Paremmuusjärjestys eri maiden kyvyssä ehkäistä koronakuolemia – Suomessa ei vielä ole aika purkaa rajoituksia

Tämän kirjoituksen artikkelikuva on Kiinan Wuhanista muutaman päivän takaa. Aasian maissa käytetään kasvosuojamia säntillisesti. Asianmukainen kasvosuojain estää tartunnan levittämistä, muttei suojaa tartunnan saamiselta.

Onko Aasian maiden hyvässä koronatartuntojen leviämisen estämisessä kasvosuojainten käytöllä ollut merkitystä?

Kirurginen parhaan FFP3-luokan suodattava puolinaamari maksaa tällä hetkellä noin 5-7 euroa.

****

Ainoa todellinen mittari, millä mitataan kunkin valtion onnistumista koronapandemiassa, on COVID-19-kuolemien kuolleisuusluku valtion asukasmäärään nähden.

Lääketieteessä pandemian alussa arvioidaan yleensä tapauskuolleisuutta, joka tarkoittaa kuolleiden osuutta tunnetuista tapauksista. Jälkeenpäin yritetään mitata infektiokuolleisuutta, joka on osuus kaikista tartunnan saaneista.

Insinööritieteissä tuon lääketieteellistä erikoisuutta hieman kummastellaan, kun tarkasti mitattavia suureita (kuolleiden määrää) verrataan arvioituihin suureisiin (tunnettujen tapausten määrä tai kaikkien tartunnan saaneiden määrä). Onko noilla arvioluvulla mitään tekemistä todellisuuden kanssa? Koronaviruksesta puhuttaessa suuri osa tartunnan saaneista on lisäksi oireettomia, mutta virusta levittäviä.

Eilen kiirastorstaina varmistettuja tartuntoja oli Suomessa 2 605. Onko kuitenkin kaikkien tartunnan saaneiden määrä 2 605, 26 050, 260 500 vai peräti 2 605 000? Tuota ei tiedä kukaan.

Kun verrataan COVID-19-kuolemien määrää valtion asukasmäärään, ovat kummatkin luvut mitattuja suureita. Suomessa asukasluku tiedetään henkilön tarkkuudella. Muissakin maissa asukasluku tiedetään riittävällä tarkkuudella.

Kun vertaus tehdään asukasmäärään, niin luku kertoo myös valtion kokonaisonnistumisen viruksen torjunnassa. Siis myös onnistumisen sairaanhoidon ulkopuolella, jotta tartunnan saaneiden määrä olisi alhainen eivätkä tartunnat olisi levinneet etenkin riskiryhmiin.

Suomi epäonnistui koronaviruksen pitämisessä poissa hoivakodeista. Suomi epäonnistui rajoitustoimissaan siellä, missä toimien olisi pitänyt olla kaikkein tiukimmat. Kiuruvedellä kahdeksan kuollutta yhdessä hoivakodissa, mikä oli tapahtuma-ajankohtana viidennes Suomessa kuolleiden kokonaismäärästä. Tilastot synkkenivät kerralla. Suomi epäonnistui.

****

Eiliseen 9.4.2020 mennessä Suomassa oli 42 kuollutta koronaviruksen synnyttämään COVID-19-tautiin.

Luku ei ole enää hyvä, kun verrataan Aasian onnistujamaihin. Luku on vielä hyvä verrattuna Euroopan maihin. Eurooppa maanosana on kuitenkin epäonnistunut verrattuna Aasiaan.

Katsotaan eilinen koronakuolleisuuden tilanne muutaman maan kohdalta (Worldometers 9.4.2020):

• Yhdysvallat: asukasluku 327 200 000 (2018), kuolleet 15 732, kuolleisuus 48,08 (9.4.2020)
• Italia: asukasluku 60 480 000 (2019), kuolleet 17 669, kuolleisuus 292,15 (9.4.2020)
• Espanja: asukasluku 46 660 000 (2018), kuolleet 15 238, kuolleisuus 326,58 (9.4.2020)
• Kiina: asukasluku 1 427 648 000 (2018), kuolleet 3 335, kuolleisuus 2,34 (9.4.2020)
• Saksa: asukasluku 82 790 000 (2018), kuolleet 2 349, kuolleisuus 28,37 (9.4.2020)
• Ranska: asukasluku 66 990 000 (2018), kuolleet 10 869, kuolleisuus 162,25 (9.4.2020)
• Iso-Britannia: asukasluku 66 440 000 (2018), kuolleet 7 097, kuolleisuus 106,82 (9.4.2020)
• Etelä-Korea: asukasluku 51 470 000 (2017), kuolleet 204, kuolleisuus 3,96 (9.4.2020)
• Taiwan: asukasluku 23 780 000 (2018), kuolleet 5, kuolleisuus 0,21 (9.4.2020)
• Tanska: asukasluku 5 752 126 (2018), kuolleet 237, kuolleisuus 41,20 (9.4.2020)
• Norja: asukasluku 5 368 000 (2019), kuolleet 104, kuolleisuus 19,37 (9.4.2020)
• Ruotsi: asukasluku 10 120 000 (2018), kuolleet 793, kuolleisuus 78,36 (9.4.2020)
• Suomi: asukasluku 5 518 000 (2018), kuolleet 42, kuolleisuus 7,61 (9.4.2020)
• Singapore: asukasluku 5 612 000 (2018), kuolleet 6, kuolleisuus 1,07 (9.4.2020)
• Uusi-Seelanti: asukasluku 4 794 000 (2018), kuolleet 1, kuolleisuus 0,21 (9.4.2020)
• Australia: asukasluku 24 600 000 (2017), kuolleet 51, kuolleisuus 2,07 (9.4.2020)
• Japani: asukasluku 126 800 000 (2017), kuolleet 94, kuolleisuus 0,74 (9.4.2020)

Kuolleisuusluku on edellä laskettu miljoonaa asukasta kohden. Asukasluvuista on kymmeniä ei tilastoja, joissa luvut poikkeavat toisistaan. En viitsinyt lähteä hakemaan kunkin maan virallista tilastoasukaslukua.

Nuo luvut erottavat onnistujat epäonnistujista. Aasian maissa kuolleisuusluku on saatu jäämään pääosin alle kolmen. Espanjassa luku on jo yli satakertainen.

Tulevat tutkimukset varmasti osoittavat, miksi Aasian maat onnistuivat hyvin ja miksi Euroopan maat epäonnistuivat. Ainakaan asukastiheys ei ole selittävä.

Alla oleva kuva ei ole maailman ranking, vaan edellä valittujen maiden ranking. Kärjessä ovat siis Aasian maat: Uusi-Seelanti Taiwan, Japani, Singapore, Australia ja Etelä-Korea esimerkkeinä. Kommunistista Kiinaa ei ole syytä ottaa mukaan tarkasteluun, kun sen tilastoihin ei ole täyttä luottamusta.

Noiden em. maiden kuolleisuuslukujen keskiarvo on 1,52 (361 kuollutta ja 237 056 000 asukasta). Suomen kuolleisuusluku on pandemian tässä vaiheessa jo 7,61.

Suomi on toistaiseksi epäonnistunut hiihtoloma-aikaan Pohjois-Italiasta ja Itävallasta palaavien hiihtolomalaisten suhteen, maaliskuun lopulla ja huhtikuun alussa Suomeen ulkomailta kotiin palaavien suomalaisten suhteen, Ruotsin vastaisen rajan sulkemisessa, Lapin hiihtokeskusten sulkemisessa sekä viimeisenä asiana riskiryhmiä asuttavien hoivakotien suojaamisessa. Testaukset, rajoitus- ja eristystoimet sekä tartuntaketjujen eliminoiminen ei ole ollut Aasian maiden tasolla.

****

Kaikki em. Aasian maat ovat saarivaltioita mukaan lukien myös Singapore. Etelä-Koreakin on saarivaltio, koska maarajaa on vain täysin suljetun Pohjois-Korean kanssa.

Euroopassa Iso-Britannia ei kyennyt patoamaan saarivaltiona virusta rajoilleen.

Mikä merkitys on kasvosuojaimilla, joita Aasian maissa käytetään ahkerasti, mutta mitkä Euroopan maissa ovat aina näihin päiviin saakka olleet väheksyttyjä? Kasvosuojainten merkityksen tutkiminen tartunnan saaneilla ei liene maailman vaikein asia. Miksi ei ole tutkittu vielä? Vai onko?

THL kertoo sivuillaan (THL, Hengityksensuojaimien käyttö):

”Hoitohenkilökunta käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta yleensä suojaamaan potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta.

 Tämä suun ja nenän edessä pidettävä suojus ei suojaa käyttäjäänsä ilmateitse tarttuvilta taudeilta. Jos on tarpeen suojautua ilmatartunnalta eikä asianmukaisia hengityksensuojaimia ole käytettävissä, potilasta hoitavien tulee käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, kunnes hengityksensuojaimia on hankittu.”

Asia on hieman insinöörinäkökulmasta ristiriitainen, kuin monet muutkin lääketieteen ja etenkin THL:n kannanotot: ”jos on tarpeen suojautua ilmatartunnalta, pitäisi käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta, joka ei kuitenkaan suojaa uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta.”

Uloshengitysilma ja sisäänhengitysilma. Tartuttaja hengittää ulos tartuttaessaan ja tartunnansaaja sisään tartuntaa saadessaan. Suojaako siis suojain THL:n tekstin perusteella uloshengitysilman tartunnoilta?

Jos viruksen kantaja käyttäessään hengityssuojaa estää viruksen leviämistä, miksi sitä ei olisi syytä käyttää tässä koronakriisissä estämään viruksen leviämistä? Onko Aasian maissa tämä ollut yksi keskeinen tekijä viruksen leviämisen rajoittamisessa?

Kun Itävalta on nyt purkamassa asettamiaan rajoitteita, hengityssuojan käyttöpakko on asetettu juuri tästä syystä, ettei virusta levitettäisi. Käytettäväksi hengityssuojaksi riittää Itävallassa kuitenkin alkeellinen rätti.

****

Suomi on tehnyt rajoituksia pyrkimyksenä estää koronaviruksen leviämistä.

Suomessa Uudenmaan maakuntaa koskevat liikkumisrajoitukset ovat voimassa 28.3.-19.4. Näillä näkymin rajoitus tullaan purkamaan ensi viikolla poliittisella päätöksellä.

Suomi on palauttanut ulko- ja sisärajoille tiukennetun rajavalvonnan ajalle 19.3.-3.5.2020. Ulkomaan matkalta Suomeen palaavan henkilön tulisi jäädä 14 vuorokaudeksi karanteenia vastaaviin olosuhteisiin.

Julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön 13.5.2020 saakka.

Ravintolat ja baarit on suljettu 31.5.2020 saakka. Koulut ja oppilaitokset olivat aluksi suljettuna 13.4.2020 saakka ja lähiopetus niissä keskeytettiin. Marinin hallitus päätti 30.3.2020 jatkaa aiemmin asettamiaan rajoitustoimia kuukaudella 13. toukokuuta saakka.

Nyt niin Suomessa kuin Euroopassa muutoinkin on aloitettu keskustelu, milloin rajoituksista voitaisiin luopua. Tanska, Norja ja Itävalta ovat jo purkamassa rajoituksiaan.

Onko jo ajankohta oikea alkaa purkaa rajoituksia edes Tanskassa, Norjassa ja Itävallassa puhumattakaan Suomessa, joka on epidemian kulussa keskistä Eurooppaa jäljessä? Jos puretaan poliittisella päätöksellä väärään aikaan liian aikaisin, menevätkö kaikki kalliit rajoitustoimet harakoille?

Olemmeko liian hätäisiä? Onko tarttuvuusluku jo riittävän alhainen estämään epidemian uudelleen kiihtymistä? Olemmeko Suomessa vielä kuitenkin vasta epidemian alkukiidossa? Saavatko huolestuttavat viestit taloudesta meidän purkamaan rajoituksia liian varhain? Tehdäänkö purku lääketieteellisen näytön perusteella vai taloudellisen näytön edellyttämänä?

****

Tilastot kertovat paljon. Niitä olisi hyvä lukea ja tarkastella hyvin tarkoin. Koronaviruksesta löytyy jo paljon tilastoja tutkittavaksi ja tarkasteltavaksi.

Olemme lehdissä nähneet tartuntojen ja kuolleiden määrää kuvaavia taulukkoja, joissa käyrät sojottavat nopeasti suoraan kohti avaruutta oheisen kuvan mukaisesti:

Kuvassa on esitetty lineaarisella asteikolla maailman koronatartuntojen määrä sekä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden määrä 10.4.2020. Vanhaan määrään on lisätty aina uuden päivä määrä, jolloin saadaan kokonaismäärä.

Tuo edellinen kuva on siis taulukkokuvaajien lineaarinen esitys. Esityksestä syntyy helposti käsitys, että olemme menossa kohti helvettiä, vaikka taulukkokuvaajat sojottavatkin kohti taivasta.

Taulukkokuvaajat – siis kasvukäyrät – on yleensä esitetty etenkin Suomessa lineaarisella asteikolla. Yhdysvalloissa suositaan enemmän logaritmissa asteikkoja. Lineaarinen tarkoittaa, että asteikossa askelväli on sama eikä mitattavan suureen moninkertainen, kuten logaritmisella asteikolla. Sekä vaaka- että pystyasteikko on siis jaettu samansuuruisiin askelväleihin.

Lineaarisella asteikolla tehty esitys ei kerro kehityssuuntaa niin kuin logaritmisen asteikon esitystapa. Tai paremminkin puolilogaritmisen asteikon. Puolilogaritmisella taulukkokuvalla tarkoitetaan esitystä, jossa toisen akselin asteikko on logaritminen ja toisen akselin tavanomainen lineaarinen asteikko.

Mikä sitten onkaan logaritminen asteikko?

Logaritmisessa asteikossa yksi askelväli tarkoittaa mitattavan suureen moninkertaistumista. Askelvälin suuruus riippuu logaritmin kannasta. Esimerkiksi kaksikantaisella logaritmisella asteikolla jokainen askelväli vastaa mitattavan suureen kaksinkertaistumista: askelvälit ovat silloin esimerkiksi 2-4–8-16. Taulukkokuvassa askelviivat ovat kuitenkin yhtä kaukana toistaan.

Otetaanpa edellisessä kuvassa lineaarisella asteikolla esitetty maailman koronatartuntojen määrä sekä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin kuolleiden määrä 10.4.2020 logaritmisella asteikolla:

Pystyakselilla askelväli on 100-1 000-10 000-100 000-1 000 000-10 000 000. Logaritmisen käyrän analysoiminen on nopeampaa kuin tavallisen käyrän, kun ollaan kiinnostuneita kasvun nopeudesta ja sen muutoksista. Juuri tuo kasvun nopeus lienee oleellista arvioinnissa, missä vaiheessa epidemiakulkua olomme koronassa. Logaritmisen kuvaajan analysoiminen on siis nopeampaa kuin lineaarisen kuvaajan, kun ollaan kiinnostuneita nimenomaan kasvun ja muutoksen nopeudesta. Logaritmisella kuviolla nostetaan esiin suhteelliset muutokset ja suhteellinen trendi.

On huomattava, että jos tänään kuolee vähemmän kuin eilen ja tuolla trendillä jatketaan, se tarkoitta vain kasvun hidastumista, muttei kasvun loppumista.

Esimerkiksi Espanjassa vauhti on edelleen kovaa, jos kuolintapauksia 8.4.2020 oli 747 ja päivää myöhemmin 655, vaikka kasvun vauhti onki hieman hidastunut päivässä. Tuosta on vielä pitkä matka kasvun loppumiseen.

Edellä olevasta logaritmisesta kuvaajasta voidaan päätellä, että ensivaiheen kasvun kiihtyminen tammikuun lopulta helmikuun alkuun tuli koronaviruksen synnyinmailta Aasiasta. Sen jälkeen maailman kasvu hiipui muutamaksi viikoksi helmi-maaliskuussa, kunnes virus saavutti etenkin Euroopan sekä Yhdysvallat ja uusi kiihtyminen alkoi.

Kun logaritmisella asteikolla kasvukäyrä on asettumassa vaakasuoraan, mitattava määrä ei enää lisäänny. Sama on toki myös lineaarisella asteikolla, kun tarkastellaan kokonaismääriä kumulatiivisesti. Siis kun esim. tartuntamäärissä uuden päivän tartunnat lisätään vanhaan määrään. Jo lisättävää on nolla, viiva on vaakasuora.

****

Yritetäänpä tarkastella tilastoaineistolla, missä vaiheessa epidemiaa missäkin maassa ollaan. Otetaan kolme maata tarkasteluun: Etelä-Korea, Italia ja Suomi. Aineisto on Worldometers, Coronavirus -sivustolta päiväämillä 9.-10.4.2020.

Ongelma ehkä on, ettei meillä ole tunnettujen tapausten määrästä tai kaikkien tartunnan saaneiden määrästä todellista tietoa eikä oikein edes valistunutta arvausta. Miten nuo määrät korreloituvat sairaalahoidossa ja tehohoidossa oleviin sekä kuolleisiin ja millä aikaviipeellä.

Oheisissa kuvaajissa on testein todettujen tartuntojen kokonaismäärä (Total Cases) sinisellä viivalla logaritmisena esitysmuotona (vasemmanpuoleinen osakuva), mutta se ei kerro kaikkien tartunnan saaneiden määrästä todellista tietoa, koska riippuu mm. testausmääristä. Moni sairastaa lievän COVID-19-taudin kotonaan tilastojen ulkopuolella. Lisäksi koronaviruksen yhteydessä oireettomien tartunnan saaneiden määrä on ilmeisen suuri.

Aktiiviset tapaukset (Active Cases) on esitetty lineaarisessa kuvaajissa turkoosilla viivalla (keskimmäinen osakuva). Tuo enkä antaa käsitystä, missä vaiheessa epidemiaa ollaan. Kuinka paljon on hoidettavana. Kun käyrä laskee, hoidettavien määrä laskee. Kun luku on nolla, epidemia on sillä kertaa ohi.

Kuolleiden määrä (Total Deaths) on esitetty logaritmisessa kuvaajassa oranssilla viivalla (oikeanpuoleinen osakuva). Kun kuolleiden määrä ei voi vähetä, viivan ollessa vaakasuora lisää kuolleita ei enää ole tullut.

Esimerkki 9.4.2019: Suomessa oli 2 605 testein todettua tartunnan kantajaa (Total Cases), joista aktiivisia tapauksia (Active Cases) oli 2 263 henkilöä, kuolleita (Total Deaths) 42 henkilöä ja parantuneita (Total Recovered) 300 henkilöä. 2605 = 2263+42+300. Tehohoidoissa aktiivisista tapauksista oli 82 henkilöä (Worldometers, Finland).

Jos kyse on logaritmisesta asteikosta, kasvukäyrien kulmasta ei saa vetää vääriä johtopäätöksiä. Käyrän pitää olla käytännössä vaakasuora osoittamaan, ettei kasvu enää kiihdy vaan laantuu.

Etelä-Korea 15.2.-9.4.2020. Etelä-Korea on jo voiton puolella, vaikka kuolleiden määrä vielä kasvaa. Kuolleisuustilastot tulevat tilastoissa ajallisesti viimeisenä. Epidemian huippu oli noin kuukausi sitten maaliskuun alkupuolella viikoilla 10 ja 11. Etelä-Korea voi varmaan miettiä taloudellisia toimintaa rajoittavien toimien höllentymistä, mikäli niitä ylipäätään on ollutkaan talouteen suuremmin vaikuttavina.

Italia 15.2.-9.4.2020. Italia ei vielä ole saavuttanut huippua. Kasvuvauhti logaritmisellakaan asteikoilla ei ole lähelläkään osoittamassa, että huippu olisi saavuttu. Aktiiviset tapaukset ovat vielä kasvussa. Kuolevien määrä on vielä kiihtyvästi kasvavaa, kun tarkastelujaksoa pidennetään.

Suomi 15.2.-9.4.2020. Suomi on vasta epidemian alkumetreillä. Taidamme olla puolitoista kuukautta Etelä-Koreaa jäljessä ja Italiaakin hieman. Aktiivisten tapausten (Active Cases) käyrässä V-lovi johtuu tilastointivirheestä. Aktiiviset tapaukset (Active Cases) sojottavat kohti taivasta, mikä osaltaan johtuu testausmäärien kasvattamisesta. Kuolevien määrä on vielä kiihtyvästi kasvavaa. Kasvukäyrä näyttää lineaariselta, vaikka onkin logaritminen.

Kun vertaa noiden kolmen maan tartuntojen kokonaismäärä (Total Cases), niin itse asiassa Etelä-Koreassa ja Italiassa epidemia lähti samaan aikaan liikkeelle maaliskuun 19.-24. päivänä. Suomi on hieman jäljessä.

Miksi sitten kävi niin kuin kävi Etelä-Korean ja Italian kohdalla, johtuu maiden kyvykkäästä estää katastrofin syntyminen. Italiassa katastrofi syntyi, Etelä-Koreassa katastrofia ei syntynyt. Tuo käy hyvin esille, kun vertaa aktiivisten tapauksien (Active Cases) kuolleiden (Total Deaths) määrää kuvaavia käyriä. Toisin kuin Etelä-Koreassa, Italiassa ei tehty riittäviä toimia eikä varsinkaan oikea-aikaisesti. Italiassa fataali koronakriisi on siis täysin itse aiheutettu ongelma kuten myös muissa läntisen Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

****

Etelä-Koreassa huippuun pääseminen ensimmäisestä tartunnasta kesti vain 21 vuorokautta. Epidemian alkua osoittava määrä tartuntoja todettiin 19.2.2020. Tartuntojen suurin määrä kirjattiin 11.3.2020, jonka jälkeen määrät saatiin lähtemään laskuun.

Italialla epidemia-alkua osoittava määrä tartuntoja todettiin 20.2.2020 eikä käyrä edelleenkään ole lähtenyt laskuun 50 vuorokauden jälkeen. 60 miljoonan asukkaan Italiassa kuolleita tänään 10.4.2020 on yhteensä 18 279. 51 miljoonan asukkaan Etelä-Koreassa kuolleita on yhteensä 208.

Onpa varsinainen ero!

Suomessa toinen tapaus todettiin 26.2.2020, josta epidemian voidaan katsoa alkaneen. Suomessa epidemian huippu on vielä kaukana tulevaisuudessa. Tartuntakäyrä ole lähtenyt laskuun eikä lähde lähellekään siinä ajassa, missä Etelä-Korea onnistui taittamaan käyrän – 21 vuorokaudessa.

Euroopassa ei kyetä purkamaan taloudelle suurta haittaa aiheuttavia rajoitteita samassa tahdissa kuin Aasiassa, koska lähtötoimet tehtiin liian myöhään ja liian laimeina. Epidemia pääsi liikaa sisälle jylläämään. Tuo koskee myös Suomea. Marinin hallitus ei tehnyt rajoitustoimia oikea-aikaisesti. Toimet eivät olleet ennakoivasti aktiivisia vaan reaktiivisia.

Voidaanko sitten nyt ensimmäisenä purkaa Suomesta Uudenmaan eristys? Samalaisia epidemian kulkua kuvaavia käyriä kuin mitä on edellä esitetty Etelä-Koreasta, Italiasta ja Suomesta, tulisi tehdä Suomen sisältä aluehallintoalueittain Uudenmaan ulkopuolella (Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi, Oulu ja Lappi).

Noilla käyrillä kyllä voidaan osoittaa, että koronaviruksen kulku eripuolella Suomessa on eri tahdissa ja Uusimaa on edelleen riskitekijänä omassa luokassaan muulle maalle. Edes Uudellamaalla ei ole saavutettu epidemian huippukohtaa, vaan aktiiviset tapaukset (Active Cases) ovat kasvussa. Uusimaa ja etenkin pääkaupunkiseutu ovat edelleen koronavirustehtaita.

Jos Uudenmaan eristys ensi viikolla puretaan, se on täysin poliittinen päätös poliittisin perustein.

****

Itävalta, Tanska ja Norja ovat ilmoittaneet rajoitteiden purkamisesta. Katsotaanpa noiden maiden tilastoja vastaavasti kuin edellä Etelä-Korean, Italian ja Suomen.

Itävalta 15.2.-9.4.2020. Itävalta on saavuttanut huipun ja on jo Etelä-Korean tavoin epidemian paremmalla puolella. Aktiivisten tapausten (Aktive Cases) määrä on jo kääntynyt laskuun. Kasvuvauhti logaritmisella asteikoilla on saavuttamassa vaakasuoruutta, mutta kuolleiden määrä on vielä kiihtyvässä kasvussa.

Tanska 15.2.-9.4.2020. Tanska ei vielä ole saavuttanut huippua ja on Itävallasta jäljessä. Kasvuvauhti logaritmisellakaan asteikoilla ei ole lähelläkään osoittamassa, että huippu olisi saavuttu ja tartuntatilasto olisi hallinnassa. Aktiiviset tapaukset ovat vielä voimakkaassa kasvussa kuten kuolintilastotkin.

Norja 15.2.-9.4.2020. Norjakaan ei vielä ole saavuttanut huippua. Kasvuvauhti logaritmisellakaan asteikoilla ei ole lähelläkään osoittamassa, että huippu olisi saavuttu. Aktiiviset tapaukset ovat vielä kasvussa.

Itävallan ohella myös Saksassa on aktiiviset tapaukset (Active Cases)  jo saatu laskuun:

Suomessa vastaava käyrä näyttää vielä tältä:

Muut valtiot, jotka ovat aktiivisten tapauksien (Active Cases) perusteella jo voiton puolella Euroopassa, ovat Sveitsi, Islanti ja Albania. Lisäksi myös pikkuruinen Liechtenstein. Jokainen voi käydä netistä tarkastamassa, mitä kaikkia toimia Saksa, Sveitsi, Islanti ja Albania ovat tehneet testauksen, eristämisen sekä suojauksen suhteen ja missä vaiheessa epidemiaa.

Suomi ei siis vielä kuulu tuohon Euroopan herrakerhoon, johon tällä hetkellä kuuluvat Itävalta, Saksa, Sveitsi, Islanti ja Albania.

Mielenkiintoinen on esim. Albania, josta Ilta-Sanomat kirjoitti mielenkiintoisen jutun otsikolla ”Miikka, 25, jäi koronamottiin köyhään Albaniaan, pitää poispääsyään mahdottomana – ’Täällä on turvallisempaa kuin Suomessa’” (IS 1.4.2020). Albanian toimet olivat rajuja, mutta ennen kaikkea oikea-aikaisia.

Islanti on maailman aktiivisin testaaja.

On huomattava, että aktiivisten tapauksien (Active Cases) saaminen laskuun on edellyttänyt rankkoja toimenpiteitä. Käyrä ei käänny muutamassa viikossa omia aikojaan odottamalla. Ilman rankkoja toimenpiteitä käyrä kyllä kääntyy aikanaan, mutta se vie aikaa ja vaatii kuolemia.

Kun nyt Euroopassa on kova kiire purkaa koronarajoitteita, kyse on taloudellista perusteista. Aika kyllä näyttää, hätäiltiinkö purkutoimissa. No, poliitikot voivat aina sanoa, että rajoitteita tehtiin ja mitään ei tehty pieleen.

On vain yksi tilasto, mikä osoittaa maan kyvykkyyden hoitaa koronakriisiä: koronaviruksen aiheuttamien kuolemien määrä suhteessa maan asukaslukuun. Tuo on maiden paremmuuden rankinglista.