Suomen ilmatilan kieltäminen yhdysvaltalaispommittajilta erottaa Suomen muista Pohjoismaista ja koko Euroopasta

Olen käsitellyt jo kahdessa kirjoituksessa yhdysvaltalaisten B-1-pomittajien harjoitusvierailuja Ruotsissa vuoden aikana. Kirjoitukset löytyvät otsikoilla Yhdysvaltojen B-1B-pommittajat – Suomen kieltäytyminen ja Suomen Venäjä-pelko (US-blogi 25.5.2020) ja Avoin kysymys Suomen puolustushallinnolle: Miksi Suomi ei harjoittele yhdysvaltalaisten B-1-pommittajien kanssa Ruotsin tapaan? (US-blogi 10.3.2021).

Tämä on sarjan kolmas kirjoitus ja tällä kertaa viimeinen. Jos tulee myöhemmin uutta tietoa, kirjoitetaan sitten jälleen. Tai, jos Suomi muuttaa linjaansa.

Yhdysvallat on nyt siis sijoittanut strategisia B-1-pommittajia Norjaan. Ruotsi on harjoitellut vuoden aikana jo kahdesti B-1-pommittajien kanssa. Ruotsi sallii yhdysvaltalaispommittajalennot ilmatilassaan. On sallinut jo iät ajat. Ruotsin ilmatilassa ovat lentäneet niin B-52- kuin B-1-pommittajat.

Pommittajalennot Nato-maissa ovat itsestäänselvyys. Myös Ukraina sallii yhdysvaltalaispommittajalennot ilmatilassaan ja on myös harjoitellut yhdysvaltalaispommittajien kanssa.

Suomi on siis Euroopassa täysin yksin politiikassaan, joka ei salli harjoittelua yhdysvaltalaispommittajien kanssa Suomen ilmatilassa. Politiikassaan, joka ei salli edes pommittajien pääsyä Suomen ilmatilaan.

No, kun myös Valko-Venäjä ei salli yhdysvaltalaispommittajia ilmatilaansa, niin on Suomella sentään yksi hengenheimolainen Venäjän rajassa kiinni.

****

”Suomen johtamaan Arctic Challenge 17 -ilmasotaharjoitukseen osallistuu touko-kesäkuussa [2017] yli sata lentokonetta 12 maasta, kertoo Ilmavoimat. Mukana on myös yhdestä kolmeen amerikkalaista B-52H Stratofortress -pommikonetta. Legendaaristen pommikoneiden on määrä tehdä yksi lentokierros harjoituksen loppuvaiheessa. Ne eivät laskeudu tukikohtiin harjoituksen järjestävissä Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.” (IL 5.4.2017).

Vastaava juttu oli myös Ilta-Sanomissa (IS 6.4.2017).

Arctic Challenge 17 -ilmasotaharjoituksessa B-52-pommitajien oli määrä tehdä yksi lentokierros Norjasta Suomen kautta Ruotsiin, mutta Suomi sanoi ei ilmatilansa käytölle pommittajille. B-52-pommittajilla ei ollut asiaa Suomen puolelle.

Arctic Challenge 17 -sotaharjoitus pidettiin 22.5.-2.6.2017.

Suomi oli sanonut ei B-52:n ilmatilaan pääsylle jo harjoituksen valmistelun yhteydessä, joten lento jäi vain Ruotsin ja Norjan puolelle. Poliittinen päätös on siis tehty, kun Yhdysvallat oli tuonut asian esille ehdotuksena harjoituksen valmisteluvaiheessa.

Vuonna 2017 Suomessa istui Sipilän hallitus, jonka ulkoministerinä toimi Timo Soini (ps.) ja puolustusministerinä Jussi Niinistö (ps.). Suomi tiivisti vauhdilla läntistä puolustusyhteistyötä ja oli ottamassa kiinni Ruotsin etumatkaa puolustusyhteistyössä etenkin Yhdysvaltojen kanssa. Puolustusvoimia johti kenraali Jarmo Lindberg, joka olisi myös vankkumaton tiivistyvän läntisen puolustusyhteistyön kannattaja.

Nuo kolme henkilöä eivät ainakaan olisi kieltäneet yhdysvaltalaispommittajien vähäistä lentoa Suomen ilmatilassa.

Soini oli kovan luokan Nato-mies. Hän oli aikaansaava Nato-mies. Soini ei koskaan julkisesti myöntänyt olevansa Suomen Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta sai Nato-asiassa paljon aikaan tiivistämällä sotilaallista yhteistyötä Nato-maiden kanssa. Soini oli toista luokkaa kuin kokoomuspoliitikot, jotka kyllä kovasti möykkäävät Suomen Nato-jäsenyyden puolesta saamatta kuitenkaan mitään konkreettista aikaan etenkään nyt Niinistö-Orpo-aikakaudella.

Tuo kolmikko ilmeisen Nato- ja Yhdysvallat-myönteisenä ärsytti presidentti Niinistöä. Toiminta lienee Niinistön mielestä ollut liian näkyvää ja siten Venäjää ärsyttävää.

”Suomi on kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa antanut amerikkalaisille B-52-pommareille pakit. Kuka siitä päätti ja miksi, ei ole ihan selvää. Ruotsi ei tiettävästi ole ollut yhtä ahdasmielinen – Virosta puhumattakaan.” (Maaseudun Tulevaisuus 26.4.2017).

Noin kirjoitti toimittaja Pekka Ervasti kolumnissaan Maaseudun Tulevaisuudessa otsikolla Mieluummin pandoja kuin pommikoneita.

Kuka teki kielteisen päätöksen ja milloin? Tuota ei löydy tietoa ja tuskinpa kielteisestä päätöksestä on tehty kirjallista dokumenttia. Oliko kieltävän päätöksen korkeimpana päättäjätahona presidentti Sauli Niinistö?

****

Yhdysvaltalaispommikoneiden vierailusta Suomessa oli keskusteltu tiistaina 25.4.2017 presidentti Sauli Niinistön ja eduskunnan puolustusvaliokunnan välisessä tapaamisessa Mäntyniemessä. Päätös, ettei Yhdysvaltojen B-52-pommittajilla ole asiaa Suomen ilmatilaan, oli jo tehty jo ennen tuota tapaamista. Sotaharjoitus alkoi siis 22.5.2017.

Pyysin tasavallan presidentin kansliasta keskustelusta laadittua muistioasiakirjaa, mutta tuloksetta. Sain presidentin henkilökohtaisen vastauksen kielteisestä päätöksestä. Tietoa ei luovuteta. Asiaa koskevat kirjaukset ovat luettavissa aikanaan vasta 25 vuoden kuluttua jälkimmäisen presidenttikauden päättymisestä presidentti Sauli Niinistön arkistoista.

On selvää, että toimittaja Pekka Ervastin ja Maaseudun Tulevaisuuden lähde pommittajalennon kieltämisestä on tullut Mäntyniemessä 25.4.2017 pidetystä tapaamisesta. Ervastin kirjoitus julkaistiin siis seuraavana päivänä. Uskallan veikata, Ervasti olisi saanut tiedon joltakin tapaamiseen osallistuneen puolustusvaliokunnan jäseneltä.

Tietäen Ervastin sosialidemokraattisen taustan, tieto Ervastille lienee tullut joltakin puolustusvaliokunnan sosialidemokraattiselta jäseneltä, joka on osallistunut tiistaiseen Mäntyniemi-tapaamiseen. SDP:n puolustusvaliokunnan jäseniä olivat tuolloin kansanedustajat Mika Kari, Sirpa Paatero ja Satu Taavitsainen.

Epäilen henkilökohtaisena tuntemuksena tietolähteeksi Mika Karia, joka muutoinkin ilmeisemmin antoi Ervastille näkemyksiä Yhdysvaltojen osallistumisesta sotaharjoituksiin Suomessa ja oli hyvää pataa Ervastin kanssa (Yle 26.2.2016, SK 14.10.2016).

Mika Kari oli tuolloin puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja ja hän vastusti kovasti Erkki Tuomiojan kanssa Yhdysvaltojen osallistumista Suomessa pidettäviin sotaharjoituksiin.

Tuo Ervastin tiedonsaantikanava on vain luonnollisesti minun tuntemukseni ja epäilykseni, ei edes mikään väite.

Pekka Ervastin työsuhde päättyi Ylessä kesäkuussa 2016.

Jos Mika Kari ei ole Ervastin tietolähde, hän varmasti kieltää asian tämän kirjoituksen julkaisun jälkeen.

****

Palataan vuoteen 2021. Yritin selvitellä sitä päätöstä, jonka mukaan Suomi ei lähtenyt harjoittelemaan Ruotsin tapaan yhdysvaltalaisten B-1-pommittajien kanssa toukokuussa 2020 ja maaliskuussa 2021.

Yhdysvallat oli ilmoittanut Suomelle tällaisesta yhteistyömahdollisuudesta.

Kuka on tehnyt päätöksen ja milloin? Kuka teki päätöksen, ettei yhdysvaltalaispommittajat saa osallistua Suomen ilmatilassa Arctic Challenge 17 -sotaharjoitukseen eikä vuosien 2020 ja 2021 harjoitusmahdollisuuksiin? Onko linjapäätös tehty jo aikanaan ja jos on, missä järjestyksessä. Onko asiassa laadittu virallisia päätösasiakirjoja?

Jos puolustushallinnolla on tiedossa linjapäätös, ettei yhdysvaltalaishävittäjillä ole asiaa Suomen ilmatilaan, tuskinpa hallinto sellaista harjoitusta edes esittäisi hyväksyttäväksi tasavallan presidentille ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle (TP-UTVA:lle).

Tekemäni tieto- ja asiakirjapyyntö puolustusministeriöön ja valtioneuvoston kansiaan ei tuottanut tulosta. Mitään tietoa ei annettu, kuten harvemmin Suomessa annetaankaan sotilas- ja puolustusasioissa.

Sen sijaan Ruotsin ja Norjan puolustushallinnosta sain tietoa. Noissa maissa myös sotilas- ja puolustusasioihin liittyviin tietopyyntöihin vastataan kuten demokraattisissa maissa kuuluu vastata. Tieto annetaan viimeistään 1–2 päivän kuluessa ja ilman tarpeetonta salailua. Avoimuudessa Suomi ei pärjää edes Venäjälle. Venäjältäkin saan puolustusasiatietoa paremmin kuin Suomesta.

Tämä on tätä.

Ruotsin puolustusministeriö ilmoitti, että Ruotsissa jokaisesta harjoituksesta, johon Ruotsin armeija osallistuu muiden maiden asevoimien kanssa – niin ulkomailla kuin Ruotsissa – edeltää Ruotsin hallituksen päätös. Myös toukokuussa 2020 ja maaliskuussa 2021 tapahtuneet harjoitukset on päätetty maan hallituksessa.

Päätöksiä sotaharjoituksista ei tee siis Ruotsin valtiopäivät. Ruotsissa ole sitä souvia, mikä Suomessa on ollut tapana olla vielä erikseen eduskunnan kanssa.

Ruotsi on harjoitusten päätännässä joustavampi kuin Suomi. Kaikkia harjoituksia ei lyödä jo vuotta etukäteen lukkoon niin kuin Suomessa ja niin, etteikö joustavuus säilyisi. Hallitus kykenee päättämään asiat nopeasti, jos vaikkapa Yhdysvalloilta tulee asiaa koskeva ehdotus.

Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa sotaharjoitus voi olla myös poliittisen viestin lähettämistä.

Ruotsin ilmatilan käyttö myös yhdysvaltalaispommittajille on tavanomaista ilman poliittista päätöstä. Pommittajat ovat käyttäneet Ruotsin ilmatilaa jo ikuisuuden kylmän sodan alkuvuosista lähtien, tosin kylmän sodan aikaan salaisemmin. Puolustusministeriöstä ilmoitettiin, ettei tuon laatuisia ilmatila-asioita ole tarpeen käsitellä hallitustasolla.

Lisäksi Ruotsissa kerrottiin, että pommittajaharjoitustoiminnassa on tehty yhteistyötä Norjan kanssa, muttei Suomen kanssa. Asiassa ei Ruotsi ole ollut yhteydessä Suomeen eikä Suomesta ole oltu yhteydessä Ruotsiin. Korostettiin, että Ruotsi toimii näissä asioissa täysin itsenäisesti. Samansuuntainen vastaus tuli myös Norjasta.

Suomi on siis jättäytynyt erilleen. Suomi on jättäytynyt pois tässä pommittaja-asiassa pohjoismaisesta Suomi-Ruotsi-Norja-Yhdysvallat-puolustusyhteistyöstä.

Tuo on mielestäni suuri vahinko. Todella suuri vahinko.

****

Suomen linja tämän laatuisissa asioissa on muovattu jo kylmän sodan aikaan eikä linjaa ole muutettu, vaikka nuo ajat ovat jo historiaa.

Yhdysvaltalaispommittajien lennot lähellä Venäjää olevissa maissa tulkitaan Suomessa Yhdysvaltojen dramaattisiksi demonstraatioiksi, joiden tarkoitus on vain ärsyttää Venäjää. Suomen ei pidä lähteä mukaan julistuksiin ja provosointeihin vaan säilyttää kylmänrauhallinen johdonmukaisuus.

Yhdysvaltojen strategisten pommittajien ”vierailut” eri liittolais- ja kumppanimaiden ilmatilassa ja sotaharjoituksissa on nähty Suomessa enemmän mielenosoituspolitiikkana kuin puolustuspolitiikkana ja puolustuskyvykkyyttä lisäävänä harjoitteluna.

Yhdysvallat lennättää pommittajiaan niin Euroopan liittolais- ja kumppanimaissa kuin Aasian liittolais- ja kumppanimaissa aina Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean rajojen tuntumassa. Nuo liittolais- ja kumppanimaat haluavat kuulua Yhdysvaltojen johtamaan viiteryhmään nostaakseen maahan kohdistuvaa hyökkäyskynnystä. Väriä siis liputetaan tarkoituksella avoimesti.

Tuolloin Arctic Challenge 17 -sotaharjoituksen yhteydessä yhdysvaltalaispommittajat olivat tavanomaiseen tapaan lentämässä ympäri maailmaa. Ehkäpä juuri siksi tuolloin Suomi ei halunnut lukeutua toisin kuin Ruotsi samaan Yhdysvaltojen johtamaan viiteryhmään.

Suomi hyvä, maailma on tosiaankin muuttunut. Nyt toukokuussa 2020 ja maaliskuussa 2021 tapahtuneet harjoitukset Ruotsissa ovat olleet todellista harjoittelua, ei pelkästään demonstroivaa ylilentoa.

”Amerikanska bombflygplan övar i Sverige” (Försvarsmakten 20.5.2020).

”Yhdysvaltojen [B-1-]pommittajat harjoittelevat Ruotsissa.”

Ruotsin puolustusvoimien sivusto jatkaa:

”I dag genomförde flygvapnet en samövning med delar ur det amerikanska flygvapnet. En övning som planerats sedan länge där samtliga flygvapenförband med stridsflyg samt Luftstridsskolan deltog.”

Vapaasti suomennettuna:

”Tänään [Ruotsin] ilmavoimilla oli yhteisharjoitus Yhdysvaltojen ilmavoimien kanssa. Jo pitkään suunniteltu harjoitus, johon osallistuivat kaikki ilmavoimien yksiköt hävittäjien kanssa ja myös Ilmasotakoulu.”

Osoittaakseen viiteryhmäänsä ruotsalaiset julkaisivat vielä videon harjoituksista: YouTube, Försvarsmakten 20.5.2020.

Harjoituksen teemoiksi ruotsalaiset ovat kirjanneet: ”förutsättning för markmålsoperation”, ”utveckla metoder och procedurer för taktisk eskortering av bombflyg” ja ”flygunderstöd samt genomföra lufttankning”.

Vapaasti suomennettuna: ”edellytys maakohdeoperaatiolle”, ”kehittää menetelmiä ja toimia pommikoneiden taktiseen saattamiseen” ja ”ilmatuki ja ilmatankkaus”.

Harjoittelu ei siis ole ainakaan Ruotsin puolustusvoimien mukaan pelkästään pommittajien ylilentoa vierellään isäntämaan hävittäjät vartiossa.

Harjoituksissa harjoitellaan sitä, että tositilanteessa pommittajat voivat toimia yhteistyössä puolustettavan maan maa- ja ilmavoimien kanssa. Kyse mm. lähi-ilmatuen tulenjohdosta (JTAC). Pommituksetkaan eivät koskaan onnistu ilman etukäteisharjoittelua. Sotilaallisessa toiminnassa mikään ei onnistu ilman etukäteisharjoittelua.

Suomi on siis ehdottomasti tehnyt rankan virheellisen puolustuspoliittisen päätöksen kieltäytyessään yhteistyöstä yhdysvaltalaispommittajien kanssa.

Tässäkin asiassa kaiken muun ohella Suomen uudistuskyvykkyys on täysi nolla. Tukeudutaan vuosikymmeniä vanhaan ilman uusia ajatuksia ja uudistumista. Suomen päätöksenteon ja valtionhallinnon perusongelmia listasi Helsingin Sanomat osuvasti tuoreessa pääkirjoituksessaan (HS 1.4.2021).