Putinin ydinvoimaverkko ja Rosatomin Hanhikivi 1:n rakennuslupakäsittely valtioneuvostossa

”Putinjoki”.

Tuskinpa tuohon liikennemerkkiin tekstikorjauksen tehnyt arvasikaan, kuinka oikeaan hänen tekstinsä lopulta osui.

Tuo tekstikorjaus Pyhäjoen kunnan rajalla olevaan liikennemerkkiin on hyvin kuvaava, mistä Rosatomin Hanhikivi 1:nydinvoimalan rakennushankkeesta on kysymys Suomelle. Missä määrin Suomi sitoo itsensä Putinin energiaverkkoon, joka koostuu Suomen osalta ydinvoimarakentamisesta sekä sähkötuonnista ja esimerkiksi Saksan osalta maakaasuverkon rakentamisesta sekä maakaasun tuonnista Venäjältä.

Venäläisenergia kaikissa muodoissa on se, millä Putin on päättänyt ottaa läntisen Euroopan pihteihinsä. Toistaiseksi kaikki on mennyt putkeen suunnitelmien mukaan. Kyse on ennen kaikkea maakaasuverkosta ja kaasutoimituksista Gazpromin alla, mutta myös ydinvoimaverkosta Rosatomin alla.

Venäjällä tunnetaan termi Атомная сеть Путина, suomennettuna Putinin ydinvoimaverkko. Päämääriä ei enää juuri salailla.

Suomi ei ole Saksaa parempi, vaikka arvostelemme – minäkin ole arvostellut – kovasti Saksaa energiariippuvuudesta venäläismaakaasulle. Suomi on Venäjän suurin ulkomainen sähkön nostaja. Saksa on Venäjän suurin ulkomainen maakaasun ostaja.

Esimerkiksi vuonna 2019 Inter RAO (ПАО «Интер РАО»), joka on venäläinen sähkön vientioperaattori, toimitti Suomelle sähköä noin 7 miljardia kilowattituntia noin 22 miljardin ruplan hintaan. 22 miljardia ruplaa vastaa noin 260 miljoonaa euroa. Venäjän sähköviennistä Suomi osti 36 prosenttia.

****

Valtioneuvoston käsittelee parhaillaan rakentamislupahakemusta, jota Fennovoima Oy täydensi vuoden 2018 alussa käytetyn ydinpolttoaineen hallintaan ja sitä kautta ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyen. Alkuperäinen ydinvoimalaitoksen rakentamishakemus jätettiin jo kesällä 2015.

Rosatom ja Fennovoima uutisoivat huhtikuussa, että ydinvoimalan rakentamisen kustannusarvio on kasvanut 500 miljoonalla eurolla 6,5–7 miljardista eurosta 7–7,5 miljardiin euroon (Fennovoima 28.4.2021). Fennovoima odottaa nyt saavansa luvan rakentamiseen kesään 2022 mennessä. Rakentamisen pitäisi alkaa kesällä 2023, jolloin voimalan kaupallinen toiminta alkaisi vuonna 2029.

Valtioneuvoston rakentamislupahakemuskäsittelyyn liittyen työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt puolustusministeriöltä lausuntoa Hanhikivi-1-ydinvoiman rakentamisesta.

Käsittelen tässä kirjoituksessa tuota puolustusministeriön lausuntoa, jonka on jo saatettu joko keskustalaisen ministeri Antti Kaikkosen johtamasta puolustusministeriöstä tai keskustalaisen ministeri Mika Lintilän johtamasta työ- ja elinkeinoministeriöstä Venäjälle.

Tuon puolustusministeriön lausunnon lähteeni on siis venäläinen. Lausunto on venäjän kielelle käännettynä, alkuperäistä suomenkielistä lausuntoa minulla ei ole. Olen pyytänyt tuota lausuntoa myös puolustusministeriöstä ja kaipa aikanani sen saan, kun se on jo Venäjällekin toimitettu.

Vai saankohan?

Sinänsä mielenkiintoista, kun työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lukuisia lausuntoja eri viranomaistahoilta rakennuslupahakemuksen käsittelyssä, Venäjälle on päätynyt juuri puolustusministeriön lausunto.

Viranomaisen tiedonantovelvollisuus keskeneräisissä asioissa on säädetty lain viranomaisten toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) 19 §:ssa, johon on kirjattu:

Viranomaisen on, jollei salassapitosäännöksistä muuta johdu, pidettävä saatavissa asiakirjoja, joista selviävät tiedot:

 2) valmisteilla olevista yleisesti merkittäviä kysymyksiä koskevista suunnitelmista, selvityksistä ja ratkaisuista.”

Ihan hyvä, että ydinvoimalan rakennuslupapäätös ei ole niin merkittävä kysymys, että keskeneräisen asian keskeinen turvallisuuspoliittinen lausunto on voitu roudata Venäjälle.

Onko myös muut työ- ja elinkeinoministeriön pyytämät lausunnot jo Venäjän käytössä, sitä en tiedä.

Tuon lausunnon lisäksi käsittelen tässä kirjoituksessa myös niitä suuria geopoliittista riskejä, joita Suomi ottaisi, jos valtioneuvosto antaisi Rosatomille luvan rakentaa ydinvoimalan Suomeen vielä näinkin myöhään kuin 2020-luvulla.

****

Alla olevat tämän luvun lainaukset ovat siis puolustusministeriön suomenkieliseen lausunnon Venäjällä venäjän kielelle käännätystä lausunnosta minun takaisin suomen kielelle vapaasti käännettyjä. Kunhan alkuperäinen lausunto on julkisuudessa suomen kielellä, sanamuodot eivät varmasti ole oheisia sanamuotoja, mutta sisältö on sama. Joko käännöksen tai alkuperäisen dokumentin päivämäärä on 22.9.2021, joten melko tuoreesta tapauksesta on kyse.

Lausunnossa on neljä lukua, jotka puolustusministeriö on nimennyt kommenteiksi tai  huomautuksiksi (комментарий). Lukujen otsikot ovat:

  1. Hankkeen turvallisuusnäkökohdat
  2. Rosatomin omistaman Rusatom Energy Internationalin (REIN) rooli kutsuttuna osallisena hankkeen rahoituksessa
  3. Säännökset, jotka koskevat hankkeen yleistä toimeenpanomallia ja polttoainehankintojen hajauttamisen harkintaa
  4. Geopoliittisten ja geotaloudellisten riskien hallinta

Ensimmäiseen lukuun on mm. kirjattu:

Puolustusministeriö on jo ilmoittanut hankkeen aiemman vaiheen lausunnossaan 14.5.2014 (FI.PLM.2014-2861 [FI.PLM.2014-2861]), että toimitusvarmuuden kannalta Fennovoima Oy:n Hanhikivi-1-ydinvoimalahanke periaatteessa lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja kilpailua sähköntuotannossa. Lisäksi energialähteiden ja polttoaineiden monipuolistamisella on myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen.

Kommentti: Vai että on venäläisvoimalalla myönteinen vaikutus Suomen turvallisuuteen. Tuon johtopäätöksen osalta puolustusministeriön lausunto on ristiriitainen, kun lukee lausunnon jatkoa.

Toiseen lukuun on mm. kirjattu:

”[Rakennuslupahakemus]päivityksen mukaan ’Fennovoiman osakkeenomistajat ovat sopineet, että REIN on sekä Fennovoiman ydinvoimalaitoksen RAOS Project Oy:n toimittaja että Fennovoima-RAOS:n vähemmistöosakas’. Emoyhtiö Fennovoima Oy on sitoutunut järjestämään hankkeen rahoitustarpeet itsenäisesti ja/tai ulkoisen velkarahoituksen kautta.

Asiakirjasta ei kuitenkaan käy ilmi, onko rahoitus yksinomaan Venäjältä vai onko hankkeella vaihtoehtoisia rahoituskanavia.

Venäjän talouskehityksen tulevaisuudennäkymistä on huomattavaa epävarmuutta, mikä saattaa heijastua myös tämän hankkeen rahoituksen järjestämistä koskeviin asiakirjoihin. Toistaiseksi [rakennuslupahakemus]asiakirjassa mainitaan lähinnä, että ’valmistelut ja neuvottelut lopullisesta rahoituksesta ovat käynnissä ydinvoimalaitoksen rahoituslähteiden selvittämiseksi ennen rakentamisen aloittamista’.”

Kommentti: Valtioneuvostolle toimittujen rakennuslupahakemusasikirjojen perusteella hankkeen rahoitus on edelleen auki. Sen sijaan aikaisemmin Suomen eduskunnan asettama ehto vähintään 60 prosentin EU- tai ETA-alueelta tulevalle omistusosuudelle on jo osoitettu. Venäjä on todellisuudessa rahoittamassa hankkeen kokonaan, mistä syntyvistä suurista riskeistä myöhemmin tässä kirjoituksessa.

RAOS Project Oy (kotisivut, 2674459-3) on Hanhikivi-1-ydinvoimalan yleinen toimittaja Fennovoima Oy:n kanssa joulukuussa 2013 allekirjoitetun EPC-sopimuksen (Engineering-Supply-Build) mukaisesti. RAOS Project Oy on JSC Rusatom Energy Internationalin (REIN, ИНН 7706759586) täysin omistama yhtiö, jonka puolestaan omistaa Rosatom. RAOS Voima Oy (kotisivut, 2596476-2) omistaa puolestaan 34 prosenttia Fennovoima Oy:n osakkeista.

Puolustusministeriön lausunnon kolmanteen lukuun on mm. kirjattu:

”Ydinvoimayksikön rakentamisen tueksi hakijayritys väitti, että ’polttoaineen toimitus ydinvoimalaitoksen reaktoreihin voidaan toteuttaa luotettavasti ja hajauttaa useisiin hankintalähteisiin vastaavanlaisten sopimusten mukaisesti kuin mitä [Suomen nykyisillä] ydinvoimaloilla tällä hetkellä on voimassa’.

Tämän perusteella [Suomen] valtioneuvosto katsoi periaatepäätöksessään (M 2/2010 [M 2/2010 vp]), että ’ydinpolttoaineen hankinta voidaan hoitaa hyvällä varmuudella hakemuksessa esitetyllä hajautetulla useaan toimittajaan perustuvalla järjestelyllä’.

Ydinvoimalaitosyksikön toimitusmallin alkuperäisen ja päivitetyn lupahakemuksen perusteella valitaan kuitenkin [vain] yleinen toimitusmalli. [Rakennuslupahakemus]päivityksessä korostetaan, että ’Fennovoiman ydinvoimalaitoksen ydinpolttoaine ostetaan polttoainetoimittaja Rosatomin [АО «ТВЭЛ»] kokonaistoimituksena [в качестве общей поставки]. Näin ollen hanke on edelleen sidottu vain yhteen venäläiseen polttoaineen toimittajaan eikä polttoaineen toimituksia ole hajautettu.

Puolustusministeriö harkitsee [рассматривать] mahdollisuutta varmistaa kansallinen valvonta hankkeessa liittyen hankkeen takana olevan yrityksen [= Fennovoima Oy] erittäin tärkeisiin ostoihin ja omaisuuteen. Tämä auttaa estämään voimalaitoksen käytön mahdollisiin poliittisiin tarkoituksiin. Valvonnan varmistamiseksi on erittäin tärkeää noudattaa hankkeessa kansallisessa periaatepäätöksessä määrättyä politiikkaa ydinvoimalaitokselle tarvittavan polttoaineen hankinnan hajauttamisesta eri kansainvälisiltä toimittajilta.”

Kommentti: Tämä on hyvä kirjaus sinänsä. Asia ei ole harkittava vaan tarkasti määrättävä. Missään olosuhteissa Suomi ei voisi sallia sitä, että ydinvoimalan polttoaine tulisi kokonaan vain Venäjältä. On määriteltävä tarkka raja, kuinka paljon polttoaineesta voi tulla Venäjältä. Tuo raja olisi asettava tarkasti siten, että voimalaitosta voidaan käyttää täydellä teholla, vaikka Venäjältä ei tulisi yhtään polttoainesauvaa.

Kun Rosatomiin kuuluva Rusatom Overseas (АО «Русатом Оверсиз») ja Fennovoima allekirjoittivat sopimuksen ydinvoimalaitoksen rakentamisesta Pyhäjoelle, samaan aikaan allekirjoitettiin myös 10 vuoden uraanipolttoainetoimitussopimus Rosatomiin kuuluvan TVEL:n (АО «ТВЭЛ») kanssa. Jos valtioneuvosto antaisi luvan tuolle voimalaitokselle, Rusatom Overseasin ja Fennovoiman olisi mitätöitävä tuo sopimus.

Niinköhän Venäjää pelkäävä Suomi vain uskaltaisi alkaa säädellä voimalaitoksen uraanitoimituksia?

Neljänteen lukuun, joka on pisin, on mm. kirjattu:

Fennovoiman Hanhikivi 1 -hanke on suuri ja aiheuttaa [Suomelle] merkittäviä geopoliittisia ja geotaloudellisia riskejä.

Hanke on laaja, johon osallistuu osapuolia useista maista. Hanke on luonteeltaan kansainvälinen ja sisältää [siksi] kansainvälisen politiikan riskejä.

Hankkeen kansainvälisen luonteen vuoksi on suuri riski, että EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset poliittiset ja kaupalliset suhteet heikkenevät edelleen, mikä voi johtaa osapuolten välisten pakotteiden lisääntymiseen.

Kansainvälisten suhteiden heikkeneminen ja pakotteet voivat vaikuttaa erityisen voimakkaasti eritoten hankkeen etenemisessä ajoituksen ja rahoituksen suhteen.

Puolustusministeriö esittää vielä seuraavia toimenpiteitä valtioneuvoston rakennuslupahakemuskäsittelyssä:

Puolustusministeriö ehdottaa, että ydinvoimalan rakentamislupahakemusta täydennetään riskianalyysillä, jossa otettaisiin huomioon edellä mainitut geopoliittiset ja geotaloudelliset riskit ja olisi yksityiskohtaisempi selvitys niiden seurauksista. Riskianalyysissä on esimerkiksi selvitettävä, miten uudet Venäjää koskevat pakotteet vaikuttaisivat hankkeeseen ja miten pakotteita [Suomessa] tulisi käsitellä. On myös kiinnitettävä huomiota Rosatom-ryhmän suhteeseen Venäjän puolustusrakenteessa [российский оборонный комплекс] ja siihen liittyvään toimintaan Venäjän turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi.

Kommentti: Neljäs luku ja puolustusministeriö esitys jatkoselvityksistä on hyvä ja ehdoton, mitä valtioneuvoston on syytä noudattaa ennen lopullista luparatkaisua. Hanke on tosiaankin geopoliittinen ja geotaloudellinen, jolla Suomi olisi sitomassa vuosikymmeniksi itsensä Venäjään niin, että irti on myöhemmin mahdotonta päästä. Miksi näin on, käsittelen myöhemmin tässä kirjoituksessa.

Riskianalyysi on aivan ehdottomasti laadittava ja sitä on näin isossa hankkeessa käsiteltävä julkisesti ennen ratkaisevia päätöksiä. Kuuluu keskeisesti demokraattiseen päätöksentekoon.

Puolustusministeriön lausunnon ovat laatineet resurssipoliittisen osaston ylijohtaja, everstiluutnantti Raimo Jyväsjärvi ja erikoisasiantuntija (специальный эксперт) Jyrki Rihu.

Lausunto on jaettu työ- ja elinkeinominiteriön lisäksi mm. pääesikuntaan (Генеральный штаб), puolustusministeriön turvallisuusryhmälle (Группа безопасности PLM HO), puolustusministeriön tutkimus- ja analyysiosastolle (Отдел исследований и анализа PLM PO) ja puolustusministeriön ulkomaista omistusta käsittelevälle Anu Salliselle (PLM RO UMOV Иностранная собственность, Ану Саллинен) sekä puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöosastolla toimivalle Sara Kajanderille (Отдел недвижимости и экологии PLM RO, Сара Каяндер).

****

Catherine Belton: Putinin sisäpiirissä – Kuinka KGB valtasi Venäjän ja kääntyi länttä vastaan (Docendo 1.10.2021).

Tuo kirja kannattaa lukea. Siinä käsitellään samoja asioita, joita minäkin olen käsitellyt viime aikoina kolmessa blogikirjoituksessa muistellessani Neuvostoliiton romahtamista ja KGB:n nousua Venäjällä valtaan (US-blogi 8.9.2021, US-blogi 10.9.2021 ja US-blogi 15.9.2021). Tunnen Beltonin yhteisiin Venäjä-asioihin liittyen.

Beltonin näkemys Rosatomin toimittamaan ydinvoimahankkeeseen on selvä.

– Mitä isompi venäläisten talousintressi Suomessa jossain asiassa on, sitä enemmän riskejä siihen liittyy Venäjän nykyhallinnon ollessa vallassa. Onko tämä taas yksi keino saada lisää valtaa suomalaisessa politiikassa, Belton pohtii.

Hän kehottaa Suomea olemaan tarkkana strategisten infrahankkeiden kanssa ja viittaa venäläisen kaasuyhtiö Gazpromin viimeaikaisiin toimiin.

Maakaasun hinta on noussut rajusti, ja syyksi epäillään osin sitä, että Gazprom manipuloi markkinoita ja kiristää Eurooppaa hyväksymään Nord Stream 2 -kaasuputken rajoittamalla kaasun tarjontaa.” (IL 1.10.2021).

Venäjällä on nyt ratkaiseva osuus maakaasun hurjaan hinnannousuun Euroopassa. Kyse on Venäjän tietoisesta politiikasta käyttää energiaa painostuskeinona. Käsittelin maakaasuhinta-asiaa kirjoituksessa otsikolla Gazpromin toimet maakaasun huippukorkealle hinnalle – Jo nyt Nord Stream 2 osoittaa, miten Venäjä pyörittää EU-Eurooppaa (US-blogi 8.8.2021), kun asia ei vielä ollut julkisuudessa tapetilla kuten nyt kaksi kuukautta myöhemmin on.

Euroopassa tuotetaan paljon myös sähköä polttamalla venäläismaakaasua.

****

Suomen entinen pääministeri keskustalainen Esko Aho (биография, СберБанк) toimii Venäjän valtion enemmistöomistuksessa olevan Sberbankin hallituksessa (Наблюдательный совет СберБанка 23.4.2021). Aho kuittaa hallitustyöskentelystä reilun kymmentuhannen euron kuukausipalkkiota. Sberbank korotti hallintoneuvoston jäsenten peruspalkkioita 30 prosenttia viime huhtikuussa (Интерфакс 23.4.2021).

Varsin vähäisillä taskurahasummilla venäläiset kykenevät siis ostamaan Suomen entiset pääministerit leipiinsä.

Suomen eduskunnan asettamiin Hanhikivi-1-ydinvoimalan rakennuslupaehtoihin kuuluu, että vähintään 60 prosenttia yhtiön omistuksesta pitää olla EU- tai ETA-alueelta.

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi äänin 14–2 marraskuussa 2014 hallituksen periaatepäätöstä Fennovoiman ydinvoimaluvasta mukaan lukien ehto, että vähintään 60 prosenttia Fennovoiman omistuksesta on EU- tai ETA-alueen toimijoilla (TaVM 21/2014 vp 27.11.2014). Vastaan talousvaliokunnassa äänestivät vihreiden Johanna Karimäki ja keskustan Antti Kaikkonen. Karimäki ja Kaikkonen katsoivat, ettei Fennovoiman ydinvoimalahanke ole yhteiskunnan kokonaisedun mukainen.

Kaikkonen oli oikeassa, muttei niillä perusteilla, mitä hän tuolloin esitti. Hän oli yleisesti ydinvoimaa vastaan.

Vuonna 2015 Rosatom yritti kiertää EU- tai ETA-omistusvaatimusta kroatialaisen Migrit Solarna Energija -bulvaaniyrityksen avulla.

Kroatialaisyhtiön rahoitus 100-prosenttisesti venäläisten hallussa” on  uutisotsikko MTV Uutisten sivuilla (MTV Uutiset 16.7.2015). Sivusto jatkaa:

Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen mukaan haluavan Migrit Solarna Energijan rahoittaja Fennovoima-hankkeessa olisi Sberbank Europe, Fennovoima kertoo työ- ja elinkeinoministeriölle toimittamassaan selvityksessä. Sberbank Europe on 100-prosenttisesti venäläispankin Sberbank Russian omistuksessa.

Sberbank on ollut alusta saakka mukana Fennovoiman ydinvoimalahankkeen rahoitussotkuissa. Sberbank ja Rosatom on Putinin parivaljakko, joka rakentaa ja rahoittaa ydinvoimaloita kaikkien muiden maiden ohella myös niissä harvoissa länsimaissa, jotka vielä uskaltavat ostaa venäläisydinvoimatuotantoa. Tarkoitan Suomea ja Unkaria, kun muita ei ole.

Esko Aho on ollut Sberbankin hallituksen jäsenenä varsin aktiivinen Hanhikiven voimalaitoksen nykyisissä rahoitusjärjestelyissä ja mukana prosessissa on ollut konsultteja Intiaa myöten.

****

Глава «Росатома» Алексей Лихачёв ранее говорил, что перенос срока ввода энергоблока АЭС «Ханхикиви» в Финляндии с 2024 года на 2027–2028 годы вызван экономической выгодой для финской стороны. Это связано с тем, что «сдвинулся весь сценарий развития финской энергосистемы», говорил он в интервью РБК. «И если раньше в их понимании наш блок был востребован в 2023–2025 годах, то сейчас — к концу 2020-х годов. Есть ощущение, что объективно экономически финской стороне выгодна схема с запуском блока в 2027–2028 годах», – сообщил он.” (РБК 28.4.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Rosatomin johtaja Aleksei Lihatšjov sanoi aiemmin, että Suomen Hanhikiven ydinvoimalan käyttöönoton lykkääminen vuodesta 2024 vuoteen 2027–2028 johtui suomalaisen osapuolen taloudellisista eduista. Tämä johtuu siitä, että ’koko suomalaisen energiajärjestelmän kehitysskenaario on muuttunut’, hän sanoi RBC-mediaryhmän haastattelussa. ’Ja jos aiemmin heidän [suomalaisten] käsityksessään [ydinvoimalatoimitus]yksiköllemme olisi kysyntää vuosina 2023–2025, nyt se on siirtynyt 2020-luvun loppuun. Käsityksemme on, että asiaperustalta suomalainen osapuoli hyötyy taloudellisesti järjestelystä, kun yksikkö käynnistetään vuosina 2027–2028’, Lihatšjov sanoi.

Финляндия отключается от России” (Коммерсантъ 29.1.2021).

Vapaasti suomennettuna:

Suomi irrottautuu Venäjästä”.

Mistä noissa kahdessa – RBC-mediaryhmän ja Kommersantin – uutisessa on kyse?

Kyse on Suomen sähkönsiirron kantaverkkoyhtiö Finngridin laatimasta selvityksestä (Verkkovisio 1/2021, Network vision 1/2021).

Finngrid on kirjannut tuossa selvityksessä neljä skenaariota Suomen sähköenergiajärjestelmän pitkäaikaisesta kehittämisestä. Tuo selvitys on luettu Venäjällä tarkkaan, koska siitä on paljon juttuja ja kommenttia virkamiesporrasta myöten.

Kommersant kirjoittaa mm. tuossa em. jutussaan (Коммерсантъ 29.1.2021):

Под вопросом и строительство АЭС «Ханхикиви-1» «Росатома»: Fingrid допускает заморозку строительства на десять лет или полный отказ от проекта.”

Vapaasti suomennettuna:

Myös Rosatomin Hanhikivi-1-ydinvoimalaitoksen rakentaminen on kyseenalainen: Finngrid hyväksyy rakentamisen lykkäämisen kymmeneksi vuodeksi tai luopumisen [rakennus]hankkeesta kokonaan.

Jos Suomi ei myönnä Hanhikivi-1-ydinvoimalaitokselle rakennuslupaa tai ei muutoin anna venäläisten rakentaa turvallisuuspoliittisista syistä Suomen maaperälle venäläisten hallitsemaa ydinvoimalaa, on hankkeen kariutuminen hyvä selittää venäläisille Finngridin argumenteilla. Nuo argumentit venäläiset ovat jo hyväksyneet.

Eivät ottaisi Kremliä lukuun ottamatta nokkiinsa Suomen muuttuneista suunnitelmista.

****

Fennovoima jätti päivitetyn 65-sivuisen rakennuslupahakemuksen huhtikuussa 2021 (Update to the construction license application for the Hanhikivi 1 nuclear power plant pursuant to section 18 of the Nuclear Energy Act (990/1987)).

Further deterioration of political and commercial relations between the EU, the USA and Russia could lead to more sanctions between the parties. Such deteriorated international affairs and sanctions could influence the project’s schedule and financing, in particular.

Vapaasti suomennettuna:

Poliittisten ja kaupallisten suhteiden heikkeneminen edelleen EU:n, Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä voi johtaa pakotteiden lisäämiseen osapuolten välillä. Tällaiset huonontuneet kansainväliset asiat ja pakotteet voivat vaikuttaa erityisesti hankkeen aikatauluun ja rahoitukseen.

Kirjaus on sama kuin puolustusministeriön lausunnon neljännessä luvussa. Olisi hieman puolustusministeriön lausunnon laatijalta toivonut enemmän mielikuvitusta kuin lainata valmiita lauseita Fennovoiman lupahakemuksesta.

Näin Venäjä vaikutti vuoden 2015 Fennovoima-omistuskohussa Suomeen – Lobbasi poliitikkoja ja yritti ohjailla mediaa sivuraiteille” (Seura 8.6.2021).

Mitä erityistä tuo Seuran juttu pitää sisällään?

Mielenkiintoinen tieto jutussa liittyy Sberbankiin, joka on siis Rosatomin keskeinen rahoitusyhteistyökumppani ulkomaisissa ydinvoimalarakennushankkeissa ja jonka hallituksessa istuu Esko Aho.

Migrit Solarna Energijan synnyttämän kohun ollessa Suomessa kuumimmillaan kesällä 2015, venäläiset alkoivat käyttää tilanteen saamiseksi hallintaan sveitsiläistä viestintä- ja konsulttitoimistoa SASS Consulting AG:ta (kotisivut, Company Number 1149238). Toimeksiannot SASS Consulting AG:lle tapahtuivat Sberbankin kautta, mutta niiden varsinaisena tilaajana oli Rosatom. Yritys on yritysrekisterin mukaan nykyisin Advocacy Strategies AG (kotisivut).

SASS laati Sberbankille vaikuttamissuunnitelman, jotta Fennovoima ja sen rakennuslupahakemus saataisiin maaliin syntyneestä kohusta huolimatta.

SASS Consulting AG on venäläisten käyttämä konsulttitoimisto ”asioiden hoitamisessa”. SASS Consulting AG ja sen suomalaissaksalainen Sebastian Sass, jolla on vahva demaritausta. Konsulttitoimisto on tehnyt työtä myös Venäjän rautateille eli RŽD:lle (ОАО РЖД).

Olen käsitellyt hyvin laajasti Gazpromia, Lipposta ja Sassia kirjoituksessa otsikolla SDP ja Venäjä – ostaako Venäjä SDP:n kielteistä Nato-kantaa maakaasurahalla? (US-blogi 3.3.2017).

Kaksi mielenkiintoista ryvästä liittyy siis kahteen Suomen vanhaan pääministeriin, jotka ovat lähteneet venäläiseen KGB-kelkkaan ajamaan venäläisten etuja Suomessa ja Euroopassa. Toinen rypäs on Gazprom ja Paavo Lipponen, toinen rypäs on Rosatom, Sberbank ja Esko Aho. Molempiin ryppäisiin liittyy pienenä toimijana em. viestintä- ja konsulttitoimisto SASS Consulting AG.

Lipponen lobbasi Nord Stream -kaasuputkia ja Aho lobbaa Hanhikiven ydinvoimalaa Venäjän bulvaaneina. Lipponen yritti Suomen presidentiksi onnistumatta ja Aho yrittää Suomen presidentiksi onnistumatta. Venäjä-bulvaaneilla ei ole asiaa Suomen presidenteiksi.

Käsittäisin kyllä, jos venäläiset haluaisivat ja auttaisivat jopa kyseenalaisin keinoin Esko Ahoa Suomen seuraavaksi presidentiksi.

Harmittaa niin vietävästi, kun Suomella on ollut noin tyhmiä pääministereitä, jotka ovat lähteneet ilman minkäänlaista järkeä Venäjän KGB-koneiston bulvaaneiksi. KGB-koneiston, jonka yksi keskeinen päämäärä on saada länsi-Euroopan maat kontrolliin venäläisenergian riippuvuussuhteen avulla.

****

Kuten puolustusministeriön työ- ja ympäristöminiteriöön ja Venäjälle toimitettuun lausuntoon on kirjattu, Hanhikivi-1-ydinvoimala on Suomelle geopoliittinen ja geotaloudellinen riski.

Suuri sellainen.

Suomea on varoitettu, että Hanhikivi-1-ydinvoimalan rakentamiseen ja toimintaan liittyviä yrityksiä voi etenkin Yhdysvallat laittaa pakotelistalle vastaavasti kuin Yhdysvallat laittoi Nord Stream 2 -hankkeessa olleita venäläisyrityksiä.

Suomi ei ole Saksa. Suomi ei kykene toimimaan pienenä maana pakoteasiassa omalta kannaltaan yhtä menestyksekkäästi kuin mitä Saksa onnistui toimimaan Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

Hanhikivi-1-ydinvoimala tuo jo nyt Suomelle mainehaittaa länsimaisena toimijana.

Fennovoima ja unkarilainen Paks-2-ydinvoimalarakennushankkeen valtuuskunta allekirjoittivat tammikuussa 2018 sopimuksen teknisestä yhteistyöstä (Fennovoima 26.1.2018). Suomi linkitetään Unkariin venäläisenergia-asiassa.

Venäjän ja Unkari sopivat uusien reaktoreiden rakentamisesta Paksin ydinvoimalaitokseen tammikuussa 2014. Hankkeen toteuttamiseksi Venäjä myöntää Unkarille noin 10 miljardin euron valtionlainan 30 vuoden laina-ajalla noin 12,5 miljardia euroa maksavassa hankkeessa. Ensimmäinen reaktori Rosatomilla on tarkoitus luovuttaa käyttöön vuona 2026.

Unkari on siis sitonut rahoituksella ja uraanipolttoaineen ostosopimuksella itsensä Venäjään 30 vuodeksi.

Ydinvoimassa Suomi rinnastetaan jo nyt siis Viktor Orbanin johtamaan Unkariin. Tšekki sen sijaan potki Rosatomin pois Dukovanyn ydinvoimalaitoksen uusien reaktoreiden kilpailutuksesta (HS 20.4.2021).

Suomi ja Unkari ovat siis todellakin ”hyvässä” venäläisseurassa ainoina kaksistaan Euroopassa. Olemme siis ilmeisen ”hyvässä” suomalaispoliitikkojen junailemassa viiteryhmässä.

On todella vaikea antaa nyt vuonna 2021 minkäänlaista arvostusta niille suomalaisyrityksille, jotka ovat lähteneet mukaan Hanhikivi-1-ydinvoimalan rakentamishankkeeseen venäläisten kanssa asettamalla varojaan suureen riskihankkeeseen. Harkintakyky on pettänyt ja pahasti, kun on lähdetty mukaan venäläiseen KGB-kelkkaan.

Kestääkö yritysten pokka loppuun saakka?

****

Hanhikivi-1-ydinvoimalahankkeen ongelma on rahoitus. Jos ydinvoimala maksaa noin 7,5 miljardia euroa, Rosatomin rajoitusosuus 34 prosentin omistusosuuden perusteella olisi reilu 2,5 miljardia euroa.

Mistä 5 miljardille eurolle löytyy uskottava rahoitus, kun yksikään länsimainen sijoittaja ei ole varmuudella niin harkitsematon, että laittaisi rahat varsin potentiaaliseen pakotekohteeseen, jossa toimija on Venäjän valtion omistama yritys? Eikä yksikään Fennovoiman EU- tai ETA-alueen omistaja ole niin harkitsematon, että sijoittaisi omaa rahaa tähän suurriskihankkeeseen.

Sellaista yksityistä länsimaista sijoittajaa ei varmasti löydy, koska ydinvoimabisnes sisältää riskejä jo muutoinkin.

Rahaa kyllä löytyy Esko Ahon Sberbankista, mutta ei yksikään 66 prosentin EU- tai ETA-alueen omistajista – siis Voimaosakeyhtiö SF:ssä – ole valmis ottamaan tuota lainaa Venäjältä. Tuskinpa Sberbankikaan haluaa lahjoittaa hankkeelle 5 miljardia pantittomana lainana.

Sberbank on ollut Yhdysvaltojen pakotelistalla ajankohdasta 12. syyskuuta 2014.

Käykääpä lukemassa Yhdysvaltojen valtiovarainministeriön pakoteasioita käsittelevillä sivulla Sberbankia koskevia kirjauksia (esim. Treasury Sanctions Officials and Targets Entities Supporting Russia’s Occupation of Crimea and Forcible Control of Eastern Ukraine 8.11.2018):

Russia’s largest bank, Sberbank, invested about $300 million into the construction and development of the project.  Mriya Resort and Spa is owned by Liability Company Garant-SV, an entity that is ultimately owned by Sberbank. OFAC added Sberbank to the Sectoral Sanctions Identification List on September 12, 2014, identifying it as subject to the debt and equity financing restrictions in Directive 1. “

Vapaasti suomennettuna:

Venäjän suurin pankki, Sberbank, investoi projektin rakentamiseen ja kehittämiseen noin 300 miljoonaa dollaria. Mriya Resort and Span omistaa Liability Company Garant-SV, joka on Sberbankin viime kädessä omistama yhteisö. OFAC lisäsi Sberbankin alakohtaisten pakotteiden tunnistusluetteloon 12. syyskuuta 2014 ja tunnisti sen direktiivin 1 lainojen ja oman pääoman ehtoisten rahoitusrajoitusten alaiseksi.

Varsin synkältä näyttää siis Hanhikivi-1-ydinvoimalan kohtalo, vaikka ydinvoimala onnistuisikin Suomen tehdessä virheen saamaan rakennusluvan. Kyse on miljardihankkeen velkarahoituksesta.

Kuka siis ottaisi 5 miljardin euron rahoituksen vastuulleen? Vain venäläiset uskaltaisivat ottaa ja se vasta olisi Suomen turvallisuuspolitiikalle todellinen katastrofi, kun venäläiset omistaisivat velkojina ydinvoimalan Suomen maaperällä, vaikka omistus nimellisesti olisikin 66 prosentin osuudella EU- tai ETA-maissa.

Tosiasia nykymaailmassa on: venäläistä ydinvoimalaa ei suostu siis rahoittamaan ketkään muut kuin venäläiset tai muut hämäräporukat. Riskit olisivat liian suuret nykyisessä pakotemaailmassa.

+9

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu