Ruotsi uudistaa terroristilainsäädäntönsä – miten tekeekään Marinin hallitus ja millä aikataululla?

Yllä oleva artikkelikuva esittää kansalaisten reaktioita Ruotsin Tukholmassa 7.4.2017 ja Suomen Turussa 18.8.2017 tapahtuneisiin yksittäisten henkilöiden suorittamiin terroritekoihin.

Noilla kahdella terroristisella rikoksella on yllättävä yhteys nykyaikaan ja al-Hol-leirin äitien ja lasten kotiutuksiin. Kyse on siitä, miten Ruotsi ja Suomi reagoivat poliittisesti ja lainsäädännöllisesti noihin vuoden 2017 terroristisiin rikoksiin.

Ruotsin ja Suomen poliittiset linjat suhtautumisessa terroristisiin tekoihin erkanivat tuolloin ja tulokset ovat meillä nyt käsissämme.

****

Huhtikuun 7. päivänä  2017 Tukholman Drottninggatanilla uzbekistanilainen Rakhmat Akilov ajoi kuorma-autolla ihmisten päälle. Viisi ihmistä kuoli, useita loukkaantui.

Poliisi tutki rikosta terroritekona. Akilov sai syytteen terroririkoksesta ja yrityksestä terroririkokseen.  Kesäkuun 7. päivänä 2018 hän sai Tukholman käräjäoikeudessa elinkautisen tuomion syyllisenä terroristirikokseen (terroristbrott):

”Tingsrätten har kommit fram till att Rakhmat Akilov ska dömas för terroristbrott dels genom fem mord, dels genom allmänfarlig ödeläggelse. Tingsrätten har vidare kommit fram till att Rakhmat Akilov ska dömas för försök till terroristbrott genom 119 försök till mord. Slutligen har tingsrätten funnit att han i 24 fall har gjort sig skyldig till framkallande av fara för annan.”

Kyse terroristirikoksessa oli myös Isisistä ja islamilaisesta valtiosta, siis Isis-kalifaatista. Iskunsa aattona 6.4.2017 Rakhmat Akilov vannoi vielä uskollisuutta Islamilaiselle valtiolle ja kertoi oikeudenkäynnissä saaneensa järjestöltä hyväksynnän Tukholman iskulle. Isis ei kuitenkaan ole missään vaiheessa ilmoittanut olevansa vastuussa Akilovin tekemästä iskusta.

****

Onko Isis terroristijärjestö? Onko Isis Suomen lainsäädännön mukaan terroristijärjestö?

On ihan selvää, että Isis (Islamic State of Iraq and Syria) tai Isil (Islamic State of Iraq and the Levant) on terroristijärjestö samassa määrin kuin al-Qaida, josta Isis on lähtöisin. Da’esh (Daesh) on yhtä kuin Isil.

Yhdysvallat on määritellyt Isisin terroristijärjestöksi eri osanimikkeillä (U.S. Department of State,  Foreign Terrorist Organizations). Islamic State of Iraq and the Levant (virallisesti al-Qa’ida in Iraq) on määritelty terroristijärjestöksi jo 17.12.2004, Islamic Jihad Union (IJU) päivämäärällä 17.6.2005, ISIL Sinai Province (virallisesti Ansar Bayt al-Maqdis) päivämäärällä 10.4.2014, ISIL-Khorasan (ISIL-K) 14.1.2016 päivämäärällä ja Islamic State of Iraq and the Levant’s Branch in Libya (ISIL-Libya) päivämäärällä 20.5.2016.

Euroopan unioni pitää yllä terroristiluetteloa (Eurooppa-neuvosto, EU:n terroristiluettelo) ja neuvoston viimeisin 8.1.2019 antama päätös (päätös (YUTP) 2019/25) erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi ryhmiä ja yhteisöjä koskevassa luettelossa ei löydy Isisiä, Isiliä eikä Da’eshia.

YK:lla on puolestaan turvallisuusneuvoston päätöslauselma Osama bin Ladenia, al-Qaida-verkostoa ja Talebania (tai Isiliä/Da’eshia) lähellä olevien henkilöiden ja yhteisöjen varojen jäädyttämisestä (Security Council Committee pursuant to resolutions 1267 (1999) 1989 (2011) and 2253 (2015)). Päätös koskee omaisuusvarojen jäädyttämistä ja nimettyjen henkilöiden matkustuskieltoa. YK on päätöslauselman teksteissä todennut  Isilin (Da’eshin) ja Al-Qaidan terroritoimijoiksi mm. terrorismin rahoittamisen uhkaa koskevilla maininnoilla sekä terroristitaistelijoiden aiheuttamalla uhalla.

YK:n turvallisuusneuvoston kannat on tiukkoja jäsenmailleen Isilin (Da’eshin) ja Al-Qaidan terroriuhasta:

“Calls on Member States to take appropriate action regarding suspected terrorists and their accompanying family members who entered their territories, including by considering appropriate prosecution, rehabilitation, and reintegration measures in compliance with domestic and international law.” (S/RES/2462(2019), Unofficial Description).

Vapaasti suomennettuna:

”[YK] kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin epäiltyjen terroristien ja heidän mukanaan olevien perheenjäsenten suhteen, jotka ovat saapuneet alueelleen, muun muassa harkitsemalla asianmukaisia ​​syytteeseenpano-, kuntoutus- ja uudelleenintegrointitoimenpiteitä kansallisen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.”

Tuo tarkoittaa siis myös terroristien mukana tulevia ja olevia perheenjäseniä, kuten vaimoja.

Kannattaa käydä lukemassa myös Resolution 2462 (2019), niin tuskin kenelläkään on sen jälkeen epäselvää, että Isis/Isil/Da’esh on yksi pahimman luokan terroristijärjestöstä.

Toivottavasti Suomessakin ollaan poliitikko- ja virkamieskentässä kuuliaisia YK:n jäsenmailleen antamista erittäin varteenotettavista ohjeista. Toistaiseksi Suomessa ei ole oltu erityisen kuuliaisia turvallisuusneuvoston päätöksille.

Isisin sen eri nimillä on määritellyt terrorismijärjestöksi joko valtioiden virallisilla päätöksillä tai vastuupoliitikkojen kannanotoilla myös mm. Australia (lähde), Kanada (lähde, Islamic State), Kiina (lähde, 伊斯兰国), Egypti (lähde), Intia (lähde), Japani (lähde), Pakistan (lähde), Paraguay (lähde), Venäjä (lähde), Turkki (lähde), Kuwait (lähde) ja Iso-Britannia (lähde).

Ylläolevassa kuvassa on esimerkkinä Pakistanin terroristijärjestöiksi todettujen toimijoiden nimet, yhteensä 61 toimijaa. Daish/ISIL/IS/ISIS on määritelty terroristijärjestöksi 61. järjestönä 15.7.2015. Terroristijärjestöksi nimeämisellä on ennaltaehkäisevää vaikutusta liittyä järjestöön. Suomi ei tätä ennaltaehkäisyä harrasta.

Länsimaisissa valtioissa ei terroristijärjestöön kuuluneita ole kotiutettu ainakaan valtion toimesta eikä ainakaan ilman seurannutta rikostutkintaa ja oikeuskäsittelyä.

Nähtäväksi jää, tekeekö Suomi nyt poikkeuksen. Tekeekö Suomi poliittislähtöisen poikkeuksen keppihevosena terroristijärjestö Isisiä palvelleiden lapset. Jos terroristijärjestön jäseniä ei muuten saada poliittisella päätöksellä Suomeen, niin sitten viattomien lasten avulla.

Tuosta Tukholman terrori-iskusta alkoi Ruotsissa keskustelu, tulisiko terroristijärjestöön kuuluminen olla rikos. Keskustelu liittyi erityisesti kuulumiseen jihadistiseen Isis-terroristijärjestöön. Akilovin tapauksessa kyse ei ollut Isis-järjestöön kuulumisesta, mutta keskustelu kuitenkin käynnistyi Akilovin terroriteosta.

****

Ruotsissa kriminalisointi terroristijärjestöön kuulumisesta lähti liikkeelle terroriteosta Tukholman Drottninggatanilla 7.4.2017, vaikka tuon terroriteon tekijää ei voitukaan osoittaa järjestöön kuuluvaksi.

Suomessa vastaava yksittäisen henkilön tekemä teko tapahtui Turussa perjantaina 18. elokuuta 2017 oli ensimmäinen jihadistisessa tarkoituksessa tehty islamilainen terroriteko Suomessa.

Suomessa tämä Turun terroriteko ei johtanut samaan mihin Tukholman terroriteko johti Ruotsissa. Ruotsissa jo syksyllä 2014 alkoi keskustelu lain muuttamisesta niin, että kuuluminen terroristijärjestöön olisi kriminalisoitua.

Asiaa alkoi selvittää syyttäjänviraston  lakiasiainjohtaja Lars Werkström, jolle Löfvenin hallitus antoi 18.12.2014 selvitysmiehen tehtävän tutkia, tarvitaanko lainmuutoksia, jotta Ruotsi voi noudattaa YK:n rikosoikeudellisia määräyksiä. Kyse oli myös YK:n turvallisuusneuvoston vuoden 2014 päätöslauselmasta 2178 (S/RES/2178 (2014)), jossa vaaditaan jäsenvaltioilta kansallisia lakeja, jotta terroristijärjestöjen henkilöille voidaan asettaa syytteitä ja jotta henkilöitä voidaan rangaista tavalla, joka heijastaa terroririkoksen vakavuutta. Kuuluminen terroristijärjestöön nousi esille Werkströmin selvityksessä.

Suomessa ei näihin asioihin ollut mitään vastaavaa reagointia, mitä Ruotsissa ja muualla oli. Suomessa em. YK:n turvallisuusneuvoston päätös ohitettiin ilman toimenpiteitä.

Suomessa tehtiin vuonna 2018 vähäisiä muutoksia rikos-, pakkokeino- ja poliisilakiin terrorismin torjumiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin edellyttämänä (HE 30/2018). Al-Holin leirillä olevien kannalta merkittäviä em. lainsäädäntömuutoksissa ovat kirjaukset terrorismirikoksen tekemistä varten matkustamisesta, mutta toki lakia ei voi lähtökohdiltaan soveltaa takautuvaksi. Lainsäädännöllisesti helpompi on prosessointi kuulumisesta terroristijärjestöön lain voimaantulopäivämäärä huomioiden.

Norjassa on ollut vuodesta 2013 lähtien lainsäädäntöä, jonka perusteella kuuluminen terroristiseen organisaatioon (terrorstämplad organisation) on laitonta (Lov om straff (straffeloven) Annen del. De straffbare handlingene Kapittel 18. Terrorhandlinger og terrorrelaterte handlinger ja Lov om endringer i straffeloven 1902 og straffeloven 2005 mv. (forberedelse av terror m.m.)).

Ruotsissa ongelmaksi koettiin ennen kevään 2017 terroritekoa yhdistymisvapauden rajoittaminen.

”Regeringen snabbutreder utökad terrorlag” oli uutisotsikko ruotsalaisessa Aftonbladet-lehdessä pian Tukholman terrori-iskun jälkeen (Aftonbladet 12.4.2017).

Vapaasti suomennettuna:

”Hallitus tutkii nopeasti terrorilain laajentamista”.

Otsikko oli siis vain viisi päivää Tukholman terrori-iskun jälkeen. Lehti jatkoi:

”Regeringen ska nu snabbutreda frågan om att kunna kriminalisera deltagande i terrororganisationer.”

Vapaasti suomennettuna:

”Hallituksen on nyt tutkittava nopeasti mahdollisuus kriminalisoida mukanaolo terroristijärjestöissä.”

Löfvenin sosiaalidemokraattisen vähemmistöhallituksen oikeus- ja maahanmuuttoministeri Morgan Johansson totesi:

”Föreningsfriheten har aldrig syftat till att man ska kunna vara aktiv i terroristorganisationer.”

Vapaasti suomennettuna:

”Yhdistymisvapauden tavoitteena ei ole koskaan ollut olla jäsenenä terroristijärjestöissä.”

Terroristijärjestöön osallistumisen kieltoa oli siis aiemmin pidetty Ruotsissa perustuslain järjestäytymisvapauden suojan vastaisena. Terrori-iskun jälkeen ei pidetty enää.

****

Laki terroristiseen järjestöön kuulumisesta on edennyt Ruotsissa ripeästi Tukholmassa huhtikuussa 2017 tapahtuneen terrori-iskun jälkeen. Tuo terrori-isku on vedenjakaja poliittisissa mielipiteissä.

Hallitus käynnisti heti terrori-iskun jälkeen toukokuussa 2017 selvityksentyön, jota johti korkeimman oikeuden jäsenenä vuodesta 2016 toiminut Stefan Johansson.

Johansson tehtävä oli ”pohtia, olisiko erityinen rikosoikeudellinen vastuu asetettava niille, jotka osallistuvat terroristijärjestöön tai tukevat sitä muuten ja laatia tarpeellisiksi katsottuja lainsäädäntöehdotuksia” (”att överväga om det bör införas ett särskilt straffansvar för den som deltar i eller på annat stöder en terroristorganisation och lämna de lagförslag som bedöms nödvändiga”). Johansson johtama komitea sai työnsä päätökseen ja antoi ehdotuksensa puolen vuoden jälkeen jo 15.12.2017 (Ju2017/03958/LP).

Ruotsissa riittää puolessa vuodessa laadittu viisisivuinen komiteamietintö saada aikaan lakiesitys. Suomi ei kykene koskaan vastaavaan sivumäärän eikä aikataulun suhteen.

Johanssonin selvityksen jälkeen Löfvenin istuva sosiaalidemokraattisjohtoinen vähemmistöhallitus esitti 28.2.2019 lakiehdotusta erityisestä rikosoikeudellisesta vastuusta henkilöille, jotka osallistuvat terroristijärjestön toimintaan tavalla, jolla voidaan edistää, vahvistaa tai tukea terroristijärjestöä. Hallitus ehdotti myös erityisen rikosoikeudellisen vastuun asettamista niille, jotka ovat yhteydessä tällaiseen terroristijärjestöön osallistumatta järjestöön.

Lain otsikko on ”Ett särskilt straffansvar för samröre med terroristorganisation”, suomennettuna kutakuinkin ”Erityinen rangaistusvastuu kuulumisesta terroristijärjestöön”. Lakiesitys annettiin valtiopäiville 24. lokakuuta 2019 ja se astuu voimaan 1. maaliskuuta 2020.

Laki koskee myös tuon päivämäärän jälkeen al-Holin leiriltä Ruotsiin tulevia äitejä. Siis, jos he kuuluvat tai ovat kuuluneet terrorijärjestö Isisiin lainsäädännön kirjausten perusteella.

Lain etenemistä Ruotsin valtiopäivillä voi tarkastella täältä. Esimerkkinä lakivaliokunnan mietintö (Justitieutskottets betänkande 2019/20:JuU8).

Sivuhuomautuksena on syytä mainita, että Ruotsin valtiopäivillä (riksdagen) on hyvät nettisivut niille, jotka seuraava Ruotsin valtiopäivien työskentelyä tarkkaan. Suomen eduskunta ei kykene samaan. Kyse on toimien ja lainsäädäntötyön ennakoinnissa päivämäärätarkkuudella, johon Suomen eduskunta ei kykene.

Kun olen lukenut tuohon nyt Ruotsin valtiopäivien käsittelyssä olevaan lakiin liittyviä asiakirjoja ja hallituksen kannanottoja, vastaavasti se tarkoittaisi Suomessa, että todennäköisesti jokaisen al-Holin leirillä olevan aikuisen suomalaisen, jotka ovat menneet toimimaan Isis-terroristijärjestöön, joutuisivat rikostutkinnan ja syytteen alaiseksi Suomessa tänne palatessaan.

Johtopäätös: lain terroristiseen järjestöön kuulumisesta ollessa voimassa, yksikään al-Holin äiti ei tule maahan vapaaehtoisesti. Riski päätyä esitutkintaan ja joutumisesta oikeuteen sekä tulevaksi erotetuksi lapsistaan on äidille liian suuri. Isis on siis terroristijärjestö.

Mitä muuta terroristisjärjestö tekee kuin terroritekoja? Muita vastaavia terrorijärjestöjä ovat olleet mm. Punainen armeijakunta RAF Saksassa ja Irlannin tasavaltalaisarmeija Pohjois-Irlannissa.

****

Tällä hetkellä noin 80 ruotsalaisäitiä ja -lasta on kurdien hallitsemilla al-Holin leirillä. He ovat siis siellä vähintään terroristijärjestö Isisille osoittamastaan sympatioistaan, taistelemisesta terroristijärjestö Isisin riveissä tai kuulumisesta terroristijärjestö Isisiin. Suomalaisäitejä  al-Holin leirillä on 11 ja heillä noin 30 lasta.

Ruotsin viranomaiset eivät ole olleet innokkaita pelastamaan kuin tai edes orpolapsia al-Holin leiriltä (IS 20.12.2019). Toistaiseksi Ruotsiin on palautettu seitsemän yhden perheen orpolapsisisarusta. Tähän saakka myös muihin Pohjoismaihin on tuotu vain orpolapsia. Ylen mukaan Pohjoismaihin on tuotu 14 lasta ennen nyt Suomeen palautettua kahta orpoa (Yle 11.12.2019).

Ruotsin poliittinen linjaus on selvä ja aivan toinen kuin täällä Suomessa. Linja on sosiaalidemokraattisen hallituksen. Noita Isis-äitejä ei lennätellä ainakaan valtion laskuun ennen kuin edellisessä luvussa selostettu lainsäädäntö on voimassa 1.3.2020 alkaen. Tuskinpa sittenkään. Orpolapset on asia erikseen.

Toisin kuin Suomi, Ruotsi tekee selvän eron siitä, voiko lapsenoikeuksien varjolla äiti päästä kotimaahan ilman mahdollisia lainsäädännön edellyttämiä rikosseurauksia tai ainakin niiden selvittämistä. Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa kuulumista terroristijärjestöön ei todellakaan katsota hyvällä.

Samaa linjaa noudatetaan myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Saksassa terroristijärjestöön kuuluminen on rangaistavaa. Lainsäädäntö on vanhaa jo 1970-luvulta, jolloin Länsi-Saksaa piinasi Punainen armeijakunta (RAF, Die Rote Armee Fraktion), joka oli vasemmistolainen ääriterroristijärjestö.

Saksassa onkin annettu tämän vuoden aikana useita tuomioita Isis-alueelta Syyriasta ja Irakista palanneille naisille (esim. Welt 16.12.2019). Oikeus on aina se, joka antaa päätöksen oikeuskäsittelyn päätteeksi. Terroristijärjestöön kuulumisen ja/tai terroristijärjestöjäsenyyden näyttäminen toteen ei ole aina helppoa.

Norjalla on aivan yhtä tiukka linja kuin Ruotsilla. Itse asiassa tiukempi kuin Ruotsilla. Tiukin Pohjoismaista. Norjaan on palautettu viisi orpoa. Norjankin selkeä poliittinen päätös on, että orpolapsia voidaan tuoda, äitejä ei.

****

Kun katsotaan Pohjoismaiden poliittista toimintaa suhteessa terroristijärjestö Isisiin, on syytä palata 5-6 vuoden takaiseen aikaan, jolloin YK:n turvallisuusneuvosto teki siis edellä tässä blogikirjoituksessa terroristijärjestö Isisiin liittyviä päätöksiä. Päätökset ja jäsenmaille lähetyt toimintasuositukset lainsäädäntömuutoksineen ovat kovaa tekstiä, kun niitä lukee. Niihin ei ole huomauttamista.

Miksi kukaan ei Suomessa vedonnut terroristiuhkakannanotoissaan noihin turvallisuusneuvoston päätöksiin? Ei Kokoomus eikä Perussuomalaiset, joille Suomen turvallisuutta koskevat kysymykset pitäisi olla tärkeitä.

Ruotsi ja Norja ottivat turvallisuusneuvoston päätöslauselmat vakavasti. Ruotsi aloitti Lars Werkströmin johdolla selvitykset turvallisuusneuvoston päätöksistä, mutta ne eivät edenneet yhdistymisvapautta koskevaan lainsäädäntöön liittyvien erimielisyyksien takia ennen Tukholman terrori-iskua.

Turvallisuusneuvoston tehdessä terroristijärjestö Isisiin liittyvät päätöslauselmat, Suomessa vallassa oli Kataisen kuuden puolueen hallitus. Hallitus, jossa olivat mukana Vasemmistoliitto 4.4.2014 saakka sekä myös SDP ja Vihreät, ei ottanut YK:n turvallisuusneuvoston viestittämää Isis-terrorismin uhkaa vakavasti. Mihinkään toimenpiteisiin toisin kuin Ruotsi ei ryhdytty.

Toisin kuin Ruotsi, toimiin ei ryhdytty edes Turun terrori-iskun jälkeen Sipilän hallituksen pitäessä valtaa. Käräjäoikeuden lopulliseksi jääneessä tuomiossa todettiin Abderrahman Bouananen syyllistyneen kahteen terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn murhaan ja kahdeksaan samassa tarkoituksessa tehtyyn murhan yritykseen (Yle 15.6.2018).

Nyt niitämme tuosta tekemättömyydestä ja reagoimattomuudesta satoa. Vaikka sekä Ruotsissa että Suomessa ei terrori-iskun tekijöistä löydetty näyttöä kuulumisesta terroristijärjestöön, Ruotsi aloitti lainsäädäntömuutosten valmistelun, joiden pohjimmainen lähtökohta oli YK:n turvallisuusneuvoston päätökset. Suomi ei aloittanut.

Suomessa terrorismin muodostaman turvallisuusuhkien poliittinen käsittely on vaikeaa, suorastaan mahdotonta.

Suomessa puhtaita papereita terroristiuhasta torjunnasta ei siis saa edes Perussuomalaiset. Perussuomalaiset ei ole ryhtynyt aikanaan mihinkään toimiin YK:n turvallisuusneuvoston päätöksien saamiseksi Suomessa poliittisiksi toimiksi ja lainsäädäntömuutoksiksi. Miksi Perussuomalaiset ovat hiljaa terroristiuhasta?

Ainoat, joille Suomessa voi antaa puhtaat paperit suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi terroristiuhan puitteissa, ovat Suojelupoliisi ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Presidentti Niinistö tietää  tarkasti sen tilanteen muissa Pohjoismaissa, josta tässä blogikirjoituksessa edellä kirjoitin. Niinistö tietää, että lainsäädäntömuutos Ruotsissa astuu voimaan 1.3.2020, kun Suomessa ei ole tehty edes mitään selvitystyötä lain säädännön muuttamiseksi:

”Sama [lapsien auttamisen] velvoite ei ulotu äiteihin, vaikka Suomen kansalaisina heillä on oikeus konsulipalveluihin.”

”Muut Pohjoismaat ovat toistaiseksi tehneet enemmän kuin Suomi, noutamalla orpoja ja sairaan lapsen pois leiriltä. Mutta samalla niistä on kuultu tiukkoja vastustavia kantoja muiden leirillä olevien auttamisesta. Hyvin tiukkoja ovat myös monien Pohjoismaiden turvallisuutta lisäävät, jo säädetyt lait.”

Suomi ei saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa.

Turvallisuuskysymys on syytä selvittää perin pohjin ja riippumatta siitä, miten nyt esillä oleva tilanne ratkeaa.” (Presidentin kynästä 15.12.2019).

Turvallisuuskysymykset on jo selvitty Ruotsissa ja Norjassa muttei Suomessa.

Viestittikö presidentti myös sitä, että kaksi orpolasta voidaan tuota nyt Suomeen, mutta muita lapsia ja niiden äitejä ei ennen lainsäädäntömuutosta, jossa kuuluminen terroristijärjestöön olisi rikollista?

Katri Kulmunin johtama Keskusta tuli täysin ylijyrätyksi Marinin hallituksen al-Hol-äitien ja -lapsien palautuspäätöksessä. Kulmunilla on tuskin Keskusta päätöstä tehdessään ollut hajuakaan, mitä YK:n turvallisuusneuvosto on aikanaan päättänyt terroristijärjestö Isisin jäsenten muodostamasta turvallisuusuhasta ja kuinka näitä jäseniä tulisi valtioiden käsitellä turvallisuusneuvostopäätöksen edellyttämänä.

Vihreiden johtama ulkoministeriö on poliittisin perustein ryhtynyt toimiin, joissa YK turvallisuusneuvoston päätökset ja turvallisuusnäkökohdaton täysin sivuutettu. Ihmettelen, kuinka ulkoministeriön virkamiehistö on moiseen poliittiseen agendaan suostunut, mikäli loppupäätöksenä on Isis-äitien tulo Suomeen.

Kulmuni lankesi varsin helposti siihen lankaan, jonka vihervasemmisto rakensi käyttämällä lapsien hädänalaista asemaa hyväksi saada myös terroristijärjestöön kuuluvat ja/tai terroristijärjestön riveissä toimineet aikuiset takaisin Suomeen.

Suomen nykyisen vihervasemmistohallituksen linja poikkeaa siis muiden Pohjoismaiden ja Sipilän hallituksen vanhasta linjasta: orpolapsia voi tuoda, äitejä ei.

****

Ruotsi uudistaa koko terroristirikoslainsäädännön (terroristbrottslag) eikä 1.3.2020 voimaan astuvaa lainmuutosta ole koettu Ruotsissa riittäväksi.

Ruotsi valmistelee jo uutta terroristilainsäädäntöä ja 790-sivuinen mietintö on jo valmistunut (En ny terroristbrottslag, Betänkande av Terroristbrottsutredningen (SOU 2019:49)).

Ruotsalaisissa asiakirjoissa SOU-lyhenne on yhtä kuin statens offentliga utredningar (valtion viralliset selvitykset). SOU:ssa kyse on yleensä selvityksistä lainsäädäntöprosessiin.

Löfvenin istuva hallitus esittää lainsäädäntömuutosten tulevan voimaan 1. heinäkuuta 2021. Tämän hetkisten tietojen mukaan lainsäädäntö tulee kiristymään merkittävästi. Tiukennus tarkoittaa tiukempia seuraamuksia monista rikoksista ja terroritekoina pidettävien rikoksen määrää lisätään.

Ruotsin nykyinen terrorismin vastainen lainsäädäntö on jaettu kolmeen lakiin. Selvitys ehdottaa nyt, että kolme erillistä lakia yhdistetään yhdeksi terroririkoslaiksi. Jotta uusi laki olisi ajanmukainen pitkään, nykyisessä lainsäädännössä olevasta luettelosta luovutaan siitä, mitä rikoksia voidaan pitää terroritekoina. Uudessa terrorismilainsäädännön kaikkia Ruotsin rikoksia olisi pidettävä terroririkoksina, jos ne tehdään terrorismin tarkoituksella.

Näin siis Ruotsissa. Epäilen, että Marinin hallitus nykyisellä vihervasemmistolaisella enemmistöllä ei kykene samaan suomalaisten turvallisuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. Ruotsissa demarit ovat eri maata kuin demarit Suomessa.

Marinin hallitus on ollut täysin hiljaa, miten se aikoo uudistaa suomalaista terroristirikoslainsäädäntöä. Kukaan ei tosin ole kyselykään aikataulusta eikä sisällöstä.

Pääministeri Marinilta olisi syytä kysyä, eikö hallitusta yhtään hävetä poikkeaminen muiden Pohjoismaiden linjasta al-Hol-kotiutuslinjasta ja YK:n turvallisuusneuvoston ohjeistuksen laiminlyönti?