Suomella ei ole rokotusohjelmaa COVID-19-tautia vastaan – Juuri sen vuoksi rokotukset takkuavat nyt pahasti

”Pääsyyt ovat kohderyhmä ja ajankohta. Koronapotilaita hoitavasta henkilökunnasta iso osa on ollut joululomilla, ja rokotteet on annettu heille, jotka ovat olleet välipäivinä töissä.” (HS 2.1.2021)

Noin selitteli Tampereen yliopiston rokotetutkimus­keskuksen (Rokotetutkimus) johtaja Mika Rämet Helsingin Sanomissa kysymykseen, miksi Suomessa rokotukset eivät ole lähteneet oikein käyntiin eikä vauhtiin.

”Kun tieto rokotuksesta kirjoitetaan potilaskertomukseen, se kulkee siitä ensin kantaan ja kannasta se välittyy valtakunnalliseen rokotusrekisteriin. Tässä saattaa ilmetä tietosiirron viiveitä.” (IS 2.1.2021).

Noin selitteli puolestaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek Ilta-Sanomissa, miksi Suomessa rokotukset eivät ole lähteneet oikein käyntiin eikä vauhtiin.

Hanna Nohynekille tiedoksi, että valtioneuvoston asetukseen vapaaehtoisista COVID-19-rokotuksista (1105/2020) on kirjattu oheisesti: ”Tiedot on välitettävä ajantasaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämään valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.”

Ajantasainen on yhtä kuin reaaliaikainen. Valtioneuvoston asetus ei sinänsä ole sitonut rokotusrekisteriä sähköiseen potilaskertomukseen liitettäväksi, vaikka rokotustapahtuma merkitään sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Jos järjestelmä ei olisi kaikilta osin reaaliaikainen, pian samaa muistisairasta henkilöä voitaisiin rokotella kahdesti peräkkäisinä päivinä. Ilman täydellistä reaaliaikaisuutta tiedossa olisi totaalinen kaaos päivittäisten rokotusmäärien kasvaessa.

Olisi myös todella erikoista suomalaisessa tietoyhteiskunnassa (?), jos rokotustapahtumasta ei terveydenhuollon sähköisissä tietojärjestelmissä syntyisi samanaikaista merkintää sähköiseen rokoterekisteriin kuin sähköiseen potilastietojärjestelmään.

Toinen syy Nohynekin mukaan on se, miksi Suomessa rokotukset eivät ole lähteneet oikein käyntiin eikä vauhtiin, että rokotukset on aloitettu eri puolilla Suomea hieman eri aikaan.

Niin, miksi ne on aloitettu hieman eri aikaan eikä samaan aikaan kaikkialla Suomessa?

”On pakko todeta, että onhan se hidasta siihen nähden, mitä alun perin on ajateltu. Puhuttiin sadoista tuhansista, ei kymmenistä tuhansista. Tämä on huomattavasti hitaampaa siihen nähden, kuin Suomeen odotettiin.” (Yle 2.1.2021) .

Noin selitteli puolestaan sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila (sd.) Ylen sivuilla, miksi Suomessa rokotukset eivät ole lähteneet oikein käyntiin eikä vauhtiin.

Varhila siis syyttää rokotevalmistaja BioNTech-Pfizer-yhteenliittymää ja EU:ta, kun Suomesessa ei muka olisi rokotteita sitä määrää, mitä kyettäisiin rokottamaan.

Höh? Aivan käsittämätön lausunto ministeriön kansliapäällikkötasoiselta henkilöltä.

Varhila on taas kerran pohjanoteeraus kuten keväällä kasvomaskiasiassakin oli.

****

EU:n alueella rokotteita toimitetaan yhteishankintana kaikkiin EU:n jäsenmaihin saman verran samanaikaisesti väkilukuun suhteutettuna. EU:n 27 maassa asuu nyt yhteensä noin 446 miljoonaa EU-kansalaista, kun Iso-Britannia ei ole enää jäsenmaa.

Suomen asukasluku on noin 5,5 miljoonaa, mikä vastaa 1,23 prosenttia EU-väestöstä.

Alun perin Suomi odotti, että joulun alla maahan saataisiin 100 000–300 000 rokoteannosta, uutisoi Yle eilen (Yle 2.1.2021).

Jos Suomi olisi saanut joulun tienoilla maahan 100 000 rokoteannosta, olisi rokotevalmistajan pitänyt kyetä toimittamaan EU:lle 8,1 miljoonaa annosta, jotta EU:n rokotejakelu oli mennyt sovitun kaavan mukaan. 300 000 rokoteannosta Suomeen olisi tarkoittanut 24,3 miljoonaa annosta koko EU:n alueelle.

Suomen odotukset 100 000–300 000 rokoteannoksesta olivat hieman vailla katetta. Pfizer ilmoitti joulukuussa, että se voi toimittaa rokotteita vuoden 2020 loppuun mennessä 50 miljoonaa annosta maailmanlaajuisesti.

Jotta ihminen tulisi täysin kattavasti rokotetuksi, tarvitaan kaksi rokoteannosta rokotettavaa ihmistä kohti. Tuo tuottaa luvuissa tulkintahankaluutta. Milloin tarkoitetaan rokotettua ihmistä kahdella annoksella ja milloin tarkoitetaan yhtä annettua rokoteannosta.

Pfizer-Biontech-yhteenliittymän tuottamia rokotteita on määrä tulla tammikuussa Suomeen viikoittain noin 50 000. Tammikuussa joka arkipäivä pitäisi kyetä piikittämään noin 10 000 rokoteannosta. Noin siis, jos tulkitaan että kaikki 50 000 annosta olisi kaksivaiheisen rokotuksen ensimmäistä vaihetta. Joka tapauksessa rokotusmäärä olisi 10 000 rokotepistosta ja -annosta päivää kohden, vaikka 3–4 viikon päästä kyse olisi jälkimmäisestä annattavasta rokoteannoksesta jo kertaalleen rokotetulle.

Suomi on nyt saanut tähän mennessä 10 000 + 40 000 annosta – yhteensä siis 50 000 annosta. 10 000 annosta saatiin jo aiemmin niin, että 27.12.2020 voitiin pitää koko EU-alueen kattava näytösluonteinen aloitus. Tällä viikolla saapui vielä toinen koronarokote-erä suuruudeltaan 40 000 annosta.

Viikossa on siis tullut 50 000 annosta niin kuin on ilmoitettukin, eli 10 000 annosta jokaista viittä arkipäivää kohden.

No, kuinka paljon Suomi on onnistunut antamaan rokotteita kuluneella viikolla, jossa oli neljää arkipäivää ja lisäksi uudenvuoden päivä?

Rokotteen saaneiden tämänhetkinen määrä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan on kuitenkin vain 1 767 ihmistä. Tarkoittaa 442 ihmistä per arkipäivä neljälle arkipäivälle jaettuna.

Aika vähäinen ja surkea luku.

10 000 annosta pitäisi siis päivittäin saada piikitettyä ihmisiin. Ensimmäisen viikon saldo kuitenkin vain 442 ihmistä per arkipäivä. Todella surkea luku.

Ei kovinkaan lennokas aloitus eikä Suomi voi ainakaan rokoteannosten puutetta aikaansaamattomuudesta syyttää kuten Varhila syytti. Rokotteista ei ole ollut tällä viikolla Suomessa puutetta. 50 000 rokoteannosta on tullut maahan ja vain 1 767 ihmistä on rokotettu. Suomen terveydenhuolto näyttää mieluummin viettävän joulusiestaa kuin hoitavan rokotuksia.

Jos sanon suoraan, sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan olisi syytä pitää turpansa kiinni ja olla syyttämättä rokotepuutteesta syyttömiä niin kauan kuin Suomi ei kykene rokottomaan ihmisiä siihen tahtiin kuin rokotteita maahan virtaa.

Varhila sähläsi keväällä kasvomaskeissa ja nyt näyttää sähläävän rokotusjärjestelyissä. Varhila on saman tason sählääjä kuin valtionepidemiologi Anders Tegnell Ruotsissa. Lisäksi Varhila ja koko STM on nyhrännyt tartuntatautilain muutosesitystä, joka saatiin eduskuntaan vasta 10.12.2020 ja jota ei ole vieläkään ole saatu eduskunnasta ulos.

Kuinka kauan tuon laatuinen ja tasoinen virkamies saa Suomessa oikein jatkaa?

****

EU:ssa rokotteet jaetaan siis asukasluvun mukaan. Jos rokotteiden piikittäminen ihmisiin on kaikissa EU-maissa yhtä tehokasta, pitäisi prosentuaalisen rokotekattavuuden olla kaikki maissa sama.

Tuo on rokotekattavuuden prosenttiluku hyvä mittari tarkastella, missä EU-maissa rokotusjakelu on hoidettu tehokkaimmin, koska kaikki maat saavat aina viikoittain saman määrän rokotteita suhteessa väestöön.

Oheinen alla oleva kartta on Our World on Data -sivustolta. Kuva kertoo, kuinka monta prosenttia väestöstä on saanut COVID-19-rokotteen kuvassa merkittyyn ajankohtaan mennessä (COVID-19 vaccination doses administered per 100 people, 1.1.2020).

Miksi Tanskassa prosentti on 0,51, kun Suomessa vain 0,032? Tanskan prosenttiluvulla Suomessa pitäisi Suomessa olla yli 28 000 ihmistä jo kertaalleen rokotettu, kun nyt Suomessa on vasta 1 767 ihmistä rokotettu.

Miksi Saksassa prosentti on 0,20, kun Suomessa vain 0,032? Saksan prosenttiluvulla Suomessa pitäisi Suomessa olla 11 000 ihmistä jo kertaalleen rokotettu, kun nyt Suomessa on vasta 1 767 ihmistä rokotettu.

Miksi Portugalissa prosentti on 0,16, kun Suomessa vain 0,032? Portugalin prosenttiluvulla Suomessa pitäisi Suomessa olla 8 800 ihmistä jo kertaalleen rokotettu, kun nyt Suomessa on vasta 1 767 ihmistä rokotettu.

Miksi Puolassa prosentti on 0,13, kun Suomessa vain 0,032? Puolan prosenttiluvulla Suomessa pitäisi Suomessa olla yli 7 000 ihmistä jo kertaalleen rokotettu, kun nyt Suomessa on vasta 1 767 ihmistä rokotettu.

Miksi Italiassa prosentti on 0,08, kun Suomessa vain 0,032? Italian prosenttiluvulla Suomessa pitäisi Suomessa olla 4 400 ihmistä jo kertaalleen rokotettu, kun nyt Suomessa on vasta 1 767 ihmistä rokotettu.

Suomeen on tullut siis 50 000 rokoteannosta ja 50 000 rokoteannoksen määrällä 0,9 prosenttia kansalaisista olisi ollut mahdollista rokottaa kertaalleen. Vain 3,5 prosenttia on käytetty maahan saaduista rokotteista ja 96,5 prosenttia maahan saapuneista rokotteista on käyttämättä ensimmäisen kierroksen rokotuksiin.

Our World on Data -sivuston määrät ovat kaikki vielä ensimmäisen rokotteen erää, joten se ei vaikuta laskelmaan ja siitä tehtäviin johtopäätöksiin rokotekattavuudesta.

Rokote annetaan vain yli 16-vuotiaille, mutta prosentit lasketaan kuitenkin koko väestön suhteessa.

Kaikkea muuta Suomi voi syyttää rokotustahdin hitaudesta toistaiseksi, muttei Suomeen saatavaa rokotteiden määrää.

Tanska on kaikin puolin hyvä verrokkimaa Suomelle EU:n sisällä. Jäljempänä analyysi siitä, miksi Tanska on onnistunut rokotealoituksessa, mutta Suomi ei.

****

Mikä mättää, etteivät Suomessa ainakaan tämän viikon perustella rokotukset toimi niin tehokkaasti kuin niiden pitäisi toimia?

Suomella ei ole rokotusohjelmaa. Suomella ei ole yksityiskohtaista suunnitelmaa, miten rokottamiset hoidetaan. Ei aikataulua, ei aikataulun sitomista saataviin rokotteisiin, ei yhtään mitään.

Suomessa ei ehkä ole ymmärretty, että kun on kyse koko väestöä koskevasta massarokotuksesta, jossa volyymit ovat ihan toista luokkaa kuin muissa tehdyissä rokotuksissa, ei rokotuksia COVID-19-tautia vastaan voida järjestää vastaavasti kuin vaikka influenssarokotuksia. Rokotuksia COVID-19-tautia vastaan ei todellakaan voida jakaa alueille eikä alueiden vastuulle vastaavasti kuin influenssarokotuksia.

THL hankkii kansallisen rokotusohjelman influenssarokotuksia varten vuosittain noin 1,7 miljoonaa rokoteannosta, mikä vastaa noin 30 prosenttia väestömäärästä. Kirjattujen influenssarokotusten määrä terveyskeskuksittain kaudella 2020–2021 oli joulun tienoilla kuitenkin vain 896 285 rokotetta (THL 26.12.2020). Toki rokotteita jaettiin myös työterveyshuollon kautta, mutta ilmeisesti tätä kanavaa ei käytetä  laajemmin COVID-19-rokotuksissa, vaikka onkin kirjattu valtioneuvoston asetukseen.

On eri asia jakaa noin yksi miljoona influenssarokoteannosta kuin COVID-19-rokoteannokset kattavasti noin 4,6 miljoonalle yli 16-vuotiaalle massarokotuksena ja vieläpä kahteen kertaan, jos kaikki olisi BioNTech-Pfizer-rokotetta. Siihen pitää olla laadittuna hyvin yksityiskohtainen suunnitelma, jotta rokotukset kulkevat tehokkaasti ongelmitta.

****

Onko Suomelle siis laadittu rokoteohjelma juuri COVID-19-rokotukislle?

Ei ole.

No miksi ei ole?

STM:stä tai THL:stä ei ole ollut tekijäksi. Asia on työnnetty alueille ja pois Helsingin pään silmistä. Kun tartuntatautilaki (1227/2016) 45 § antaa ministeriölle mahdollisuuden työntää asia kuntien vastuulle, niin todellakin on työnnetty.

Nyt ymmärrän, miksi tartuntatautilain muutoksien suhteen on viivytelty ja miksi se ei edelläänkään vastaa sitä, mitä koko Suomen kansan rokottaminen muutamassa kuukaudessa massarokotuksena edellyttäisi. Se vaatisi valtion vahvaa roolia. Se vaatisi tahoa, joka vastaisi alueiden sijaan koko Suomesta.

STM:n laatimaan koronastrategiaan on korostetusti kirjattu: ”Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä alueellaan.” (STM, Muistio, Suomen COVID-19 rokotestrategia 2.12.2020).

Sama on kirjattu myös Valtioneuvoston asetukseen vapaaehtoisista COVID-19-rokotuksista (1105/2020), mutta siellä vastuu on lääkärillä tarkoittaen itse rokotustapahtumaa: ”Lääkäri vastaa rokotustoiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta.” Siis rokotetoiminnan eikä vain rokotustapahtuman.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava kuitenkin rokotteiden toimittamisesta. Miten THL:n ja kuntien toimet sovitetaan yhteen, kun niistä ei ole mitään ohjelmaa?

Miten kunnat järjestävät rokotukset henkilökuntaa varaten, jos eivät edes tiedä, montako rokotetta tulee kuhunkin 310 kuntaan Suomeen saatavista noin 50 000 rokotteesta viikossa.

Kun varsinaiset massarokotukset alkavat, tuleeko jokaiseen kuntaan 131 rokotetta joka viikko vai jaetaanko rokotteet kunnan asukasluvun puitteissa niin, että kaikkia kuntia kohdellaan tasavartaisesti asukaslukujen suhteessa?

Valtakunnallinen rokoteohjelma tai -suunnitelma olisi pitänyt olla valmiina jo ajat sitten. Ei tällaista ruljanssia voida sälyttää kunnille. Siitä ei tule mitään, kuten on jo ensimmäisellä viikolla nähty.

Jokaisen opetetun rokottajan olisi pitänyt tietää tarkasti tehtävänsä, kun 50 000 rokotteen määrä saapui Suomeen viikoilla 52 ja 53. Miten rokotteet jaetaan alueille, ketä rokotetaan ja minä päivänä. Ketkä rokotettavat kutsutaan milloinkin rokotuksiin. Rokotusvauhdin tulee vastata viikoittain rokotteiden saantoa.

Jos saanto on nyt alussa noin 50 000 rokotetta viikossa, tulee se myöhemmin määrä kasvamaan jopa moninkertaiseksi. Järjestelmän pitää toimi silloin kuin liukuhihnan.

Laskuharjoitus: jos 4 600 000 suomalaista rokotetaan puolessa vuodessa niin, että saavutettaisiin sataprosenttinen rokotesuoja, arkipäivässä pitäisi rokottaa vähintään 35 000 ihmistä. Kun kerrotaan tämä kahdella (jos kaksi rokoteannosta per rokotettava), pitää kyetä rokottamaan vähintään yli 70 000 annosta joka ikinen arkipäivä puolen vuoden ajan. Rokotusten on todellakin toimittava teollisella liukuhihnaperiaatteella.

Onko rokotukset – rokotuksille ei siis ole Suomessa olemassa ohjelmaa – mitoitettu Suomessa tuolle määrälle puolen vuoden ajaksi?

Takuulla ei ole. STM:n laatimasta strategiasta ei ainakaan minulle selviä, mikä on oikein Suomen COVID-19-rokotusstrategia. Se on käytännössä nollapaperi toimintaohjeena.

Tosiasia on, ettei Suomessa riitä henkilökunta rokotuksiin tuolla vauhdilla. Siis 70 000 rokotustapahtumaan jokainen arkipäivä puolen vuoden ajan.

****

Otan lopuksi pari esimerkkiä, miten rokoteohjelmia laaditaan maailmalla. Esimerkkeinä Tanska ja Iso-Britannia, jotka keikkuvat rokotejakelun kärjessä Euroopassa.

Suomi on verrattavissa asukasluvultaan Tanskaan Pohjoismaana.

Tanska on kärkimaa rokotejakelussa EU:ssa. Tanska on laatinut rokoteohjelman, jonka mukaan toimitaan ja joka on saatettu myös rokotettavien tietoon julkisesti. Rokoteohjelma on laadittu jo joulukuun alkupuolella, jota on sitten päivitetty ajan myötä (Selve vaccinationsprogrammet).

Tanska on laatinut myös jo 22.12.2020 julkaistuna 46-sivuisen asiakirjan suunnitteluperusteista ensimmäiselle vaiheen rokotuksille (Vaccination mod COVID-19, Planlægningsgrundlag for første fase af vaccinationsindsatsen). Rokotusohjelman seuranta on Tanskassa valtion rokotekeskuksen vastuulla (Statens Serum Institut, SSI).

Ohjelmassa terveysministeriön alainen terveyshallitus (Sundhedsstyrelsen, SST) oli laatinut jo 22.12.2020 hyvin tarkan ilmoituksen esimerkiksi kohderyhmien priorisoinnista ja rokotteiden jakamisesta COVID-19-rokotustoimissa (Meddelelse om prioritering af målgrupper og vaccinefordeling i vaccinationsindsatsen mod COVID-19 per 22. december 2020). Ilmoituksessa on laskettu mm. rokotehukkaprosentit ja jakamisesta Tanskan sisällä alueille. On toimittu insinöörimäisellä tarkkuudella, joka takaa lopputulosta.

Tanskan Sundhedsstyrelseninä vastaava laitos Suomessa on lähinnä joko THL tai KTL.

Kahdeksan ensimmäisen viikon aikana Tanska odottaa saavansa 47 775 rokoteannosta viikossa. 50 000 annoksen viikkosaanto on siis sekä Suomelle että Tanskalle hyvä saantoarvio, jolle rokoteohjelma tulee mitoittaa alkuvaiheessa.

Tanskalla on siis tarkat suunnitelmat rokottamisesta, jotka on laadittu jo hyvissä ajoin joulukuussa. Tanskalla on tarkka rokotusohjelma, jonka mukaan toimitaan. Tämän takia samalla rokotemäärällä 5,8 miljoonan asukkaan Tanska on saanut rokotettua ensimmäisen viikon aikana jo yli 29 000 ihmisistä, kun 5,5 miljoonan asukkaan Suomi vain 1 767 ihmistä.

Suomi on jäänyt nyt jonnekin ihmeelliseen rokotteiden jakelussa aivan vastaavasti kuin maskien suhteessa viime keväällä. Jos Suomi ei kykene Tanskan vauhtiin, heikkouttaan ja huonouttaan ei kykene.

****

Iso-Britanniassa puolestaan 1,47 prosenttia kansalaisista on rokotettu vähintään kertaalleen. Iso-Britanniassa oli 66,65 miljoonaa asukasta vuonna 2019. Tuolla perusteella noin miljoona rokotetta on jo annettu.

Englannin kansallista terveyspalvelua johtaa NHS (National Health Service, NHS). NHS on laatinut tarkan COCVID-19-rokoteohjelman (COVID-19 vaccination programme) Pfizer-BioNTech-yhteenliittymän rokotteelle (Pfizer/BioNTech vaccine). Sivusto on maallikollekin hyvin selkeä. Myös kuningaskunnalla vastaavat sivut ja ohjelma (COVID-19 vaccination programme, GOV.UK) esimerkiksi suostumuslomakkeineen (esimerkki).

Ohjelmassa on mm. ohjeet rokotuksia suorittaville rokotuspisteille (hospital hubs), luettelot rokotuspisteistä, rokotesäilytyksen ohjeet jne. On eroteltu joukkorokotuskeskusten ja niiden sijainnit muista rokotuspisteistä.

On laadittu viikkotiedote aloitusviikolle (Implementing the Covid Vaccination Programme – 4 December 2020).

On ohjeet rokote- ja rokotevälinetilauksille rokotepisteisiin (Standard operating procedure: Ordering inventory for COVID-19 vaccinations in NHS hospital hubs).

On laadittu Excel-tiedosto rokotuspisteistä (Hospital hubs at 29 December 2020). Englannissa on 110 rokotepistettä, jonne rokotejakelu tapahtuu.

Aineisto on valtava ja se pääosin julkaistu jo joulukuun alussa 5. ja 6. päivänä. Osa aineistosta on julkaistu jo marraskuun puolella. Toisin kuin Suomessa, Britteinsaarilla rokotuksiin oli varauduttu ohjelmalla hyvissä ajoin ennen rokotusaloitusta.

Niin. Milloinkahan Suomessa voimme tutustua STM:n vastuulla olevaan todelliseen COVID-19- rokoteohjelmaan, jonka perusteella voisimme nähdä tarkkaan rokotusten toimintasuunnitelman?

Suomessa Sanna Marinin hallitus vastaa viimeisenä tahona rokotusten suorittamisesta ja onnistumisesta, ei mikään muu taho.