Sotilasjoukkojen keskitykset Valko-Venäjän ja Venäjän rajalle

 ”При первом же запросе.” (Лента.Ру 15.8.2020).

 ”Ensimmäisestä pyynnöstä.”

Noin Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan mukaan Vladimir Putin on todennut eilen, jos Valko-Venäjä tarvitsee sotilaallista apua kansalaismielenosoitusten taltuttamiseen.

Mitä sitten Kremlistä on tänään lausuttu?

”Продолжено обсуждение сложившейся после президентских выборов ситуации в Белоруссии, в том числе с учётом оказываемого на республику давления извне. С российской стороны подтверждена готовность оказать необходимое содействие в разрешении возникших проблем на основе принципов Договора о создании Союзного государства, а также в случае необходимости по линии Организации Договора о коллективной безопасности.” (Президент России 16.8.2020).

Vapaasti suomennettuna:

”Keskustelu Valko-Venäjän tilanteesta presidentinvaalien jälkeen jatkui ottaen huomioon [Valko-Venäjän] tasavaltaan ulkoapäin kohdistettu paine. Venäjä [sopimus]osapuolena vahvisti olevansa valmis antamaan tarvittavaa apua syntyneiden ongelmien ratkaisemisessa Valtiounionin perustamissopimuksen [Договор о создании Союзного государства] periaatteiden perusteella ja tarvittaessa myös Kollektiivisen turvallisuusjärjestön [Организация Договора о коллективной безопасности, ОДКБ] kautta.”

Venäjän kielen необходимый-sana on mielestäni melko vahva. Käänsin tuossa sen tarvittavaksi, mutta sen voisi kääntää myös välttämättömäksi tai jopa elintärkeäksi.

ODKB (ОДКБ) on venäläinen Nato. Sen allekirjoitettu sopimus on yhtä kuin Naton perussopimus. Venäjä ei ole niin tarkka, jos tuon sopimuksen pohjalta mennään tukahduttamaan kansalaismielenosoituksia sotilaallisesti, jos naapuridiktaattori pyytää.

Valko-Venäjän dramaattisten tapahtumien vuoksi kaivoin vanhan blogikirjoituksen kolmen vuoden takaa. Kirjoituksen otsikko on ”Zapad-sotaharjoituksessa Venäjä harjoittelee maayhteyden luomista Kaliningradiin” (US-blogi 3.9.2017).

Kirjoitin tuolloin, miten Venäjä on suunnitellut ja harjoitellut sotajoukkojen siirtämistä Venäjältä Valko-Venäjälle ja tarvittaessa jopa aina alueen niihin Nato-maihin, jotka ovat Valko-Venäjän rajamaina.

Onko nyt tulossa aika, jolloin kolme vuotta sitten harjoiteltu laitetaan toimeen?

Tuhotaanko valkovenäläisten toiveet paremmasta elämästä venäläistankkien telaketjuihin kuten Tšekkoslovakiassa 1968?

Julkaisen tuon kolme vuotta sitten julkaistun kirjoituksen nyt uudestaan. Vielä tuolloin blogikirjoituksen julkaisussa olivat kuvat ja ne liitettiin kirjoituksen vierelle. Nyt niitä ei enää ole alkuperäisessä kirjoituksessa, mutta ovat kuitenkin tämän kirjoituksen lopussa.

Tämän kirjoituksen artikkelikuvana on alkuperäisen kirjoituksen kuva 7, jossa on lukuisia Venäjältä tulevia panssarivaunuja Vereitsyn asemalta (станцыя Верайцы) 50 kilometriä Minskistä kaakkoon 30.8.2017.

****

Venäjä valtasi Krimin niemimaan yhtenä helmikuun viimeisenä ja maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna 2014. Valtaus kävi hetkessä. Länsimaat yllätettiin housut kintuissa. Seurasi totaalinen kaaos. Länsimaiden reagointi Venäjän toimiin oli täydellistä sekoilua. Suorastaan hävettävää sekoilua. Mitään ei ollut mietitty ennalta valmiiksi vaan kaikki oli yllätystä.

Sama ei saa toistua. Valko-Venäjä ei ole enää yllätys, jos jotain tapahtuu.

Jos Venäjä marssii Minskiin, on ainakin ollut aikaa miettiä strategia ja se, miten reagoidaan. Jos Venäjälle toistamiseen sallittaisiin sama kuin helmikuun lopulla 2014 – vaikkakin Lukašenkan kutsumana –, Venäjälle myönnettäisiin vapaat kädet toimia myös jatkossa Euroopassa kuten Venäjä haluaa.

On kolme maata, jotka vielä kuuluvat Venäjän puskurivyöhykkeeseen. Eivät ole siis Naton jäsenmaita: Suomi, Valko-Venäjä ja Ukraina. Vähiin ovat käyneet ennen kuin loppuvat. Oheinen kuva kertoo paljon, missä Venäjä haluaa tarvittaessa toimia ja miksi.

Venäjän ja Valko-Venäjän rajalla on ollut sotilaallisesti vilkasta jo ennen presidentinvaalia. Lukašenka siirsi kolmen päivän ajan sotilaallista voimaa Venäjän rajalle peläten Venäjän sekaantuvan vaaleihin sotilaallisesti.

Valko-Venäjän Venäjän ja Liettuan sekä Latvian rajalla sijaitsevalle Vitsebskin alueelle (Витебская область) Valko-Venäjä suunnitteli aloittaa kertausharjoitukset 11. elokuuta. Kertausharjoitukseen osallistuvien olisi määrä olla kokoontumispaikoissa 10. elokuuta. Siis päivä presidentinvaalien jälkeen, jotka olivat 9.8.2020. En tarkastanut, toteutettiinko kertausharjoitukset suunnitellusti.

Näin osat vaihtuvat täysin päälaelleen muutamassa päivässä, vaikka sotilasvoimasiirroissa kyse oli Lukašenkan presidentinvaalimanööveristä.

Oheinen kuva on Venäjän ja Valko-Venäjän rajamailta ohi ajavasta autosta kuvattuna, kun Valko-Venäjä kokosi sotavoimaa Venäjän rajaseudulle.

Valko-Venäjä hajoaa sisältä päin ilman länsimaista apua. Noin käy kaikille autoritäärisille valtioille aikanaan, mutta ehkäpä Valko-Venäjä ei hajoakaan ihan vielä. Aika ei sittenkään ole vielä täysin kypsä. Saadaan kuitenkin jo esimakua.

Blogikirjoitus 3.9.2017

 Zapad-sotaharjoituksessa Venäjä harjoittelee maayhteyden luomista Kaliningradiin

 ”[Zapad-2017-] harjoituksen ajatuksena on, että ääriryhmät ovat tunkeutuneet Valko-Venäjän tasavallan alueelle ja Venäjän federaation Kaliningradin alueelle, ja näiden ääriryhmien tarkoituksena on toteuttaa terroritoimia ja horjuttaa tilannetta unionin [molemmissa] maissa. Ääriryhmillä on ulkoista tukea materiaalin, teknisen avun, aseiden ja sotatarvikkeiden muodossa, jota ne vastaanottavat ilmasta ja mereltä.”

Tuo lainaus on Venäjän puolustusministeriön verkkosivuilta suomennettuna siitä, minkä varalta Zapad-2017-sotaharjoituksessa Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelevat 14.9.-20.9.2017 (Минобороны России, Совместное российско-белорусское стратегическое учение «Запад-2017»).

 Venäjän puolustusministeriön verkkosivujen teksti alkuperäisenä:

 ”Замыслом учения предусмотрено, что на территорию Республики Беларусь и Калининградской области Российской Федерации проникли экстремистские группы, ставящие своей целью проведение террористических актов и дестабилизацию обстановки в Союзном государстве. Экстремисты имеют внешнюю поддержку, получая материально-техническую помощь, вооружение и военную технику с воздуха и моря. ”

Vapaasti suomennettuna Venäjän puolustusministeriön sivut jatkavat Zapad-2017-sotaharjoituksen päämääristä seuraavasti:

”Tavoitteena olevien terroristien torjumiseksi se [Zapad-2017-sotaharjoitus] sisältää useita taktisia jaksoja:

•  sotilaallisten yksiköiden ja alueellisten yksikköjen (joukkojen) siirtäminen terroristien toiminta-alueille [районы действий бандформирований, areas of gang activity] ja niiden myöhempi eristäminen;
• ilmavoimien ja ilmapuolustusjoukkojen toimet maavoimien tukemiseksi ja laittomien aseiden toimitusten estämiseksi [terroristeille] ilmateitse;
• erityisoperaatioiden toteuttaminen laittomien aseellisten ryhmittymien [незаконные вооруженные формирования, illegal armed formations] poistamiseksi ja tilanteen vakauttaminen;
• Itämeren laivaston vihollismuodostelmia koskevat laivastolliset estotoimet erityisoperaatioiden toteuttamiseksi, vihollismuodostelmien [бандформирований, bandit formations] syntymisen estäminen merialueelle.”

Sotaharjoitustoimet ovat varsin raskaita, kun harjoituksen vastavoimiksi on kirjattu terroristitoimet (террористических актов) sekä ääriryhmät ja ekstremistit (экстремистские группы). Nato-maiden joukot puolustaessaan omia maitaan vaikkapa Puolassa tai Liettuassa olisivat siis venäläiskatsannossa terroristeja.

Kyse on pitkälti A2/AD-tyyppisistä toimista tai niiden estämisestä vastapuolen suorittamana. Suomennettuna kyse on siis blokkauksesta ja blokkauksen estämisestä sotilaallisesti.

****

Valko-Venäjän ja Venäjän puolustusministeriöt pitivät 29.8.2017 Minskissä yhteistiedotustilaisuuden Zapad-2017-sotaharjoitusta koskien. Tilaisuudessa olivat Valko-Venäjän varapuolustusministeri Oleg Belokonev (Олег Белоконев) sekä Venäjän myös varapuolustusministeri Aleksandr Fomin (Александр Фомин).

Oleg Belokonev kertasi tiedotustilaisuudessa ne terroristiset voimat, joiden varalta Zapadissa harjoitellaan ja jotka Venäjän puolustusministeriön sivut olivat aikaisemmin jo kertoneet. Belokonevin mukaan harjoituksissa harjoitellaan ”kansainvälisiä separatistisia ja terroristijärjestöjä vastaan, jotka saavat ulkoista tukea”. Tämän lauseen takana kummittelevat Maidanin tapahtumat Ukrainassa vuodenvaihteessa 2013-14, ja Belokonev tarkoitti tässä tapauksessa ulkoisella tukijalla ja ulkoisella tuella länsimaita.

Tiedotustilaisuudessa Belokonev totesi myös seuraavasti:

”Главной причиной обострения обстановки является стремление ”западных” дестабилизировать обстановку на территории республики и добиться ухудшения отношений между субъектами Союзного государства.”

Vapaasti suomennettuna:

”Tärkein syy tilanteen huononemiseen on ”länsimaiden” halu horjuttaa tilannetta [Valko-Venäjän] tasavallan alueella ja vahvistaa unionivaltioiden välisten suhteiden heikkenemistä.”

Edellä esitetyn perusteella on helppo esittää johtopäätöksenä, että Zapad-2017-sotaharjoituksessa harjoitellaan länsimaita vastaan. Harjoitusta ei voi mitenkään pitää ilmoitetusti harjoituksena terrorismia ja terroritoimia vastaan.

****

Belokonev nimesi Minskin tiedostustilaisuudessa ne kolme kuvitteellista maata (вымышленные страны), jotka harjoituksessa ovat toimijoina. Harjoituksissa maat, joiden varalta harjoitellaan, on nimetty maiksi nimeltä ”Вейшнория” (”Vejšnorija”, englanniksi ”Vaisnoria”), ”Весбария” (”Vesbarija”, englanniksi ”Wesbaria”) ja ”Лубения” (”Lubenija”, englanniksi ”Lubenia”).

Harjoituksessa Vejšnorijan länsimaiset tukijat – tai paremminkin maan länsi-integraatioon pyrkivät tukijat – ovat Vesbarija ja Lubenija. Vejšnorija on fyysisesti läntinen osa Valko-Venäjää, jota Vesbarija ja Lubenija tukevat kriisi- ja konfliktitilanteessa. Belokonev nimesi Vejšnorijan pohjoiseksi maaksi (”северные”) ja Vesbarijan sekä Lubenija länsimaaksi (”западные”). Länsimaan (”западные”) viite on selvä koskien alueen Nato- ja EU-maita, mutta osan nimeäminen Valko-Venäjästä idän sijaan pohjoiseksi maaksi (”северные”) on varsin yllättävää. Toivottavasti viite ei sentään ollut alueen Pohjoismaihin.

Tiedotustilaisuudessa korostettiin useaan otteeseen Venäjän ja Valko-Venäjän unionia, siis kahta unionimaata (”Союзного государства”), jotka olisivat jotain enemmän kuin vain kaksi valtiota Euraasian unionissa. Unionimaa-sanan käytöllä oli tarkoitus painottaa Venäjän ja Valko-Venäjän syvää saumatonta liittoa, vaikka mailla ei ole edes yhteistä puolustusliittoa.

Harjoitukseen nimetyistä kuvitteellisista maista ei voi olla vetämättä johtopäätöksiä, mitä maita vastaan Venäjä ja Valko-Venäjä harjoittelevat Valko-Venäjän ja Kaliningradin osalta: Puola ja Liettua sekä myös Latvia.

Nuo kuvitteelliset nimet eivät pohjimmiltaan perustu venäjän tai valkovenäjän kieleen. Вейшнория- sekä myös Весбария-sanassa on viittauksia balttilaiseen kielenmuodostukseen. Вайшнор (vrt. Вейшнория) viittaa liettuan kielen sanaan Vaišnoras, joka tarkoittaa sanaa Waisnor, mikä puolestaan tarkoittaa ”joka mielellään palvelee, on vieraanvarainen” (”тот, кто охотно угощает”). Tässä yhteydessä kohteliaisuus tarkoittanee vieraanvaraisuutta Venäjää kohtaan toimimalla toimenpidealustana, siis puskurina ja sotatoimialueena Venäjän ulkopuolella.

Vejšnorija (Вейшнория) on siis kuvitteellinen valtio (Wikipedia, Veyshnoria), jolla on konkreettien sijainti sotaharjoituksessa Valko-Venäjällä kuvan 1 mukaisesti. Kuva on otettu Minskin tiedotustilaisuudessa 29.8.2017. Vejšnorija rajoittuu Nato-maa Latviaan, Liettuaan ja Puolaan.

Визбар (vrt. Весбария) viittaa puolestaan liettuan kielen sanaan Vizbaras, joka tarkoittaa sanaa Wissebear. Sanan merkityksen voisi ehkä suomentaa ”kaikkea käsittävä” (”всепобеждающий”).

Лубения viittaa liettuan kielen sanaan Lubāns, joka tarkoittaa sanaa Lubano. Sanan merkityksen voisi ehkä suomentaa ”repiä irti, katkaista, kuoria [iho]” (”отдирать; отламывать; облупливать”).

Vejšnorija-sanan sävy on positiivinen, Vesbarija- ja Lubenija-sanojen sävy on negatiivinen.

Liettualainen Delfi-uutissivusto on sijoittanut Lubenijan kuvan 2 mukaisesti Puolaan, Vejšnorijan Valko-Venäjälle ja Vesbarijan Liettuaan ja Latviaan (Delfi 30.8.2017).

****

Valko-Venäjällä tuo kuvassa 1 esitetty kuvitteellinen Vejšnorijan alue on uskonnoltaan roomalaiskatolisen kirkon vahvinta aluetta. Esimerkiksi Puolan Liettuan rajaan rajoittuvassa Grodnon roomalaiskatolisessa hiippakunnassa (Гродненский диоцез) roomalaiskatolisia on yli 55 prosenttia väestöstä. Kuvassa 3 on esitetty alue, joissa roomalaiskatolinen uskonto on Valko-Venäjällä vahvinta (Наша Нива 13.7.2014).

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vuoden 1994 presidentin vaaleissa, joita monet pitävät Valko-Venäjän ainoina rehellisinä vaaleina, vaaliehdokas Aljaksandr Lukašenkan (Александр Лукашенко) kannatus oli Vejšnorijan kuvitteellisella alueella Valko-Venäjän läntisissä osissa vähäisintä. Vaaliehdokas Zenon Pozniakin (Зенон Позняк) kannatus oli puolestaan suurinta kuvan 4 mukaisesti.

Pozniak oli Valko-Venäjän poliittisen kansalaisliikkeen (Popular Front -liike, Belarusian Popular Front, Беларускі Народны Фронт ”Адраджэньне”, БНФ, tällä hetkellä  БНФ) johtaja. Länsimielisen liikkeen päämäärä oli jo perustamisvuodesta 1989 lähtien Valko-Venäjän itsenäisyys ja riippumattomuus Venäjästä, aikaisemmin Neuvostoliitosta. Vastavanlaiset kansalaisliikkeet (Popular Front -liikkeet) olivat myös Latviassa ja Virossa. Liettuassa liikkeen nimi oli Sąjūdis.

Kuvitteelliselta Vejšnorijan alueelta on vireää taloudellista kanssakäymistä läntisiin Nato- ja EU-maihin, etenkin Liettuaan ja myös Puolaan. Kuvitteellisella Vejšnorijan alueella on eniten Valko-Venäjän puolalaisia kuva 5 mukaisesti.

Perusteet, miksi kuvitteellinen Vejšnorijan alue on Zapad-sotaharjoituksessa määritelty Valko-Venäjän länsiosiin ja miksi harjoitellaan alueen irtautumisen estämistä, ovat selvät. Venäjä ja myös Valko-Venäjä näkevät Lukašenkan johdolla, että länsimaisia ulottuvuuksia omaava alue on riskitekijä sekä Valko-Venäjän vakaudelle että Valko-Venäjän pysymiselle tiukasti Venäjän etupiirissä. Zapad-harjoituksessa hoidetaan myös Valko-Venäjän ”vakauttavaa sisäpolitiikkaa”.

****

Venäjän puolustusministeriö on ilmoittanut sivuillaan, mille maa-alueille Zapad-2017-sotaharjoituksen harjoitustoimet sijoittuvat. Valko-Venäjän ulkopuolella Venäjällä harjoituksia pidetään Kaliningradin, Leningradin ja Pihkovan alueilla. Harjoitus käsittää siis alueet Puolan itärajalta alkaen Suomen itärajaan saakka sekä Itämeren (Минобороны России, Совместное российско-белорусское стратегическое учение «Запад-2017»).

Mielenkiintoinen on 29.8.2017 Minskin tiedotustilaisuudessa toistettu lause ”Маневры отличаются внушительностью масштабов – от Кольского направления в арктической зоне до территории Беларуси.”, joka vapaasti suomennettuna on ”Harjoituksien mittakaava on vaikuttava – Kuolasta Arktiselta alueelta Valko-Venäjän alueelle.”, jonka mukaan harjoitustoimet yltäisivät siis aina pohjoiseen Kuolan niemimaalle saakka.

Venäjän ulkoministeriö ilmoitti elokuun lopulla muutamaa päivää ennen Minskin tiedotustilaisuutta harjoitukseen osallistuvaksi määräksi Valko-Venäjällä 12 700 sotilasta, joista 7 200 on Valko-Venäjän asevoimista ja 5 500 Venäjän asevoimista. Harjoitukseen osallistuisi noin 70 lentoalusta (sotilaslentokonetta tai helikopteria) ja 680 sotilaslaitetta (единиц боевой техники), johon lasketaan noin 250 panssarivaunua, 200 tykkiä, useita raketin- ja kranaatinheittimiä. Itämerellä harjoitukseen osallistuisi kymmenisen merialusta (Ria Novosti 25.8.2017).

29.8.2017 tiedotustilaisuudessa esitettiin myös, kuinka Valko-Venäjän ja Venäjän sotavoimat asettuvat harjoituksissa Valko-Venäjällä sekä Kaliningradin ja Pihkovan/Smolenskin alueilla Valko-Venäjää vasten. Tuo kartta on esitetty kuvassa 6.

Valko-Venäjä on kertonut tarkasti harjoitusalueet ja armeijayksikköjä Valko-Venäjällä sekä Kaliningradin ja Pihkovan/Smolenskin alueilla Venäjällä. Harjoitusalueita on Valko-Venäjällä yhteensä seitsemän ja Venäjällä kolme. Sen sijaan muualla pohjoisemmassa Leningradin ja Pihkovan alueilla ja siitä pohjoiseen tapahtuvista harjoitustoimista ei Venäjä ole kertonut mitään.

Harjoitusalueet Valko-Venäjällä ja ovat Borisovski (Борисовский, sotilasyksikkönä 227-м общевойсковом полигоне,  Белорусская военная газета), Domanovski (Доманово/Домановский, sotilasyksikkönä 174-м учебном полигоне ВВС ja войск ПВО,  Белорусская военная газета), Ružhanski (Ружанский, sotilasyksikkönä 210-м авиационном полигоне,  Белорусская военная газета), Lepiel (Лепельский), Losvido (Лосвидо), Asipovitšy (Осиповичский), Dretuń (Дретунь) sekä myös Hlybokaje/Glubokoje (Глубокое), jota ei ole merkitty kuvan 5 karttaan ollen 11. harjoitusalue. Venäjän Kaliningradiin on merkitty Pravdinsk (Правдиский) ja Pihkovan alueelle Laukaa/Lužski (Лужский) ja Strugi-Krasnyje/Sturugikrasnie (Стуругикрасные).

Venäjä aloitti sotavoimien siirrot Valko-Venäjälle jo aikaisin elokuussa. Siirrot alkoivat jo kuukautta ennen harjoitusajankohtaa. Venäjä on ilmoittanut pitävänsä sotavoimaa Valko-Venäjällä syyskuun loppuun saakka, vaikka harjoitus loppuu jo 20.9.2017. Syynä lienee Ruotsin Aurora-sotaharjoitus, joka kestää 29.9.2017 saakka.

Kuva 7, jossa on lukuisia Venäjältä tulevia panssarivaunuja, on Vereitsyn asemalta (станцыя Верайцы) 50 kilometriä Minskistä kaakkoon 30.8.2017.

Kuva 8, jossa on venäläistä panssarikalustoa, on Oršan keskusrautatieasemalta (станцыя Орша-Центральная) 200 kilometriä Minskistä koilliseen ja 45 kilometriä Venäjän rajasta länteen 28.8.2017. Junassa oli 26 venäläistä (panssaroitua) ajoneuvoa, lähinnä panssarivaunuja.

Kuva 9, jossa on lukuisia panssarivaunuja, on Venäjän puolelta Smolenskin alueella olevalta Tumanovon rautatieasemalta (станцыя Туманова) kohti Valko-Venäjää 26.8.2017. Tumanovon rautatieasemalta on matkaa 250 kilometriä Valko-Venäjän rajalle. Junassa oli 18 venäläistä (panssaroitua) ajoneuvoa, lähinnä panssarivaunuja. Juna ei ole sama kuin Oršan keskusrautatieasemalla kuvattu, vaikka junarata on sama.

Kuva 10, jossa on lukuisia venäläisiä panssarivaunuja, on Barysaŭn kaupungista (Борисов/Барысаў) 70 kilometriä Minskistä koilliseen 20.8.2017. Tiettävästi tämän on ollut ensimmäinen Venäjältä Valko-Venäjälle tullut sotilasjuna Zapad-harjoitukseen liittyen.

Venäjä pyysi marraskuussa 2016 maan julkisessa hankintakanavassa olleessa Valko-Venäjää koskevassa julkisessa tarjouspyynnössä junavaunujen vuokraamista Valko-Venäjälle tapahtuviin kuljetuksiin vuonna 2017. Tarjouspyynnössä oli sotilaallinen määritys ”выполнение воинских грузовых перевозок” (”sotilaslastien kuljetus”) ja tarjouspyynnön määrä oli 4162 junavaunua edestakaisin. Vuonna 2015 vastaava julkinen tarjouspyyntö oli 125 junavaunulle ja vuonna 2016 vain 50 junavaunulle.

Tällä hetkellä ei ole julkista tietoa, kuinka monta sotilasjunaa Venäjältä on jo kulkenut Valko-Venäjälle ja kuinka monta vielä tulee kulkemaan. Tieto saataneen Zapad-harjoitusten jälkeen Nato-lähteistä julkaistuna. Ei ole myöskään ilmoitettu, kuinka paljon harjoituksen 250 panssarivaunusta ja 200 tykistä tulee olemaan valkovenäläisiä ja kuinka paljon venäläisiä. Valko-Venäjällä on kuinkin paljon suurempi panssarivaunujen ja tykistö määrä reservinä kuin mitä Zapad-2017-sotaharjoitukseen liittyen on ilmoitettu käytettävän.

Olen käsittelyt tuota junavaunuasiaa ja siihen liittyviä epätarkkuuksia tarkemmin 6.8.2017 julkaistussa kirjoituksessa otsikolla ”Zapad-harjoituksissa Venäjä on varautunut tuleviin sotatoimiin jo vuodesta 2009”. Kirjoitus löytyy täältä.

****

Tämänvuotinen Zapad-harjoitus on synnyttänyt suurta huolta ymmärrettävästi Puolassa (kuvitteellinen ”Lubenija”) sekä Latviassa ja Liettuassa (kuvitteellinen ”Vesbarija”).

”Демонстративную подготовку к войне с Западом” totesi Liettuan presidentti Dalia Grybauskaitė (Naviny 9.2.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Uhmakas valmistautuminen sotaan länteen kanssa”.

”Есть много сомнений и опасений, что после учений Запад-2017 может оказаться, что не все силы и средства будут выведены Россией из Беларуси.”, totesi puolestaan Puolan puolustusministeri Michal Dvorchik (Ria Novosti 21.8.2017). Vapaasti suomennettuna: ”On monia epäilyjä ja pelkoja, että Zapad-2017-harjoitusten jälkeen saattaa käydä ilmi, että Venäjä ei vedä takaisin kaikkia [sota]voimia ja resursseja Valko-Venäjältä”.

”Поэтому мы должны особое внимание уделять вопросу Беларуси и усилить взаимодействие между собой и другими странами ЕС и НАТО, чтобы исключить реализацию опасных планов Путина в Беларуси или с территории Беларуси.”, totesi Ukrainan parlamentin puhemies Andrei Boruby (Unian 28.3.2017). Vapaasti suomennettuna: ”Sen vuoksi meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota Valko-Venäjän kysymykseen ja lujitettava vuorovaikutusta meidän ja muiden EU- ja Nato-maiden välillä, jotta Putinin vaarallisia suunnitelmia ei voitaisi panna täytäntöön Valko-Venäjällä tai Valko-Venäjän alueelta”.

Vastaavia huolenilmaisuja löytyy itäisen Euroopan maista pilvin pimein.

Baltiassa ja Puolassa muistetaan hyvin operaatio Bagrationin tapahtumat Baltian maiden ja Puolan osalta päivämäärällä 22.6.-19.8.1944, jolloin Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja Itä-Puolan Valko-Venäjän kautta. Kartta hyökkäysnuolineen, joka on tämän kirjoituksen kuvassa 11, herättää edelleen Baltiassa ja Puolassa pelonväristyksiä menneestä. Voisiko sama toistua yli 70 vuotta myöhemmin?

Baltian maissa ja Puolassa on syytä huoleen.

Huolenaihe ei ole se, että Venäjä ryhtyisi nyt tässä vaiheessa sotatoimiin näitä Nato-maita vastaan. Näin ei tule tapahtumaan. Venäjä vasta harjoittelee ja uhkailee. Venäjä ennen kaikkea harjoittelee.

Huolenaihe on se, että Venäjä harjoittelee Valko-Venäjän valtausta sekä Puolan ja Liettuan välissä olevan kapean Suwalkin käytävän katkaisemista niin, että Venäjälle syntyy maayhteys Kaliningradiin.

Vuodesta 2014 jatkuneilla sotilaallisilla toimilla Venäjä ei ole onnistunut saamaan Ukrainaa hallintaansa ja takaisin etupiiriinsä, kun Ukraina kansa halusi päättäväisesti lähestyä länttä. Venäjä ei ole onnistunut pyrkimyksissään Ukrainassa, ja Ukraina on pienin askelin liukumassa hiljalleen kohti länttä. Aikaa tekee tehtäväänsä.

Venäjä harjoittelee Ukrainan kokemuksen perusteella toisenlaista toimintatapaa Valko-Venäjän suhteen. Venäjä varautuu ja harjoittelee varautuessaan.

Venäjä ei salli, että Valko-Venäjä tekisi ”ukrainat”. Venäjä näkee päämäärilleen Valko-Venäjällä riskialtteimmaksi ”Vejšnorija”-alueen, jossa kulttuuri on ollut länsimaisinta jo 1990-luvun alkuvuosista lähtien, jossa katolilainen uskonto on vahvinta ja jossa on Valko-Venäjän vahvinta paikallista taloudellista kanssakäymistä rajan yli Latviaan, Liettuaan ja Puolaan. Puola on katolinen maa. Alueella asuu Valko-Venäjän laajin puolalaisvähemmistö.

Venäjä ei toista Ukrainassa harjoittamaansa politiikkaa Valko-Venäjällä, jos tilanne sitä edellyttää. Valko-Venäjälle ei luoda jäätynyttä konfliktia, koska Kaliningrad määrittää toimet. Valko-Venäjällä Venäjä tulisi käyttämään tarvittaessa raakaa, nopeaa ja riittävää voimaa. Venäjä olisi valmis jopa miehittämään Valko-Venäjän, mikäli maassa alkaisi värivallankumoukseen viittaavaa liikehdintää, josta alkaisi Valko-Venäjän liukuminen länteen.

Nyt tämän syksyn Zapadissa Venäjä harjoittelee tuota Valko-Venäjän miehittämistä, jos maan länsiosat tai peräti koko valtio olisivat jatkossa halukkaita Ukrainan tapaan siirtymään länteen ja kansa nousisi kaduille vaatimaan vapautta sekä taloudellista hyvinvointia kuihtumisen sijaan.

Venäjän talouden yskiessä myös Valko-Venäjällä on talousvaikeuksia. Kansalaiset esittivät viime keväänä tyytymättömyyttään muun muassa ns. parasiittilaista mielenosoituksin, jotka presidentti Aljaksandr Lukašenka tukahdutti voimakeinoin (IS 25.3.2017). Venäjä huolestui Valko-Venäjän kansalaismielipiteestä. Seuraisiko Valko-Venäjällä Maidanin toisinto?

Venäjän agenda Zapad-2017-sotaharjoituksessa näyttävät olevan myös presidentti Aljaksandr Lukašenkan päämäärien mukaisia. Lukašenkalla on oiva tilaisuus näyttää kansalleen, mitä seuraa, jos se alkaa haikailla liikaa lännen perään. Lukašenka käyttää Venäjää ja Zapadia oman valtansa varmistamiseen. ”Vejšnorija”-alueen asukkaita varoitetaan.

Zapad-2017-harjoituksella Venäjä viestii myös lännelle. Jos Venäjä omasta mielestään joutuisi miehittämään Valko-Venäjän, lännen olisi paras olla puuttumatta, tai muuten jatketaan matkaa aina Kaliningradiin saakka ja eristetään Baltian Nato-maat muista Nato-maista Suwalkin käytävän maayhteyden osalta. Venäjä viestii Zapad-harjoituksella, kuinka paljon lännen olisi varattava sotavoimaa ja kuinka nopeasti pitääkseen Suwalkin käytävä auki Puolan ja Liettuan välillä.

Venäjä on selkeästi sotaharjoitusohjelman sisällöllä myös viestinyt, että Zapad-sotaharjoitus on harjoitus Nato-maita vastaan, vaikka se on nimetty harjoitukseksi terroristisia toimia vastaan.

****

Oheinen YouTube-video, jossa on lukuisia panssarivaunuja, on Oršan keskusrautatieasemalta (станцыя Орша-Центральная) 200 kilometriä Minskistä koilliseen ja 45 kilometriä Venäjän rajasta länteen 28.8.2017. 66 sekuntia kestävällä videonauhalla kulkee aseman ohi venäläistä 26 sotilasajoneuvoa, suurin osa taistelupanssarivaunuja ja rynnäkköpanssarivaunuja.

Oheinen YouTube-video, jossa on lukuisa panssarivaunuja, on Venäjän puolelta Smolenskin alueella olevalta Tumanovon rautatieasemalta (станцыя Туманова) kohti Valko-Venäjää 26.8.2017. Tumanovon rautatieasemalta on matkaa 250 kilometriä Valko-Venäjän rajalle. 32 sekuntia kestävällä videonauhalla kulkee aseman ohi venäläistä 18 sotilasajoneuvoa, lähinnä taistelupanssarivaunuja ja rynnäkköpanssarivaunuja. Juna ei ole sama kuin Oršan keskusrautatieasemalla 28.8.2017 kuvattu, vaikka junarata on sama.

Kuva 1. Vejšnorija (Вейшнория) on kuvitteellinen valtio Valko-Venäjällä, jota Venäjä ja Valko-Venäjä puolustavat Zapadissa.

Kuva 2. Latvialainen Delfi-sivusto on sijoittanut Lubenijan Puolaan, Vejšnorijan Valko-Venäjälle ja Vesbarijan Liettuaan.

Kuva 3. Valko-Venäjän voimakkaimmin roomalaiskatolliset alueet on merkitty punaisella. Punaiset alueet ovat Vejšnorija-alueella.

Kuva 4. Presidentinvaaleissa 1994 länsimielisen Pozniakin kannatus oli suurinta Vejšnorija-alueella, Lukašenkan vähäisintä.

Kuva 5. Valko-Venäjällä Zapad-harjoituksen kuvitteellisella Vejšnorija-alueella asuu eniten puolalaisia.

Kuva 6. Zapad-sotaharjoituksen 10 harjoituspaikkaa Valko-Venäjällä ja sen läheisyydessä Kaliningradin ja Pihkovan alueilla.

Kuva 7. Venäjältä tulevia panssarivaunuja Vereitsyn asemalla 50 kilometriä Minskistä kaakkoon 30.8.2017.

Kuva 8. Venäjältä tulevia panssaroituja ajoneuvoja Oršan keskusrautatieasemalla 45 kilometriä Venäjän rajasta länteen 28.8.2017.

Kuva 9. Panssarivaunu Venäjän puolella Smolenskin alueella Tumanovon rautatieasemalla 26.8.2017 matkalla kohti Valko-Venäjää.

Kuva 10. Venäläisiä panssarivaunuja Barysaŭn kaupungissa 70 kilometriä Minskistä koilliseen 20.8.2017.

Kuva 11. Operaatio Bagration 22.6.-19.8.1944. Neuvostoliitto miehitti Baltian maat, Itä-Puolan Valko-Venäjän kautta.