Suomalaisia äitiyspakkauksia sota-ajan lapsille Ukrainaan?

Äiti, tytär ja äitiyspakkaus vuodelta 1948. Kuinka moni meistä onkaan nukkunut ensimmäiset kuukautensa tuollaisen äitiyspakkauksen pahvilaatikossa. Kuva: vapaa lähde (Museovirasto, Finna, https://finna.fi/Record/museovirasto.EE01DB4CCB22C2499A87F63D772FE8E7).

Mistä tuotekeksinnöistä Suomi tunnetaan maailmalla? Siis, mitä tuotetta pidetään tavallisten ihmisten keskuudessa suomalaisena ja Suomessa keksittynä.

Ruotsalaisilla noita tuotteita riittää, Suomella on vähemmän. Ruotsilla on Alfred Nobelin keksimä dynamiitti ja Tanskalla Godtfred Kirk Christiansenin keksimät legot. Pure-Pak mielletään norjalaiseksi tuotteeksi, mutta Pure-Pakin alkuperäinen keksijä oli yhdysvaltalainen John R. Van Wormer, jolta norjalainen Christian August Johansen hankki omistukseensa Pure-PAK-pakkausten ja -laitteiden patentit.

Mitkä tuotteet sitten koetaan maailmalla Suomessa keksityiksi ja suomalaisiksi? Nobelisti Artturi Ilmari Virtasen AIV-rehu tunnetaan suomalaisena keksintönä, mutta laajalle kansalle AIV on tuntemattomampi.

Kun olen kysellyt ulkomaalaisilta tutuiltani, mitä suomalaisia keksintöjä he muistavat, viime vuonna tutuksi on tullut erityisesti Molotovin cocktail (Molotov cocktail). Astiankuivauskaappi (dish drying cabinet) ja äitiyspakkaus (maternity packag) tunnetaan suomalaisina. Vanhemmat ihmiset muistavat Eero Aarnion vuonna 1968 keksimän pallotuolin (Ball Chair). Mobiilipuhelinta ei enää mielletä suomalaisena kuten vielä pari vuosikymmentä sitten Nokian valtakaudella. Pertteliläisen maanviljelijä Arvi Lehden heijastinkeksintöä (reflector) turvaksi liikenteessä ei myöskään mielletä juuri suomalaiseksi. Tuttuja tuotteitamme emme ole erityisesti markkinoineet maailmalla suomalaisuudella ja suomalaisina.

****

Vuonna 2021 Ukrainassa syntyi vielä 271 984 lasta. Ukrainassa kuten lähes kaikissa muissakin länsimaissa kokonaishedelmällisyysluku on ollut pitkään alle 2,1, eikä väestö ole uusiutunut ja eivätkä väestösuhteet ole pysyneet omin voimin tasapainossa. Monessa maassa alhaisen syntyvyyden synnyttämää väestökriisiä on pahentanut poliittinen haluttomuus maahanmuuton lisäämiseen. Niissä maissa, joissa maahanmuutto on ollut vapaampaa, on myös talous selvinnyt parempikuntoisena.

Vuonna 2021 kokonaishedelmällisyysluku oli Ukrainassa vain 1,16. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan 1,46. Lokakuusta 2021 lokakuuhun 2022 Suomen kokonaishedelmällisyysluku tippui vielä tuotakin alhaisemmaksi ollen enää 1,35.

Kun kaikki lapset eivät pysy elossa lisääntymisikään saakka, kokonaishedelmällisyysluvun pitäisi olla vähintään hieman päälle kahden, kun lapsen alkuunsaamiseen tarvitaan kaksi vanhempaa. Maahanmuutolla voidaan lieventää kokonaishedelmällisyysluvun heikon tason synnyttämiä ongelmia ja sitä, ettei kansa halua lisääntyä.

Sota on kauhea rasitus sotaa käyvän maan väestökehitykselle. Parhaassa lisääntymisiässä olevia kansalaisia kuolee eikä ihmiset uskalla tehdä lapsia tuleviin olosuhteisiin, joista ei ole varmaa tietoa. Kun sota loppuu, seuraa yleensä lisääntymispiikki, jossa uudet suuret ikäluokat saavat alkunsa. Uusi elämä saa uutta tilaa.

Ukrainan väestökehitykselle luo haasteita myös ne yli seitsemän miljoonaa kansalaista, jotka ovat lähteneet sotaa pakoon eri puolelle Eurooppaan. Mitä pidempään sota kestää, sitä useampi jää pysyvästi evakkomaahan. Väestökadosta kärsivä Venäjä suorittaa muiden sotatoimien ohella myös ukrainalaisväestön pakkosiirtoja ratkaistakseen oman maansa väestöongelmia.

Sodan alusta helmikuun 24. päivästä lokakuun 6. päivään saakka Ukrainassa tuli raskaaksi yhteensä 68 277 naista. Vuonna 2021 vastaavana aikana tuli raskaaksi 146 675 naista (ZN.UA 17.10.2022). 24.2.2022-6.10.2022 (589 vuorokautta) välisenä aikana raskaaksi tuli siis keskimäärin 116 naista vuorokaudessa. Tuolla perusteella yhdeksän kuukauden päästä (24.11.2022-6.6.2023) syntyisi keskimäärin korkeintaan vain 116 lasta vuorokaudessa.

Ukrainan oikeusministeriö (Міністерство юстиції України, kotisivut) uutisoi toukokuun alussa, että sodan alusta lukien ilmeisemmin huhtikuun loppuun saakka oli syntynyt noin 36 500 lasta eli keskimäärin noin 560 lasta vuorokaudessa. Nuo kaikki lapset ovat saaneet alkunsa rauhan aikana ajankohtana, jolloin elämä oli vielä tavallista.

Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla oikeusministeriön mukaan 103 903 ukrainalaista paria laillisti suhteensa, kun vuotta aiemmin samana ajanjaksona 85 960 paria laillisti suhteensa.

Ihmiset siis haluavat mennä sodan aikana naimisiin, mutteivat uskalla sodan keskellä hankkia lapsia.

****

Ukrainan ensimmäiset ”sotavauvat” ovat syntyneet – Sofian äiti pelkäsi joutuvansa synnyttämään pommisuojassa (Yle 11.12.2022).

Suomalaisen äitiyspakkauksen juuret ovat 1930-luvulla. Pakkaus tuli saataville vähävaraisille äideille ja perheille vuonna 1937 ja kaikille vuonna 1949. Äitiyspakkausta on kokeiltu eri malleilla yli 30 maassa ja Skotlannissa sen käyttö taitaa olla Suomen jälkeen vakiintuneinta.

Äitiyspakkaus, ilmainen kouluruoka ja lapsilisät ovat olleet Suomen erityistä avunatoa lapsiperheille vuodesta 1949, 1948 ja 1948. Nuo ovat olleet sodan jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan ydintä valtion voimavaroista riippumatta.

Suomalainen äitispakkaus olisi hyvä lahja Ukrainan uusille sota-aikana syntyville lapsille ja heidän vanhemmilleen. Isä voi olla rintamalla taistelemansa kotimaansa ja perheensä puolesta. Moni isä ei enää palaa rintamalta kotiin perheensä luo. Tuosta sodan armottomuudesta tulevat mieleen meidän omat talvisotakokemuksemme.

Kelan jakamassa vuoden 2022 äitiyspakkauksessa on yhteensä 43 erilaista tuotetta, minkä lisäksi äitiyspakkauslaatikkoa voi käyttää vuoteena (Kela, Äitiyspakkaus 2022). Äitiyspakkauksen sisällön arvo lienee noin 170 euroa.

Suomessa äitispakkauksen tuotteita on alettu kierrättää niin, että osa vanhemmista on ottanut äitiyspakkauksen sijaan 170 euron rahallisen korvauksen ja hankkinut äitiyspakkauksen kierrätyksestä (esim. DOM, kierrätysäitiyspakkaus). Vuodelle 2021 Kela hankki 28 000 äitiyspakkausta ja tälle vuodelle 32 000 pakkausta. Vuonna 2021 Suomessa syntyi yhteensä 49 594 lasta, mikä oli 3 131 enemmän kuin edellisvuonna (Tilastokeskus, Syntyvyys nousi vuonna 2021).

Ehdotukseni nyt olisi, että Suomi avustaisi Ukrainaa, lapsia saavia ukrainalaisperheitä – isiä ja äitejä – äitispakkauksilla. Osaltaan Suomi veisi hyvää keksimäänsä asiaa eteenpäin. Tuon suomalaislahjan sodan melskeessä elävät ja lapsia saavat ukrainalaisperheet varmasti muistaisivat.

Jos vertaamme Suomen avunannon määrä Ukrainaan vaikkapa Viron avunantoon, on meillä paljon kirittävää. Äitispakkaus ukrainalaisäideille voisi olla hyvä tapa avustaa. Sodan aikana alkunsa saaneiden lasten määrä ei tule olemaan korkea. Kun vuonna 2021 Ukrainassa syntyi 271 984 lasta, olisivat äitiyspakkaukset heille maksaneet 46 237 280 euroa. Ukrainassa jatkossa syntyy ehkä 110-500 lasta vuorokaudessa, olisi äitispakkausten kustannus tällöin vuodessa 6 825 500-34 127 500 euroa.

Mielestäni me voisimme tehdä tuon lahjoituksen, jos Ukraina asiasta innostuisi. Lahjoitukselle olisi varmasti hyvä vastaanotto, joka jäisi muistiin. Mekin olemme muistaneet pitkään sitä apua, mitä saimme sodan aikana ja sodan jälkeen Ruotsista. Esimerkiksi talvisodan jälkeen vuonna 1940 Ruotsi lahjoitti Suomelle yli 2 000 puutaloa.

Helsingissä Auroran sairaalan tontilla osoitteessa Nordenskiöldinkatu 20 on vanha rakennus, jossa nyt toimii oikeuspsykiatrian poliklinikka. Tuo rakennus on Ruotsin sodanjälkeinen lahjoitus Helsingin kaupungille. Ruotsalaisten apu sodasta kärsineelle Suomelle tuli tarpeeseen. Lahjoitetut talot olivat pitkälti puuelementtitaloja, joista suomalaiset ottivat mallia Puutalo Oy:n johdolla. Kuva: vapaa lähde (Helsingin kaupunginmuseo, Finna, Constantin Grünberg, https://hkm.finna.fi/Record/hkm.EF5382A3-458D-4C60-BA3B-7F821CD7314B).

Minullakin on käytössä vielä se emalivati, joka oli siinä äitiyspakkauksessa, jonka vanhempani saivat syntyessäni. Joka kerta saunoessani muistan tuon köyhälle perheelle tarpeeseen tulleen Suomen valtion antaman lahjan uudelle elämälle.

Tuosta samaa emalivatia käytän elämäni loppuun saakka. Se elää yhtä pitkään kuin minä ja ehkäpä vielä sen jälkeenkin.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu