Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemuksien jättäminen Brysselissä tulee suunnitella yhteiseksi mediatapahtumaksi

Naton perussopimuksen todennussivun tekstiosa sinetöitynä.

Otsikko on kirjattu väärin. Suomi ja Ruotsi eivät jätä Naton päämajaan Brysseliin Nato-jäsenyyshakemusta, vaan esittävät pyrkimyksensä tai pyyntönsä tulla kutsutuksi Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton jäsenyyteen.

Asioiden esittämisen helpottamiseksi on kuitenkin helpompi puhua ja kirjoittaa Nato-jäsenyyshakemuksesta ja sen jättämisestä. Kirjoitan jatkossa kuitenkin ensisijaisesti Suomen ja Ruotsin pyynnöstä tulla kutsutuksi Nato-jäsenyyteen (declare aspiration to NATO membership).

Nyt niiden, jotka vielä eivät ole lukeneet Naton perussopimusta, on korkea aika se viimeistään lukea (The North Atlantic Treaty 4.4.1949). Hyvät ja yksinkertaiset sopimukset kestävät aikaa vuosikymmeniä ja vuosisatoja ilman päivitystarvetta. Jäseneksi tuleminen kutsusta on kirjattu sopimuksen 10 artiklaan.

Autenttisen sopimuksen 12 maan ulkoministerin allekirjoitukset ja johdanto-osat löytyvät verkosta (The U.S. National Archives, The North Atlantic Treaty 4.4.1949).

****

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyspyynnöt menevät Naton päämajaan toki myös sähköisesti. Euroopan viimeaikaiset tapahtumat huomioiden Suomen ja Ruotsin on syytä huolehtia, että pyyntöjen jättämistilaisuus on näyttävä ja huolella viimeistelty. Kun Suomi jätti EU-jäsenyyshakemuksen, ei paljon koreografiaa ollut harjoiteltu ja tuo tilaisuuden historiafilmi on varsin karu ja kökkö. Nyt asia pitää saada näyttävämmin historiankirjoihin.

Pyyntöjen vastaanottamisen jälkeen Nato kutsuu Suomen ja Ruotsin aloittamaan liittymisneuvottelut maiden Nato-jäsenyydestä.

Suomen ja Ruotsin pyynnöt jättävät maiden ns. Nato-lähettiläät. Suomen erityisedustustoa Natossa (Erityisedustusto Natossa) johtava edustuston päällikkö Klaus Korhonen. Ruotsin edustustoa Natossa (Sveriges delegation vid Nato) johtava edustuston päällikkö suurlähettiläs Axel Wernhoff.

Suomen mediassa on ollut joitain juttuja, että Ruotsi olisi tekemässä Nato-päätöstään ennen Suomea, koska Suomessa eduskunnan päätösaikataulua ns. kakkoselosteosta ei vielä tiedetä maanantaina klo 10:00 alkavan täysitunnon lähetekeskustelun ja eduskunnan päätösprosessin keston vuoksi (Eduskunta 12.5.2022).

Ulkoministeri Haavisto on arvioinut, että Suomen pyyntö Nato-jäsenyydestä oli jätettävissä Brysselissä keskiviikkona (Aftonbladet 14.5.2022).

Ruotsissa sosialidemokraattisen vähemmistöhallituksen Nato-jäsenyyden pyyntöpäätös on mahdollinen heti, kun Ruotsin sosiaalidemokraatit puolueena ovat tehneet päätöksen Nato-jäsenyydestä tänään sunnuntaina 15.5.2022. Ruotsin vähemmistöhallitus tekee Nato-päätöksen huomenna maanantaina.

Ruotsille lienee historiallisista syistä tärkeää, että maalla olisi virallinen päätös pyynnöstä tulla Nato-jäsenyyteen kutsutuksi ennen Suomea. Ero Suomen ja Ruotsin päätösaikataulussa lienee 1-2 vuorokautta, mikäli Suomen eduskunta kykenee päättämään asian odotetusti.

Kysymys nyt kuuluu, jättääkö Ruotsi pyynnön Brysselissä Naton päämajaan ennen Suomen ja jätetäänkö hakemukset yhtä aikaa, vaikka maiden päätösaikataulussa on eroa?

****

Suomen ja Ruotsin tulevalla Nato-jäsenyydellä vallitsevissa turvallisuusolosuhteissa on maailmanlaajuista merkitystä. Kyse on yhtenäisestä länsileiristä Japanista Uuden-Seelannin kautta Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Kerroin jokin aika sitten, että Japani on yksi suurista Ukraina tukijoista (US-blogi 29.4.2022). Kerroin eilen siitä, kuin Uuden-Seelannin ilmavoimien Hercules-rahtikone vie Suomesta sotatarvikkeita Ukrainan käyttöön (US-blogi 14.5.2022). Ukrainan sodan vuoksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksillä on siis todellakin suurta huomiota ympäri maailman. Asiat on tehtävä ja näytettävä huolellisesti myös medialle.

On varmaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyspyynnön jättäminen Brysselissä on näissä olosuhteissa maailmanlaajuisen mediatapahtuma, jos vain Suomi, Ruotsi ja Nato niin sallivat.

Ja mikseivät Suomi, Ruotsi ja Nato haluaisi ja sallisi? Kyse on yhtenäisyyden osoittamisesta Suomen ja Ruotsin kansalle ja Naton jäsenmaille. Kyse on osoittamisesta Venäjälle ja Kiinalle niiden laajentumispyrkimyksissä, johon mailla ei ole oikeutta. Kyse on lännen yhtenäisyyden osoittamisesta silloin, kun meidän pyhiä vapauden arvojamme yritetään murtaa sotatoimin.

****

Ruotsin on nyt siis hieman odotettava Suomea. Suomen ja Ruotsin on tehtävä tiivistä yhteistyötä loppuun asti. Tähän asia yhteistyö on ollut hyvää, eikä Ruotsin ole viime metreillä syytä tehdä välistävetoa.

Ilman Sanna Marinia Ruotsin sosiaalidemokraatit eivät olisi kyenneet tekemään Nato-jäsenyyspäätöstä tällä kireällä aikataululla. Marin varmisti, ettei nyt sosiaalidemokraateillakaan Ruotsissa ole aikaa ”diskuteerata”, vaan on toimittava, mikäli Suomen kelkassa haluavat pysyä.

Suomen Klaus Korhonen, Ruotsin Axel Wernhoff ja Naton Jens Stoltenberg. Naton päämaja Brysselissä osoitteessa Boulevard Léopold III, B-1110 Haren (50°52’33.0″N 4°25’30.0″E). Ajankotana keskiviikko 18.5.2022 tai torstai 19.5.2022.

Tapahtuma on mediasuunniteltava tarkasti viimeistä piirtoa ja askelmerkkiä myöten.

Nato-edustuston päällikkö Klaus Korhosen ja Nato-edustuston päällikkö Axel Wernhoffin saapuminen peräkkäin autoilla Naton päämajan pääovien eteen. Autoissa ehkä Suomen, Ruotsin ja Naton liput? Kulku sisälle rinnakkain. Kättelyt Jens Stoltenbergin kanssa ja pyyntöasiakirjojen luku Stoltenbergille ja asiakirjojen luovutus, Stoltenbergin vastaus. Yhteiskuvat ja koko historiallisen tapahtuman kuvaus filmille autojen saapumisesta pääovien eteen. Kättelyjärjestys, puhejärjestys ja asettuminen valokuvattavaksi sovittava tarkasti.

Kuvat ja filmit leviävät ympäri maailmaa ja niitä näytetään ympäri koko maailmaa Japania, Uutta-Seelantia ja Australiaa myöten. Kyse on myös läntisen maailman yhtenäisyyden ja päättäväisyyden osoittamisesta näissä poikkeusoloissa. Näyttävällä tapahtumalla luodaan harmoniaa niihin kahteen maahan, jotka pyrkivät jäseneksi ja myös niihin maihin, jota päättävät jäsenyydestä.

Suomen ja Ruotsin on siis aluksi päätettävä yhdessä Naton kanssa, että pyyntöjen jättötilaisuuksia on vain yksi ja tilaisuuden suunnittelevat media-ammattilaiset hyvin mediatapahtumaksi.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kirjoittaa Naton sivuille blogin Suomen ja Ruotsin kutsumisesta liittymisneuvotteluihin kuten edellisen kerran (Pohjois-)Montenegron ja Makedonian kohdalla (Nato 3.12.2015).

****

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (TP-UTVA) ovat juuri tehneet päätöksen Suomen Nato-jäsenyydestä. Siitä, että Suomi tulee eduskunnan niin päättäessä esittämään Natolle pyynnön tulla kutsutuksi Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyteen.

TP-UTVA:n päätösasiakirjat ovat yleensä salaisia 25 vuoden ajan. Tämänpäiväisen kokouksen olisi ollut syytä tehdä myös päätös, että kokouksen pöytäkirja tai pöytäkirjan ote on tällä kertaa poikkeuksellisesti julkinen.

Se olisi ollut helppoa, jos kun esityslistalla on vain yksi asia, josta päätös oli yksimielinen.

+5

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu