Pekka Haavisto: ”Siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat humanitääristä apua”

Sanna Marinin vasemmistohallitus antoi esityksen eduskunnalle laiksi rajavartiolain muuttamisesta kesäkuun 9. päivänä 2022 (HE 94/2022 vp 9.6.2022).

Eduskunnan hallintovaliokunta, jonka puheenjohtajana toimi Riikka Purra (ps.), antoi mietintönsä lakimuutoksesta kesäkuun 30. päivänä 2022 (HaVM 16/2022 vp 30.6.2022). Myös Johanna Ojala-Niemelän (sd.)  johtama perustuslakivaliokunta antoi lakimuutoksesta lausunnon (PeVL 37/2022 30.6.2022) kuten myös Petteri Orpon (kok.) johtama puolustusvaliokunta (PuVL 5/2022 vp 21.6.2022).

Kansanedustajat Anna Kontula (vas.), Bella Forsgrén (vihr.) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) antoivat perustuslakivaliokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen. Nuo kolme kansanedustajaa olivat kaikki Vihreiden ja Vasemmistoliiton kansanedustajat, jotka asian ratkaisevaan käsittelyyn perustuslakivaliokunnassa olivat ottaneet osaa.

Tuo eriävä mielipide on kirjattu perustuslakivaliokunnan 30.6.2022 antamaan lausuntoon oheisesti:

”Perustuslakivaliokunta katsoo lausunnossa käsityksenään, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahantulomenettelyn asianmukaisuus. Kanta poikkeaa arvioitavana olevan hallituksen esityksen perusteluissa ja lakiehdotuksessa omaksutuista tulkinnoista ja siitä lähtökohdasta, että tosiasiallinen oikeus kansainvälisen suojelun hakemiseen on turvattava. Arvioitavana olevasta esityksestä näin merkittävästi poikkeavan kannanoton tulisi perustua vakavaan harkintaan ja oikeudellisiin perusteluihin ja lähteisiin. Rajan täyssulun mahdollistavalle tulkinnalle ei kuitenkaan ole esitetty valiokunnan lausunnossa riittäviä perusteita. Mielestämme valiokunnan lausunnon kappale 30 olisi pitänyt poistaa.”

Kappaleessa 30 perustuslakivaliokunnan muut jäsenet katsoivat, että ”valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä tai niiden sijainnista” ja että ”lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen”. Toisin sanoen rajanylityspaikat, joissa voi hakea turvapaikkaa, voidaan rajoittaa yhteen ja Suomen ulkoraja voidaan lyhytaikaisesti sulkea täysin.

Puolustusvaliokunnassa kukaan ei esittänyt eriävää mielipidettä.

Hallintovaliokunnassa kukaan ei esittänyt eriävää mielipidettä.

Eduskunta äänesti rajavartiolain muuttamisesta toisessa käsittelyssä heinäkuun 7. päivänä (Asian käsittelytiedot HE 63/2022 vp, julk. 20.10.2023). Lakimuutos hyväksyttiin äänin 147-1. Tai paremminkin eduskunta päätti yli vaaditun 5/6-osan enemmistöllä äänin 147-1, että ehdotukset käsiteltiin kiireellisenä. Muussa tapauksessa ehdotukset olisi jätetty lepäämään ja käsitelty ensimmäisillä eduskuntavaalien jälkeisillä valtiopäivillä. Itse lakiehdotukset eduskunta hyväksyi ilman äänestystä.

Rajavartiolain (15.7.2005/578) muutokset (8.7.2022/698) astuivat voimaan 15. päivänä heinäkuuta 2022.

****

Sopu itärajan sulkemisesta horjuu viime hetkellä: vasemmisto ja vihreät pelkäävät Suomen rikkovan kansainvälistä oikeutta (Satakunnan Kansa 4.7.2022).

Rajavartiolain muutos oli kytketty yhteen valmiuslain päivityksen kanssa. Valmiuslain muutokset taas edellyttivät perustuslakivaliokunnan mukaan niin sanottua perustuslain säätämisjärjestystä. Yhden vaalikauden aikana laki on mahdollista saada hyväksyttyä eduskunnassa ainoastaan kiireellisenä vähintään 5/6-osan enemmistöllä.

Tuo tarkoitti, että oppositiopuolueet pääsivät poikkeuksellisesti määrittelemään lain sisältöä, kun hallituksella ei ollut riittäviä rahkeita kansanedustajien määrän suhteen.

Oppositiossa istuneen Kokoomuksen tavoite oli saada lakiin kirjattuna mahdollisuus sulkea kaikki rajanylityspaikat ja keskittää turvapaikan hakeminen tarvittaessa vain yhteen rajanylityspaikaan, esimerkkinä Helsinki-Vantaan lentokenttä. Kokoomuksen toinen tavoite oli luoda mahdollisuus itärajan tosiasialliselle ja täydelliselle sulkemiselle, mikä edellyttäisi rajavalvontaviranomaisille sellaisia välineitä, joissa voidaan käyttää myös fyysistä voimaa estämään laittomat rajanylitykset. Yksi fyysinen voima ovat vesitykit.

Myös Perussuomalaisille mahdollisesti tarvittava koko rajan sulkeminen oli tavoite. Toinen tavoite oli turvapaikanhaun keskittäminen tarvittaessa vain yhteen paikkaan. Perussuomalaiset olivat tiukkoja kannanotoissaan: ilman rajojen sulkemista ja turvapaikanhaun keskittämistä yhteen paikkaan mahdollistavaa pykälää puolueelta ei tukea lakimuutokselle heru.

Rajojen täyssulku kirjattiin perustuslakivaliokunnan kantaan. Kirjauksen vuoksi Vihreiden ja Vasemmistoliiton kansanedustajat jättivät perustuslakivaliokunnan lausuntoon em. eriävän mielipiteensä. Muutokset hallituksen esityksestä olivat heidän mukaansa niin merkittävät, että ne tulisi käsitellä uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

Vihreitä, Vasemmistoliittoa ja RKP:ta agitoi etenkin Oxfordin yliopiston ja European University Instituten ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin peräti kolmella perustuslakiblogikirjoituksellaan (Osa 1 20.7.2022, Osa 2 27.7.2022 ja Osa 3 3.8.2023).

”Kun eduskunnan täysistunnossa 4.7.2022 tehtiin ehdotus (klo 14.34 ja 14.42), että EIT:n [Euroopan ihmisoikeustuomioistuin] ja EUTI:n [Euroopan unionin tuomioistuin] uusien ratkaisujen vuoksi rajavartiolain muutos vielä lähetettäisiin takaisin perustuslakivaliokuntaan, suuret hallituspuolueet reagoivat tilanteeseen ryhmäkurilla ja oikeisto-oppositio henkilöön käyvillä hyökkäyksillä.” Scheinin manaili häviötään offensiivissa saada asia vielä kertaalleen Vihreiden, Vasemmistoliitona ja RKP:n avustuksella perustuslakivaliokuntaan (Osa 3 3.8.2023).

Marinin hallituksen RKP:n ja Anna-Maja Henrikssonin johtama oikeusministeriö oli kysynyt asiaan mielipidettä myös Euroopan unionin komissiosta. Tuo oli kysely poliittinen hanke pyrkimyksenä estää hallituksen esitykseen mahdollisesti esitettävät muutokset. Oikeusministeriön pyytäjät tiesivät, ettei komission virkamieskunta voi esittää kantanaan mitään sellaista, joka olisi edes EU-lainsäädännön tiukimmasta tulkinnasta poikkeavaa. EU-virkamiehistö olikin varsin haluton esittämään Suomelle vallinneessa tilanteessa mitään näkemystä.

Hallituksessa etenkin Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP vetosivat siihen, että Suomen tulee noudattaa kaikista toimista päättäessään kansainvälisiä sopimuksia. Niiden nojalla rajojen sulkeminen ei olisi mahdollista. Kansainvälisten sopimuksien mukaan kaikissa tilanteissa tulisi säilyttää ihmisten tosiasiallinen oikeus hakea turvapaikkaa. Heidän mukaansa sopimuksia tulee noudattaa kaikissa tilanteissa myös kirjaimellisesti.

****

Vielä syksyllä 2021 oli menossa jo kesällä Venäjän ja Valko-Venäjän aloittaman pakolaisoperaatio Puolaan, Latviaan ja Liettuaan. Kyse oli Venäjän valmistautumisesta aloittaa hyökkäys Ukrainaan. Tarkoitus oli saada EU-maat seikasin riitelemään keskenään uudella turvapaikanhakijoiden aallolla.

Liettua oli julistanut jo 2.7.2021 hätätilan Valko-Venäjän rajalle tulleiden siirtolaisten suuren määrän vuoksi. Liettuassa päätös kesällä 2021 syntyi sutjakkaasti kuten Kreikassakin keväällä 2020. Puola puolestaan otti käyttöön 30 päiväksi nopealla päätöksenteolla 2.9.2021 päivätyt hätätila-asetukset ensi kerran 3.9.2021.

Puolan, Latvian ja Liettuan tilanne herätti viimein puolueet myös Suomessa – tai paremminkin osan puolueista.

Kokoomus jätti lokakuun 29. päivänä 2021 eduskunnassa hallitukselle kirjallisen kysymyksen laajamittaisen maahantulon torjunnasta (KK 604/2021).

Onko Suomella laajamittaisen maahantulon tilanteessa mahdollisuus sulkea Suomen raja tilapäisesti ja estää turvapaikkahakemusten jättäminen? Olisiko Suomen valtioneuvostolla ja viranomaisilla toimivaltuus sulkea Suomen raja osittain tai kokonaan turvapaikanhaulta tilapäisesti laajamittaisen maahantulon tilanteessa?

Nuo olivat Kokoomuksen kysymykset hallitukselle.

”Käytännössä tämä [Kokoomuksen] ehdotus ei taitaisi olla meidän kansainvälisten sitoumusten mukainen. Jostain kohdasta rajaa se turvapaikka pitäisi pystyä kuitenkin hakemaan.” (IS 9.11.2021).

Noin tylytti sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) Kokoomuksen ehdotusta YK:n pakolaissopimukseen vedoten.

Oheiset yllä olevat lauseet ovat lainauksia vanhasta kirjoituksestani otsikolla Suomen kansallinen turvallisuus ja Venäjän järjestämä rajaselkkaus – Latvia ja Liettua näyttivät, miten asiaa hoidetaan ennakoiden (US-blogi 12.11.2021). Julkaisin tuon melko perusteellisen kirjoituksen kaksi vuotta sitten.

Rajaturvallisuus on ollut yksi lempiaiheistani kirjoittaa blogeja jo yli kolmen ja puolen vuoden ajan (US-blogi 3.3.2020, US-blogi 7.3.2020 jne.). Jatketaan nyt saldoa vielä ainakin tämän yhden blogin verran.

****

Itärajan sulkeminen jakoi hallituksen: vasemmisto, vihreät ja Rkp tekivät viime hetken irtioton, mutta hävisivät äänestyksen (HS 4.7.2022).

Tuo Helsingin Sanomien juttu liittyy rajavartiolain muutosten ensimmäiseen käsittelyyn eduskunnassa 4.7.2022.

Vihreillä, Vasemmistoliitolla ja RKP:llä oli pyrkimys palauttaa puhemiesneuvostossa lakiuudistus vielä perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Puolueet pelkäsivät lakimuutosten olevan ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa.

Marinin vasemmistohallituksen kolmen hallituspuolueen kanta hävisi puhemiesneuvostossa.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo esitti vielä täysistunnossa lakimuutoksen palauttamista perustuslakivaliokuntaan (Äänestys 1 klo 15.11, Istunto 83/04.07.2022). 103 kansanedustajaa äänesti Honkasalon esitystä vastaan ja 16 puolesta. Kaikki 16 kansanedustajaa oli hallituspuolueista. Viisi edustajaa Vihreistä (Outi Alanko-Kahiluoto, Bella Forsgrén, Satu Hassi, Saara Hyrkkö ja Iiris Suomela), kymmenen edustajaa Vasemmistoliitosta (Veronika Honkasalo, Katja Hänninen, Mai Kivelä, Anna Kontula, Pia Lohikoski, Markus Mustajärvi, Aino-Kaisa Pekonen, Suldaan Said Ahmed, Jussi Saramo ja Yrttiaho Johannes) ja yksi RKP:stä (Eva Biaudet).

Vasemmistoliiton kansanedustajista kaikki he, jotka istuivat salissa, äänestivät kokonaisuudessaan lakimuutoksen palauttamista perustuslakivaliokuntaan. Vihreitten, Vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmästä yksikään ei äänestänyt sen puolesta, että lakiesitystä ei palautettasi perustuslakivaliokuntaan. Edustajat painoivat joko ”EI” tai olivat poissa.

Tuo on nyt syytä tarkasti muistaa, kun katsomme tapahtumia itärajalla tämän viikon aikana. Jos olisimme eläneet Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n pillin mukaan, missä helvetissä me nyt olisimmekaan. Venäjä veisi ja löisi meitä kuin vierasta sikaa emmekä me voisi ratkaista asiaa edes samanlaisella Venäjän kanssa solmittavalla häpeällisellä sopimuksella, kuten vuonna 2016 ikävän tilanteen ratkaisimme, kun ei ollut muita vaihtoehtoja. Se oli tuolloin Venäjä, joka vei ja Suomi vikisi.

Vihreiden ja Vasemmistoliiton sijaan SDP sen sijaan oli samassa rintamassa kuin oppositiopuolueet ja siitä heille kiitos:

Hallintovaliokunnan sd-edustajat: Suomen rajaturvallisuus on kaikkien yhteinen asia (SDP 30.6.2022) ja Hallintovaliokunta löysi sovun rajavartiolaista – Eveliina Heinäluoma: ”Tästä lähtee vahva viesti” (Demokraatti 30.6.2022).

Enemmän porvarillisesti ajattelevana täytyy todeta, että hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset jäsenet Eveliina Heinäluoma, Mika Kari, Piritta Rantanen ja Heidi Viljanen olivat tehtäviensä tasalla.

Kun eduskunnasta löytyi riittävä enemmistö viedä peruslain mukaisella 5/6-osan enemmistöllä lakimuutos läpi yhden vaalikauden aikana, kyettiin siihen tekemään Perussuomalaisten ja Kokoomuksen johdolla ne muutokset, jotka olivat välttämättömiä ja joita hallitus ei voinut tehdä SDP:n ja Keskustan kannattamina, koska noita muutoksia eivät Vihreät, Vasemmistoliitto eikä RKP hyväksyneet hallituksessa.

****

Ulkoministeri Pekka Haavisto oli Ylen A-Studion vieraana maanantaina 8.11.2021 (Yle Areena 8.11.2021). Vahinko, ettei tuo nauha ei ole enää katsottavissa tuosta Areenan linkistä. Seitsemäntoista Kokoomuksen kansanedustajaa oli esittänyt ja aikaisemmin tässä blogikirjoituksessa mainitusti edellisellä viikolla 29.10.2021 kirjallisen kysymyksen rajojen sulkemisesta.

A-studiossa toimittaja Petri Raivio kysyi Haavistolta, mitä hallitus ajattelee Puolan tyyppisestä rajan täydellisestä sulkemisesta tulijatulvan edessä.

”No, sellainen ajatus, että kokonaan luovuttaisiin pakolaissopimusten määräämistä kriteereistä ja pelisäännöistä, niin se ei varmaan tulee kysymykseen, vaikka näin hurja tilanne on. Siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat humanitääristä apua, joiden hengestä ja terveydestä voi olla juuri sillä hetkellä kysymys. Siihen pitää aina säilyttää mahdollisuus.”

”Siellä voi aina olla niitä, jotka oikeasti tarvitsevat humanitääristä apua” -lausahdus kertoi paljon Haaviston ja Vihreiden tuolloisesta ajattelusta, joka ei ole muuttunut näihin päiviin yhtään.

Haavisto ei siis nähnyt, että kyseessä olisi Venäjän tai Valko-Venäjän puhdas operatiivinen toiminta rajaselkkauksen muodossa, jossa käytettäisiin kolmannen osapuolen kansalaisia puhtaina pelinappuloina. Termi, jota tuolloin keksittiin, oli välineellistetyn maahantulon tilanne.

Haavisto ei nähnyt akuuttia tarvetta muuttaa Suomen rajojen valvontaa koskevaa lainsäädäntöä Venäjän ja Valko-Venäjän Puolan rajalle masinoiman siirtolaisvyöryn vuoksi. Niin Vihreiden kuin Haaviston mukaan Suomi voi tarvittaessa sulkea omat rajansa ilman rajavalvontalain uudistamista eikä uudistamiselle ole tarvetta.

Tuo tarkoittaa sitä, että turvapaikanhakuprosessi olisi mahdollinen kaikilla kahdeksalla itärajan rajanylityspaikalla, vaikka raja-asema olisi liikenteeltä kiinni ja jos vain turvapaikanhakija kykenee Suomen puolelta, mutta ajoväyläpuomin takaa asylum-huutoja toistamaan. Tuon vanhan päivittämättömän rajavartiolain ongelmana oli myös se, että kriisitilanteessa Suomeen voisi tulla turvapaikan hakijoita myös pitkin metsiä yli 1 300 kilometriä pitkällä rajalla, mikäli turvapaikanhakua ei ole keskitetty vain yhdelle tai muutamalle rajanylityspaikalle.

Toimittaja Petri Raivio kysyi Haavistola vielä suoraan, onko hallitukselta tulossa esitys, jonka mukaan Suomi voisi sulkea koko rajan vastaavasti kuin Puola oli sulkenut.

”En usko, että sellaista on tulossa ja uskon, että se on kansainvälisten sopimusten vastainen.”, oli Haaviston vastaus.

No eihän sitä tullut, kun Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP eivät sitä hallituksesta sallineet ulostulevaksi.

****

Kokoomus veti herneet nenään Haaviston A-studioesiintymisestä. Kokoomuksen kansanedustaja Heikki Vestman oli aktiivinen ajamaan rajavartiolain muutosta kuten myös Petteri Orpo ja Antti Häkkänen.

”Miten käytännössä hallitus seuloisi ihmiset laajamittaisen maahantulon tilanteessa ja erottelisi ’aidosti humanitaarisen avun tarpeessa olevat’ muista? Haaviston kanta voidaan toteuttaa vain siten, että kaikki, jotka osaavat sanoa ’asylum’ päästetään rajan yli tilanteessa kuin tilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi alistumista hybridioperaation edessä.” oli Vestmanin kommentti Haaviston puheista (Verkkouutiset 9.11.2021).

Petteri Orpon ja Antti Häkkäsen mukaan ulkoministeri Pekka Haavisto tekee Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta ison virheen, koska hallitus ei varaudu lainsäädäntömuutoksilla rajoilla mahdollisesti tapahtuvaan hybridivaikuttamiseen.

”Haavisto teki virheen, ja on loogisesti väärin, kun hän sanoi, että tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajoilla ei aiheuta Suomessa tarvetta lainsäädännön muutoksiin, koska myös Suomen pitää varautua vastaavaan tilanteeseen.” oli Orpon viesti Haavistolle ja Vihreille (IL 11.11.2021).

****

”Suomessa on varauduttu laajamittaiseen maahantuloon monin tavoin. Tämän varautumisen perustana ovat kv-sopimukset ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten suojeleminen muun muassa tällaiselta hyväksikäytöltä.”, lausui Maria Ohisalo (vihr.) marraskuun 8. päivänä 2021.

”Suomessa ei ole varauduttu laajamittaisen maahantulon estämiseen kuten pitäisi. Te olette varautuneet laukunkantajien mobilisointiin, asuttamiseen ja hoivaan ja huolenpitoon. Omien kansalaisten turvallisuuden ja talouden heikentymisestä piittaamatta.” lausui Mari Rantanen (ps.) vastauksena Ohisalolle marraskuun 8. päivänä 2021.

Yllä olevassa kuvassa esitetty entisen sisäministerin Maria Ohisalon ja nykyisen sisäministerin Mari Rantasen keskinäinen nokittelu löytyy Twitter 8.11.2021 -osoitteesta.

Jokainen voi esittää mielipiteensä, kun on parempi Suomen edulle nimenomaan sisäisestä turvallisuudesta vastaavana sisäministerinä.

****

Entä sitten Pekka Haavisto?

Haavisto oli Marinin hallituksen ulkoministeri ja nyt hän on presidenttiehdokas.

Haavistoa ei tarvitse paljon raaputtaa, kun punavihreys ja ulko- ja turvallisuuspoliittinen sinisilmäisyys tulee esille.

Olisi kyllä vaikea ajatella, että porvarillisesti ja Suomen turvallisuusetuja ajatteleva voisi missään olosuhteissa äänestää Suomen presidentiksi Haaviston tapaan ajattelevaa ja toimivaa. Jos henkilö ei osannut ajatella vuonna 2021 Suomen turvallisuusetuja, ei hän osaa nytkään.

Se on Suomen turvallisuus, mistä on lähdettävä liikkeelle, kun presidenttiä valitaan.

Olen kotoisin Itä-Suomesta Karjalan laulumailta. ”Ryssä mikä ryssä, vaikka voissa paistais” on minulle alle kouluikäisenä pikkupoikana tuttu sananparsi jo 1960-luvulta Ilomantsin sivukylillä niiden sotaveteraanien suusta lausuttuna, jotka olivat noita Karjalan laulumaita talvi- ja jatkosodassa puolustamassa.

Ei Haavisto ole missään nimessä mikään ryssä, mutta ei hänen vihreä turvallisuuspoliittinen ajattelunsa miksikään muutu, vaikka kaverin voissa paistais.

Jos rajavartiolain muutosta ei olisi säädetty kiireellisenä, olisiko meillä vieläkään muutettu laki voimassa? Jos olisikin, tuskinpa Rajavartiolaitos olisi ehtinyt harjoitella fyysistä toimintaa asemien sulkemiseksi ja tuskinpa esteaitaakaan olisi rakennettu edes koerakentamishankkeena.

Mikähän olisikaan tilanne itärajalla juuri nyt?

Kun julkaisen tämän kirjoituksen noin puoli yhdentoista aikaan perjantaina, niin puolet Suomen itärajasta menee kiinni alle puolentoista tunnin kuluttua. Tuo ei olisi onnistunut Marinin hallituksen aikaan, jossa mukana olisivat olleet Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP.