Raija Toiviainen – valtakunnansyyttäjän poliittinen agenda

Viime vuodenvaihteessa oli Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavien viranomaisten kesken ristivetoa terrorismirikosten tutkimisesta ja syyttämisestä.

Keskustelun tausta oli al-Holin leirillä olevien suomalaisnaisten mahdollinen kotiuttaminen ja heidän mahdolliset rikoksensa, niiden poliisitutkinta ja syyttäminen, joka olisi Valtakunnansyyttäjänviraston vastuulla.

Terrorismirikokset ovat siis Valtakunnansyyttäjänviraston vastuulla.

Suojelupoliisin näkemyksen mukaan rikosvastuu terrorismirikoksissa ei toteudu.” totesi Supon viestintäasiantuntija Minna Passi Helsingin Sanomille (HS 27.12.2019).

Suojelupoliisi ei ole ollut tyytyväinen Valtakunnansyyttäjänviraston terrorismirikoksien syyttämisprosesseihin. Helsingin Sanomien em. jutun mukaan myös muut Suomen turvallisuusviranomaiset eivät ole olleet tyytyväisiä Valtakunnansyyttäjänviraston terrorismirikosten syyttämisprosesseihin.

Supon johdolla esitettynä Suomen turvallisuusviranomaisten mielestä terroristista toimintaa on jäänyt Suomessa tutkimatta, koska Valtakunnansyyttäjänvirasto syyttäjäviranomaisena on vaatinut jo esitutkinnan aloittamista varten niin vahvaa näyttöä, että se riittäisi syytteen nostoon tai langettavaan tuomioon oikeudessa.

Kiistän täysin sellaisen ajatuksen, että syyttäjälaitos ei haluaisi tutkia terrorismirikoksia eikä haluaisi aloittaa esitutkintoja. Emme harkitse terrorismirikosten tutkintakynnystä mitenkään eri tavalla kuin muissakaan rikoksissa, ja Suomessa esitutkintakynnys on tosi matala.” vastasi valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen Supon ja muiden Suomen turvallisuusviranomaisten arvosteluun (HS 27.12.2019).

Supo ja valtakunnansyyttäjävirasto olivat siis ainakin vielä puoli vuotta sitten tukkanuottasilla terroristirikosten oikeusprosessoinnista Suomessa.

****

En hyväksy vihapuhetta millään tasolla, käytämme torjuntaan kaikki ne rikosoikeudelliset keinot, jotka käytettävissämme on. On vakavaa, jos yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat pyrkivät muokkaamaan kansan käsitystä etnisiä vähemmistöjä kohtaan.

Noin lausui Toiviainen Lakimiesuutisten haastattelussa (Lakimiesuutiset 7.8.2017). Hän oli tuolloin vielä apulaisvaltakunnansyyttäjä. Jutun otsikko oli ”Apulaisvaltakunnan­syyttäjä Raija Toiviainen: Ei vihapuheelle”.

Tuo Toiviaisen kannanotto oli sangen tunteikas poliittinen kannanotto, ei virkamiehen viileä juridinen kannanotto.

Lakimiesuutisten jutun mukaan Toiviaisen johtamalla Valtakunnansyyttäjävirastolla on Toiviaisen ilmoittamana kaksi erityistehtävää: terrorismirikokset ja viharikokset.

Kuten Supo on todennut tämän kirjoituksen ensimmäisessä luvussa kirjatusti, ainakaan terrorismirikosten tutkimuksissa ei Valtakunnansyyttäjävirasto ole onnistunut. Ilmeisesti ei ole ollut muilta kiireiltä aikaa tutkia terrorismirikoksia niin kuin Supo on toivonut.

Tuore apulaisvaltakunnansyyttäjä vihaa vihapuhetta. – Täytyy toivoa, ettei tämän tyyppinen poliittinen puhe, poliittinen retoriikka missään tapauksessa leviäisi. Tässähän tulee kuntavaalit tänä vuonna ja on tietysti mahdollista, että joku innostuu vähän liikaa.” Toiviainen tilitti tammikuussa 2017 Ylelle (Yle 22.1.2017).

Korkealle virkamiehelle ei ole hyväksi, että hän vihaa jotakin. Viha kun sumentaa harkintakykyä. Vihan tunteminen ei kuulu virkamiehen hyviin ominaisuuksiin etenkään poliisitutkinta-, syyttäjä- eikä oikeustehtävissä.

Toiviainen asetti tutkintakohteikseen siis yhteiskunnalliset ja poliittiset vaikuttajat. Tavallisesta kansasta ei niin väliä, mitä se puhuu ja touhuaa.

****

Vihapuhe. Englanniksi hate speech. Mikä on vihapuhe, kun siitä niin paljon puhutaan ja kirjoitetaan?

Finlex-sivustolla (Finlex) on Suomen lainsäädäntö. Sivusto on hyvä, ja siinä voi hakea lainsäädäntöön liittyvää termistöä esimerkiksi vihapuhe-hakusanalla.

Hakutermillä ’vihapuhe’ löytyi 0 hakuosumaa.” sivusto ilmoitti.

Entä sitten viha-hakusanalla.

Hakutermillä ’viha’ löytyi 0 hakuosumaa.” sivusto ilmoitti.

Mitä on Toiviaisen vihapuhe, jota lainsäädäntömme ei tunne, mutta mitä Toiviainen ei ”hyväksy millään tasolla”. Vihapuheesta on kirjoitettu laaja kirjakin suomalaisten luettavaksi. Vihapuhe Suomessa nimeltään (Edita Publishing Oy).

Vihapuhe ei ole siis Suomessa oikeudellinen termi. Lainopillisen koulutuksen saaneiden ja varsinkin Valtakunnansyyttäjänviraston johtavien syyttäjien olisi hyvä käyttää selkeitä tarkoin lainsäädännössä määriteltyjä oikeudellisia termejä, ettei syntyisi tulkinnallista epäselvyyttä lainsäädännön asettamista rajoista.

Rikosoikeudessa kyse on yleensä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, josta määrätään rikoslaissa (19.12.1889/39). Pitäisi puhua mieluummin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kuin vihapuheesta. Esimerkiksi Norjan rikoslaissa puhutaan oikeudellisena terminä vihapuheesta, norjaksi hatefulle ytringer (§ 185. Hatefulle ytringer). Suomen lainsäädäntö ei siis moista termiä tunne.

Käännytäänpä Nykysuomen sanakirjaan tai paremminkin Kielitoimiston sanakirjaan (kotisivut), miten se määrittelee vihapuheen.

Vars. vähemmistöihin kohdistuvaa vihaa t. suvaitsemattomuutta ilmaiseva t. niihin yllyttävä puhe.

Vihapuheen kitkeminen on Toiviaisen johtaman valtakunnansyyttäjäviraston ykköstehtävä Toiviaisen ilmoittamana. Siis kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Toinen ykköstehtävä on Toiviaisen ilmoittamana terrorismirikokset.

Valtakunnansyyttäjänvirasto lähtee korkeimman johtajansa määräämänä prioriteettina kitkemään rikollisuutta sieltä, mikä meille suomalaisille on varmaankin kaikkien tärkeintä rikostorjunnassa ja josta Suomen yhteiskunnalle on eniten vahinkoa: vihapuheiden kitkeminen yhteiskunnallisten ja poliittisten vaikuttajien keskuudesta.

Valtakunnansyyttäjänvirastolle kuitenkin tiedoksi, ettei Suomen kansan prioriteettina rikostorjunnassa kuitenkaan ole vihapuhe. Se ei ole edes lähelläkään listakärkeä.

****

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on määrännyt useita rikostutkintoja kansanedustaja Päivi Räsäsestä (kd.). Kaikki rikostutkinnat liittyvät Räsäsen toteamuksiin homoseksuaalisuudesta. Ensimmäinen Toiviaisen määräämä rikostutkinta koskee Räsäsen vuonna 2004 kirjoittamaa pamflettia (Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi, Suomen Luther-säätiö 2004).

Kaksi viimeistä rikostutkintaa koskevat Räsäsen esittämiä mielipiteitä Mitä Jeesus ajattelisi homoista -radio-ohjelmassa 20.12.2019 (Yle Areena 20.12.2019) sekä MTV3-kanavalla Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa 1.2.2018 (Ava-kanavalla 27.6.2018).

Poliisi oli jo tehnyt Veitolan ja Stillerin ohjelmien osalta päätöksen olla käynnistämättä esitutkintaa kuten aikaisemmin syyskuussa 2019 myös Luther-säätiön Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi -pamfletin osalta, mutta valtakunnansyyttäjän Toiviaisen näkemys oli toinen. Rikostutkinnat käynnistettiin.

Lisäksi tutkinnassa on Räsäsen twiitti kesältä 2019, joka koski seksuaalivähemmistöjen Helsinki Pride -tapahtumaa.

Päivi Räsäsen kirjoituksista ja lausunnoista on meneillään yhteensä siis neljä rikostutkintaa.

Siinä Toiviainen Valtakunnansyyttäjänvirasto ovat oikeassa, että niin kauan kuin julkaisu on ollut netissä julkaistuna yleisön saatavilla, vanhentumisaika ei ole lähtenyt juoksemaan.

****

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi eduskunnalta lupaa Juha Mäenpään (ps.) syyttämiseen eduskunnassa esitettyjen lausumien vuoksi. Päättäjätaho asiassa oli eduskunta, ei Valtakunnansyyttäjänvirasto.

Toiviainen oli pettynyt päätökseen ja aloitti politikoinnin:

Minusta se vähemmistöjoukko, joka tämän lopputuloksen sai aikaiseksi, viestittää selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen. On tietysti huolestuttavaa, mikäli tästä saattaisi seurata sitä, että esimerkiksi eduskunnassa puhe alkaisi mennä siihen suuntaan, että jopa ihmisarvon loukkaamista ja yhdenvertaisuuden kyseenalaistamista alettaisiin käyttää sallittuna tapana ajaa omaa agendaa.” (HS 26.6.2020).

Ne kansanedustajat, jotka äänestivät Toiviaisen näkemystä vastaan, ovat siis vähemmistöjoukko. Toiviaisen mukaan nuo kansanedustajat ”viestittävät selvästi hyväksyvämpää suhtautumista rasistiseen vihapuheeseen”. Hyvä, ettei valtakunnansyyttäjä sentään nimitellyt noita 54 kansanedustajaa rosvojoukoksi. Siis yli neljännestä koko eduskunnasta.

Tällä kertaa tuo vähemmistöjoukko ei päättänyt Toiviaisen mielen mukaan, mistä eduskunta joutui valtakunnansyyttäjän suorasanaisen arvostelun kohteeksi, vaikka eduskunta käytti vain sille kuuluvaa päätösvaltaa niin kuin lainsäädäntö sille määrää. Päättäjätaho ei siis ollut Valtakunnansyyttäjänvirasto, joten asiassa olisi ollut syytä pitää pienempää suuta ilman politikointia.

Pitäisikö valtakunnansyyttäjänviraston aloittaa nyt rikostutkinta noiden 54 kansanedustajan osalta, kun noin äänestivät Toiviaisen mieltymysten vastaisesti eduskunnassa?

Kansanedustaja Hussein al-Taeen (sd.) tapauksessa valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on ollut täysin hiljaa. Ei halaistua sanaakaan. Asiaa on hoitanut virastossa valtionsyyttäjä Anu Mantila, ei Toiviainen.

Miksi Toiviainen mekastaa julkisuudessa Räsäsen ja Mäenpään tapauksissa muttei al-Taeen tapauksessa?

Valtakunnansyyttäjänvirasto pyysi toukokuussa 2019 poliisia selvittämään, pitääkö kansanedustaja Hussein al-Taeen kirjoituksista käynnistää esitutkinta. Al-Taeen tapaus on erikoinen poliisi- ja syyttäjälaitoksissa eikä koomisista käänteistä ole ollut pulaa. Olen käsitellyt al-Taeen hyvin erikoista tapausta useassa kirjoituksessa ja viimeksi kirjoituksessa otsikolla ”Tapaus al-Taee ja neljän poliisilaitoksen tutkimustoimet” (US-blogi 20.8.2019).

On huomattava, että Helsingin poliisilaitos ja rikoskomisario Pekka Hätönen (vihr.) aloittivat rikostutkinnan kansanedustaja Hussein al-Taeesta, kansanedustaja Päivi Räsäsestä ja kansanedustaja Juha Mäenpään samanaikaisesti elokuussa 2019, mutta vain Mäenpään tutkinta on saatu etenemään vauhdilla, ei al-Taeen. Räsäselle oleminen löysässä syyttäjähirressä on jo jatkuvaa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi jo vajaan puolen vuoden jälkeen tammikuussa 2019 eduskunnalta suostumusta saada asettaa Juha Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kyllä siis asiat osataan hoitaa Valtakunnansyyttäjänvirastossakin nopeasti, kun ja jos vain on halua ja ilmeisesti myös riittävästi poliittista kiihoketta. Terrorismirikoksista tai Hussein al-Taeeseen kohdistuvista rikosepäilyistä ei niin väliä.

****

Valtakunnansyyttäjä on Raija Toiviaisen CV päivämäärällä 29.8.2016 löytyy täältä. Presidentti Niinistö nimitti valtionsyyttäjä Toiviaisen apulaisvaltakunnansyyttäjäksi tasavallan presidentin esittelyssä 3.6.2016 (Tasavallan presidentti 3.6.2016). Toiviaisen virkakausi alkoi apulaisvaltakunnansyyttäjänä  1.7.2016 ja valtakunnansyyttäjäksi hänet nimettiin 1.8.2018, kun Matti Nissinen erotettiin tammikuussa 2018.

Toiviainen siirtyi Helsingin käräjäoikeuden tuomarin virasta oikeusministeriöön vuonna 1996 vanhemmaksi  hallitussihteeriksi. Oikeusministerinä oli tuolloin Kari Häkämies 1.2.2016 alkaen Sauli Niinistön jälkeen. Aktiivista puoluepoliittista uraa hänellä ei ainakaan tiettävästi ole.

Niinistö otti vahvasti kantaa vihapuhetta ja rasismia vastaan eduskunnan valtiopäivien avajaisissa helmikuussa 2020 (Tasavallan presidentti 5.2.2020). Niinistö puhui avajaisissa vihapuheesta. Niinistö on hyökännyt Toiviaisen tapaan etenkin perussuomalaisten kielenkäyttöä vastaan kuitenkaan suoranaisesti nimeämättä puoluetta. Niinistön puheissa ei ole epäselvyyttä, ketä hän tarkoittaa.

Toimiiko Toiviainen Niinistön siivittämänä? Niinistö hyökkäsi vahvasti perussuomalaisia vastaan heti, kun puolueen johtoon valittiin Jussi Halla-aho kesällä 2017.

Kyllä heillä aika tehtävä on edessään, jos he [perussuomalaiset] haluavat todella vakuuttaa meidät siitä, että ne elementit, jotka [Halla-ahon ja Hakkaraisen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta koskevaan] tuomioon johtivat, ovat poissa.” Niinistö varsin kovasanaisesti totesi juristipresidenttinä heti seuraavana päivänä, kun Jussi Halla-aho oli valittu (Yle 11.6.2017).

Toiviainen aloitti ajojahdin poliitikkoja vastaan pian valtakunnansyyttäjäksi tultua. Kansanedustaja Teuvo Hakkaraiselle (ps.) tuli tuomio tammikuussa 2017, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen (ps.) niin ikään tammikuussa 2017 ja Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemungille (ps.)  joulukuussa 2016.

****

Raija Toiviainen on nyt politisoinut valtakunnansyyttäjän tehtävän. Tuo ei ehkä ole ollut hänen tarkoituksensa, mutta niin on vain käynyt. Toiviainen on toimillaan jakanut kansaa ja nyt vielä eduskunnan, aiheuttanut riehuntaa sosiaalisessa mediassa ja saanut itselleen häiriöviestivyöryn.

Jokin on siis mennyt Toiviaiselta pieleen. Ehkäpä virkamiestyöt hoituisivat paremmin, jos mielipiteiden esittelyn jättäisi vähemmälle.

Toiviainen on leimannut toimillaan itsensä vihervasemmiston agendan edistäjäksi. Hän ei varmaan ole itselleen tällaista asemaa hakenut, mutta näin on vain käynyt. Hänestä on tullut poliittinen syyttäjä, joka käyttää poliisi-, syyttäjä- ja oikeuslaitosta poliittisiin tarkoituksiin.

Olennaista on, miltä asiat näyttävät, ei se, mitä ne todellisuudessa ehkä ovat. Toiviainen on etenkin jatkuvilla poliittisilla kannanotoillaan ja toimillaan saanut itsensä näyttämään henkilöltä, joka tekee politiikkaa korkeasta virka-asemastaan käsin.

Tuon julkikuvan muodostusta ovat edesauttaneet ne poliittissävytteiset kannanotot, joita hän on lausunut eri tapausten yhteydessä julkisuudessa solkenaan ja joita muutamia olen kerännyt tähän blogikirjoitukseen.

Valtakunnansyyttäjänviraston maine riippuu nyt paljon siitä, miten Valtakunnansyyttäjänvirasto hoitaa al-Taeen syyteharkinnan. Ainakin minulla on epäily, että al-Taeen tapaus ”lakaistaan” maton alle pitkittämällä tapauksen käsittelyä eikä juttu päädy edes todelliseen syyteharkintaan.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu