Suomen HX-hävittäjähankinta, Yhdysvaltojen Super Hornet ja NGAD-ohjelma

Suomen HX-hankkeen viisi hävittäjäkandidaattia ovat nyt käyneet esittäytymässä tukikohtanaan Satakunnan lennosto Tampere-Pirkkalan lentokentällä. Viimeisenä Pirkkalassa oli viikon puolivälissä saapunut Boeingin Super Hornet.

Ilmavoimille kyse oli hävittäjäkandidaattien ensimmäisestä testaus- ja todennustapahtumasta. Hienosti nimettynä HX Challengesta (Ilmavoimat, HX Challenge).

Jälleen yksi vaihe Suomen hävittäjähankinnassa on saatu päätökseen.

Boeing tarjoaa Suomelle F/A-18E/F Super Hornetia (kotisivut) ja sen elektronisen häirinnän EF-18G Growler -versiota (kotisivut).

Olen käsitellyt Suomen HX-hanketta viime syksynä kahdessa kirjoituksessa otsikoilla ”Ruotsalainen Saab Gripen ei voi enää olla Suomen hävittäjäkandidaatti” (US-blogi 3.8.2019) ja ”Unkari on vaihtamassa lainatut Gripenit F-35-hävittäjiin vuoden 2026 jälkeen” (US-blogi 6.8.2019).

Tuossa jälkimmäisessä kirjoituksessa totesin Super Hornetien olevan auttamattomasti vanhentuneita ja jäämässä pois tuotannosta. Hävittäjä on elinkaarensa päässä ja sen taru on lopussa.

Myös viime keskiviikkona Tampere-Pirkkalan lentokentällä oli huomattavissa, ettei Boeing enää hirvittävän ahkerasti markkinoi konetta, mutta kunhan ollaan mukana tässäkin kilpailutusprosessissa. Kyse taitaa olla tällä kierroksella vain hyvien suhteiden säilyttämisestä puolin ja toisin.

Suomen lisäksi myös Yhdysvaltojen merivoimien merijalkaväellä (Marine Corps) on ollut pähkäilemistä Hornetien suhteen. Merijalkaväen pitäisi päästä kitkutellen vanhoilla Horneteilla ensi vuosikymmenen alkuvuosille eikä sen jälkeinen ratkaisu ole enää Super Hornet, mikäli aivan tuoreimpia uutisia vahvistuksena on uskominen.

****

Viime elokuussa tiedossa ollut tilanne Super Hornetien tulevaisuudesta Yhdysvalloissa on edelleen muuttunut. Tuo muutos tarkoittaa Super Hornetien vielä nopeampaa poistumista rivistöstä kuin vielä viime syksyllä kirjoitin tuossa jälkimmäisessä blogikirjoituksessa.

Boeingin johtaja Jennifer Tebo (Linkedin-cv) kertoi keskiviikkona Tampere-Pirkkalan lentokentällä, että Super Horneteja kyllä rakennetaan vuoteen 2024 asti ja päivityksiä sekä modifikaatioita tulee vähintään 2030-luvun loppuun saakka.

”Se on relevantti kone vielä monia vuosikymmeniä”, Tebo lausahti kentällä teksti suomennettuna.

Palataan vuoteen 2024 myöhemmin, mitä Tebo tuolla vuosiluvulla tarkoitti.

Suomi on siis hankkimassa hävittäjiä vuosista 2025-30 aina 2060-luvun tienoille saakka. Päivitykset ja modifikaatiot vähintään 2030-luvun loppuun saakka ei paljon lohduta Suomen uusien hävittäjien elinkaaren ollessa 2060-luvulle saakka.

Yhdysvalloilla on Lockheed Martinin F-35-hävittäjät (kotisivut) uusimpina viidennen sukupolven hävittäjinä, mutta Boeingilla vastaavaa uuden sukupolven hävittäjää ei toistaiseksi ole. Tuolla on merkitystä etenkin Yhdysvaltojen merivoimille ja merijalkaväelle, joissa Boeingilla on ollut vahva asema.

****

Mikä sitten on tämän kirjoituksen otsikossa mainittu NGAD-ohjelma, englannin kielellä Next Generation Air Dominance (NGAD) program?

Artikkelikuvassa on F/A-XX-merkintä ja havainnekuva hävittäjästä, jota ei vielä ole olemassa.

Mikä sitten on F/A-XX, jossa F/A-merkintä (Fighter/Attack) viittaa Boeingin Hornet-hävittäjien numerokoodiin? Esim. F/A-18 on yhtä kuin Hornet.

NGAD ja F/A-XX ovat samaa asiaa tarkoittavia. F/A-XX-koodi Googlella haettuna tuo ensimmäisenä hakutuloksena Wikipedia-sivun F/A-XX Program. Ohjelmaa kutsuttiin aluksi F/A-XX:ksi, nyttemmin NGAD:ksi.

Yhdysvaltojen ilmavoimat (United States Air Force, USAF) ja Yhdysvaltojen merivoimat (United States Navy, USN) ovat tähän saakka kehittäneet tarvitsemiaan hävittäjiä yhteistyössä. Nyt tiet ovat eroamassa, mutta ei toki täysin erilleen vaan niistä lähtökohdista, mitä erilaisia tavoitteita ilmavoimat ja merivoimat asettavat hävittäjilleen.

Yhdysvaltojen laivaston seuraava hävittäjä suunnitellaan yksinomaan merivoimiin ja ilman yhteistyötä ilmavoimien kanssa. Kyse on Hornetien ja Super Hornetien korvaajista. Ohjelman nimi on NGAD tai epävirallisemmin F/A-XX. Käytän tässä kirjoituksessa jatkossa lyhennettä NGAD.

Yhdysvaltojen merivoimilla on erilaiset prioriteetit kuin ilmavoimilla. Merivoimat on linjannut, ettei se käytä hävittäjiä tunkeutumaan vihollisen ilmatilaan. Jos merivoimilla on tarve syvälle vihollisalueelle tunkeutuviin sotilasoperaatioihin, niihin käytetään ohjuksia. Sen sijaan ilmavoimat tekee ilma-aluksillaan ja hävittäjillään syvälle vihollisalueelle tunkeutuvia sotilasoperaatioita.

Yhdysvaltojen ilmavoimien päähävittäjäkyky tulee olemaan F-35. F-35-hävittäjä on ilmavoimien ja merivoimien todennäköisesti viimeinen yhdessä kehittämä hävittäjä, jota molemmat voimat käyttävät, mutta seuraavan kuudennen sukupolven hävittäjän merivoimat kehittää siis ilman ilmavoimia. F-35 tulee olemaan merivoimien päähävittäjä vanhenevien Super Hornetien väistyessä niin kauan kuin F/A-XX-hävittäjää ei ole otettavissa käyttöön.

Boeing itse julkaisi ensimmäisen Hornetien korvaavan uuden sukupolven hävittäjän kehittämisestä F/A-XX-tunnuksella jo toissa vuosikymmenellä. Boeingin syyskuun 7. päivänä 2009 julkaistua ”Boeing displays manned-F/A-XX concept jet” -otsikoitua juttua ei enää löydy netistä, mutta jutun olemassa ollut nettiosoite sekä jutun referointeja löytyy edelleen, kun oikein penkoo (esim. Key.Aero 9.7.2009 ja Indiandefence 15.4.2010).

Yhdysvaltojen merivoimien tarpeesta korvata vanhenevat Boeingin Hornetit uuden sukupolven hävittäjillä oli jo lähes vuosikymmen sitten merivoimien tietopyynnön muodossa (Defense-Aerospace/Flightglobal DEW Line 17.4.2012). Uudet 2030-luvulla käyttöön otettavien hävittäjien oli määrä jo tuossa tietopyynnössä korvata myös Hornetin EF-18G Growler -versiot, joita Boeing kauppaa nyt myös Suomelle.

Merivoimien osalta tarkempia uutisia tulevasta uuden hävittäjän kehittämisestä saatiin vuonna 2017 (“US Navy hopes for next-generation F/A-XX as soon as late-2020s”, Jane’s 12.1.2017) ja laajemmin uuden hävittäjän kehittämistä ilman ilmavoimia uutisoitiin toukokuussa 2019 (esim. FlightGlobal 7.5.2019, Popular Mechanics 7.5.2019 jne.).

Super Hornetin ensilento oli marraskuun 29. päivänä vuonna 1995. Suomi sai neljä ensimmäistä Hornet-hävittäjäänsä marraskuun 7. päivänä 1995 ja siis samana ajankohtana, kun Super Hornetia lennätettiin ensi kertaa taivaalla. Hävittäjätyyppi on todella vanha ja Suomella olisi melkeinpä jo edellisellä kierroksella ollut mahdollisuus ostaa Super Horneteja – ei kuitenkaan ihan.

Hieman vedettäessä kulmia suoriksi NGAD:ssa kyse on kuudennen sukupolven hävittäjän kehittämisestä Yhdysvaltojen merivoimille tarpeellisen ilmatilan hallitsemiseksi myös tulevaisuudessa. Kuudennen sukupolven hävittäjät tulevat olemaan niin valittavissa myös miehittämättömiä.

Vielä nimeämätön hävittäjä (F/A-XX) tulee korvaamaan yhdessä F-35-hävittäjien kanssa merivoimien F/A-18E/F Super Hornetit ja F22 Raptorit. F22 Raptor on F-35:n ohella Yhdysvaltojen uudenaikaisemmat hävittäjät.

****

Niin Boeingin kuin Yhdysvaltojen merivoimien kiireet ovat olleet hitaita. Vuosikymmenessä uuden hävittäjätyypin kehittämishanke ei ole edennyt erityisellä vauhdikkuudella. Yhdysvallat on keskittynyt F-35:een viidennen sukupolven hävittäjänä.

Vuosi sitten huhtikuussa Yhdysvaltojen merivoimien 3. laivaston johtaja vara-amiraali Scott D. Conn totesi, että NGAD-hankkeen vaihtoehtojen analysointi on tarkoitus saada päätökseen keväällä 2019 ja loppuraportti olisi valmis kesällä 2019 (The Aviation Geek Clubb 17.4.2019).

Conn totesi myös, että vuoteen 2030 mennessä merivoimilla puolet hävittäjistä on F-35C-hävittäjiä ja puolet vanhoja F/A-18E/F-hävittäjiä.

Connin keväällä 2019 mainitsemaa ja kesällä 2019 valmistunutta raporttia ei ole julkisuudessa. Tiedustelin sen saatavuutta merivoimilta jo viime vuoden lopulla – tuloksetta. Raportti on mitä ilmeisemmin salainen, mutta sen sisältämiä päämääriä on havaittavissa nyt niin merivoimien päätöksissä kuin myös tuoreimmissa puolustus- ja budjettihallinnon asiakirjoissa. Noista asioista lisää seuraavassa luvussa.

Lockheed Martinin F35-hävittäjän C-versio on suunniteltu lentotukialuksille katapulttilaukaisuun suurempine ja kääntyvine siipineen ja vankempine laskutelineineen. Merivoimien ensimmäinen F-35C-laivue (Strike Fighter Squadron, VFA-147) otettiin käyttöön marraskuussa 2018 ja lentotukialuksista F-35C-hävittäjiä on sertifioitu käytettäväksi USS Carl Vinsonilla (CVN 70) (U.S. Navy 12.12.2018).

****

“Navy Cuts Super Hornet Production to Develop Next-Generation Fighter” (USNI News 10.2.2020).

Vapaasti suomennettuna:

”Merivoimat leikkaa Super Hornetien tuotantoa kehittääkseen seuraavan sukupolven hävittäjää”.

Kyse on siis NGAD-ohjelman (F/A-XX-ohjelman) rahoittamisesta.

Oheinen otsikko oli Yhdysvaltojen merivoimien instituutin (U.S. Naval Institute, USNI) sivuilla parisen viikkoa sitten, kun Yhdysvaltojen vuotta 2021 koskevat budjettitiedot julkaistiin. Nimestään huolimatta USN-instituutti on riippumaton ammatillinen sotilasyhdistys, mutta yhdistystä ylläpitävä säätiö on vahvasti linkitetty merivoimiin.

Vuonna 2019 Boeing voitti 4 miljardin dollarin arvoisen monivuotisen sopimuksen Super Hornetin toimittamisesta merivoimille (USNI News 21.3.2019). Sopimus käsitti yhteensä 78 hävittäjää kolmen vuoden aikana (2019, 2020 ja 2021).

Nyt vuonna 2021 Boeing toimittaisi viimeiset 24 Super Hornetia merivoimille ja se olisi siinä. Jatkoa ei enää olisi. Budjettikaudella 2022-2024 kaavailussa olleen merivoimien 36 Super Hornetin hankinnan sijaan varat suunnataan uuden hävittäjätyypin kehittämiseen NGAD-ohjelmassa.

”The decision to cease F/A-18 procurement after FY 2021 ensures the Carrier Air Wing will maintain capable strike fighter capacity to pace the most stressing threats through the 2030s.” merivoimien laatimaan asiakirjaan on kirjattu luvun 9 sivulle 6 (Highlights of the Department of the Navy FY 2021 Budget).

Vapaasti suomennettuna:

”Päätös lopettaa F/A-18-hankinnat budjettivuoden 2021 jälkeen varmistaa, että tukialuslennostot ylläpitävät monitoimihävittäjäkykyä kohdata haastavimmat uhat 2030-luvulla.”

Tuosta kirjauksesta uutisoitiin melko laajasti Yhdysvalloissa, esimerkkeinä USNI News 10.2.2020, The Washington Times 10.2.2020, NavalNews 13.2.2020 jne. Luonnollisesti Boeing kiisti, että merivoimien linjauksilla olisi merkitystä Super Hornetien kohtaloon (Jane’s 13.2.2020).

Tuosta uudesta merivoimia koskevasta linjauksesta on kirjaus myös mm. 10.2.2020 päivätyssä vuoden 2021 budjettiesityksessä sivulla 35 (FY 2021). Vastaavia asioita on käsitelty myös puolustusministeriön puolustusbudjettia käsittelevässä yleiskatsauksessa (DoD, The Overview Book FY2021 2-2020). Niiden, jotka ovat kiinnostuneita Yhdysvaltojen sotavoimien kehittämisestä tulevaisuudessa, on syytä tutustua tuohon yleiskatsaukseen.

Tuossa yleiskatsauksessa luvun 4 sivun 2 taulukko kertoo, että F/A-18E/F-hävittäjiä Yhdysvallat ostaa vuosina 2020 ja 2021 yhteensä 48 kappaletta (24+24 kpl), kun F-35-hävittäjiä hankitaan yhteensä 176 kappaletta (97+79 kpl).

Kun Boeingin johtaja Tebo mainitsi viime keskiviikkona Tampere-Pirkkalan lentokentällä vuoden 2024, olisi hänen kyllä pitänyt tietää, ettei uutta sopimusta tule vuoteen 2024, vaan että uusien Super Hornetien toimitus merivoimille päättyy vuonna 2021.

NGAD-ohjelmassa kehittävä F/A-XX-hävittäjä on tarkoitus ottaa käyttöön 2030-luvulla vastaavasti kuin Euroopassa kehitettävät uuden sukupolven Tempest- ja Dassault FCAS -hävittäjät. Läntisen maailman hävittäjäsukupolven vaihdokset näillä näkymin tapahtuvat 2030-luvun jälkipuolella tai 2040-luvulla, kun kehityshankkeilla on suuri taipumus myöhästyä.

Suomi joutuu tarkkaan miettimään tuon sukupolvivaihdoksen, mikäli haluaa lennellä kurantilla tavaralla vielä 2050-luvulla.

Suomi on siis hankkimassa hävittäjiä aina 2060-luvulle saakka. Yhdysvaltojen merivoimien päätös tarkoittaa, että Super Hornetin taru on loppu. Ilman Yhdysvaltojen merivoimia ei Boeing voi ylläpitää yksityisomisteisena yrityksenä Super Hornetin kehitystyötä varsinkin, kun uuden NGAD-ohjelman kehittäminen uuden kuudennen sukupolven hävittäjän aikaansaamiseksi on aivan muuta kuin halpaa työtä.

Suomi ei siis voi ostaa Super Hornetia, jos meinaa uusilla hävittäjillä lennellä vielä 2050-luvulla muutakin kuin vain huvin vuoksi.

****

Toistaiseksi NGAD-ohjelmasta ja F/A-XX-hävittäjästä löytyy vähän mitään tietoa. Ei pienintäkään teknisen tiedon murusta.

Kysymys Yhdysvaltojen merivoimien hävittäjälinjauksessa on Kiinasta ja Kiinan muodostamasta uhasta.

Kyse on Kiinan kyvykkyydestä muodostaa pitkän kantaman ohjuksilla uhkaa Yhdysvaltojen lentotukialuksille ja niiden saattuealuksille. Kyse on Kiinan raskaista pitkäkantoisista DF-21– ja DF-26-meritorjuntaohjuksista, joilla on voimaa eliminoida myös lentotukialus 600 ja 1 200-1 800 kilogramman taistelukärjillä.

Yhdysvaltalaislähteiden mukaan ollakseen vaikuttava Kiinan muodostamalle ohjusuhalle, lentotukialuksen hävittäjien tehokkaan taistelutoimintasäteen tulee olla vähintään 1 000 meripeninkulmaa (vähintään 1 850 kilometriä). Karkeasti laskien vaatimus on lähes kaksinkertainen F-35-hävittäjän tai Super Hornetin tehokkaaseen toimintasäteeseen verrattuna.

Lähtökohta Yhdysvalloilla ilmeisesti on, että lähelle Kiinan rannikkoa ei mennä upotettavaksi. Toimitaan kaukaa ohjuksin ja pitkän toimintasäteen omaavilla ilma-aluksilla. Pitää olla riittävä toiminta-aika havaita ja eliminoida ohjukset. Tuo on hyvä Suomenkin muistaa Laivue 2020:n korveteissa, jotka ovat lähimmillään Itämerellä alle sadan kilometrin etäisyydellä tehokkaista venäläisohjuksista.

Suomella on siis viisi hävittäjäehdokasta, joista Gripenin olen jo aukaisemin todennut Suomelle täysin mahdottomaksi (US-blogi 3.8.2019). Ruotsi yrittää myydä Suomelle konetta, jota ei ole vielä edes olemassa. On siinä hymyssä täällä pitelemistä, kun ruotsalaisia hävittäjäkauppiaita ajattelee.

Myös Super Hornetin olen jo aikaisemmin todennut Suomelle täysin mahdottomaksi hankinnaksi (US-blogi 6.8.2019). Kaikkien ymmärrettävissä oleva loppuniitti Horneteille tuli Yhdysvalloista siis parisen viikkoa sitten.

Boeingin myynti Super Hornetia on toivottomuudessaan suunnilleen samaa, jos Microsoft olisi yrittänyt vielä vuosi sitten yrittänyt myydä Windows 7:aa tietokoneen käyttöjärjestelmäksi. Windows 7:n päivitykset päättyivät 14.1.2020.

****

Miehittämättömät ilma-alukset tulevat vauhdilla ilmapuolustukseen ja ilmasodankäyntiin. Suomi on nyt ostamassa hävittäjiä, joiden elinkaaren pitää kestää toimivana 2060-luvulle saakka. Kuudennen sukupolven hävittäjiä ei ole, mutta viidennen on.

Noita hävittäjävalmistajien sukupolvimäärityksiä on syytä kuitenkin tarkastella varautuneesti, kun hävittäjien ominaisuuksia vertaillaan.

Suomenkin on varauduttava tulevaisuudessa hankkimaan nyt tapahtuvan hävittäjäostoksen lisäksi miehittämättömiä ilma-aliuksia, jotka tulevat toimimaan yhdessä nyt hankittavien hävittäjien kanssa.

“Boeing’s MQ-25 is ready” (Boeing, MQ-25).

“Boeingin MQ-25 on valmis”.

Kyse on jo käytössä olevasta miehittämättömästä tankkauskoneesta Yhdysvaltojen merivoimille, jolla tankataan mm. Boeingin omia F/A-18 Super Hornet- ja EA-18G Growler-hävittäjiä sekä Lockheed Martinin F-35C-hävittäjiä taistelualueen kasvattamiseksi. Boeing toimittaa merivoimille yhteensä neljä MQ-25-tankkauskonetta, jotka toimivat myös lentotukialuksilta käsin.

Oheinen MQ-25-hävittäjäkuva kertoo, mitkä ovat ilma-alusten tulevat muodot, kun ilma-aluksen tulee olla huomaamaton.