Putin! – Se oli Venäjä, joka hajotti Neuvostoliiton

Yllä oleva kaksiosainen artikkelikuva kertoo yhdellä silmäyksellä kaiken.

Vasemmanpuoleinen kuva kertoo Venäjästä, mikä oli sen tavoite Vladimir Putinin astuessa vuosituhannen vaihteessa Venäjän valtaan. Baltian maat vanhoina neuvostotasavaltoina eivät vielä tuolloin kuuluneet Natoon. Nyt kuuluvat.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on tämänhetkinen tilanne, kun Venäjän länsirajalla puskurivyöhykkeeseen kuuluu enää neljä valtiota.

Tai oikeastaan kolme, jos Moldovaa Ukrainan edessä ei lasketa mukaan. Kyse on Suomesta, Valko-Venäjästä ja Ukrainasta.

Kolme valtiota siis enää. Vähiin ovat käyneet Venäjän puskurialueet Euroopan mantereella verrattuna kylmän sodan aikaan. Venäjä onkin alkanut hivuttautua Euroopan kaakkoiskulmalle ja Lähi-idän porteille, jossa tilaa on helpommin saatavissa.

Venäjän puskurialueiden ja Venäjän länsiraja on seilannut vuosisatojen ajan. Rajojen liikkumisen on aina määrännyt Venäjän taloudellinen kunto ja kyvykkyys, ei pohjimmiltaan mikään muu.

Venäjän puskurialueiden ja Venäjän länsirajan liikkuminen on se tekijä, mikä eniten on synnyttänyt Euroopassa turvallisuusongelmia ja sotia. Käsittelin tuota historiaperspektiiviä aikanaan tarkemmin kirjoituksessa otsikolla ”Venäjän ja lännen suhteiden pysyvä ratkaisu on vanhoissa neuvostotasavalloissa” (US-blogi 29.12.2017).

Käsittelen tässä kirjoituksessa Vladimir Putinin uusimpia kannanottoja, jotka ovat herättäneet huolta Venäjän naapurimaissa ja etenkin vanhoissa neuvostotasavalloissa.

Nuo Putinin viimeaikaiset kannanotot ovat osa huolella suunniteltua prosessia, jossa varmistetaan Putinin pysyminen presidentin virassa jopa vuoteen 2036 saakka, jolloin Putin olisi vasta 83-vuotias. Perustuslakimuutos on tuossa prosessissa sivuseikka.

****

Kesäkuun 21. päivänä Venäjän Russija 1 -televisiokanavalla (Россия 1) esitettiin presidentti Putinin haastatteludokumentti nimeltä ”Россия. Кремль. Путин” (suomennettuna ”Venäjä. Kreml. Putin”).

Ohjelma on pitkä. 51 minuuttia ja 24 sekuntia. Se löytyy YouTubesta (Youtube: Россия. Кремль. Путин).

Tuo haastattelu on yksi osoitus, että Putin todellakin varautuu kansanäänestykseen perustuslain muuttamiseksi ja omien virkakausien tuplaamiseen. Näyttävän Voitonpäivän paraatin järjestäminen 24.6.2020 perustuslakimuutoksen ennakkoäänestyksen kynnykselle keskelle koronakriisiä on yksi osa tarkoin harkittua prosessia.

Lainaan tähän sen kohdan Putinin haastattelusta, joka on noussut puheenaiheeksi niin Venäjällä kuin Venäjää ympäröivissä vanhoissa neuvostotasavalloissa. Niissä vanhoissa neuvostotasavalloissa, jotka eivät kuulu Natoon eivätkä Euroopan Unioniin.

”При создании Советского Союза в договоре было прописано право выхода, а поскольку не была прописана процедура, то возникает вопрос: если та или иная республика вошла в состав Советского Союза, но получила в свой багаж огромное количество российских земель, традиционно российских исторических территорий, а потом вдруг решила выйти из состава этого Союза, но хотя бы тогда выходила с тем, с чем пришла. И не тащила бы с собой подарки от русского народа. Ведь ничего из этого не было прописано. Я абсолютно убежден в том, что мы правильно делаем, что принимаем поправки к действующей Конституции.”

Vapaasti suomennettuna:

”Neuvostoliittoa luotaessa liitosta eroaminen oli määrätty sopimuksessa, mutta koska proseduuria ei ollut [tarkemmin] määritelty, herää kysymys: jos tästä tai tuosta tasavallasta tuli osa Neuvostoliittoa ja sai valtavan määrän venäläistä maa-aluetta ’matkatavaraksi’ Venäjän perinteisiltä historiallisilta alueilta, ja sitten yhtäkkiä tasavalta päätti erota liitosta, niin ainakin silloin se lähti sen kanssa mitä oli tuonut mukanaan. Ainakaan minä en olisi raahannut mukaani Venäjän kansalta saatuja lahjoja, koska tästä mitään ei ollut täsmennetty [sopimuksessa]. Olen täysin vakuuttunut siitä, että teemme oikein, että hyväksymme muutokset nykyiseen perustuslakiin.”

Alueelliset vaatimukset ovat nyt sinänsä merkityksellinen keskustelunaihe Venäjällä perustuslakiehdotuskirjausten (Поправки к Конституции России 2020) vuoksi.

Perustuslakiesityksen 67. artiklassa kirjataan:

”Российская Федерация обеспечивает защиту своего суверенитета и территориальной целостности. Действия (за исключением делимитации, демаркации, редемаркации государственной границы Российской Федерации с сопредельными государствами), направленные на отчуждение части территории Российской Федерации, а также призывы к таким действиям не допускаются.”

Vapaasti suomennettuna:

”Venäjän federaatio suojaa suvereniteettiaan ja alueellista koskemattomuuttaan. Toimet (lukuun ottamatta Venäjän federaation valtionrajan rajankäyntiä ja rajatarkastusta naapurivaltioiden kanssa) ja niiden esittäminen, jotka on tarkoitettu Venäjän federaation alueen jakamiseen, eivät ole sallittuja.”

Perustuslaki siis estää Venäjän hajoamisen ja osa-alueiden irtautumisen. Krimin tai Karjalan irtautuminen Venäjästä kansalaisten tahdosta olisi perustuslain vastaista.

Neuvostoliiton hajoaminen on todellakin ottanut Putinille koville. Venäjästä eivät alueet enää eroa ainakaan rauhanomaisesti.

****

Palataanpa vuoteen 1991 ja tuon vuoden joulukuun 8. päivään. Palataan Valko-Venäjän länsirajalle Belavežskaja Puštšaan (venäjäksi Белавежская пуща ja valkovenäjäksi Белавежская пушча) ja Viskulin valtiolliselle metsästysmajalle (охотничья правительственная дача Вискули, 52°37’22.5″N 23°57’18.1″E) vain 8 kilometrin päähän Puolan rajasta. Belavežskaja Puštša on Białowiezan metsä.

Kuten kaikissa aikaisimmissakin kirjoituksissani, käyttämäni kyrillinen kieli on venäjä.

Kerrataan siis hieman Neuvostoliiton hajoamista.

Mukana Valko-Venäjällä olivat kolmen vanhan neuvostotasavallan – Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän – johtajina Boris Jeltsin (Борис Ельцин), Leonid Kravtšuk (Леонид Кравчук) ja Stanislav Šuškevitš (Станислав Шушкевич). Jeltsin ja Kravtšuk olivat jo presidenttejä, Šuškevitš Valko-Venäjän korkeimman neuvoston puhemies ja siten virallinen valtionpäämies. Kravtšuk oli valittu Ukrainan presidentiksi vain viikkoa aiemmin 1.12.1991.

Venäjän virkamieskunnasta mukana olivat mainitsemisen arvoisesti valtiosihteeri Gennadi Burbulis (Геннадий Бурбулис) ja neuvonantaja Sergei Šahrai (Сергей Шахрай), joka toimi muutaman päivän päästä Venäjän korkeimman neuvoston jäsenenä. Mukana taustalla oli myös Jegor Gaidar (Егор Гайдар). Boris Jeltsinin aikaan Jegor Gaidar oli Venäjän hallituksessa monessa eri korkeassa virassa. Hänet tunnetaan tuon ajan Venäjän talouden uudistajana.

Ukrainasta mukana Viskulin metsästysmajalla olivat pääministeri Vitold Fokin (Витольд Фокин) ja Valko-Venäjältä ministerineuvoston puheenjohtaja Vjuatšeslav Kebitš (Вячеслав Кебич). Kebitšin ministerineuvoston puheenjohtajuus oli yhtä kuin maan pääministeriys.

Mukana olivat myös ulkoministerit. Valko-Venäjältä Pjotr Kravtšenko (Пётр Кравченко), Venäjältä Andrei Kozyrev (Андрей Козырев) ja Ukrainasta Anatoli Zlenko (Анатолий Зленко).

Viskulin metsästysmajalla joulukuun 7. päivän illan ja seuraavan päivän kuluessa syntyivät Belovežskie-sopimukset, jos venäjän kielestä nimi käännetään (Беловежские соглашения, englannin kielellä Belovezha Accords). Sopimukset merkitsivät Neuvostoliiton hajoamista ja itsenäisten valtioiden yhteisön syntymistä (оглашения о создании Содружества Независимых Государств). Tunnemme tuon nykyisin IVY:nä (Itsenäisten valtioiden yhteisö, СНГ).

Puolan kielellä Białowieża on kylä Puolan puolella Belavežskaja Puštšan tuntumassa. Białowieżan metsä (Белавежская пуща, siis Belavežskaja Puštša venäjän kielestä käännettynä) on Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitseva vielä jäljellä oleva yhtenäinen suuri metsäalue, joka on muodostettu kansallispuistoksi. Alue on myös maailmanperintökohde, mutta Puolalla on ollut halukkuutta ottaa aluetta metsähakkuiden käyttöön.

Niin. Mikä olikaan se neuvostotasavalta, joka hajotti Neuvostoliiton? Kuka hajottikaan Neuvostoliiton?

****

Yllä on Venäjän Boris Jeltsinin, Valko-Venäjän Stanislav Šuškevitšin ja Ukrainan Leonid Kravtšukin allekirjoittama yhden sivun mittainen julkilausuma päivämäärällä 8.12.1991. Otsikkona on venäjän kielen заявление-sana, mikä on suomen kielellä julkilausuma (englannin kielellä statement).

Boris Jeltsin, Leonid Kravtšuk ja Stanislav Šuškevitš allekirjoittamassa Belovežskie-sopimuksia kameroiden edessä:

Itse sopimuksessa (соглашение) on 14 artiklaa (статья) ja sivuja viisi. Sopimusteksti löytyy mm. täältä.

Kolmen vanhan neuvostotasavallan kesken oli laadittu sopimusasiakirjaluonnos joulukuun 7. ja 8. päivän välisenä yönä ja tuotos esitettiin joulukuun 8. päivänä klo 10 Jeltsinille, Šuškevitšille, Kravtšukille, Burbulikselle, Fokinille ja Kebitšille. Esittelystä neljän tunnin päästä kaikki oli jo valmista.

”Союз ССР как субъект международного права и геополитическая реальность прекращает свое существование.”

Vapaasti suomennettuna:

”Neuvostoliitto kansainvälisen oikeuden ja geopoliittisen olemassaolon kohteena lakkaavat.”

Nuo kuuluisat sanat tuolla läntisen Valko-Venäjän Viskulin metsästysmajalla lausui ensimmäisen kerran Venäjän neuvostotasavallan valtiosihteeri Gennadi Burbulis. Kun sopimusneuvottelu kolmen osapuolen kesken alkoivat, Burbulis laukoi nuo sanat neuvottelujen aluksi. Neuvottelut alkoivat siis noista sanoista. Neuvottelun päämäärä venäläisen Burbuliksen lausumana oli selvä.

Noita sanoja eivät lausuneet Valko-Venäjän eikä Ukrainan edustajat vaan Venäjän edustaja. Burbulis tiesi jo ennen Valko-Venäjälle tuloaan, mitä hän tulee lausumaan Venäjän kannanottona Neuvostoliiton suhteen. Burbuliksen agendan tiesi myös Boris Jeltsin.

Tuo Burbuliksen lausahdus on kirjattu Belovežskie-sopimuksen ensimmäiselle sivulle johdanto-osaan. Neuvostoliiton vuoden 1922 unionisopimus päätettiin lakkauttaa kolmen neuvostotasavallan kesken. Kazakstan liittyi heti neljäntenä. Nuo neljä neuvostotasavaltaa olivat käytännössä yhtä kuin Neuvostoliitto, Neuvostoliiton talous ja Neuvostoliiton sotilaallinen voima. Muiden neuvostotasavaltojen merkitys etenkin taloudessa oli vähäinen.

****

Neuvostoliitto ei olisi hajonnut vielä tuolloin joulukuussa 1991 ilman Venäjää ja ilman Boris Jeltsiniä. Jeltsin ja hänen läheisimmät toimijansa antoivat tuolloin Neuvostoliiton mennä. Mihail Gorbatšov (Михаил Горбачёв) oli pihalla kuin lumiukko Viskulin metsästysmajan tapahtumista.

Mihail Gorbatšov oli suututtanut valkovenäläiset ja etenkin Vjuatšeslav Kebitšin jo aikaisemmin syksyllä öljytoimitussopimuksiin liittyen ns. Novo-Ogarevski-prosessissa (Ново-Огаревский процесс). Venäläiset ovat aina osanneet painostaa Valko-Venäjää öljyllä. Tai paremminkin luulleet osaavansa.

Šuškevitš halusi tuolloin joulukuussa keskustella Boris Jeltsinin kanssa öljytoimituksista Valko-Venäjälle. Kun kolmen neuvostotasavallan kokoontumista Viskulin metsästysmajalle järjesteltiin, valkovenäläiset olivat käsityksessä, että neuvoteltaisiin öljytoimituksista Venäjältä Valko-Venäjälle eikä ainakaan Neuvostoliiton hajottamisesta.

Ohessa on muutama tekstilainaus, jotka kertovat jotakin, että Venäjän Boris Jeltsinin oli hajottamassa Neuvostoliiton. Asia oli tullut selväksi jo Novo-Ogarevski-prosessissa. Jeltsin ehdotti prosessissa tasavalta-termistä (республика) luopumista korvaamalla valtio-termillä (государство). Gorbatšov tylysti hylkäsi Jeltsinin ehdotuksen vahvistamalla valmistelukomitean (подготовительного комитета) päätöksenä uudistettavan unionin nimeksi Neuvostoliiton suvereenien tasavaltojen liitto (Союз Советских Суверенных Республик).

Izvestija-lehti julkaisi 10. joulukuuta Mihail Gorbatšovin lausunnon Viskulin metsästysmajalla tehdyistä sopimuksista (Заявление Президента СССР М. С. Горбачева 9 декабря 1991):

”… но судьба многонационального государства не может быть определена волей руководителей трех республик”

Vapaasti suomennettuna:

”… mutta monikansallisen valtion kohtaloa ei voida määrätä kolmen tasavallan johtajien tahdon mukaan”.

Mutta niinpä vain määrättiin.

Neuvostoliittoa ei hajottanut Liettua, Latvia, Viro, Georgia, Moldova ja Armenia, jotka 17. maaliskuuta 1991 pidetyssä kansanäänestyksessä eivät äänestäneet Neuvostoliiton säilyttämisen ja uusimisen puolesta.

Mutta kuka noista kolmesta neuvostotasavallasta oli halukkain hajottamaan Neuvostoliiton?

Se oli Venäjä. Se oli Boris Jeltsin, se oli Jegor Gaidar ja se oli Andrei Kozyrev sekä myös Gennadi Burbulis ja Sergei Šahrai. Gaidar oli siis mukana myös Belavežskaja Puštšan metsästysmajalla, mutta taustalla.

Gaidar huomasi hyvissä ajoin, ettei Neuvostoliitolla ole tulevaisuutta ja se sai mennä. Šuškevitšin mukaan Venäjän edustajina Gaidar ja Sergei Šahrai olivat aktiivisimmin kuoppaamassa Neuvostoliittoa ja laatimassa sopimusta Neuvostoliiton hajottamisesta.

****

Jeltsinin ja Gorbatšovin suhteista kertoo hyvin se, ettei Jeltsin halunnut ilmoittaa syntyneestä sopimuksesta Gorbatšoville vaan se jäi Šuškevitšin tehtäväksi. Sen sijaan Jeltsin otti tehtäväkseen ilmoittaa sovitusta Yhdysvaltain presidentti Georg H. W. Bushille.

Jeltsin on tokaissut Šuškevitšille:

”Мы посоветовались с Леонидом Макаровичем, у вас такие хорошие отношения с Горбачевым, так, может, вы ему и позвоните? И расскажите, что мы хотим принять. Игнорировать президента СССР нельзя…”

Vapaasti suomennettuna:

”Neuvottelimme Leonid Makarovytšin [Kravtšukin] kanssa, ja kun sinulla on niin hyvät suhteet Gorbatšovin kanssa, joten ehkä soitat hänelle? Ja kerro [Gorbatšoville], mitä haluamme saada. On mahdotonta sivuuttaa Neuvostoliiton presidenttiä…”

Lopulta kävikin niin, että sopimus oli ensiksi George H. W. Bushin tiedossa ja vasta sitten Gorbatšovin tiedossa.

****

Jeltsinin ja Bushin välinen puhelinkeskustelu löytyy Bushin arkistoista (Telcon with President Yeltsin of the Republic of Russia 8.12.1991). 28 minuutin puhelinkeskustelu on käyty 8.12.1991 Yhdysvaltain paikallista aikaa kello 13.08-13.36 (1:08-1:36 pm). Tuo puhelinkeskustelu on mielenkiintoinen dokumentti ja kertoo osaltaan, että Jeltsin oli hajottamassa Neuvostoliittoa. Koko puhelinkeskustelua ei ole purettu tekstiksi (confidental-osuudet puuttuvat).

Boris Jeltsin:

“Mr. President, I must tell you confidentially, President Gorbachev does not know these results. He knew that we were to meet — in fact, I told him myself we would meet. Surely we will immediately send him the text of our accord as certainly he will have to make decisions at his level.”

Vapaasti suomennettuna:

“Herra presidentti [Bush], minun täytyy luottamuksellisesti kertoa, että presidentti Gorbatšov ei tiedä [neuvottelu]tuloksista. Hän tietää tapaamispaikkamme – itse asiassa minä kerroin sen hänelle. Lähetän varmasti hänelle sopimustekstin ja varmasti hänen on tehtävä hänen asemansa mukaiset päätökset.”

Jeltsin ei siis jättänyt Gorbatšoville muuta mahdollisuutta kuin hajottaa Neuvostoliitto.

Kazakstan Nursultan Nazarbajevin johdolla liittyi heti mukaan sopimukseen ja Nazarbajev lensi pian Valko-Venäjälle.

Jeltsin presidentti Bushille:

“This is very serious. These four states form 90 % of the national product of the Soviet Union. This is an attempt, a step, to maintain a commonwealth, but to free us from the global center which had issued commands for over 70 years. This is a very serious step, and we hope, we are sure, we are certain, that this is the only way out of the critical situation we find ourselves in.”

Vapaasti suomennettuna:

”Tämä on erittäin vakava asia. Nämä neljä valtiota muodostavat 90 prosenttia Neuvostoliiton kansantuotteesta. Tämä on yritys, askel ylläpitää valtiota, mutta vapauttaa meidät [Neuvostoliiton] keskushallinnosta, joka on jaellut  komentojaan yli 70 vuotta. Tämä on erittäin vakava askel ja me toivomme olevamme varmoja –  todella varmoja – , että tämä on ainoa tie ulos kriittisestä tilanteesta, johon olemme joutuneet. ”

****

Putin oli ja on Jeltsinin seuraaja Venäjällä. Siinä on kaksi aivan eri luonteista ja vastakkaista presidenttiä. Putin on KGB:n ja neuvostoliittolaisen keskusjohdon kasvatti, Jeltsin ei ollut.

Se oli Jeltsinin Venäjä, joka hajotti Neuvostoliiton ja se on nyt Putinin Venäjä, joka haikailee Neuvostoliittoa takaisin. Neuvostoliitto on Putinin trauma. Putinin olisi syytä muistaa, että se oli Boris Jeltsin, joka antoi hänelle nykyisen aseman vuonna 2000. Se oli Jeltsin, joka varmisti Neuvostoliiton hajoamisen.

Kerrataan, mitä Putin sanoin televisiohaastattelussa  21.6.2020:

”Neuvostoliittoa luotaessa liitosta eroaminen oli määrätty sopimuksessa, mutta koska proseduuria ei ollut [tarkemmin] määritelty, herää kysymys: jos tästä tai tuosta tasavallasta tuli osa Neuvostoliittoa ja sai valtavan määrän venäläistä maa-aluetta ’matkatavaraksi’ Venäjän perinteisiltä historiallisilta alueilta, ja sitten yhtäkkiä tasavalta päätti erota liitosta, niin ainakin silloin se lähti sen kanssa mitä oli tuonut mukanaan. Ainakaan minä en olisi raahannut mukaani Venäjän kansalta saatuja lahjoja, koska tästä mitään ei ollut täsmennetty [sopimuksessa].

”… sitten yhtäkkiä tasavalta päätti erota liitosta…”

Se oli siis Venäjä, joka päätti erota liitosta.

Putinilta voisikin kysyä, miksi nyt Venäjä haikailee Neuvostoliittoa ja maa-alueita naapurimailtaan, kun Venäjä Neuvostoliiton kerran hajotti ja Venäjä siitä irtosi. Miksi Venäjä syyttää muita Neuvostoliitossa mukana olleita Neuvostoliiton hajottamisesta ja venäläismaiden rosvouksesta, kun Venäjä itse Neuvostoliiton hajotti ja lähti lätkimään.

Kun natsi-Saksa oli kukistettu ja toinen maailmansota loppunut, Stalin päätti tehdä Länsi-Ukrainassa sijaitsevasta Lvivin vanhasta kaupungista ja sen hallintoalueesta osan Ukrainan neuvostotasavaltaa. Lviv sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Puolan rajasta. Puolalaiset kertoivat Stalinille, että Lviv ei ole ollut koskaan osa Venäjän valtakuntaa (Львов не был русским городом). ”Mutta Varsova oli!” (”А Варшава была!”), vastasi Stalin. Tuon jälkeen asia oli käsitelty eikä Puola havitellut Ukrainan länsiosaa.

Tosiasia kuitenkin on, että Neuvostoliitto olisi kuitenkin hajonnut hajottamattakin. Kyse oli vain ajankohdasta. Kaikki meni kuitenkin hyvin eikä verta juurikaan vuodatettu ennen kuin Venäjä alkoi potea vallan ja maa-alueiden menetyksen vieroitusoireita.

Putinin Venäjän nykyiset ulkopoliittiset toimet selittyvät tämän kirjoituksen artikkelikuvasta. Kolme Belovežskie-sopimuksien sopijamaata ja neljäntenä Kazakstan ovat Naton ja EU:n ulkopuolella. Ukrainan kohtalon tiedämme sen yrittäessä päästä Natoon ja EU:hun. Suomi itseasiassa vanhana tsaari-Venäjän alusmaana on halunnut itselleen saman kohtalon evätessään itseltään Nato-jäsenyyden.

Presidentti Trumpkin taisi kysellä jokin aika sitten neuvonantajaltaan, että kuuluko se Suomi vielä Venäjään.