Puolustusvoimien edustajien droonikannanotot pilvistä, talvesta ja pimeydestä eivät oikein kestä sotilaallista tarkastelua

Ukrainalaisen kansalaisjärjestö Aerorozvidkan (Аеророзвідка) Octocopter R18 -taisteludrooni (Октокоптер R18). Itse drooni on kiinaisen DJI:n valmistama kaupallinen oktokopteri, mutta sen aseistuksena on kuvassa putoava ukrainalaisen Majak-tehtaan valmistama vain 1,6 kilogrammaa painava RKG-1600-pommi. Tuolla yksinkertaisella ja halvalla taisteludroonilla on aiheutettu paljon tuhoa venäläisille. Kuva: vapaa lähde (Aerorozvidka).

Sotilaskäyttöön tarkoitetuista drooneista on minulle syntynyt erityinen kysymys Venäjän Ukrainassa käymän sodan tiimoilta. On syntynyt vastaava erityinen kysymys ja ikuisuusaihe kuin raskaiden ydinasekelpoisten yhdysvaltalaispommittajien mahdollisuus – tai paremminkin mahdottomuus – lentää Suomen ilmatilassa.

Drooneja koskevia kirjoituksiani on kertynyt jo useampia (US-blogi 22.5.2022, US-blogi 24.5.2022 ja US-blogi 31.10.2022). Noissa blogeissa olen käsitellyt drooniasiaa melko perusteellisesti ja myös Suomea koskien – erityisesti kirjoituksessa otsikolla Taisteludroonit – Miksi Suomi ei ole valmis hankkimaan kullanarvoisia taisteludrooneja? (US-blogi 24.5.2022).

Onko Suomen Puolustusvoimien droonien sotilaskäytön näkemykset ajanmukaisia ja onko Suomen puolustus varautunut drooneihin riittävästi sodankäynnissä, olipa kysymys puolustamisesta tai hyökkäämisestä?

Venäjän Ukrainassa käymä sota on osoittanut, että droonit ovat aivan keskeinen sotavoima tämän päivän sodankäynnissä, niin tiedustelu- kuin myös taisteludrooneissa.

Droonit ovat aivan keskeinen sotavoima nykysodassa. Aivan keskeinen.

****

Lennokkien merkitys on suuri tiedustelussa ja taistelussa, mutta kun katsotaan, millä maailmankolkalla elämme, täällä on sellaisia ilmiöitä kuten pilvet, talvi ja pimeys ja ne aika lailla rajoittaa lennokkien käyttömahdollisuuksia.” (Yle 6.7.2022).

Noin lausui Ylen heinäkuisessa haastattelussa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen (kotisivut) entinen johtaja, insinöörikenraalimajuri (evp.) Kari Renko. Renko jäi reserviin kesäkuun lopussa, mutta jatkaa edelleen Logistiikkalaitoksen neuvonantajana kalustohankinnoissa.

Vai että peräti ”aika lailla” pilvet, talvi ja pimeys rajoittavat ja vielä eritavalla kuin vaikkapa Ukrainassa.

Kun Ukrainasta näkee videoita, niin ne on kuvattu yleensä hyvin harvapuustoisessa metsässä tai aukealla alueella. Silloin on luonnollista, että kun drone lentää, se näkee todella hyvin kaiken mitä siellä alhaalla tapahtuu. Sitten jos miettii suomalaista metsää, niin kovin kauas Kehä Kolmen ulkopuolelle ei tarvitse mennä, kun ollaan sellaisessa metsässä, ettei tavallisimmilla lennokkisensoreilla havaita oikein suojautuneita sotilaita.

Samoin jos drone pudottaa kranaatin, niin se räjähtää oksistossa. Ja jos drone ampuu ohjuksen, niin se osuu ensimmäisenä puunrunkoihin, eikä tavoita ajoneuvoja. Eli, on monia sellaisia suomalaisia erilaisia olosuhdetekijöitä, jotka tehostavat meidän puolustusta, jos verrataan moniin aukeisiin alueisiin Ukrainassa ja monessa muussa maassa.” (IL 9.10.2022).

Noin puolestaan totesi Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) sotataidon laitoksen professori ja everstiluutnantti Janne Mäkitalo 27.-28.9.2022 pidetyillä Sotatieteiden päivillä Helsingin Santahaminassa (Sotatieteiden päivät 2022).

Vai että sodankäynnin melskeissä kaikki sotilaat ja sotakalusto olisivat oikein suojautuneita. Eivät ole tositilanteessa. Vai että Ukrainan metsät olisivat ”harvapuustoisempia” kuin Suomen. Vai että droonin laukaisema ohjus olisi eri kuin muista laukaisulaitteista ammuttu ohjus ja että vain drooneista laukaistut ohjukset osuisivat puunrunkoihin.

Kuva Kiovassa sijaitsevasta Bikivnajan metsästä (биківнянський ліс, 50°28’35.9″N 30°42’13.3″E). Tyypillistä ukrainalaista tiheää mäntymetsää, joka toisin kuin Suomessa, on pitkälti harventamatonta. Ukrainalaisissa mäntymetsissä aluskasvillisuus on vähäistä verrattuna suomalaiseen mäntymetsään. Kuva: oma otos.

Enpä nyt oikein voi olla samaa mieltä Janne Mäkitalon tai Kari Rengon kanssa. En ole ollenkaan samaa mieltä. Jäljempänä tässä kirjoituksessa videotodisteita, kuinka niin tiedustelu- kuin myös taisteludrooneja käytetään tuloksellisesti Ukrainan haastavissa olosuhteissa myös metsissä ja yöaikaan. Nuo olosuhteet drooneille Ukrainassa ovat vähintään yhtä haastavia kuin Suomessa.

Droonikuva suomalaisesta kuusimetsästä. Suomalaiselle metsälle on ominaista hakkuuaukeat ja metsäautotiet. Jos suomalaismetsässä soditaan, käytetään metsäautoteitä. Suomalaisessa talousmetsässä kyllä esimerkiksi panssarivaunu on helppo havaita droonista. Kokenut droonikuvaaja havaitsee sen suojautumisesta huolimatta. Mikä näyttää maanpinnalta hyvin suojatulta, näyttää lintuperspektiivissä huonosti suojatulta. Panssarivaunu sijoitetaan kohtaan, jossa sille on luontainen tila. Panssarivaunulla kaadettu puusto kertoisi osaltaan panssarivaunun kätkemisyrityksestä. Syntyvät telaketjujäljet antavat myös vinkkiä sijoittumisesta. Kuva: oma otos.

Vain kova pakkanen voi Suomen ja Ukrainan välillä olla eri asia. Vain kova pakkanen, ei mieto pakkanen.

****

Pilvet, talvi, pimeys, metsä, puusto ja oksisto ovat ilmeisemmin ne monien Puolustusvoimia edustavien hakemat syyt, miksi Suomi ei ole kehittänyt riittävästi sotataitojaan droonien hyväksikäytössä.

Nuo kaikki edellä kuusi kirjattua osatekijää – siis pilvet, talvi, pimeys, metsä, puusto ja oksisto – ovat vain luonnonolosuhteita, jotka on otettava sodankäynnissä huomioon niin Ukrainassa kuin Suomessa. Kyse on siis vain normaaleista luonnonolosuhteista, ei mistään muusta.

Ukrainan sotakokemusten kysymys pitää asettaa, ovat nuo luonnonolosuhteet Suomessa ja Ukrainassa niin erilaiset droonien käytölle, että Ukrainassa drooneja voidaan käyttää, mutta Suomessa ei voitaisi käyttää. Käytössä on vielä haarukoitava oma käyttö ja vihollisen käyttö. Jos itse emme katso tarpeelliseksi drooneja käyttää, katsooko vihollinen tarpeelliseksi käyttää drooneja sotiessaan Suomea vastaan.

Suomella ja Ukrainalla on vain yksi vihollistaho, joka on meillä yhteinen. Se on Venäjä. Suomen Puolustusvoimissa olisi syytä viimeistään nyt alkaa miettiä, eikö Venäjä voisi käyttää droonejaan – niin omia kuin iranilaisia – samalla tavalla Suomea vastaan kuin Ukrainaa vastaan. Kaksi viimeistä kuukautta Venäjän droonien käytössä ovat olleet erityisiä. Drooneilla on saatu hirvittävästi tuhoa aikaan.

Kun Puolustusvoimia vaivaa selkeä haluttomuus tukeutua sodankäynnissä drooneihin ja erityisesti taisteludrooneihin, ovatko nuo luonnonolosuhteisiin pohjautuvat syyt todellisia syitä? Onko kyse vain Puolustusvoimien haluttomuudesta sopeutua nopeasti muuttuneisiin sodankäyntitapoihin, jos ja kun varusteluohjelmia ei kyetä muuttamaan tuota pikaa sodankäyntitapojen muuttuessa nopeasti?

Vanhenevatko raskaat varusteluohjelmat käsiin jo ennen kuin ne on saatu loppuun? Onko Suomen Puolustusvoimat liian hidasliikkeinen ja pähkäilevä? Onko kyse päätöksenteon vanhasta upseerikunnasta, joka ei kykene uudistumaan haasteissa ja haluaa tukeutua vain vanhaan opittuun ja koettuun?

****

Kun vertaillaan droonien käyttöä Suomen armeijassa ja Ukrainan armeijassa, otetaan aluksi käsittelyyn metsä ja sen puusto sekä puiden rungot ja oksistot.

Vaikeuttaako metsä ja sen puusto todella niin paljon droonien toimintaan kuin Puolustusvoimien edustajat ovat lausuneet? Kyse on siitä, onko droonin ampuma ohjus tai kamikazedrooni jotenkin erilainen kuin muista laukaisulaitteista ammuttu ohjus. Haittaako puusto enemmän droonista ammuttua panssarintorjuntaohjusta kuin vaikkapa sotilaan olkapäältä ampumaa panssaritorjuntaohjusta?

Drooneista pudotetut kranaatit ovat Ukrainassa oma lukunsa. Kyse yleensä on kuluttajakaupallisista drooneista, jotka on modifioitu käsityönä pudottamaan kranaatteja painovoimaisesti. Jäljempänä tässä kirjoituksessa on koottuna mielenkiintoisia videoita kranaattien pudottamisesta. Panssarivaunun tuhoamisen riittää sen pohjapinta-alaa pienempi aukko puustossa.

Minun on vaikea nähdä, että metsä, puusto ja oksistot haittaisivat droonien toimintaa sen enempää kuin minkä tahansa muun asejärjestelmän toimintaa vastaavissa luonnonolosuhteissa. Kaikkien asejärjestelmien toiminnassa on otettava luonnonolosuhteet tarkasti huomioon. Kyllä puunrunko pysäyttää myös vaikkapa NLAW-lähipanssarintorjuntaohjuksen samalla tavalla kuin vaikkapa Switchblade-kamikazedroonin.

Metsäalueiden kokonaispinta-ala Ukrainassa on noin 10,4 miljoonaa hehtaaria (= 104 000 km²). Kun Ukrainan kokonaispinta-ala on 603 700 km², niin Ukraina pinta-alasta noin 17 prosenttia on metsää.

Suomen metsien kokonaispinta-ala on puolestaan 26,3 miljoonaa hehtaaria (= 263 000 km²). Kun Suomen kokonaispinta-ala on 338 472 km², niin Suomen pinta-alasta yli 77 prosenttia on metsää. Suomi onkin maailman metsäisin maa.

Ukrainassa havupuumetsät ovat noin 43 prosenttia metsien kokonaispinta-alasta ja mänty on havupuista yleisin. Mänty on Ukrainan yleisin puulaji kuten Suomessakin.

Лісистість України, у розрізі адміністративно-територіальних одиниць, %. Oheinen kuvassa oleva teksti on suomeksi kutakuinkin: Ukrainan metsätalous hallinnollisalueellisten yksiköiden mukaan. Kuvassa mitä tumman vihreämpi alue, sitä enemmän metsää. Vaaleimmat alueet ovat Ukrainana vilja-aittaa ja ne ovat Mykolajivin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet (Миколаївська область, Херсонська область ja Запорізька область). Venäjä on yrittänyt valloittaa juuri nuo alueet Dombassin ulkopuolella ja olenkin usein kysynyt itseltäni, mikä osuus Venäjän hyökkäysstrategiassa on ollut saada Ukrainan vilja-aitta haltuun ja sitä kautta suurempi osuus maailman viljakaupasta Venäjän hallittavaksi. Kuva: vapaa lähde (Ukrainan Metsäviraston lehdistöpalvelu, Прес-служба Держлісагентства).
Kuva Heroiv Pratsi -kadun (Вулиця Героїв Праці) viereisestä hoidetusta mäntymetsästä (Сосновый бор) Harkovan alueelta, Harkovan keskustassa tuntumassa (50°01’46.0″N 36°19’11.3″E). Kuvan mäntymetsä ei poikkea ollenkaan suomalaisesta mäntymetsästä, kun yleensä mäntymetsät Ukrainassa ovat enemmän hoitamattomia ryteikköjä. Noita mäntymetsiä Ukrainassa riittää todella paljon myös nykyisille sodankäyntialueille. Kuva: vapaa lähde (depo.ua).

Kun menee em. 50°01’46.0″N 36°19’11.3″E-karttapisteeseen ja klikkaa katunäkymän (street view), näkyy kuvaa tuosta em. harkovalaisesta monimuotoisesta ja laajasta mäntymetsästä.

****

Droonien sopimattomuutta suomalaiseen metsään korostanut everstiluutnantti Janne Mäkitalo on tuskin käynyt koskaan ukrainalaisessa mäntymetsässä, mutta minäpä olen.

Suomalainen hoidettu ja harvennettu mäntymetsä on helppokulkuinen sotajoukkojen edettäväksi, kun sitä ukrainalainen mäntymetsä ei monissa paikoissa todellakaan ole, koska niitä ei hoideta metsätaloustuotantoon vastaavasti kuin Suomessa. Suomessa metsään liittyvät aukkohakkuut ja nuoret taimikot, joissa näkymät drooneille ovat täydelliset. Ukrainassa kaupunkien ulkopuolella metsät ovat usein varsinaisia ryteikköjä, joista ei kyllä panssarivaunua löydä, jos panssarivaunulle ylipäätään löytyy tilaa. Nuo metsät ovat eriomaisia puolustajalle kätkeytyä.

Ei Ukraina poikkea metsien ja puuston suhteen Suomesta niin kuin esimerkiksi sotataidon laitoksen professori ja everstiluutnantti Janne Mäkitalo luennoi. Toki Ukrainassa on todella paljon aukeita peltoja, mutta on paljon myös suojaisaa puustoa. Samalaista metsää ja sen puustoa sekä puunrunkoja ja oksistoja on niin Ukrainassa kuin Suomessa, pinta-alamäärät toki poikkeavat.

Se, että Ukrainassa metsiä on 17 prosenttia pinta-alasta ja Suomessa 77 prosenttia, ei ole vertailussa olleenkaan vaikuttava tekijä. Vaikuttava tekijä on, miten Ukrainassa on käytetty drooneja metsämaastossa ja ratkaiseva tekijä mielestäni on, haittaako metsä droonien käyttöä enenemän kuin jonkin muun asejärjestelmän käyttöä tai tekeekö metsä droonien käytön peräti mahdottomaksi.

Ukrainalaiset metsät, olivatpa ne laajoja havu- tai lehtipuumetsiä, on yksi asia sodankäyntialueena, mutta metsät liittyvät myös laajoihin peltoalueisiin. Nuo peltoalueiden väliset kapeat metsäkaistaleet ovatkin olleet erityisiä sodankäynnissä.

Noita kapeita metsäkaistoja ovat käyttäneet sekä venäläiset että ukrainalaiset joukot suojanaan sodankäynnissä. Nuo kaistat ovat tiheäkasvuisia ja hyvin näkösuojaavia. Noiden metsäkaistojen leveys on kapeimmillaan noin viitisentoista metriä. Peltomaisemassa sotaa käyty juuri noilla metsäkaistoilla, koska niihin liittyy yleensä myös teitä pelloille kulkemiseen.

Pellot ovat kuivimpaankin kesäaikaan raskaille panssarivaunuille kulkematon paikka. YouTube, Ukrainian Military YouTube -video kertoo paljonkin venäläisten juuttumisesta kiinni peltoon. Alla oleva kuva on kuvakaappaus tuolta videolta.

Venäläinen Z-tunnuksin varustettu panssarivaunu kiinni pellossa Harkovan seudulla. Video osoittaa, ettei panssarivaunu ollut ainoa. Kuva: lähde (kuvakaappaus YouTube, Ukrainian Military YouTube -videolta).
Tiedusteludroonin löytämä venäläinen rynnäkköpanssarivaunu (боевая машина пехоты, БМП) metsän reunaan kätkettynä. Tuollekin vaunulle kävi lopulta huonosti. Maantasolta vaunu varmasti on näyttänyt hyvin suojatulta, mutta ilmasta kuvattuna ei. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus YouTube, Еспресо.TV -videolta).

YouTube, Еспресо.TV-video näyttää, kuinka tiedusteludrooni löytää venäläisen metsään kätketyn rynnäkköpanssarivaunun. Yllä oleva kuva on kuvakaappaus tuolta videolta.

Kuva peltokaistojen välisestä kapeasta metsäkaistasta 46°59’15.5″N 31°45’36.6″E-karttapisteestä Mykolajivin alueelta. Noita puustokaistoja ovat sekä ukrainalaiset että venäläiset käyttäneet hyödyksi piilottaa sotakalustoa. Kuvassa olevan mittaviivan pituus – siis metsäkaistan leveys – on 22,43 metriä. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Google Maps -sivustolta).

Ohessa esimerkkinä muutama droonivideo sodankäynnistä peltojen välisissä metsäkaistoissa. Videolinkit osoittavat peltoalojen välisten metsäkaistojen merkityksen sodankäynnille ja kuinka drooneja noilla kaistoilla käytetään:

  • Sodankäyntiä peltokaistojen välisessä metsäkaistassa. Venäläisvideolla kerrotaan, että kyseessä olisi Venäjän asevoimien suorittama Himars-raketinheitinjärjestelmän droonilla aiheutettu tuho ja tuolla Himarsilla olisi hyökätty Antonivskyin sillalle Hersonin alueella (Youtube, Живу в России).
  • Sodankäyntiä peltokaistojen välisessä metsäkaistassa. Ukrainalaisvideolla tiedusteludrooni etsii tuhoamiskohteita metsäkaistoilta, mutta millä asejärjestelmällä tuhoamiset tapahtuvat, ei selviä videolta. Hyvin kuitenkin tuhoutuvat puustosta ja kasvillisuudesta huolimatta (YouTube, Еспресо.TV).
  • Sodankäyntiä peltokaistojen välisessä metsäkaistassa. Ukrainalaisvideolla tiedusteludrooni etsii tuhoamiskohteita metsäkaistoilta, mutta millä asejärjestelmällä tuhoamiset tapahtuvat, ei selviä videolta. Hyvin kuitenkin tuhoutuvat puustosta ja kasvillisuudesta huolimatta. Venäläissotilaat ovat hyvin maastoutuneita, mutta kokenut drooninkäyttäjä heidätkin löysi (YouTube, Еспресо.TV).
  • Sodankäyntiä peltokaistojen välisessä metsäkaistassa. Ukrainalaisvideolla tiedusteludrooni etsii tuhoamiskohteita metsäkaistoilta, mutta millä asejärjestelmällä tuhoamiset tapahtuvat, ei selviä videolta. Tämä video näyttää, kuina nuo metsäkaistaleet ovat sodankäynnin verisuonia. Myös ilmasta vaikeasti havaittavia kohteita tuhotaan (YouTube, Ukrainian Military YouTube).
  • Ukrainalainen RAM II -kamikazedrooni (дрон-камікадзе RAM II) osuu venäläiseen Osa-ilmapuolustusjärjestelmäyksikköön (ЗРК «Оса»). Puiden juurella oleva kohde on avoin kamikazedroonin tulosuuntaan (Telegram, Третя Сила 10.10.2022).

Yhdenkään tähän blogikirjoitukseen liitetyn linkin videon todenmukaisuutta ei ole varmistettu, mutta tuo koskee linkkeihin liittyviä tietoa kuvaamispaikoista tai siitä, millä asejärjestelmällä itse tuhoaminen on suoritettu. Videolinkit on pyritty valitsemaan niin, että itse todistettava asia on videolla näytetty: mikä on vaikkapa metsän puiden tai pimeyden vaikutus droonien käyttöön.

Tähän blogikirjoitukseen on sisällytetty kaksi venäläistä videota, joissa kerrotaan tuhotusta Himars-raketinheitinjärjestelmästä. Tuo ei ehkä vastaa todellisuutta, mutta joka tapauksessa kelpaavat esimerkeiksi drooneilla metsään tehdyistä iskuista.

****

Tärkein kysymys on, tuottaako metsä ja sen puusto sekä puiden rungot ja oksistot sellaiset olosuhteet, ettei droonien käyttö sodankäynnissä metsämaastossa onnistu, kuten everstiluutnantti Janne Mäkitalo epäilee.

Tehdään ehkä vääriä johtopäätöksiä siitä, että Ukrainassa kaikki tapahtuu avoimessa maastossa. Suomessa tehdään ehkä vääriä johtopäätöksiä Puolustusvoimia myöten siitä, että Ukrainassa aina vain paistaa aurinko eikä pilviä ole olleenkaan.

Julkaistut videot ovat yleensä päiväaikaan auringon paisteessa kuvattuja, koska silloin video ovat näyttäviä ja selkeitä. Tuollaisia videoita katsojat haluavat nähdä. Ihmiset eivät halua katsoa epäselviä ja hämäriä videoita. Tuo videotarjonta antaa väärän kuvan droonien käytöstä eri olosuhteissa.

Sama koskee kohdevalintoja. Metsään tuhottua panssarivaunua et saa videolle näkyviin, mutta pellolle tuhottavan panssarivaunun hajoaminen osiin on näyttävää.

Visuaaliset esimerkit kertovat puolestaan. Otetaan vielä yksi lisäesimerkki videoina.

Ohessa on esimerkkinä video, kuinka Venäjä tuhoaa droonilla Ukrainan metsien suojassa olevan Himars- raketinheitinjärjestelmän, mikäli venäläistä videolähdettä on syytä uskoa (Telegram, ИЗНАНКА 4.9.2022). Tiedusteludroonin kuvaamalta videolta on nähtävissä sankka puusto, jonka läpi Himars-yksikkö tuhottaisiin. Nauhalta kuvausdrooni on tunnistettavissa joko Yasir– tai HESA Ababil-3 -drooniksi, joiden kamerakuvausnauhat ovat samantyyppisiä sisältäen kuvausnauhan alareunassa mustan ”harjanteen” eikä sisäänvedettää lustoa.

Ainakin tiedusteludroonin työ on tehty hyvin, kun kohde on löytynyt metsästä. Onko Himars tuhottu droonilla vai jollain muulla asejärjestelmällä, sitä ei videolta voida varmistaa. Samat haasteet kuitenkin kaikilla asejärjestelmillä on puuston suhteen.

Kuvakaappaus venäläisestä videosta, jonka mukaan Himars-raketinheitinjärjestelmä tuhottaisiin metsän suojassa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus Telegram, ИЗНАНКА 4.9.2022 -videolta).

****

Estääkö sitten pimeys tai pilvet droonien käyttöä, kuten insinöörikenraalimajuri (evp.) Kari Renko epäili.

Käsitellään aluksi pilvet. Pilvinen säätila on Suomessa tavanomaista ja pilvinen sää on yleisempää kuin Ukrainassa. Näkyvyyttä suuresti haittaavat sumupilvet maanpinnalla ja 20 metristä ylöspäin ovat sen sijaan Suomessa harvinaisempia.

Alapilvet – siis em. sumupilvet ja sadepilvet – ovat ilmakehän alimmissa kerroksissa alle 2 400 metrin korkeudessa olevia pilviä.

Kun katsoin AccuWeather-palvelusta sateisen ja synkän perjantai-illan 4.11.2022 säätietoja, alapilvien pilvikorkeus 90 prosentin pilvipeitteessä oli 500 metriä, mikä on jo aivan riittävä korkeus vaikkapa tiedustelukopteridroonien käyttöön.

Kyse onkin siitä, millä korkeudella pilvet ovat ja millä korkeudella drooneja lennätetään. Kirjoitin blogissa otsikolla EU:n tulisi estää pakotteilla Venäjän iranilaisen droonien käyttö Ukrainassa – Nykyiset pakotteet ovat aivan riittämättömiä (US-blogi 31.10.2022), että Venäjä lennättää iranilaista Shahed-136-kamikazedroonejaa niin matalalla, etteivät ukrainalaistutkat saa niihin kontaktia.

Esimerkiksi Shahed-136-kamikazedrooni on koordinaattiohjattu eikä sen kulkeminen kohteeseen ole pilvistä riippuvainen. Taisteludrooneja ohjataan kuten vaikkapa risteilyohjuksia eikä tuohon ohjaukseen pilvet vaikuta. Esimerkiksi tiedustelukopteridrooneja puolestaan voidaan lennättää kuinka matalalla vain. Onkohan metsässä ehkä parempikin lennättää droonia lähellä puiden latvoja, jolloin puusto osaltaan suojaisi droonia?

Tiedusteludroonien etu juuri on, että ne voidaan ohjata kameran avulla ilmatilassa kohtiin, joissa on hyvä näkyvyys kohdemaastoon ja itse kohteeseen.

Pilvillä ei siis voi alkuunkaan perustella, etteivätkö droonit voisi käydä myös Suomessa Puolustusvoimien aseistukseen.

****

Entä sitten pimeys?

Ei sekään haittaa droonien käyttöä. Pimeässä droonit ovat omillaan. Tuhoamiskohteen etsiminen ja kohdentaminen tapahtuu vaikkapa lämpökameroilla aivan samalla tavalla kuin vaikkapa eksyneen ihmisen löytäminen.

VK, ИЗНАНКА 17.10.2022 -video kertoo yksiselitteisesti kaiken, miten droonit ovat parhaimmillaan juuri yöaikaan, kun ihmissilmä ei näe mitään.

Tuo video on julkaistu 17. lokakuuta. Kyse on Venäjän hyökkäyksestä Ukrainan asevoimien kasarmille Mykolajivin alueella lokakuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä. Taisteludrooni  tuhosi kasarmirakennuksia, jonka toinen drooni kuvasi lämpökameralla.

Venäjän drooni-isku ukrainalaiselle kasarmille Mykolajivin alueella lokakuun 16. ja 17. päivän välisenä yönä. Taisteludrooni iskee ja tiedusteludrooni kuvaa lämpökameralla. Droonien käyttöä ei pimeys haittaa. Kuva: vapaa lähde (kuvakappaus VK, ИЗНАНКА 17.10.2022 -videolta).

Suomen Puolustusvoimissa on syytä kyllä huomioida, ettei pimeys haittaa ainakaan venäläisiä drooniensa käytössä, jos Puolustusvoimat itse ei katso voivan käyttää drooneja yöaikaan. Venäläisdroonit pitää huomioida joka tapauksessa ainakin silloin, jos Venäjä hyökkäisi Suomeen.

Ohessa esimerkkinä pari droonivideota sodankäynnistä yöaikaan:

  • Ukrainan Suhoi Su-27-hävittäjä (Сухой Су-27) pommittaa venäläisiä Käärmesaarella 7. toukokuuta 2022 yöaikaan. Yöaikaan kuvattu tiedusteluvideo on selkeä ja itseasiassa iskukohteiden puolesta selkeämpi kuin päiväaikaan kuvatut videot (YouTube, Militarnyi Videonews).
  • Tämä video on näyttävä ja havainnollistava. Kyse on ns. tee se itse -kopteridroonista, joka tuhoaa peltojen välisellä metsäkaistalla Venäjän puuston sekaan piilottamaa panssarikalustoa. Yöaikaan kuvattuna metsäkaista paljastaa helposti venäläispanssarit eivätkä puut näyttäisi olevan erityinen ongelma. Panssareiden tuhoamien alkaa nauhan kohdasta 0:49 (Youtube, Аеророзвідка | Aerorozvidka).
Ukraina yöaikaan tekemä drooni-isku peltojen välisellä metsäkaistalla. Kuvassa näkyy oktokopteri kahdeksalla roottorilla, joka pudottaa kranaatin painovoimaisesti panssariin tuhoisin seurauksin. Kaksi panssaria on myös kuvasta helposti tunnistettavissa puiden seasta. Videolla näkyy, miten drooni kykenee tekemään tuhoa. Kuva: vapaa lähde (kuvakaappaus  Youtube, Аеророзвідка | Aerorozvidka -videolta).

****

Olen ristinyt tee se itse -drooneiksi ne droonit, joita ukrainalaiset ovat modifioineet käsityönä pudottamaan kranaatteja tai pommeja painovoimaisesti. Panssarivaunun tuhoamisen riittää sen pohjapinta-alaa pienempi aukko puustossa. Tarkkuus pudotustyössä on kunniassa ja työ tekijäänsä opettaa myös tarkkuuden löytämisessä.

Nuo tee se itse -droonit osoittaa, että kiipelissä ihmiset ovat luovia ja aina uutta keksitään. Tällä kertaa myös erittäin halpaa. Näistä tee se itse -drooneista Suomen Puolustusvoimien ei ole syytä tehdä erityisiä johtopäätöksiä, mutta toimisivat silti Suomessa aivan vastaavasti kuin Ukrainassa. On selvää, että kranaatin alla ei saa olla puun runkoja eikä puiden oksia niin, että ne laukaisivat kranaatin tai pommin.

Ohessa muutama droonivideoesimerkki tee se itse -drooneista:

Ukrainalaiset ovat käyttäneet noita kopterimuotoisia tee se itse -drooneja tehokkaasti venäläispanssareiden tuhoamiseen. Tuhoamisessa hinta-laatu-suhde on kohdallaan. Mikäli ei voida käyttää olkapäältä laukaistavaa lähipanssarintorjuntaohjusta esimerkiksi tiheän puuston vuoksi, droonein toteutettava panssarintorjunta on oiva lisä ja päinvastoin. On aina valittava tapauskohtaisesti sopivin järjestelmä niistä, mitä on käytössä.

Edellisen lisäksi otan tähän erikseen kaksi videota, jotka ovat raakoja ja jotka voivat järkyttää. Tuo ennakkovaroituksena.

YouTube, Еспресо.TV -video näyttää venäläissotilaisiin kohdistetuista drooni-iskuista painovoimaisin kranaatein. Kallio- ja kivivälitkään eivät suojaa ylhäältä tulevaa vaaraa. Video on raaka ja armoton. Myös itse videon alussa on erikseen varoitus.

Republic.com.ua, @myasiagin -video ei liity drooneihin, mutta on muistutuksena, kuinka raakaa ja armotonta sota on. Tämäkin video on raaka ja armoton.

Sääliksi käy venäläissotilaita. Viimeisenä ennen kuolemaa huudetaan äitiä ja tehdään viimeinen ristimerkki. Sota on todellakin julmaa ja armotonta, ja sitä meidän on täällä vaikea ymmärtää.

Sotaan liittyviä videoita tuottavat etenkin Підрозділ TERRA (Terra (@terra_defenders)), Аеророзвідка | Aerorozvidka (kotisivut) ja Еспресо.TV (kotisivut).

Підрозділ TERRA:lla on hyvä pitkä 15 minuuttinen video sotilastoiminnasta juoksuhaudoista ja siitä, kuinka kiinalaisella kaupallisella droonilla tehdään tiedustelutyötä venäläisaseiden tuhoamiseksi. Drooneista kiinnostuneiden on syytä katsoa video eikä ukrainan kieltä tarvitse ymmärtää (Підрозділ TERRA: Супровід наступу ЗСУ на Херсонщині. Частина 1.). TERRA-divisioona tukee Ukrainan asevoimia droonitoiminnallaan.

****

Suomen Puolustusvoimat ja Saksan puolustushallinto jatkavat miehittämättömien ja miehitettyjen ilma-alusten yhteistoiminnan tutkimusta, osana maiden välistä Manned-Unmanned Teaming (MUM-T) -tutkimusprojektia. Miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnalla voidaan muun muassa parantaa tilannekuvaa ja pienentää uhkaa omille joukoille.” (Yle 6.7.2022).

MUM-T-projektista löytyy hieman tietoa esimerkiksi täältä, täältä ja täältä.

Suomen Puolustusvoimat taitaa nyt yrittää liian vaikeaa ja monimutkaista, jos drooniasia yritetään sitoa vaikkapa F-35-hävittäjiiin tai muihin miehitettyihin ilma-aluksiin. Toivottavasti Puolustusvoimissa ei nyt kaavailla jotain niin vaikeaa, että droonien käyttöön tarvitaan samaan luokkaan koulutettu käyttäjä kuin mitä hävittäjissä.

Droonien tulee olla lähes joka sotilaan käytettävissä ole ase.

Puolustuksessa ja sodankäynnissä selvä suuntaus on nyt pieniin, yksinkertaisiin ja halpoihin massatuotteisiin, joilla on suurena massana myös paljon tuhovoimaa, joka voidaan hajauttaa laajalle. Käsittelin asiaa edellisessä blogikirjoituksessa (US-blogi 31.10.2022).

Droonit käyttö ei saa edellyttää mitään erikseen rakennettua sotilasinfraa, vaan niitä pitää olla käytettävissä ihan mistä vain ilman vaikkapa kiitoteitä. Iranilainen Shahed-136-kamikazedrooni on hyvä esimerkki, ettei mitään infraa tarvita, vaan drooni on laukaistavissa sieltä, minne vain kuorma-auto ja muutama metri tyhjää tilaa kuorma-auton takana mahtuu.

Vihollisemme on Venäjä ja sen omat tai Iranissa valmistetut droonit. Vihollisemme ei ole Yhdysvallat huipputeknologiatuotteineen. Venäjän Iranin kanssa tekemä drooneja koskeva sopimus Ukrainaan liittyen käsittää eri lähteiden mukaan 2 400-3 000 droonia. Halpoja ja yksinkertaisia, joiden käyttö ei vaadi kummoista sotilaskoulutusta. Halvat ja yksinkertaiset droonit ovat tehokkaita juuri siihen tarkoitukseen, mihin Venäjä niitä Ukrainassa käyttää. Tulokset ovat olleet Venäjän kannalta ihan kelvollisia. Droonilukumäärällä on siis suurta väliä.

Toisen asia, mikä Suomen puolustuksessa on huonosti hoidettu, on ilmatorjunta ja varsinkin droonien ilmatorjunta. Nasams-torjunta on järjestelmänä hyvä, mutta Suomen hankkima torjuntapattereitten lukumäärä ja ohjusmäärä ovat aivan liian riittämättömiä, kun yhteistä rajaan Venäjän kanssa on yli 1 300 kilometriä.

Eversti arvosteli Suomen hävittäjä­hanketta ja sai lokaa niskaansa – Sota osoittaa, että hän saattoi olla oikeassa (HS 24.10.2022).

Olen ollut samaa mieltä eversti (evp.) Ahti Lapin kanssa Suomen ilmapuolustuksen heikkouksista, joita nyt droonien tuleminen vauhdilla sodankäyntiin vahvistaa. Otin kipakasti yhteen monen Puolustusvoimien edustajien kanssa viitisen vuotta sitten, kun kirjoitin monta monituista blogia asiasta.

Viiden ja puolen miljoonan asukkaan Suomi olisi nykyisellä ilmapuolustuksella helisemässä, jos Venäjä iskisi droonein vaikkapa Suomen energiastruktuuriin vastaavasti kuin mitä se on iskenyt 44 miljoonan asukkaan Ukrainaan. Kolmannes maan energiatuotannosta on jo pantu matalaksi.

Ajatelkaapa, jos Venäjällä olisi Suomen varalta käyttää vaikka 3 000 kamikazedroonia, jotka lentävät pieninä tunnistamattomina ruohonleikkuriäänellä varustettuina 5-10 droonin parvina tutkapeiton alapuolella suomalaisiin kriittisiin kohteisiin. 10, 20 tai 30 iskun kohdetta samanaikaisesti. Ilmatorjunnallamme ei taida olla riittävää samanaikaista volyymiä tuon torjuntaan. Venäjä voisi tuhota Suomen energiatuotantoa ottamatta askeltakaan Suomen kamaralla.

Puolustusvoimilla on siis paljon vielä mietittävää drooniasiassa, ennen kuin asiat ovat puolustuksemme osalta kunnossa. Mietittävää itse droonien hankinnan suhteen että niiden torjunnan suhteen.

Suosittelen Suomen Puolustusvoimille pikaista ekskursiota Ukrainan ja Israelin asevoimien vieraaksi.

+18

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu