää politiikanteon välineinä poliittisiin tarkoituksiin, vaikka kuinka haluttaisi. Jos on erityisiä valtion yhtiöitä, joiden ei katsota tarpeelliseksi tuottaa voittoa, vaan niillä on muita tavoitteita, olisi se hyvä kirjoittaa esimerkiksi yhtiöjärjestykseen. Samoin kuin se, miten muita tavoitteita edustavan yhtiön mahdolliset tappiot rahoitetaan. Onko rahoitus tapahtuva valtion budjetista.

Vastaisen varalle, jos nykylainsäädännön pohjalta toimitaan:

• pääministeri vastaa valtioneuvoston kanslian alaisista valtion yhtiöistä, ei erikseen nimetty omistajaohjausministeri, ellei sitten omistajaohjausta lainsäädännössä kirjoiteta muun ministerin vastuulle kuin pääministerin ja valtioneuvoston kanslian
• valtiovallan on noudatettava osakeyhtiölakia myös omistamiensa osakeyhtiöiden suhteen, hallitukselle ja toimitusjohtajalle on annettava työrauha osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen toteuttamiseksi
• valtion tahdonilmaisu omistukseen liittyen on tapahduttava lainsäädännön määräämällä tavalla, edes valtioneuvoston kanslian omistajaoikeusyksikölle ei tule sallia poikkeamia: julkiset möläytykset, epämääräiset sähköpostiviestit ja epäselvät puhelut – piilovaikuttaminen siis – on syytä lopettaa

Omistajavaikuttamisessa osakeyhtiöissä pitää käyttää virallisia lainsäädännön määräämiä tapoja, ei epämääräisiä puhelinsoittoja tai sähköpostiviestejä eikä varsinkaan viestittelyä julkisuuden kautta pääministeri Rinteen tapaan.