Suomen itsenäinen Nato-jäsenyyspäätös – Tekeekö sen nyt Venäjän sijaan Ruotsi?

Turvallisuuden, suvereenin päätöksenteon, liikkumatilan ja yhteiskunnan toimintakyvyn takaaminen korostuvat [muuttuneessa turvallisuustilanteessa]. Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.” (Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, Valtioneuvoston julkaisuja 2022:18, 13.4.2022).

Suvereeni on yhtä kuin täysivaltainen, riippumaton, itsenäinen (Kielitoimiston sanakirja, suvereeni).

Noin siis sekä pääministeri Sanna Marinin hallitus ja Suomen eduskunta päättivät huhtikuussa, että Suomella on suvereeni päätöksenteko Nato-asiassa ja että Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti. Päätökset tekisi siis Suomi eikä naapurimaamme Ruotsi tai Venäjä.

Sekä poliitikot että ulkoministeriön korkeat virkamiehet toistivat tuota samaa viestiä Suomen korkeinta ulkopoliittista päätöksentekoporrasta tasoa myöten. Siis, että Ruotsi ei päätä Suomen Nato-jäsennyyttä.

Suomi ja Ruotsi tekevät kuitenkin ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.” (Valtioneuvosto, Ulkoministeriö 21.4.2022).

Noin lausui Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto em. ajankohtaisselonteon lähetekeskustelussa eduskunnassa.

Meille on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi pyrkivät tekemään ratkaisuja samansuuntaisesti ja mikäli mahdollista, samankaltaisella aikataululla. Mutta Suomi, aivan kuten Ruotsikin, tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.” (KD-Lehti 14.4.2022).

Noin lausui Suomen itsenäisestä päätöksenteosta ilman Ruotsia ulkoministeriön poliittisen osaston osastopäällikkö, ulkoasiainneuvos Piritta Asunmaa. Asumaa on aiemmin toiminut Suomen Nato-suurlähettiläänä Brysselissä.

Molemmat maat [Suomi ja Ruotsi] tekevät kuitenkin totta kai omat ratkaisunsa itsenäisesti, eikä Suomen päätös riipu Ruotsin ratkaisusta tai sen aikataulusta. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen entisestään on kaikkinensa tärkeää myös aikanaan NATOn jäseninä.” (Saara Sofia Sirén, Blogi 12.5.2022)

Noin puolestaan kirjoitti Kokoomuksen kansanedustaja Saara Sofia Sirén, joka on eduskunnassa suuren valiokunnan jäsen.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tehnyt selväksi sen, että Suomi tekee ulko- ja turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti.” (Iltalehti 27.12.2021).

Siis, että Suomen turvallisuuspoliittista ratkaisuista eivät päätä naapurimaamme – ei Venäjä eikä Ruotsi.

Niin, Ruotsin tai Ruotsin Nato-kohtalon ei pitäisi päättää Suomen Nato-jäsenyyttä.

****

Eduskunnan puhemies Keskustan Matti Vanhanen ilmoitti Ylen Ykkösaamussa 21.5.2022, että Suomi ja Ruotsi etenevät Nato-jäsenyysasiassa yhtä aikaa ja liittyvät Natoon yhtä aikaa (Yle Areena, Ykkösaamu 21.5.2022). Jos Ruotsi ei pääse Natoon, ei Suomikaan liity.

Emme tässä hylkää kumppaniamme.”, Vanhanen totesi Ykkösaamussa Ruotsin hylkäämisestä.

Turkki on arvostellut kovasanaisemmin Ruotsia kuin Suomea. Vanhasen mukaan Suomi ei kuitenkaan jättäisi Ruotsia siinä tapauksessa, että Turkki hyväksyisi Suomen hakemuksen käsittelyn Ruotsin hakemusta nopeammin ja Suomi voisi liittyä Natoon Ruotsia aikaisemmin.

Suomi on siis kuitenkin nyt tosiasiallisesti luovuttanut suvereniteettiaan maan ulkopuolelle, kun on sitonut Nato-jäsenyytensä Ruotsin Nato-jäsenyyteen. Viimeksi asia tuli varmaksi presidentti Niinistön suusta Kultaranta-keskusteluissa.

Niin, Ruotsin tai Ruotsin Nato-kohtalon ei pitäisi päättää Suomen Nato-jäsenyyttä. Nyt se kuitenkin päättää, kun Suomi on sen selvästi ilmoittanut.

Ainoana järkevänä poliitikkona juuri tässä asiassa on ollut perussuomalainen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho, joka totesi 27.5.2022 A-studiossa (Yle Areena, A-studio 25.5.2022), että Suomi tekisi Nato-jäsenyysratkaisun erillään Ruotsista eikä sitoisi jäsenyyttään Ruotsiin (nauhan kohta 12:07-12:55).

Halla-aho mm. totesi:

Siltä osin, kun se [Suomen Nato-jäsenyyspäätös] on Suomen omissa käsissä – en tosin usko, että se tulee olemaan Suomen omissa käsissä, mutta sikäli kuin se on, niin mielestäni suomalaisten ei pidä tehdä sellaista ratkaisua, että me hirttäytyisimme johonkin muuhun tässä prosessissa.

Ja aivan oikein Halla-aho totesi huhtikuussa päätetyn linjan mukaisesti. Suomi ei voi hirttäytyä Ruotsiin. Valitun ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitää pysyä muuttumattomana enemmän kuin vain kuukauden päivät.

Samassa ohjelmassa puolestaan SDP:n kansanedustaja ja tiedusteluvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Mika Kari sitoi Suomen Nato-jäsenyyden Ruotsin Nato-jäsenyyteen (nauhan kohta 11:38-12:07):

Vaikea kuvitella, että Suomi ja Ruotsi, jotka ovat yhdessä sopineet yhtisestä aikataulusta ja yhdessä sitoutuneet myös tämän pohjoisen Itämeren vakauden rakentamiseksi puolustusliiton jäsenenä, niin menisi [Nato-]ovesta eri aikaan sisään.

 Mutta Ruotsin kanssa yhtä aikaa edetään maaliin saakka.

Suomi ja Ruotsi ovat siis sopineet Itämeren vakauden rakentamisesta puolustusliiton jäsenenä. Tuo on sinänsä jo uutinen. Varsinaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen himmelin ovat Suomi ja Ruotsi taitaneet yhdessä rakentaa. Kuten Suomen ulko- ja turvallispolitiikassa yleensäkin, kaikkia kehityskulkuvaihtoehtoja ei käydä läpi eikä punnita.

Mika Karin sanoin Suomi on siis sitonut oman ulko- ja turvallisuusratkaisunsa Ruotsiin. Jos näin on, miksi tätä asiaa ei kerrottu huhtikuussa, vaan puhuttiin ihan päinvastaista? Se on nyt Ruotsi tai paremminkin Ruotsin kohtalo, joka päättää ja Suomen Nato-jäsenyydestä ja yhtä aikaa ja jalkaa mennään, jos mennään.

****

Halla-ahon rinnalle löytyy minun lisäksi ainakin yksi henkilö, joka ei pidä hyvänä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sitomista Ruotisiin. Hän on Ulkopoliittisen instituutin (FIIA) johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak (C Salonius-Pasternak, Twitter 13.6.2022 klo 10:01 ja C Salonius-Pasternak, Twitter 13.6.2022 klo 10:02).

”Kun lähes 4/5 suomalaisesta ja 188/200 kansanedustajista on sitä mieltä, että Suomen pitää hakea Nato jäsenyyttä ja #turpo johto on sitä kiirehtinyt, olisi demokratiassa perin kummallista, että nyt emme hyväksyisi Nato jäsenyyttä koska Ruotsi ei sitä samaan aikaan saisi.” ja ”Summa summarum: pidän sitä virheenä, jos koko Suomen #turpo johto sulkee oven ’erillisjäsenyydelle’, vaikka sen läpikulkeminen olisi epätodennäköistä ja epätoivottavaa, koska maailma muuttuu joskus yllättävästi.” kirjoittaa Charly Salonius-Pasternak Twitter-viesteissään.

Käsittämättömän huonosti hoidettua on nyt tämä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Jotenkin valheellista, kun vertaa huhtikuun sanomisia touko- ja kesäkuun sanomisiin.

Halla-aho on siis ainoa poliitikko, joka on pitänyt huhtikuussa valitun Nato-jäsenyyslinjan eikä sido Suomen suurinta ulko- ja turvallisuuspoliittista ratkaisua muiden maiden päätöksiin ja asioihin. Kyse on siitä,  tekeekö Suomi päätöksensä itse omista turvallisuuslähtökohdista vai sitooko Suomi  päätöksensä muiden maiden päätöksiin ja kohtaloon.

Onko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasa järkevää sitoa omat turvallisuuspoliittiset päämäärät muiden maiden kohtaloon? Kysymys on ennen kaikkea periaatteellinen. Onko Suomen linja kovinkaan pysyvä vai muuttuko se kaiken maailman tuulten ja tapahtumien mukaan.

Jos Suomi sitoi jo eduskuntakäsittelyssä Nato-jäsenyytensä Ruotsiin, se olisi pitänyt julkisesti sanoa julkisesti jo tuolloin huhtikuussa ja toukokuun alussa.

+12

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu